KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto
KASVINJALOSTUS PERUSTUU PERINNÖLLISEEN MUUNTELUUN VALINTA UUDELLEEN YHDISTELY MUUNTELU
MIHIN KASVINJALOSTUKSELLA VOIDAAN VAIKUTTAA? Omavaraisuuden kasvattaminen Yksittäinen kasvilaji Lajivalikoiman määrä ja viljeltävyys Viljelyominaisuudet Valkuaisen määrä Valkuaisen laatu
KASVINJALOSTUKSEN KOHTEENA KOTIMAISET KASVIPERÄISEN VALKUAISEN LÄHTEET Rehu Rehu Nurmikasvit Rypsi Palkokasvit Viljat Rehu Elintarvike Rehu Elintarvike
VILJAT
LÄHES PUOLET SUOMESSA TUOTETUSTA KASVIPERÄISESTÄ PROTEIINISTA SAADAAN VILJOISTA Valkuaisomavaraisuuden kannalta viljat tärkeitä Leipävehnältä ja myös rehuvehnältä odotetaan korkeaa valkuaispitoisuutta Kauralta sekä mylly- että rehuteollisuudessa toivotaan korkeampia pitoisuuksia Ohra perinteinen energiakasvi, tärkkelystä paljon ja valkuaista vähän @vastavalo.net:478126
VALKUAISPITOISUUS (%) VALKUAISPITOISUUDEN JA SADON NEGATIIVINEN RIIPPUVUUS DATA: BOREALIN JALOSTUSAINEISTO / MONITAHOINEN OHRA 16 15 y = -0,0005x + 16,002 r = 0,589 14 13 12 11 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 SATO (kg/ha)
TÄRKKELYSPITOISUUS (%) VALKUAIS- JA TÄRKKELYSPITOISUUDEN NEGATIIVINEN RIIPPUVUUS DATA: BOREALIN JALOSTUSAINEISTO / MONITAHOINEN OHRA 64 63 y = -1,0824x + 74,859 r = 0,846 62 61 60 59 58 57 11 12 13 14 15 16 VALKUAISPITOISUUS (%)
TYPPILANNOITUS NOSTAA REHUOHRAN VALKUAISPITOISUUTTA 8000 16 6000 012 012 013 014 14 12 4000 010 8,2 8 8,4 8,9 9,7 10 8 6 2000 0 N_Kaarle 80 N_Kaarle 100 N_Kaarle 120 N_Kaarle 150 N_Kaarle Sato Jokioinen Sato Vihti Valk Jokioinen Valk Vihti 4 Lähde: Boreal-YARA yhteistyökokeet 2014
VILJOJEN VALKUAISPITOISUUS Juuristo 1. Ominaisuus johon ympäristön vaikutus on suuri 2. Satotason ja valkuaispitoisuuden välillä on negatiivinen korrelaatio Typen käytön tehokkuus 3. Valkuaispitoisuuden ja typpilannoituksen välillä on positiivinen korrelaatio Valkuaispitoisuus
UUSIEN JALOSTUSMENETELMÄ TARVITAAN VILJOJEN VALKUAISPITOISUUDEN NOSTOON Juuriston ominaisuuksien mittaamiseen,skriinaukseen ja valintaan Genomivalinnan hyödyntäminen Uuden perinnöllisen muuntelun aikaansaamiseksi
VILJOILLA VÄHÄN VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ AMINOHAPPOJA TAPAUS OHRAN LYSIINI Yritetty lisätä ohralla kasvinjalostuksen keinoin jo 1960-luvulla Lysiinimutaatioita (pitoisuus jopa + 50% tavanomaiseen ohraan verrattuna) löydetty alkukantaisista ohrista esim. Hiporly Mutaatioiden todettu häiritsevän jyvän tärkkelyssynteesiä -> kurttujyväisyys, alhainen HLP ja sato Geenieditointimenetelmien käyttö tulevaisuudessa?
VALKUAISKASVIT
HÄRKÄPAPU KOTIMAISEN KASVINJALOSTUKSEN MENESTYSTARINA Laatu Viljelyominaisuudet Visiini Kasvuaika Konvisiini Sato Tanniinit Varrenlujuus
PUNA-APILA KASVATTAA NURMIEN VALKUAISPITOISUUTTA Puna-apila maistuu ja lypsättää sekä parantaa maidon rasvahappokoostumusta ihmisravitsemuksen kannalta Ongelma: Puna-apilan säilyminen ja talvehtiminen monivuotisissa nurmissa
UUSIEN PUNA-APILALAJIKKEIDEN TALVENKESTÄVYYS PARANTAA PUNA-APILAN SATOA JA PYSYVYYTTÄ REHUNURMISSA 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Betty Saija Raisa Selma Talvituho % 11,9 18,9 1,3 5,6 2000 1000 0 Sato 1. vuosi Sato 2. vuosi Sato 3.vuosi Viralliset lajikekokeet 2010-2017
TUTKIMUSYHTEISTYÖ TUO KASVIN- JALOSTUKSEEN UUSIA TYÖKALUJA VALKUAISOMAVARAISUUDEN KASVATTAMISEKSI BREEDING FORAGE AND GRAIN LEGUMES to increase EU s and China s protein self-sufficiency
JOHTOPÄÄTÖKSET Valkuaiskasvien viljelyominaisuuksien ja laadun jalostus on keskeistä valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi Kasvinjalostuksessa tasapainotellaan eri ominaisuuksien välillä ja haetaan optimi viljeltävyyden ja sadon käytön kannalta Kasvinjalostuksen uudet tekniikat voisivat mahdollistaa valkuaisen laadun ja määrän täsmäjalostuksen
KIITOS! www.boreal.fi @Boreal_fi