1 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologian koulutusohjelma OPETUSSUUNNITELMA 010- Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa..010 Opetussuunnitelmat määrittelevät tutkintojen osaamistavoitteet ja kuvaavat opiskelijoiden suunnitellun ammatillisen kasvun ja oppimisen prosessin. Niiden laadinnan perustana ovat työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, opiskelijoiden ennakoidut valmiudet sekä ammattikorkeakoulun strategiset valinnat. Opetussuunnitelmat ovat suhteellisen pysyviä asiakirjoja, jotka hyväksytään ammattikorkeakoulun hallituksessa. Ne luovat perustan monipuoliselle yhteistyölle, erilaisten toteutussuunnitelmien laadinnalle ja opiskelijoiden henkilökohtaiselle opintojen suunnittelulle. Toteutussuunnitelmat ovat joustavia ja vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja mahdollistavia käytännön työkaluja. Toteutussuunnitelmissa määritellään opintojaksojen tavoitteet, sisällöt, vastuuhenkilöt, toteutustavat, suoritustavat, opiskelijoiden työn mitoitus ja aikataulut. Ne luovat pohjan opiskelijoiden yksityiskohtaiselle opintojen suunnittelulle (HOPS) sekä ammattikorkeakoulun opetuksen ja resurssien käytön suunnittelulle. Keskuksen toteutussuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää koulutusohjelmakohtaisia sekä keskusta ja koko ammattikorkeakoulua koskevia osia. Toteutussuunnitelmaan liittyvät valinnat tehdään keskuksissa. TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Tutkinto: Laajuus: Insinööri (AMK) 40 op / 4 vuotta Ympäristöteknologia on maailmanlaajuisesti yksi voimakkaammin kasvavista teollisuuden ja yritystoiminnan aloista. Kansallisissa strategioissa ja tulevaisuuden skenaarioissa ympäristöteknologian innovaatiot nostetaan tulevaisuuden keskeisiksi vientituotteiksi. Suomea pidetään ympäristötietoisena maana, mutta se ei tällä hetkellä tuota juurikaan alan innovaatioita, esimerkiksi jätevesien puhdistuksessa käytettävät tai energiatekniikkaan liittyvät laitteet tuodaan Suomeen. Suomen maine ympäristömaana perustuu ekosysteemipalvelujen runsauteen sekä sitoutuneisuuteen ympäristölainsäädännön noudattamisessa. Ympäristöteknologian koulutuksen tavoitteena on ympäristöinsinöörin laaja-alaisen osaamisen tukeminen sekä ympäristöalan innovaatiovalmiuksien edistäminen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutuksessa panostetaan tuote- ja järjestelmäinnovaatioosaamisen edistämiseen. Väljästi asuttujen alueiden energia- ja ympäristöratkaisuja tukevan koulutuksen painopiste on maakunnallisesti vahvoilla sektoreilla: metsäbiomassojen ja vesistöosaamisen innovatiivisessa hyödyntämisessä. Lisäksi väljästi asutuilla alueilla materiaali- ja energiakiertojen hallinnan on ympäristöinsinöörin keskeinen taitoalue. Insinöörin (ympäristöteknologia) koostuu seuraavista osa-alueista (ks. liite 1): - matemaattis-luonnontieteellinen - ympäristöalan tutkimus- ja suunnittelu - kestävän kehityksen - ympäristöhallinnon - liiketoiminta- ja yrittäjyys - oppimisen taidot - eettinen - työyhteisö - innovaatio- - kansainvälisyys. OPPIMISPROSESSIN KUVAUS Ensimmäiset, lukuvuotta koostuvat yhteisistä opinnoista. Tavoitteena on, että yhteiset opinnot antavat valmiuden valita mikä tahansa suuntaava opintokokonaisuus. Suuntaavat opinnot sijoittuvat. vuoden kevääseen ja 4. vuoden syksyyn. Suuntaavien opintojen laajuus 0 op ja kokonaisuudet ovat: Uusiutuva energia, energia- ja materiaalikiertojen sekä vesistöjen hoito ja kunnostus. Viimeiset op:n opintojaksot suuntaavissa opinnoissa keskittyvät tuote- ja järjestelmäsuunnitteluun. 4. vuoden syksyllä opiskellaan valinnaisia opintoja 1 op:een verran. Valinnaiset opinnot joko syventävät tai laajentavat aiemmin
opittua. Lisäksi opiskelijat voivat valita muita työelämäosaamista vahvistavia opintoja kuten johtamista, yrittäjyysopintoja tai ympäristöoikeutta. Biotalouden keskus määrittelee vuosittain ryhmäkoon, jolla valinnaiset opinnot aloitetaan. Taulukko 1. Opintojen vuosi- ja lukukausiteemat 1. vuosi Ympäristöalan tuntija Opiskelija osaa integroitua ympäristöalaan ja havainnoida kriittisesti ympäristön ekologista tilaa. vuosi Tekniikan ja talouden tuntija Opiskelija osaa käyttää tekniikan ja talouden apuvälineitä ympäristöalan suunnittelutoimissa. vuosi Ympäristöteknologian tuntija Opiskelija osaa ratkaista ympäristöteknologisia ongelmia annettujen mallien ja järjestelmien avulla Opiskelija osaa toimia ympäristö-vastuullisesti johtamistehtävissä 4. vuosi Ympäristöteknologian kehittäjä Opiskelija tunnistaa ympäristöteknologiaan liittyviä kehittämiskohteita ja löytää menetelmiä ja malleja niiden ratkaisemiseksi Minusta insinööri, 0 op Opiskelija osaa rakentaa sillan aikaisempien opintojen, työtehtävien ja harrastusten sekä insinööriopintojen välille. Opiskelija löytää ympäristöalalta tavoittelemisen arvoisia oppimispolkuja Yhdyskuntatekniikan hallinta, 0 op Opiskelija hallitsee ympäristöinsinöörin työssä tarvittavien teknisten taitoalueiden perustan ja osaa käyttää niitä soveltaen opinnoissaan sekä tulevassa työssä Johtaminen ja ympäristövastuu 0 op Opiskelija osaa johtaa organisaatiota yhteiskuntavastuullisesti Tuote- ja järjestelmäsuunnittelu, 0 op Opiskelija osaa havainnoida ympäristöalan ongelmia ja osaa suunnitella malleja, tuotteita ja järjestelmiä ongelmien ratkaisemiseksi Luonnonjärjestelmät, 0 op Opiskelija osaa arvioida yhteiskunnan ekologista tilaa ja tietää luonnon ekosysteemien toiminnan perusteet Kansainvälisyys ja ympäristöliiketoiminta, 0 op Opiskelija hallitsee liike- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat ja pystyy arvioimaan toiminnan edellytyksiä. Opiskelija osaa toimia kansainvälisessä työympäristössä ja ymmärtää eri kulttuurien toimintatapoja Materiaali-, energia- ja vesistöteknologia, 0 op Opiskelija osaa suunnitella uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä Opiskelija osaa analysoida vesieko- ja teollisten tuotantosysteemien materiaali- ja energiavirtoja sekä arvioida niiden vaikutuksia Tutkimus- ja kehittämis, 0 op Opiskelija osaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan käytänteet ja raportointimenettelyt sekä osaa hyödyntää osaamistaan ympäristöperustaisten ongelmien ja tehtävien ratkaisemisessa Pedagogiset valinnat Ympäristöteknologian koulutusohjelmassa oppimisprosessi on suunniteltu autenttiseen pedagogiaan pohjautuen loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi, jossa opetus, ohjaus ja oppimistehtävät sekä arviointi pohjautuvat työelämän tehtäväalueisiin. Työelämälähtöiset oppimisympäristöt, oppimistehtävät ja harjoitteet tukevat oppijan oppimisprosessia, jota opettaja ohjaa reflektion, avoimen dialogin ja palautteen keinoin. Opetustilanteissa käytetään vaihtelevia menetelmiä (mm. luentoja, yhteistoiminnallista oppimista, vierailuja, seminaareja, projektitöitä, itsenäistä opiskelua) opiskeltavan asiasisällön ja kehitettävän osaamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetussuunnitelman pohjalta opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Se mahdollistaa oppijan omat valinnat koulutusohjelman ja keskuksen valinnaisten ammatillisten ja vapaasti valittavien opintojen tarjonnasta oppijan omia kiinnostuksen kohteita tukevalla tavalla.
Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat toteuttavat työelämän kanssa yhteistyössä järjestelmä- tai tuotesuunnitteluprojektin, perustuen CDIO-menetelmään (conceive-design-implement and operate). Tavoitteena on tutustua innovaatioprosessiin ja vahvistaa opiskelijoiden innovaatiotaitoja. Menetelmään tutustutaan pienemmissä projekteissa opintojen alkuvaiheessa. Oppimisen ohjaus Ohjausta tarvitaan opintopolun valintatilanteissa. Valintatilanteita edeltävät opinnot sekä harjoittelut valmistavat valintoihin. Merkittävin valintatilanne opiskelijan polulla on suuntaavien opintokokonaisuuksien valinta kolmantena vuonna. Koska suuntaavien opintojen valinnat tapahtuvat myöhään, opiskelijalla on aikaa miettiä kiinnostuksen kohteita. Opinnäytetyö-aiheen valinta on suuntaavien opintojen valinnan jälkeen merkittävin päätös opintopolulla. Opinnäytetyö toimii myös siltana työelämään. Opinnäytetyö ja harjoittelu yhdistyvät kokonaisuudeksi, joka vahvistaa opiskelijan ammatillisuutta. Suuntaavat opinnot ja harjoittelut valmentavat opinnäyteyöprosessiin ja aiheen löytämiseen. Ammatillisten valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelijat voivat joko syventää tai laajentaa osaamistaan. Ammatillisten valinnaisten opintojen tavoitteena on myös rakentaa siltoja työelämään. Oppimisen ohjauksesta huolehtivat opettajatuutorit, opinto-ohjaajat ja tuutorit. Uraohjauksessa opettajilla on tärkeä rooli, mutta myös TKI-toiminnan sekä opetusuunnitelman pedagogian avulla luodaan suhteita työelämään. Osaamisen arviointi /AHOT Osaamisen arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja antaa hänelle tietoa vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan sekä tukea hänen aiemmin oppimiensa sisältöjen luontevaa nivoutumista osaksi ammattikorkeakoulututkintoa. Arviointi pohjautuu holistisen arvioinnin periaatteeseen, jossa oppijan edistymistä tuetaan ja seurataan oppimiskokonaisuuksittain. Arvioinnin tapoja ovat perinteisen numeerisen arvioinnin ohella yhteiset ohjaus- ja palautekeskustelut, vertaisarviointi sekä itsearviointi - numeerinen arviointi toimii holistisen arvioinnin koontina. Opintojen edetessä itseohjautuvuus lisääntyy ja arviointitilanteet tulevat vaativammiksi edellyttäen oppijalta yhä enemmän itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen (AHOT) tavoitteena on tunnistaa ja tunnustaa oppijan tiedollinen ja taidollinen oppijan oppimishistoriassa kertynyt joustavalla ja opintojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa opiskelevan opiskelijan on mahdollisuus hakea aikaisemmin hankkimansa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaan riippumatta siitä, miten ja missä on hankittu. Osaamisen tunnustamisessa opiskelijan osaamista verrataan maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opetussuunnitelmaan kirjattuihin osaamistavoitteisiin. Pääsääntöisesti tunnistamista ja tunnustamista haetaan opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Yhteistyö opetussuunnitelman toteuttamisessa Biotalouden keskuksen koulutusohjelmien (maaseutuelinkeinot, metsätalous, ympäristöteknologia) välillä tehdään yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskusten opettajien asiantuntijuutta hyödynnetään kaikissa sen koulutusohjelmissa. Myös muiden keskusten kanssa tehdään yhteistyötä opetuksen toteutuksessa. Osa opinnoista toteutetaan yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa tehdään erityisesti hajautettuihin energiaratkaisuihin ja väljästi asuttujen alueiden hyvinvointipalveluihin liittyvässä opetuksessa. Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi Biotalouden keskuksessa on useita TKI-hankkeita, jotka toteutetaan paikallisten yritysten ja alueellisten organisaatioiden kanssa. Keskuksen opiskelijat kiinnittyvät hankkeisiin opinnäytetöiden ja harjoitteluiden avulla. Integroinnin mahdollisuudet huomioidaan aina osana koulutustoimintaa, TKI-toimintaa ja uusia hankkeita käynnistäessä. Kansainvälistymisen polku
Kansainvälistymistä vahvistetaan harjoitteluiden, opiskelijavaihdon, opintoretkien, englanninkielisten opintojen ja kieliopintojen avulla. Vaihtoon valmentava virtuaalinen Valtteri-opintojakso ( op) on pakollinen ensimmäistä kertaa opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille lähteville PKAMK:n opiskelijoille. Valtteri sisältää valmentautumista ennen vaihtoon lähtemistä sekä raporttiosion vaihdosta palaamisen jälkeen. Ulkomaisille opiskelijoille on tarjolla 0 op:een Material and Energy Flow -management opintokokonaisuus, myös koulutusohjelman omat opiskelijat voivat valita opintokokonaisuuden. Lisäksi vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen suuntautuneet opiskelijat toteuttavat yhteisen vesistöprojektin yhdessä Petroskoin yliopiston kanssa. Koulutusohjelma tukee myös omaehtoisia ulkomaille suuntautuvia projektiopintoja. Biotalouden keskuksella on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. 4 Yrittäjyyspolku Yrittäjyys Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tähtää yrittäjyyden ammatilliseen osaamiseen, jonka päämääränä on paitsi yrittäjänä toimiminen, myös yrittäjämäisen toiminnan, yrittäjyystietojen ja yrityselämän tuntemuksen lisääminen riippumatta siitä muodosta, jossa opiskelija nyt tai tulevaisuudessa työtään tekee. Tähän liittyy oleellisesti innovatiivisuuden lisääminen, keinojen kehittäminen psykologisen, sosiaalisen ja taloudellisen riskin arvioimiseen ja hallintaan sekä toiminnan ja uusien ideoiden aikaansaaminen. Yrittäjyyttä edistetään avoimessa toimintaympäristössä osana alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostoa. Ympäristöteknologian koulutusohjelma auttaa ja neuvoo työelämäyhteyksiensä ja -verkostojensa avulla yrittäjän uralle aikovien opiskelijoiden liikeideoiden jalostamista liiketoimintamalliksi ja yritystoiminnaksi. Yrittäjyyden edistäjänä opettajan rooli on avustava ja oppimisprosessia ohjaava. Yrittäjyystietoutta ja -kokemuksia tarjotaan opiskelijoille ammattiopinnoissa sekä vapaasti valittavissa opintojaksoissa, joissa kannustetaan yrittäjän uralle ja joissa ideoita voi jalostaa liikeideoiksi. Lisäksi yrittäjänä toimiville opiskelijoille pyritään antamaan mahdollisuus suorittaa opintoihin liittyviä harjoitus- ja projektitöitä sekä työharjoittelu, osaksi tai kokonaan, omassa yrityksessä tai osallistumalla muuhun aktiiviseen innovaatiotoimintaan. OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Opetussuunnitelmatyötä on ohjannut työelämälähtöisyys ja tiivis yhteys alueellisiin toimijoihin. Opetussuunnitelmaprosessi käynnistettiin työelämän ja Biotalouden keskuksen toimijoiden yhteisessä seminaarissa, joka toimi herätteenä ennakoivalle työelämälähtöiselle suunnittelutyölle. Prosessin edetessä koulutusohjelmat ovat koonneet taustaselvityksen työelämän, opiskelijoiden ja kilpailijoiden näkökulmasta. Selvitys on edelleen vienyt eteenpäin opetussuunnitelmatyön vetäjien, koulutusohjelmien sekä koko keskuksen toimijoiden yhteisenä vuoropuheluna edennyttä suunnittelutyötä. Suunnitteluprosessi on ollut järjestelmällinen, vuorovaikutteinen, toiminnallinen ja kauttaaltaan dokumentoitu jatkumo, jonka työstäminen ei pääty opetussuunnitelmien hyväksymiseen. Prosessi jatkuu itsearvioinnin, opiskelijapalautteen sekä työelämäpalautteen tuottaman tiedon ohjaamana opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden ja toteutumisen säännöllisenä tarkasteluna. Opetussuunnitelma sinällään raamittaa toimintaa pitkäjänteisesti, mutta arviointimenettelyn kautta koottava palautetieto huomioidaan vuosittain toteutussuunnitelmien laadinnassa.
. vuosi: Ympäristöteknologian tuntija. vuosi: Tekniikan ja talouden tuntija 1. vuosi: Ympäristöalan tuntija Laajuus, op Matemaattisluonnontieteellinen Ympäristöalan tutkimus ja suunnittelu Kestävän kehityksen Ympäristöalan ohjaus -ja hallinto- Liiketoiminta- ja yrittäjyys Oppimisen taidot Eettinen Työyhteisö- Innovaatio- Kansainvälisyys Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologian koulutusohjelma Teema: Minusta insinööri - Minä amk-opiskelijana - Kestävä kehitys - English for Environmental Engineering - Viestintä ja viestintätekniikka - Matematiikka I - Fysiikka I - Geotekniikka Teema. Luonnonjärjestelmät - Miljösvenska - Työelämän ja tekniikan vuorovaikutustaidot - Kemia I - Kulttuuriympäristöjen ekologiset kysymykset - Ympäristön bioindikaattorit - Näytteenotto-, suunnittelu ja mittaustekniikka - Ympäristöterveys Teema: Yhdyskuntatekniikan hallinta - Matematiikka II - Fysiikka II - Ilman- ja ilmastonsuojelu - Kartoitus- ja paikkatietojärjestelmät - Kunnallistekniikka - Yhteiskuntasuunnittelu ja suunnittelun välineet Teema. Kansainvälisyys ja liiketoiminta - Tutkin ja kehitän - Liiketoiminta ja yrittäjyys - Intercultural English - Project Management ( ) - Harjoittelu Teema. Johtaminen ja ympäristövastuu - Matematiikka III - Environmental English, ( ) - Ympäristöoikeuden perusteet - Luonnonvara- ja ympäristötalous - Teollinen ekologia ja ekosysteemit - Laatu- ja ympäristöjärjestelmät - Johtaminen Teema. Materiaali-, energia- ja vesistöteknologia - Tutkimusmenetelmät - Hallinto- ja lupamenettely sekä - Harjoittelu ( ) Suuntaavat opinnot 9 0 6 4 0 0 1 0 0 7 1
4. vuosi: Ympäristöteknologian kehittäjä 6 - Uusiutuva energia - Vesistöjen hoidon ja kunnostuksen limnologia Teema Tuote- ja järjestelmäsuunnittelu - Svenska for arbetslivet - Harjoittelu 1 1 1 8 Suuntaavat opinnot: ( ) 1 - Hajautetut uusiutuvat energiateknologiat (Uusiutuva energia) - Limnologinen projekti (Vesistöjen hoito ja kunnostus) Valinnaiset opinnot - Uusiutuva energia liiketoimintana - Agrobiomassojen energiakäyttö - Liikenteen biopolttoaineet - Valinnainen limnologinen projektityö - Arvokkaat elinympäristöt luontokartoituksessa - Laatokan-Karjalan arvokkaat elinympäristöt - Ympäristö- ja energiapolitiikka - Ympäristöoikeus II - Paikkatietosovellukset - Luonnonvarojen inventointi ja kaukokartoitus - Johtamisjärjestelmät - Ihmisten johtaminen - Ideasta markkinoille - Yrityksen talous - Yritysoikeus - Working Life Project in Intercultural Contet - Julkiset hankinnat ja kilpailuoikeus Teema. Tutkimus- ja kehittämis - Vapaasti valittavat opinnot - Opinnäytetyö ( ) 0 1 1
7 Liite 1. Ympäristöteknologian koulutusohjelman osaamisprofiili Kompetenssi Ympäristöteknologian koulutusohjelma Matemaattisluonnontieteellinen Ympäristöalan tutkimus- ja suunnittelu Kestävän kehityksen Ympäristöalan hallintoja ohjaus Liiketoiminta- ja yrittäjyys Oppimisen taidot Eettinen Työyhteisö Innovaatio Kansainvälisyys Osaamisen kuvaus Insinööri (AMK) - osaa analysoida ympäristöalan ongelmia matemaattisluonnontieteellisin välinein - osaa käyttää ja soveltaa matemaattisluonnontieteellistä osaamista omalla alallaan - osaa käyttää matemaattisia aineita teknisten sovellusten käsittelyssä - havainnoi ympäristöalan ongelmia ja osaa suunnitella käytännönläheisiä malleja, tuotteita ja järjestelmiä ongelmien ratkaisemiseksi - osaa käyttää alan tavallisimpia laboratorio-, näytteenotto- ja maastomittausvälineitä - osaa tehdä mittaustulosten ja muun aineiston perusteella oikeita johtopäätöksiä ja suunnitelmia. - osaa suunnitella ja toteuttaa yleisimpiä haja-asutusalueiden ja yhdyskuntien rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä kenttätutkimuksia - edistää aktiivisena kansalaisena kestävää kehitystä työ- ja henkilökohtaisen elämän toimissa ja päätöksentekotilanteissa - osaa soveltaa omassa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita - osaa kehittää organisaatiota tai yritystä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - osaa ohjata organisaatioiden toimintaa ympäristöhallinnon, -lainsäädännön ja -politiikan näkökulmasta. - osaa käyttää yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ympäristöasioiden eteenpäin saattamiseksi ja kehittämiseksi - hallitsee yritystoiminnan periaatteet ja liiketoiminnan osa-alueet - osaa johtaa ja kehittää yritystä suunnitelmallisesti sekä taloudellisesti kannattavalla tavalla - osa arvioida ja kehittää omia valmiuksiaan yrittäjänä - osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan - osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti - kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta - kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista - osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti - osaa ottaa muut huomioon työskentelyssään - osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita - osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita - osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia - osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa - osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä - kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa - osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa - kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä - omaa valmiuksia yrittäjyyteen - kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen - osaa työskennellä projekteissa - osaa toteuttaa tutkimus-, kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä - osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja - omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon - kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön - osaa ottaa työssään huomioon kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia