Varhaiskasvatuksen taidekasvatus

Transkriptio

1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia tulevaisuuden sivistyshyödyksi Tavoitteena kulttuurisen sensitiivisyyden lisääminen varhaislapsuudesta lähtien Taide arjen kulttuurisessa merkityksessä kattaa taiteen yleisönä olemisen lisäksi omakohtaisen taide- ja kulttuuriharrastamisen yksin tai toisten kanssa Taide- ja kulttuuritoiminta ovat keskeisiä elementtejä hyvän elämän ja arjen kokemiselle, jossa korostuu aineettoman hyvinvoinnin merkitys Omat elämykset, luovat voimavarat, osallisuus ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa mahdollistavat voimaantumisen, itsensä kehittämisen ja toimintakyvyn ylläpidon (Liikanen A-L. 2010) Lapsen hyvä arki Helena Malmivirta

2 Lapsen ensimmäisten elinvuosien kokemukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hän omaksuu ympäröivän kulttuurin Ympäröivän kulttuurin antamat ärsykkeet kopioituvat pysyvästi varhaislapsuudessa aivoihin Lähiympäristön kulttuuriperinne tukee ja ohjaa osaltaan suotuisaa kehitystä, jossa myönteisellä tunneilmastolla merkittävä rooli

3 Varhaiskasvattajalla vastuu päivähoidon taiteellisesta, esteettisestä ja kulttuurisesta kasvatuksesta Peruslähtökohtana taidekäsityksen avoimuus ja ymmärrys näkemään ja kokemaan saattamisesta Näkeminen taidekasvatuksessa herättäisi esteettisen kokemisen lisäksi hämmästelyä ja kriittisiä kysymyksiä sekä omaa elämää koskevissa asioissa että laajemmin maailman tapahtumista. (Sava 2007) Lapsen hyvä arki Helena Malmivirta

4 Kasvattaja taidekasvattaja Käsitys tiedosta Käsitys lapsesta kasvavana ihmisenä ja oppivana ihmisenä Käsitys kasvatuksesta ja oppimisesta Käsitys taidekasvatuksesta Lapsen hyvä arki Helena Malmivirta

5 Taidekasvatuksen omimmat tavoitteet Aistinen herkkyys Persoonallisten tulkintojen tekeminen maailmasta taiteen keinoin Taidollisen kehittymisen tukeminen

6 Varhaiskasvattaja luo lapselle mahdollisuuden esteettiseen kokemukseen - Lapsella käytettävänä herkät ja avoimet aistit - Kyky intensiiviseen läsnäoloon - Hämmästelemisen ja ihmettelemisen taito - Kulttuurisen oppimisympäristön huomioiminen Varhaiskasvatus kulttuurisena ja pedagogisena ilmiönä Koti kulttuurinen ympäristö päivähoito - lapsen oikeus yhtäläiseen oppimiseen (Ruokonen ym. 2009)

7 Tutkijat liittävät lapsen taiteellisen toiminnan siihen, että sen avulla on mahdollista jäsentää ja hahmottaa ympäristöä Ihmisen mieli etsii luonnostaan selityksiä sille, mitä itselle ja ympäristössä tapahtuu, se pyrkii hakemaan tapahtumien kaaoksesta merkityksellisiä yksityiskohtia ja yhdistämään ne kokonaisuudeksi Arnheimin (1957, 1974) mukaan lasten kuvallinen toiminta on olennainen väline, kun lapsi pyrkii havaitsemaan ja luomaan mielekkään järjestyksen ympäristöön liittyvien kokemusten kaaoksesta Lapsen hyvä arki Helena Malmivirta

8 Taidekasvatuksen osa-alueita Kuvataide Musiikki Sanataide Tanssitaide Media - valokuva, video Arkkitehtuuri Sirkustaide

9 Taidekasvatuksen integraatiotasot (Ruokonen ym. 2009): 1. Taiteen käyttö arjen spontaaneissa tilanteissa - kasvattajan tietoinen taiteen käyttö arjen tilanteissa 2. Lapsen aktiivinen toimijan ja tutkijan rooli - Kokonaisvaltainen oppiminen; tunteet ja yhteisöllisyys - Taiteellinen toiminta lapsen ehdoilla 3. Tiedostamisen periaate - Tavoitteellinen toiminta ja ohjauksellisuus - Lapsi tarvitsee taitavaa kättä, valppaasti havainnoivaa silmää, herkästi kuuntelevaa korvaa, liikkumisen hallintaa ja suullisen ilmaisun rohkeutta kaikessa toiminnassaan 4. Taiteellisesti eheyttävän kasvatus- ja opetussuunnitelman luomista ja toteuttamista paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa - Kokonaisvaltaisessa ajattelussa taide on muiden tiedonalojen rinnalla yksi tietämisen tapa, joka rakentaa lapsen suhdetta todellisuuteen - Kokemuksellisuus ja moniaistinen tieto, jotka avoimia henkilökohtaisille tulkinnoille Lapsen hyvä arki 6.5. Helena Malmivirta

10 Käsityksiä taiteesta Varhaiskasvatuksen taidekasvatus Taiteen kokeminen on systeeminen tapahtuma, joka on ilmaantunut yksittäisten ihmisten ja ihminen ympäristöjärjestelmien vuorovaikutuksesta Taide on ihmisten keskinäistä yhteydenpitoa, kaksisuuntaista kommunikaatiota, joka koetaan elämyksenä Dewey (1934/1980) käsittelee taiteita elämyksinä ja johtaa elämyksistä suoran tien ihmisten elämään ja elämästä D. korostaa taiteen kokemisessa havaintoon liittyviä merkityksiä, jotka ovat enemmän kuin tapahtumia tai olosuhteita Taide koetaan elämyksenä, joka rikastuttaa arkipäiväisen tapahtuman tai kokemuksen ja muuttaa sen merkitykselliseksi elämykseksi

11 Deweyn mukaan taiteessa aihe ja muoto ovat yhtä aiheen ja muodon yhtyminen aiheuttaa elämyksen, joka on taiteen vaatimus ja taiteen kokemisen välttämätön ehto Shusterman (2004) korostaa myös taiteen ja taiteen kokijan vuorovaikutusta; taide on itseilmaisua, joka kommunikoi kuulijoidensa kanssa taide on myönteinen emootio

12 Näkemyksiä emootiosta - Biologinen teoria Varhaiskasvatuksen taidekasvatus - Sosiaalisiin rakenteisiin nojaavien teorioiden mukaan ihmisen tunteiden selittämisessä ei tarvita fyysistä ruumista tai aivorakennetta Kulttuuriantrobologinen tulkinta; Historiallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten muutosten suhde kokijaan/subjektiin Emootiota voidaan pitää vuorovaikutustilanteiden kertomuksellisina (narratiivisina) muotoina

13 Emootiot ja esteettinen elämys Wygotsky ( ); emootioiden kulttuurisidonnaisuutta korostava teoria - Taiteet kehittyvät sosiaalisesta ihmisyhteisöstä ja synnyttävät erilaisia tunnelajeja älytunteita - Taiteen aiheuttamat emootiot ovat älyllisiä emootioita - Esteettinen elämys; fysiologinen tapahtuma, tunnereaktio, jonka laatua, voimakkuutta, käsittelyä ja sitä seuraavaa käyttäytymistä määrittää kulttuuri

14 Lapsen ensimmäisten elinvuosien kokemukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hän omaksuu ympäröivän kulttuurin Ympäröivän kulttuurin antamat ärsykkeet kopioituvat pysyvästi varhaislapsuudessa aivoihin Lähiympäristön kulttuuriperinne tukee ja ohjaa osaltaan suotuisaa kehitystä, jossa myönteisellä tunneilmastolla merkittävä rooli Kulttuurinen sensitiivisyys

15 Varhaislapsuuden emootioiden kulttuurinen kehitysjärjestys: - Erilaistumaton alkutilanne, jolloin mahdollisuus kaikkiin emootioihin - Lapsi pystyy säätelemän emootioittensa voimakkuutta ja kestoa - Lapsi kykenee siirtymään emootiosta toiseen - Lapsi omaksuu kulttuurinormien mukaisen tunneilmaisun - Lapsi osaa liittää erilaiset ja jopa vastakkaiset tunteet samaan kohteeseen - Lapsi ilmaisee tunteensa kielellisesti - Lapsi hallitsee emootioihin liittyvät tunteet - Mielikuvitus rikastuu - Lapsi nauttii kulttuuri- ja taide-elämyksistä (sadut, laulut, musiikki, kuvat). (Hyyppä ja Liikanen 2005)

16 Aistien kautta oppimista Taide on lapselle mahdollisuus ilmaista itseään tehdä näkyväksi jotakin taiteen keinoin. Taide on lapselle ajattelun kieli, joka muuttuu lapsen kasvun myötä. Taiteellisilla prosesseilla merkitystä enemmän kuin tuotoksilla. Lowenfield korostaa (1987) oppimista aistien kautta: - Näkemisen - Tuntemisen - Kuulemisen - Maistamisen - Haistamisen

17 Visuaaliset kertomukset Tarinallinen taidetyöskentely Luodaan maaperää lapsen omalle kokemusmaailmalle ja kunnioitetaan hänen omaa tarinaansa ja kertomisen tapaansa. Ajattelemaan kehittyminen ja mielen kuvittelun maailmoiden syntyminen edellyttävät kasvatuksen tukea havaitsemiseen ja aistimiseen, käden taidon ja ajattelun kokonaisvaltaisiin prosesseihin.

18 Visuaalisten kertomusten mahdollisuudet

19 Kuvataidekasvatus Kuvallisten tarinoiden kertominen - Kokonaisvaltaista lapsen kasvun ja kehityksen tukemista Fyysis motorinen harjaantuminen Kognitiivinen kehittyminen Sosiaalinen vuorovaikutus Itsen kohtaamnen Toisen kohtaaminen - Kuvataiteellinen työskentely lapsen identiteettiä rakentavaa - Kuvataide kieli ilmaista näkemyksiään ja työstää kokemuksiaan /HM

20 Kuvataidekasvatus - Työskennellessään lapsi jättää persoonallisen jäljen itsestään - Prosessinomaisuuden korostaminen - Taiteiden välisen integraation mahdollisuus - Elämyksellisyys luo siltoja - Tarinoiden tuoma mielikuvitus elollistaminen HM

21 Valokuvien maailma Kuva voi olla silta menneisyyteen, muistoihin. Kuva on kommunikaatioväline,se on kanava tunteiden ilmaisuun, sekä maailma, jossa voidaan kokea asioita /HM

22 Lapsen tarina valokuvan keinoin identiteetin koostamista Henkilökohtaisilla valokuvilla on omaelämäkerrallisessa kontekstissa kahdenlainen rooli: niitä voidaan katsoa oman elämän ja itsen todistusaineistona, peileinä elettyyn elämään ja myös todellisuutta rakentavina konstruktioina. Kuvat ovat aina selkeydestäänkin huolimatta monitasoisia. Kuvan hiljaiseen, moninaiseen ja kehystettyyn taustaan on vangittu tarina, joka on sidoksissa omistajansa menneisyyteen ja nykyisyyteen ja aiheuttaa katsojassa merkitysten myrskyn.

23 Lapsen tarina valokuvan keinoin identiteetin koostamista Kuvan ja muistamisen välinen sidos on vahva henkilökohtaisten valokuvien kohdalla, kuvat ovat linkkejä kertojan menneisyyteen, joka kuvien avulla rakennetaan tai oletetaan tietynlaiseksi. Kuviin ja niihin liittyviin kertomuksiin kiteytyvät yksilön itselleen antamien merkitysten lisäksi eletty aika, paikka ja kulttuuri, joka leimaa yksityisiä kokemuksia (Mäkiranta 2008, Halkola 2009) Pienellä lapsella kuvan katsominen tapahtuu hiljaisesti vastaanottamisen kokemuksessa Vastaanottamisen kokemukset tallentuvat muistivarastoon

24 Lapsen tarina valokuvan keinoin identiteetin koostamista Valokuvien dokumentointi arvo lapsen kasvun ja kehityksen seuraamisessa Valokuvien kopiot ja niiden käyttö kuvallisessa työskentelyssä Kuvista muodostuu osa identiteettien ja yhteisöllisyyksien rakentamista Valokuvaus on nykykulttuurissamme media, johon lähes kaikilla teollistuneen maailman yksilöillä on mahdollisuus kuvien tuottajana, kuluttajana ja katsojana (Slater 1995; Mäkiranta 2008) Minäkertomusten rakentaminen on mahdollistunut kuvien avulla median kyllästämässä kulttuurissa (Paasonen 1999) ja mitähän Joona kertoo nyt 6-vuotiaana 3-vuotiaasta Joonasta valokuvaansa katsoessaan? Kiitos ja t. Helena