TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021 Kunnanhallitus 4.12.2018 Kunnanvaltuusto 10.12.2018

2 Sisällys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE JA SIITÄ TEHTÄVÄT JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 KUNNAN ALUE... 4 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 5 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2019... 11 KONSERNI... 13 KÄYTTÖTALOUSOSA... 14 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 16 Vaalit... 16 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 17 Tarkastustoimi... 17 KUNNANHALLITUS... 18 Keskushallinto ja tukipalvelut... 18 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA... 21 Perusopetus ja lukio... 21 Vapaa sivistystyö... 24 Varhaiskasvatus... 27 ELINVOIMA- JA ELINYMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 31 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut... 31 Rakennuttaminen ja kaavoitus... 35 Kiinteistöt... 38 Kuntatekniikka... 40 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 41 Rakennusvalvonta... 41 KÄYTTÖTALOUDEN YHDISTELMÄ... 43 KÄYTTÖTALOUSOSAN PERUSTELUT... 44 TULOSLASKELMAOSA... 46 TULOSLASKELMAOSAN PERUSTELUT... 46 VESIHUOLTOLAITOS... 48 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA... 50 VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA... 51 INVESTOINTIOSA... 52 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT... 54 RAHOITUSOSA... 55 RAHOITUSOSAN PERUSTELUT... 55 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 56 YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄT TOIMENPITEET... 61 TALOUSARVIORAKENNE 2019... 63

3 Luottamushenkilöorganisaatio Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Hallinto- ja tukipalvelut Hallintojohtaja Juha Vuorela Elinkeinojen kehittäminen, yritys- ja sidosryhmäyhteistyö Elinkeinojohtaja Pekka Reiman Rakennuttaminen Kiinteistöt Rakentamispäällikkö Kuntatekniikka Kuntatekniikanpäällikkö Mikko Kupiainen Rakennusvalvonta Rakennustatarkastaja Seppo Vento Perusopetus ja lukio Rehtori Sarri Aalto Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus -päällikkö Sari Kokkonen Vapaa sivistystyö Kulttuuripäällikkö Eeva Paakkinen

4 Yleinen taloudellinen tilanne ja siitä tehtävät johtopäätökset Toimintaympäristö Kunnan alue Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan ennustetaan, että kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin selvästi noin 1½ prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021 2022 talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiin eli noin prosenttiin. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat ja on nyt 71,8 %. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa v. 2018 työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin v. 2020. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu mittavien investointihankkeiden tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Tarkasteltaessa kehitystä Itä-Suomessa ja Etelä-Karjalassa ei bruttokansantuotteen kasvu ole heijastunut taloudelliseen toimeliaisuuteen toivotulla tavalla. Aluekehitykseen haasteet ovat suurimmat alueilla, joilla väestö- ja työpaikkakehitys on negatiivinen ja kulutuskysynnän heikkeneminen vähentää alueen houkuttelevuutta. Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkeihin. Kunnalla on 65,1 km yhteistä rajaa Venäjän federaation kanssa. Parikkalan kokonaispinta-ala on 760,9 km 2, josta vesistöä 167,7 km 2 eli 22 %. Taajama-aste on 45,8 %. Kunnan halki kulkee Helsinki Kajaani valtatie 6 ja Helsinki Joensuu rautatie, jotka molemmat haarautuvat Parikkalasta myös Savonlinnan suuntaan; valtatie 14 ja ns. Savonlinnan rata.

5 Väestö ja työpaikat Vuodenvaihteen 2017 2018 asukasluku oli 4969, joten Parikkalan väkiluku alenee Tilastokeskuksen ennustetta nopeammin. Parikkalan kunnan väkiluku syyskuun 2018 tilaston mukaan on 4878. Parikkalan väestön kehitys vuosina 2018-2022 sekä 2025, 2030 ja 2035 Lähde: Tilastokeskus Ennusteen mukaan Parikkalan kunnan väkiluku alenee luonnollisen väestömuutoksen seurauksena vuosittain lähes 100 hengellä. Parikkalan muuttoliike on ollut suurin piirtein tasapainossa, mutta viimeisimpien kuukausien aikana se on kääntynyt negatiiviseksi. Ikärakenteesta johtuen vuosittainen kuolleiden ja syntyneiden välisen epäsuhteen johdosta väestömäärä vääjäämättä vähenee. Parikkalan kunnan väestön ikärakenne vuosina 2018-2022, 2025, 2030 ja 2035 Lähde: Tilastokeskus

6 Kuntalaisten määrä vähenee ja erityisesti investoinneissa (koulu, kirjasto, liikuntapaikat, vuokra-asunnot, kunnan kiinteistöt) on tarkasteltava vaihtoehtoisia malleja tuottaa palveluja keskitetysti ja kustannustehokkaammin tai vaihtoehtoisesti jatkaen hajautettua mallia nykyisellä kustannustasolla tukien sitä sähköisillä palveluilla. Työpaikkojen määrän kehitys 2011-2016 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toimialat yhteensä 1649 1650 1590 1508 1459 1412 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 344 338 328 311 308 278 B Kaivostoiminta ja louhinta 0 1 3 2 2 1 C Teollisuus 110 99 94 102 104 104 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 33 32 36 33 33 33 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 3 3 4 5 5 6 F Rakentaminen 142 157 151 144 130 124 G Tukku- ja vähittäiskauppa: moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 147 155 156 159 154 148 H Kuljetus ja varastointi 93 89 89 82 81 78 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 94 99 69 62 61 58 J Informaatio ja viestintä 9 8 11 6 6 7 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 26 25 28 27 26 22 L Kiinteistöalan toiminta 2 5 2 2 2 3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 44 28 30 20 30 28 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 45 62 70 56 50 55 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus 84 86 85 78 63 63 P Koulutus 77 79 78 67 66 61 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 287 288 266 246 232 229 R Taiteet, viihde ja virkistys 10 12 12 11 11 11 S Muu palvelutoiminta 54 56 56 56 55 46 T Kotitalouksien toiminta työnantajina: kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 0 0 6 11 11 18 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 X Toimiala tuntematon 45 28 16 28 29 39 Lähde: Tilastokeskus Tilaston perusteella Parikkalassa työpaikkojen vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2016 on ollut 14,4 %. Suurinta väheneminen on ollut majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja koulutuksen toimialoilla, noin 37 %. Myös julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen vähennys on ollut 25 %. Maa- ja metsätaloudessa on vähennys ollut lähes 20 %. Parikkalassa työpaikkaomavaraisuus on noin 68,2 %. Laskennallisesti voidaan arvioida, että vuoden 2018 lopussa on Parikkalassa noin 1300 työpaikkaa. Työllisten määrä on vuodesta 2011 vuoteen 2016 laskenut noin 13,5 %. Vuoden 2018 tilastoissa Parikkalan työvoima on 2 071 henkilöä. Työllisten määrän väheneminen yhdessä työttömyyden kanssa pitää verotulojen kehityksen hitaana, jopa negatiivisena.

7 Parikkalan työttömyysaste on vuoden 2018 aikana vaihdellut elokuun 8,9 prosenttiyksikön ja tammikuun 12,8 prosenttiyksikön välillä. Keskiarvo on 10,7 %, joka on hiukan pienempi kuin Imatran seudun ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen työttömyysprosentit. Vuonna 2016 työvoiman ulkopuolella oli 59,6 % väestöstä. Valtakunnallisesti varsin suuri luku selittyy kunnan ikärakenteella, koska eläkeläisten osuus väestöstä on yli 40 %. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella tai koko maassa. Väestötieteilijät laskevat suhdeluvun niin, että ei-työikäisiksi määritellään kaikki alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Työikäisiä ovat loput eli näiden rajojen väliin sijoittuvat. Kyse on siis lähinnä väestön ikärakenteen ja sen muutosten kuvaamisesta. Parikkalassa vuoden 2017 lopussa luku oli 91,6. Koko maan vastaava luku oli 62,5 ja Imatran seutukunnassa 60,1. Ennusteen mukaan Parikkalan huoltosuhdeluku vuonna 2035 on 133,2. Parikkalan kunnan osalta tilanne on poikkeuksellisen haasteellinen verrattaessa sitä naapurikuntiin. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Edelliseen lasketaan mukaan 0 14- vuotiaat, opiskelijat, ase- tai siviilipalvelusta suorittavat, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi omaa kotitalouttaan hoitavat. Työllisiksi luetaan kaikki 18 64 vuoden ikäiset henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työnhakijoina. Parikkalan luku vuonna 2016 oli 195,6 ja koko maan 141,8.

8 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2011-2016 Lähde: Tilastokeskus Taloudelliset lähtökohdat Nykyinen veroprosentti on ollut voimassa vuoden 2013 alusta lukien. Kunnanvaltuusto on 12.11.2018 päättänyt vuoden 2019 veroprosentiksi 19,5 %.

9 Verotulot Yhteenveto TILIVUOSI 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** Verolaji Kunnallisvero 12 990 12 734 11 957 12 726 12 794 13 176 Muutos % -3,4-2,0-6,1 6,4 0,5 3,0 Yhteisövero 1 418 1 748 1 384 1 549 1 587 1 641 Muutos % 13,3 23,2-20,8 12,0 2,5 3,3 Kiinteistövero 1 381 1 332 1 347 1 347 1 347 1 347 Muutos % 1,3-3,5 1,1 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 15 789 15 814 14 688 15 623 15 728 16 164 Muutos % -1,7 0,2-7,1 6,4 0,7 2,8 Suomen Kuntaliiton veroennustekehikon kuntatiedosto, marraskuu 2018 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Kunnan omarahoitusosuus vuonna 2019 on 3 523,91 euroa / asukas. Verotulotasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Parikkalan kunnan verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuonna 2019 on uuden järjestelmään mukaan 3 757 276 euroa. Yhteensä valtionosuuksia talousarvioon 2019 on arvioitu kertyvän 15 998 165 euroa. Valtionosuudet vähenevät vuoden 2018 talousarvioon verrattuna 3,4 %.

10 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot alenevat edellisestä vuodesta, koska sijoitettuja varoja käytetään investointien rahoittamiseen. Korkotuotoiksi vuodelle 2019 on arvioitu 2 500 euroa ja ne pysyvät tällä tasolla koko suunnitelmakauden. Ennusteiden mukaan korkotaso pysyy varsin alhaalla, mutta ensimmäistä koronnostoa voidaan odottaa joulukuussa 2019. Vuonna 2020 koronnostoja on ennusteiden mukaan luvassa lisää ja kahden vuoden kuluttua voidaan odottaa EKP:n ohjauskoron nousevan jo prosenttiyksikön, mikä kasvattaa kunnan lainahoitokuluja tilanteessa, jossa kouluinvestoinnin johdosta otetaan lainaa. Toimintatuotot ja kulut Vuoden 2019 talousarvion toimintatuotot ovat pienemmät kuin vuonna 2018. Tämä johtuu vuoden 2018 talousarvioon sisältyneestä lämpölaitoksen myynnistä. Vuoden 2019 toiminnan kulut ovat suuremmat kuin vuonna 2018. Talousarvion kannalta Tuloja menokehys on lähivuosina erityisen haasteellinen ja edellyttää sopeuttavia toimia. Poistot, verotus Jätevedenpuhdistamon valmistuminen kevään aikana poistot kasvavat merkittävästi. Alhaisesta tulotasosta huolimatta kunnan veroprosentti on keskimääräistä pienempi. Myös kunnan velkaantumisaste on alhainen. Tuloveroprosentti, 19,5%, on alle valtakunnan keskiarvon ja vuoden 2017 tilinpäätöksessä oleva velkamäärä 418 euroa/asukas on valtakunnan alhaisimpia. Kunnan taloudellinen tilanne on muuttumassa. Tulevista investoinneista johtuvien poistojen kattaminen kokonaan ei ole mahdollista menoja ja palveluita vähentämällä ja puuttumatta kuntaveroon. Talouteen vaikuttavia oleellisia muutoksia / asioita Käyttötalouden vuoden 2019 menoja lisäävästi vaikuttaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) taloussuunnitelman kuntamaksujen nousu vuoteen 2018 verrattuna. Parikkalan kunnan Eksotelle vuonna 2018 maksama kuntaosuus on 21 786 952 euroa, kun arvio vuoden 2019 maksuosuudesta on 22 500 000 euroa. Eksoten kuntakohtainen maksuosuus tullee edelleen nousemaan vuonna 2020. Vuonna 2018 Eksoten tilinpäätökseen tullee noin 15,7 milj. euron alijäämä, joka on otettava varauksena huomioon vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan verotuloja kertyy vuonna 2018 14,7 milj. euroa. Verotulojen ennustetaan nousevan vuonna 2019, jopa 15,6 milj. euroon. Useat kunnat suhtautuvat varauksella Kuntaliiton ennusteeseen ja sen tarkentuminen ennustetta alhaisemmalle tasolle on todennäköistä, mikä on otettava huomioon talousarvion valmistelussa. Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä tehty selvitys osoittaa, että Parikkalan kuntatalous on nykyisellä rakenteella alijäämäinen vuodesta 2019 ja seuraavina vuosina alijäämä muun muassa investointien johdosta kasvaa. Kunnan velkaantuminen kasvaa investointien johdosta merkittävästi ja riskinä on kunnan vuosikatteen kehittyminen negatiiviseksi.

11 Strateginen suunnitelma 2019 Visio 2025 Parikkala Parasta yhdessä Parikkalan kunnan vetovoima perustuu monipuoliseen yritystoimintaan ja kattavaan palvelutarjontaan, jossa kuntalainen on asuinpaikasta riippumatta keskiössä. Kunnan vahvuuksia ovat sen luonto, sijainti, talous ja turvallisuus. Toiminta-ajatus Parikkalan vireyttä ja vetovoimaa vahvistetaan yritysmyönteisellä ja yrittäjyyteen kannustavalla toiminnalla niin koulutuksen, maankäytön kuin kunnan palvelujen osalta. Kuntalaisten hyvinvointi turvataan laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ympäristöstä huolehditaan ja kuntalaisia kannustetaan oman terveytensä kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Strategiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Toteuttaminen (ohjelma) Alueen elinvoiman vahvistaminen Ennakoiva maankäyttö ja mahdollistava kaavoitus Edistetään vapaa-ajan asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen muuttamista pysyviksi asunnoiksi Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Yritysten toimintaedellytysten edistäminen ml. matkailu Logistisen sijainnin hyödyntäminen Laadukas varhaiskasvatus ja koulutoimi, oma lukio Kansalaisopiston toiminnan varmistaminen ja kehittäminen Ympäristöstä huolehtiminen Vammais- ja vanhusväestöstä huolehtiminen Elinkeino-ohjelma 2019 Rajanylityspaikan käytön monipuolistaminen ja kansainvälistäminen Paikalliset opetussuunnitelmat Kirjolan koulu 2020 - hanke Parikkalan ja Rautjärven kansalaisopistojen yhteistyö ja yhdistäminen Uusi jätevedenpuhdistamo käyttöön 2019 Ympäristöohjelma, päivitys 2020 Toimenpideohjelma osana hyvinvointisuunnitelmaa 2020

12 Terveen ja kestävän kuntatalouden varmistaminen Esteettömän ja yhteisöllisen asumisen edistäminen Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti Luopuminen tarpeettomista ja vajaakäytössä olevista kiinteistöistä Palvelujen jatkuvuutta varmistava yhteistyö Hankerahoituskanavien monipuolinen hyödyntäminen Erillisten selvitysten pohjalta ja osana kiinteistöja asunto-ohjelmaa Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosittain Kiinteistö- ja asuntoohjelma, päivitys 2019 Yhteistyö naapurikuntien kanssa Toiminnan tuottavuuden parantaminen ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen Ammattitaidon vahvistaminen, työkyvyn ylläpitäminen ja osaamisen monipuolistaminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuosittain Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma 2020 Esimiesvalmennus 2019 Työilmapiiritutkimus 2019, 2021 Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Aktiivinen tiedottaminen Teemoitetut kuntalaiskyselyt Nuorten toimikunnan ja vanhus- ja vammaisneuvoston esityksien huomioiminen Viestintäohje päivitetään 2019 Palaute kuntalaiskyselyistä ja muista vastaavista annetaan suunnitellusti Vaikuttamistoimielimien esitysten käsittely kunnallisissa toimielimissä Kunnan edunvalvonta ja omistajapolitiikka Kunnan intressien varmistaminen kuntakonserneissa ja yhteistyössä maakunnan kanssa Kuntayhtymien (Eksote ja Etelä-Karjalan liitto) purkaminen 2019 2020 Parirealty Oy omistusjärjestelyt 2018, Parikkalan ravi- ja markkinakenttä Oy:n toiminnan kehittäminen (2018 2020)

13 Konserni Konsernia johdetaan ja valvotaan kunnanvaltuuston 16.4.2018 antaman konserniohjeen mukaisesti. Parikkalan kunta tuottaa palvelut sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta pääsääntöisesti oman organisaationsa toimesta. Ulkopuolisiin organisaatioihin turvaudutaan silloin, kun kunnan oma organisaatio on palvelun järjestämiseen liian pieni tai kun muussa organisaatiossa tuottamisesta saadaan selvää taloudellista tai jakelullista etua asiakkaille. Parikkalan kuntakonserni muodostuu seuraavista yhteisöistä: Tytäryhteisöt 1.1.2019 Kunnan omistusosuus % Asunto Oy Kaivoniemi, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Kaivotienvatro, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Tarnalan kylätalo, Tarnala 100,00 Asunto Oy Vatrinne, Akonpohja 92,90 Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy 55,48 Osakkuusyhteisöt 1.1.2019 Kunnan omistusosuus % Kiinteistö Oy Pohjanlämpö, Parikkala 46,60 Asunto Oy Saaren Tulppaanipelto, Akonpohja 44,51 Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne, Akonpohja 39,08 Asunto Oy Purokujansato, Särkisalmi 36,00 Asunto Oy Niukkalanhovi, Niukkala 24,19 Asunto Oy Saarenkeskus, Akonpohja 20,51 Kuntayhtymät 1.1.2019 Kunnan osuus % Etelä-Karjalan liitto 4,53 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky 4,21 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2,46 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 1,40 Tehomet Oy lunasti kunnan osuuden Parirealty Oy:stä osakassopimuksen määrittämin ehdoin 4.9.2018. Konsernin tulostavoitteet: Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö toimii kannattavasti, kehittää toimintaa suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunta on pyrkinyt luopumaan yksittäisten asunto-osake-huoneistojen hallintaan oikeuttavista osakkeista ja tarjonnut niissä asuville vuokralaisille osakkeita lunastettavaksi. Asunnon vapautuessa se laitetaan yleiseen myyntiin.

14 Käyttötalousosa Tuloslaskelma Tilinpäätös 2017 TA 2018, muutosehdotus Talousarvio 2019 Ts 2020 Ts 2021 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 384 962,77 4 572 630 5 028 364 Maksutuotot 467 895,49 458 100 455 100 Tuet ja avustukset 189 925,95 204 040 380 000 Vuokratuotot 3 632 995,84 3 708 500 3 562 980 Muut toimintatuotot 103 059,12 2 136 550 33 000 Toimintatuotot yhteensä 9 778 839,17 11 079 820 9 459 444 9 137 444 9 159 444 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 824 827,88-7 004 140-6 999 047 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 692 197,43-1 706 550-1 611 855 Muut henkilösivukulut -353 982,65-354 610-297 127 Henkilöstökulut yht. -8 871 007,96-9 065 300-8 908 029 Palvelujen ostot -26 701 293,27-26 672 500-27 732 375 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 740 683,57-2 088 230-2 099 115 Avustukset -508 111,44-583 170-458 005 Vuokrat -1 534 593,96-1 548 020-1 580 525 Muut toimintakulut -186 023,98-119 530-160 745 Toimintakulut yhteensä -40 541 714,18-40 076 750-40 938 794-41 115 976-41 086 735 Toimintakate -30 762 875,01-28 996 930-31 479 350-31 978 532-31 927 291 Verotulot 15 814 123,54 14 700 000 15 600 000 15 700 000 16 100 000 Valtionosuudet 17 784 503,00 16 700 000 15 998 000 15 500 000 15 200 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 668,46 10 500 Muut rahoitustuotot 425 189,23 442 630 442 650 442 650 442 650 Korkokulut -11 000-11 000-11 000-11 000 Muut rahoituskulut -93 623,87-115 600-115 600-115 600-115 600 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 326 005,02 326 530 316 050 316 050 316 050 Vuosikate 3 161 756,55 2 729 600 434 700-462 482-311 241 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 066 921,42-1 658 380-1 677 382-1 909 380-2 033 380 Tilikauden tulos 1 090 752,13 1 071 220-1 242 682-2 371 862-2 344 621 Poistoeron lis (-) tai väh (+) 21 045,00 22 130 22 130 20 000 20 000 Varausten lis (-) tai väh (+) Rahastojen lis (-) tai väh (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 109 844,86 1 093 350-1 220 552-2 351 862-2 324 621

15 Toimintamenojen jakautuminen TA 40,9 milj, Toimintatuottojen jakautuminen TA 2019

16 HALLINTO Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta Hallinnon tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian ja päätöksenteon toimivuus, pitää kunnan talous vakaana, edistää henkilöstön hyvinvointia ja kehittää kunnan tiedon hallintaa. Vaalit Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Valtiollisten ja kunnallisten vaalien toteuttaminen Parikkalassa. Nykytilan kuvaus Vaalien toteuttamisen käytännön järjestelyt hoitaa kunnanvaltuuston valitsema keskusvaalilautakunta sekä kunnanhallituksen kutakin vaalia erikseen valitsemat vaalilautakunnat sekä laitosäänestystä varten valittu vaalitoimikunta yhdessä keskusvaalilautakunnan nimeämien vaalitoimitsijoiden kanssa. Vaalilain edellyttämät kunnan tehtävät. Äänestysalueet ja varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikat: 001 Kangaskylä - Harjulinna 002 Särkisalmi Paloasema 003 Saari - Kirjasto 004 Uukuniemi Uukuniemen Vapaa-aikatalo Toiminnalliset muutokset Vuonna 2019 käydään ensimmäisen kerran maakuntavaalit. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Vuonna 2019 Eduskuntavaalit 14.4.2019 Europarlamenttivaalit 26.5.2019 Maakuntavaalit syksyllä 2019 Vuonna 2021 Kuntavaalit 4.2021 Vaalit tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Vaalien toimittaminen virheettömästi ja tehokkaasti Pöytäkirjat Ei valituksia Tulos valtakunnalliseen järjestelmään hyvissä ajoin Tulos ilmoitettu klo 21

17 Talouden tunnusluvut TP 2017 Muutettu TA 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 21 528 22 000 22 000 Toimintakulut -19 469,32-28 956-29 241 29 241 Toimintakate -19 469,32-7 428-7 241-7 241 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Äänioikeutettuja 4 449 4 400 4 360 4 320 Äänestysprosentti 60,6 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelma Nykytilan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle sen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, kuten tilintarkastajan valinnan, tilintarkastuskertomuksen käsittelyn, kannanoton tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja vastuuvapauden epäämiseen tai myöntämiseen. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, joka käsitellään valtuustossa kesäkuussa. Arviointikertomuksessa arvioidaan kunnan tilinpäätöstä sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnalliset muutokset Ei toiminnallisia muutoksia. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Tarkastuslautakunta tutustuu tulosalueiden toimintaan oman suunnitelmansa mukaisesti kokouksissa, tutustumiskäynneillä ja työpalavereissa. Tarkastuslautakunta tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Arviokertomus määräaikaan Lautakunnan kokouksessa Riittävän ajoissa ennen mennessä käsitelty kertomus valtuuston kokousta Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot Toimintakulut -12 003,43-11 988-12 235-12 300-12 300 Toimintakate -12 003,43-11 988-12 235-12 300-12 300

18 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Kokoukset 6 6 6 6 6 Tilintarkastajan tarkastuspäivät 8-10 8-10 8-10 8-10 Kunnanhallitus Keskushallinto ja tukipalvelut Tilivelvollinen: hallintojohtaja Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää sen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema valtuusto. Nykytilan kuvaus Valtuuston tehtäväalueet ovat kuntastrategia ja kunnan toiminta-ajatus, tavoitteiden asettaminen, asukkaiden tarpeiden ja järjestettävien palveluiden yhteensovittaminen, taloudellisten resurssien jakaminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Toiminnalliset muutokset Maakunta- ja soteuudistus (eduskuntakäsittelyssä) vaikuttaa kunnan tehtäväkenttään ja talouteen merkittävästi vuoden 2021 alusta. Eksote kuntayhtymänä puretaan, pelastustoimi, osa ympäristötoimesta ja maatalouslomitus siirtyvät maakunnan vastuulle. Pitkään valmistellun uudistuksen toteutuminen ei kuitenkaan ole aivan varma. Työpaikkojen ja kuntalaisten määrän vähentyminen on johtamassa verotulojen ja valtionosuuksien laskuun. Kunnan taloudellinen tilanne heikkenee, mikä edellyttää tulopohjan laajentamista ja menojen leikkaamista sekä kuntastrategian päivittämistä jo vuoden 2020 alussa. Luottamushenkilöpaikoista päätetään vuoden 2019 toukokuun loppuun mennessä. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Syksyllä 2019 talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2020-2022 laadinta. Kuntastrategian päivitys vuoden 2020 keväällä vastaamaan vallitsevia toimintaolosuhteita.

19 Kunnanhallitus Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä käyttää kunnan puhevaltaa ja valvoo kunnan etua. Nykytilan kuvaus Kunnanhallituksen tehtäviä ovat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden hallinta, kunnan kehittäminen ja yritystoiminnan edistäminen, palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus sekä kuntien välinen yhteistyö. Toiminnalliset muutokset Maakunta- ja soteuudistuksen käytännön toimenpiteet yhteistyössä väliaikaisen maakuntahallinnon ja myöhemmin uuden maakunnan toimielinten kanssa. Maakuntauudistus saattaa siirtyä ja jopa peruuntua, mikä varmistuu vuoden 2019 maaliskuussa. Kunnan elinvoima, kyky palvelujen tuottamiseen ja tulevaisuus riippuu olennaisesti kunnan verotulo- ja työpaikkakehityksestä. Mikäli sitä ei saada kääntymään, on edessä väistämättömien investointien johdosta kasvava alijäämä ja kunnan taseen heikentyminen. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Kuntastrategian mukaisten selvityksien laadinta ja käsittely ml johtopäätökset. Kuntastrategian toteutumisen seuranta. Tiivistyvä yhteistyö yrittäjäkentän ja naapurikuntien kanssa. Metsänmyyntiä tehostetaan vastaamaan metsätaloussuunnitelmaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille. Nykytilan kuvaus Palvelujen järjestämisvastuu on vuosina 2019 2020 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä ja mahdollisesti 2021 alkaen Etelä-Karjalan maakunnalla. Toiminnalliset muutokset Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtynee vuoden 2021 alusta kuntayhtymältä Etelä-Karjalan maakunnalle. Erikoissairaanhoito on jäämässä maakunnan vastuulle. Palvelujen tuotannosta vastaavat jatkossa maakunnan ja yksityiset sote-keskukset ja palveluseteli- ja vastaavin järjestelyin yksityiset palvelun tuottajat. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja palveluverkon kehittäminen kuntalaisten tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon kunnan taloudellisesti kapeneva liikkumavara ja kehittyvät palvelumuodot. Kunnan edunvalvonta palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä.

20 Keskushallinto Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Keskushallinnon tarkoituksena on hoitaa keskitetysti kunnan tukipalvelut mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti hyödyntäen täysimääräisesti käytettävissä olevaa teknologiaa ja henkilöstön ammattitaitoa. Nykytilan kuvaus Keskushallintoon on keskitetty mahdollisuuksien mukaan kaikki tukipalvelut; henkilöstöhallinto, keskusarkisto, vakuutukset ja puhelinvaihde, ruoka- ja siivouspalvelut sekä hallinnollinen neuvonta. Keskushallinto vastaa talous- ja ICT-palveluiden hankinnasta Saita Oy:ltä. Toiminnalliset muutokset Taloushallinnon tehtävien hoidon vaatimien resurssien vuoksi osa-aikaisena toimineen yhteyshenkilön tehtävä muutetaan kokoaikaiseksi vuoden 2019 keväällä. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Osallistuminen mahdollisen maakuntauudistuksen valmisteluun. Saitan ja kunnan välisen yhteistyön koordinointi. Esimiesvalmennuksen toteuttaminen vuoden 2019 aikana. Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilivelvollinen: Ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ruokapalvelu tuottaa keskitetysti ateriat kunnan omiin sekä Eksoten toimipisteisiin sekä vastaa myös kuljetuksineen kotiin toimitettavista aterioista. Lisäksi se hoitaa mahdollisuuksien mukaan myös kahvi- ja/tai ruokatoimitukset kunnan eri tilaisuuksiin. Ruoka- ja puhtauspalvelu pitää palveluiden tason ja ruuan laadun hyvänä ja suositusten mukaisena. Puhtauspalvelut huolehtii kunnan kiinteistöjen siisteydestä. Nykytilan kuvaus Ruoka- ja puhtauspalveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaitta palveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti käyttäen lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan. Toiminnalliset muutokset Ei muutoksia. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Toiminnan sopeuttaminen edelleen muuttuviin tilanteisiin. Lähiruuan huomioon ottaminen mahdollisuuksien mukaan.

21 Keskushallinto ja tukipalvelut -tulosalueen sitovat tavoitteet 2019: Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Kestävä ja terve kuntatalous Kriisikuntakriteerit Ei yhtään toteutunutta kriteeriä Kiinteistöjen määrä ja käyttö vastaa kunnan tarpeita Kiinteistö- ja asunto-ohjelma Omistuksessa olevat neliöt ja lämmitettävät kuutiot vähenevät 3 % Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 1 314 948,17 3 315 168 1 825 110 1 525 110 1 525 110 Toimintakulut -24 382 675,34-24 081 192-25 017 325-25 086 919-25 086 919 Toimintakate -23 067 727,17-20 586 024-23 192 215-23 561 809-23 561 809 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Menot /asukas 4905,98 4817,17 5092,76 5043,26 5167,23 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUT Hyvinvointi- ja sivistyslautakunta Perusopetus ja lukio Tilivelvollinen: Rehtori Toiminta-ajatus Toteutetaan opetussuunnitelman mukaista opetusta tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ottaen huomioon oppilaiden fyysiset, psyykkiset ja kielelliset erityistarpeet oppimisen tuen osalta. Kiinnitetään huomiota fyysisen ja psyykkisen oppimisympäristön turvallisuuteen kaikenikäisillä oppijoilla. Perusopetus Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Toteuttaa perusopetuslain mukaan opetussuunnitelman asettamia tavoitteita ja sisältöjä. Nykytilan kuvaus Perusopetusta annetaan Kirjolan koulussa 1 9 luokilla ja Saaren koulussa 1 6 luokilla. Kirjolan koulussa toimivat erityisopetuksen pienryhmät sekä alakoulussa että yläkoulussa ja lisäksi alakoulun ja yläkoulun yhteinen tukiluokka. Pienryhmissä opetusta annetaan vaihtelevin oppilasmäärin ja kokoonpanoin eri aineissa ilmenevien tarpeiden mukaan. Lukuvuonna 2018 2019 oppilaita on Kirjolassa 1 9 luokilla 255 ja Saarella 1 6 luokilla 56.

22 Toiminnalliset muutokset Kirjolan alakoulun oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan 2018 2019 osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Kirjolan yläkoulun tuen tarpeeseen vastataan 2018 2019 osaaikaisen erityisopetuksen avulla (tsemppi 1). Lisäksi koulussa on tukiluokka, erityisopetuksen pienryhmä, ala- ja yläkoulun oppilaiden tueksi. Tukiluokan oppilailla on mahdollisuus räätälöityihin oppimiskokonaisuuksiin ja integroitumiseen yleisopetuksen ryhmiin. Saaren koulun oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan 2018-2019 osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä sekä vuosiluokkiin sitomatonta opetusta on kehitetty joustavin ryhmäjaoin sekä Kirjolan että Saaren kouluissa. Toimintamuotoja toteutetaan ja kehitetään edelleen. Valtion erityisavustusten avulla kehitetään esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä sekä koulun kerhotoimintaa. Lisäksi osallistumme Taidetestaajat kulttuurihankkeeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön vaativan erityisen tuen hankkeen avulla luodaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lisäopetuksen opetuksellisia rakenteita, toimintamuotoja ja -menetelmiä, jotka jatkumona takaavat laadukkaan ja oikea-aikaisen tuen oppilaalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kirjolan koulun peruskorjauksen/uudisrakennuksen suunnittelu on aloitettu ja suunnittelua sekä toteuttamista jatketaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Perusopetuksen laatua tarkkaillaan ja kehitetään opetusministeriön laatimien laatukriteerien pohjalta. Laatukyselyt tehdään henkilöstölle, huoltajille ja oppilaille vuosittain. KiVa Koulu ohjelman toteuttamista jatketaan Kirjolan ja Saaren kouluissa. Huoltajien osallisuutta koulutyössä kehitetään yhdessä huoltajien kanssa, tässä linkkinä toimii vanhempaintoimikunta. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia koulutyön järjestämiseen kehitetään, tässä linkkinä toimii oppilaskunta. Kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja eri toimijoiden kanssa. Päihdekasvatusta tehostetaan päihdekasvatussuunnitelman avulla: pidetään kunnan huoltajille eri luennoitsijoiden avustuksella päihdetietoutta kasvattava vanhempainilta, pidetään päihdekasvatuksen teemaviikko joka sisältää oppitunteja aiheesta, EKSO- TE:n kanssa yhteistyössä toteutetaan arvo- ja terveyskasvatusohjelma sekä nuuskainfo. Positiivisen pedagogiikan toimintamuodot ja työkalut otetaan käyttöön perusopetuksessa aloittaen alakoulusta ja henkilöstöstä. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydennetään koulukohtaisilla vuosisuunnitelmilla, joissa määritellään opetuksen vuosittaiset painopistealueet. Oppilaiden tueksi tarkoitettuja erityisopetuksen ratkaisuja kehitetään ja muokataan vuosittain tarvetta vastaaviksi (samanaikaisopetus, pienryhmäopetus, vuosiluokkiin sitomaton esi- ja alkuopetus, tukiluokan käyttö ja integraatio). Perusopetuksessa käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä monipuolistamaan opetusta ja oppimista. Oppilaiden välituntiliikuntaa tehostetaan Liikkuva koulu -ohjelman mukaisesti pitämällä pitkiä liikunnallisia välitunteja/liikuntakerhoja koulupäivän keskellä sekä monipuolistamalla oppitunteja toiminnalliseen suuntaan.

23 Koulukuljetusten sujuvuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja kehitetään. Opettajien pedagogisia yleisiä taitoja kehitetään täydennyskoulutuksen avulla. Lukuvuoden 2018-2019 painopistealueena on kestävä kehitys, johon on opetussuunnitelmassa laadittu oma kestävän kehityksen osio ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tiimi on laatinut lisäksi toimenpiteet vuosisuunnitelmaan kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Toinen painopistealue on hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden lisääminen, johon myös toimenpiteet laadittu vuosisuunnitelmaan. Parikkalan lukio Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Toisen asteen tutkinnon ja / tai ylioppilastutkinnon suorittaminen Hyvä jatko-opintokelpoisuus Nykytilan kuvaus Lukiossa tarjotaan kaikki lukion pakolliset kurssit vuosittain ja valtakunnalliset syventävät / koulukohtaiset kurssit pääsääntöisesti vuosittain ja / tai vuorovuosin. Video-opetusyhteistyömahdollisuudet kartoitetaan vuosittain ja yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa. Opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja ISOverstaassa, mikäli oman lukion kurssien aikataulutus/tarjonta eivät vastaa opiskelijan tarpeita. Parikkalan lukio on mukana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n urheilijakoulutuksessa. Parikkalan lukiossa on vuosiluokilla 1 4 yhteensä 51 opiskelijaa lukuvuonna 2018 2019. Toiminnalliset muutokset Hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja. Jokaisella lukiolaisella on käytössään henkilökohtainen kannettava tietokone lukio-opintojen ajaksi koulun puolesta. Lukiolaisia perehdytetään sähköisten kokeiden tekemiseen ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Kaikki oppiaineet ovat sähköisesti kirjoitettavia v. 2019 keväällä. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Opettajien uuden opetusteknologian käyttötaitoja kehitetään digitaalisten pedagogisten käytänteiden hyödyntämisessä. Opettajien pedagogisia yleisiä taitoja kehitetään täydennyskoulutuksen avulla. Lukuvuoden 2018-2019 painopistealueena on kestävä kehitys, johon on opetussuunnitelmassa laadittu oma kestävän kehityksen osio ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tiimi on laatinut lisäksi toimenpiteet vuosisuunnitelmaan kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Toinen painopistealue on hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden lisääminen, johon myös toimenpiteet laadittu vuosisuunnitelmaan. Parikkalan lukion vetovoimaa ja näkyvyyttä lisätään suunnitelmallisesti.

24 Perusopetus ja lukio tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jokainen 9. luokan oppilas Perusopetuksen päättötodistus 100% saa päättötodistuksen Jokainen peruskoulun päättötodistuksen Yhteishaun tulokset 100% saanut sijoittuu toisen asteen oppilaitokseen Tehostetun päihdekasvatussuunnitelman Päihdekasvatussuunnitelma 100% toteutuminen Kaikki lukiolaiset saavat lukion päättötodistuksen Lukion päättötodistukset 100 % Kaikki ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat saavat hyväksytyn arvosanan Yo-tutkintotodistus 100% Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 197 405,82 162 408 168 880 168 880 168 880 Toimintakulut -4 486 037,24-4 626 828-4 515 470-4 618 036-4 618 036 Toimintakate -4 288 631,42-4 464 420-4 346 590-4 449 156-4 449 156 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Saari 1-6 lk 60 61 58 63 64 Kirjola, perusopetus 104 102 102 103 102 7-9 lk Kirjola, perusopetus 146 147 155 158 156 1-6 lk opp. yht. 310 310 315 324 322 Menot /oppilas 12 466 12 880 13 185 12 819 12 898 Parikkala lukion oppilasmäärä 53 60 55 55 55 Menot, /oppilas 11 730 10 690 12 088 12 088 12 088 Vapaa sivistystyö Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tulosalueen tehtävänä on ennaltaehkäisevä hyvinvointityö, jolla ylläpidetään ja edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Tulosalueen palvelut tukevat yhteisöllisyyden muodostumista ja luovat edellytyksiä monipuoliselle kansalaistoiminnalle, sekä antavat mahdollisuuksia omaehtoiseen ja elinikäiseen oppimiseen, tiedon saantiin ja osaamisen kehittämiseen.

25 Kansalaisopisto Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kansalaisopisto on merkittävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjä, joka tarjoaa kunnan alueella mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja harrastamiselle. Opiskelu kansalaisopistossa on tutkintoon johtamatonta ja tähtää opiskelijan monipuoliseen kehittymiseen, elinikäiseen oppimiseen, hyvinvointiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Nykytilan kuvaus Tunti- ja opiskelijamäärät on saatu vakiinnutettua. Opiston kaikki opettajat ovat tuntiopettajia. Opistosihteeri (60 %) hoitaa opetusjärjestelyt, tiedottamisen ja asiakaspalvelun. Kulttuuripäällikkö opiston rehtorina vastaa opetuksen suunnittelusta ja hallinnosta. Toiminnalliset muutokset Parikkalan ja Rautjärven kunnan yhteinen Simpelejärven opisto aloittaa toiminnan 1.8.2019. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Perustettavan opiston hallinnon ja opetuksen suunnittelu. Painopiste opetuksessa on koko työvuoden kestävät kurssit. Kirjastopalvelut Tilivelvollinen: Kirjastonjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kirjastopalvelut tukevat kuntalaisten, vapaa-ajan asukkaiden ja muiden kirjastonkäyttäjien tiedonsaantia, osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Asiakkaiden käyttöön hankitaan ajantasaista ja monipuolista aineistoa. Nykytilan kuvaus Parikkalassa on pääkirjasto sekä Saaren ja Uukuniemen lähikirjastot. Henkilöstöä on 4,7 henkilötyövuotta. Kävijämäärät ja asukaskohtaiset lainausmäärät ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toiminnalliset muutokset Heili-kimpan maksuton varausjärjestelmä toimii hyvin ja mahdollistaa laajemman aineistotarjonnan asiakkaille. Lasten- ja nuortenkirjastotyö jatkuu säännöllisesti: varhaiskasvatuksessa oleville lapsille järjestetään satutuokioita ja jokaiselle luokka-asteelle järjestetään kirjavinkkausta. Yhteistyönä Parikkalan, Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden kirjastojen kanssa toteutettu PIRRe pelastaa pulasta hanke, jonka tarkoituksena oli järjestää ikääntyneille kirjastonkäyttäjille opastusta sähköisessä asioinnissa, jatkuu edelleen, nyt koko Etelä-Karjalan laajuisena hankkeena Koko kimpan PIRRe. Hankkeen aikana Parikkalan kirjastossa käy asiantuntija opastamassa kirjastonkäyttäjiä muutamana päivänä. Maakuntakirjastouudistus tuli voimaan vuoden 2018 alusta, ja nyt alueellista kehittämistehtävää Etelä-Karjalan osalta hoitaa Lahden kaupunginkirjasto. Syksyn 2018 aikana Uukuniemen kirjasto muutti uusiin tiloihin entiseen kunnan palvelutaloon.

26 Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Toiminnan keskeisenä tavoitteena on palveluiden laadullinen kehittäminen, kuten omien kokoelmien riittävyys, ajantasaisuus ja monipuolisuus. Lasten ja nuorten lukuharrastusta tuetaan yhdessä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Alueellisessa yhteistyössä keskitytään Heili-kimpan toimivuuden ja kehittämisen seurantaan. Vapaa-aikapalvelut Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia luomalla edellytyksiä myös monipuoliselle ja omaehtoiselle kansalaistoiminnalle. Nykytilan kuvaus Vapaa-aikapalvelut järjestää liikunta, -nuoriso- ja kulttuuripalveluja kuntalaisille. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kerhotyöllä, päiväleiritoiminnalla, taiteen perusopetuksella sekä lasten kulttuuriin erikseen varatulla määrärahalla (Metku). Nuorten vaikuttajaelimenä toimii Parikkalan Nuorten Toimikunta, PNTK. Etsivän nuorisotyön palvelu ostetaan Laptuotteelta työpajatoimintaan yhdistettynä. Liikuntapalvelut tarjoaa ohjattuja ryhmiä aikuisille. Kunta tukee paikallisia liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaa järjestäviä yhdistyksiä jakamalla avustuksia. Toiminnalliset muutokset Uukuniemen vapaa-aikatalon käyttöönotto ja toiminnan kehittäminen. Talousarvioon varataan määräraha Uukuniemen historian 2.painatukseen. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Liikuntapalvelut: Aikuisten terveys- ja kuntoliikuntapalvelujen järjestäminen. Hyvinvointityön koordinoinnin kehittäminen kaikissa ikäluokissa. Nuorisotyö: Nuorisotila- ja kerhotoiminta tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen ja kolmannen sektorin kanssa. Nuorten kannustaminen osallistumaan talotoimikuntiin ja PNTK:n toimintaan. Etsivän nuorisotyön palvelut hankitaan Laptuotteelta osana nuorten työpajapalveluihin liittyvää kokonaisuutta. Vapaa sivistystyö tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ohjatut liikuntaryhmät: liikuntapalvelut, kansalaisopisto Sitovat tavoitteet 2018 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistäminen Kirjavinkkaukset Yksi vinkkaus / varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion opetusryhmä Ohjattujen ryhmien määrä vuoden 2018 tasolla (11+16).

27 Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 43 645,25 72 816 37 200 37 200 37 200 Toimintakulut -865 924,18-979 948-990 675-990 700-990 700 Toimintakate -822 278,93-907 132-953 475-953 500-953 500 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 kulttuuritilaisuudet 46 30 25 25 25 nuorisotilaisuudet 180 200 180 180 180 liikuntatilaisuudet 487 350 350 350 350 kansalaisopiston 1 888 2 300 2 200 2 200 2 200 opetustunnit kansalaisopiston 481 460 460 460 460 oppilasmäärä - netto 65,50 67,71 71,71 71,71 71,71 /opetustunnit - netto /opiskelija 257,10 295,47 342,94 342,94 342,94 kirjaston lainausmäärä/as. 10,9 10,5 11,0 11,0 11,0 Varhaiskasvatus Tilivelvollinen: Varhaiskasvatuspäällikkö Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. 1.9.2018 voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki nostaa lapsen edun keskiöön, lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä Paikalliset suunnitelmat velvoittavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain sekä perusteiden arvoperustan, tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan. Varhaiskasvatusta ohjaavat lisäksi paikallinen laatukäsikirja, esiopetussuunnitelma ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma sekä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Tulosalueeseen kuuluvat lakisääteinen lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.

28 Päiväkodit Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Lain mukaan jokaiselle varhaiskasvatukseen osallistuvalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Nykytilan kuvaus Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa. Kunnallinen perhepäivähoito päättyi 1.6.2018 alkaen. Päiväkoti Kuperkeikka toimii Saarella, päiväkoti Laulujoutsen Kiipolassa ja päiväkoti Satakieli Kangaskylässä. 1.8.2018 alkaen kunnan yhden lastentarhanopettajan nimike muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi. Varhaiskasvatuslain mukaisesti kunnassa tulee tarjota tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Toiminnalliset muutokset Uuden varhaiskasvatuslain mukaan otetaan käyttöön uudet tehtävänimikkeet ja henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten arvioitu määrä. Laissa säädetään päiväkodissa työskentelevän henkilöstön kelpoisuusvaatimukset varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ja päiväkodin johtajan tehtäviin. Koulutustason nostamiselle on laissa pitkä siirtymäaika. Vuodesta 2030 lähtien päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto. Varhaiskasvatuslaissa määrätään myös kansallisesta varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta, joka kerää varhaiskasvatuksen tiedot valtakunnallisesti yhteen paikkaan vuoden 2019 alusta lähtien. Opetushallitus päivittää valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet varhaiskasvatuslain mukaisesti. Päivityksen tavoitteena on täsmentää perusteasiakirjan käsitteet, sisältö sekä lähdeviitteet vastaamaan uutta lakia. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tulee arvioida ja päivittää uusien perusteiden mukaan 1.8.2019 mennessä. Hankitaan varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin ja asiakirjojen tallentamisen, tuntiperusteisen laskutuksen, tietovarannon keräämisen sekä tukee toiminnan pedagogista arviointia. Lasten kotihoidon kuntakohtaisen kuntalisän maksaminen päättyy 1.3.2019. Toiminnan painopistealueet 2019-2021 Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja arvioinnin vuosikellon päivittäminen uusien valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Varhaiskasvatussuunnitelman arvioinnin ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi sekä kehittämiseksi jatketaan toimivien ja mitattavien toimintatapojen kehittämistä huomioiden lasten ja perheiden osallisuus sekä moniammatillinen yhteistyö.

29 Esiopetus Palvelusuunnitelma Tarkistetaan ja otetaan käyttöön kiusaamisen ehkäisyohjelma sekä ratkaisukeskeinen ja ryhmähallintamenetelmän toimintamallit. Päivitetään kestävän kehityksen ohjeet ja painotetaan niitä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkuvan painottaminen tuen oikea-aikaiseen tunnistamiseen ja riittävään tuen järjestämiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Tiimikehityskeskustelussa painotetaan eri ammattiryhmien erilaisen osaamisen hyödyntämistä ja työntekijöiden vahvuuksien tunnistamista. Tiimin toiminnan kehittämiseksi otetaan käyttöön ulkopuolinen havainnointi, jonka avulla tunnistetaan tiimin vahvuuksia sekä nostetaan esiin pedagogiset kehittämiskohteet. Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien yhteistyö jatkuu järjestämällä yhteisiä koulutuksia ja pedagogisia kahviloita sekä esimiesten tapaamisia. Tavoitteena hyvien käytänteiden jakaminen ja toimivien toimintamallien kehittäminen. Osallistutaan seudullisen ratkaisun suunnitteluun yhteisestä kasvatus- ja opetustoimen johtamisesta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE päättyy 2018 vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena ollut lapsi- ja perhepalveluiden oikea-aikaisen saatavuuden parantaminen, ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen sekä perhekeskusmallin kehittäminen jatkuu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja opetustoimen, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen, seurakunnan sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työhön on suunniteltu valtakunnallista sekä maakunnallista tukea ja ohjausta toimintamallien jalkauttamiseksi. Kunnan hyvinvointityöryhmässä jatketaan paikallista työtä ja eri viranhaltijat osallistuvat maakunnallisiin kehittämisryhmiin. Suunnitellaan miten paikallisesti toteutetaan ja koordinoidaan hyvinvointityö. Lapsivaikutusten arviointia tehdään palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä päätöksenteossa. Parikkalan kunta on mukana Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy hakemassa VALO Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen hankkeessa 1.10.2018-31.10.2020. Hankkeessa etsitään keinoja syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden osallisuuden vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteet tukevat LAPE-hankkeen tavoitteiden toteutumisen jatkamista. Kunnan omarahoitusosuus on 608 koko hankkeen ajalta. Toiminnan tarkoitus Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetusta järjestetään lapsille pääsääntöisesti oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja sen tavoitteena on osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa vahvistaa lasten oppimisen ja kehityksen edellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta. Esiopetus ei ole osa oppivelvollisuutta eikä kunnalla ole valvontavelvollisuutta. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Nykytilan kuvaus Esiopetusta annetaan varhaiskasvatuksen toimintana päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Kirjolan koulujen esiopetusryhmissä. Koulun erityisopettajat antavat erityis-

30 opetusta esioppilaille ja esiopetusryhmässä oleville pidennetyn oppivelvollisuuden tai valmistavan opetuksen piirissä oleville oppilaille. Toiminnalliset muutokset Saaren esiopetusryhmässä ja Laulujoutsenen päiväkodissa esioppilaiden kanssa on myös viisivuotiaita ja toiminnassa tehdään joustavia ratkaisuja huomioiden lapsen yksilöllinen oppimispolku. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii tiiviissä yhteistyössä esiopettajien ja koulun erityisopettajien kanssa kehittäen paikallisia toimintamalleja. Toiminnan painopistealueet 2019-2021 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä jatketaan yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kodin ja esiopetuksen tiedonvälitykseen sekä perusopetukseen tiedonsiirtokanavana sekä esioppilaan pedagogisten asiakirjojen tallentamiseen ja toiminnan arvioimiseen kehitetään Wilma-ohjelman käyttöä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Toiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Kunta saa toimintaan valtionosuutta. Nykytilan kuvaus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa 1.- 3. luokan oppilaille järjestetään Saaren ja Kirjolan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaryhmissä. Ryhmät toimivat samoissa tiloissa kuin esiopetusryhmät. Toiminnalliset muutokset Ei muutoksia. Toiminnan painopistealueet 2019-2021 Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, lapsen kasvun ja kehityksen sekä koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukorttien toteuttaminen. Varhaiskasvatus tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Varhaiskasvatuksen riittävyys Lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen 100 % lain asettamassa 4 kk:n (tarve ennakoitavissa) tai 2 viikon (työllistyminen, opiskelu tai koulutus) ajassa, % hakijoista. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman Valmis 1.8.2019 arviointi ja päi- vitys Laadun arvioinnin toteutuminen Vuosikelloon kirjattujen asioiden toteuttaminen. 100 %

31 Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 198 626,24 173 592 154 000 154 000 154 000 Toimintakulut -1 913 027,49-1 915 908-1 770 717-1 805 227-1 805 227 Toimintakate -1 714 401,25-1 742 316-1 616 717-1 651 227-1 651 227 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Hoitopaikat kpl 136 136 131 131 131 Läsnäolopäivät kpl 23 102 20 200 20 200 20 200 20 200 - lapsia hoidossa 31.12. 172 136 131 131 131 - joista erityistä hoitoa ja kasvatusta 9% 10% 10% 10% 10% tarvitsevia (* % Menot / läsnäolopäivä(** 74,21 94,85 94,32 94,32 94,32 Käyttöaste % - päiväkodit 81 80 80 80 80 - koululaisten ap- ja ip-toiminta 52 80 60 60 60 Lasten kotihoidontuki, lapsia 64 58 58 58 58 (* erityisen tuen tarve: lastensuojelun tarve, vamma tai pitkäaikainen sairaus, kielellinen kehitys ja kommunikaatio, tarkkaavaisuus, kognitiivinen alue, tunne-elämä tai sosiaalinen kasvu (** luku sisältää myös lasten kotihoidontuen ja lasten kotihoidontuen kuntalisän menot (kuntalisä 1.3.2012-28.2.2019) ELINVOIMA- JA ELINYMPÄRISTÖ Elinvoima- ja elinympäristölautakunta Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maatalouden viranomaistehtävät Toiminnan tarkoitus Maaseutuelinkeinojen kehittäminen monipuolistaa ja vahvistaa kunnan yritystoimintaa hyödyntämällä olemassa olevia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Maatilatalouden viranomaistehtävien hoito Parikkalan toimipisteessä mahdollistaa maatilatalouden kehityksen kunnassa. Nykytilan kuvaus Parikkalassa on voimallista maataloutta, joka luo kilpailukykynsä erikoistumisesta ja toimialan sisäisin järjestelyin. Maaseutuelinkeinojen pääasiallinen luonne on alkutuotanto ja alkutuotantoa tukevien palvelujen tuottaminen. Jonkin verran harjoitetaan myös majoitus- ja ravitsemustoimintaa maaseutuelinkeinon luonteisesti. Toiminnalliset muutokset Parikkala jakaa edelleenkin maatalouden kehittämisavustuksia keskeisiin maatalouden kohteisiin.

32 Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Yhteistyö maaseudun kehittäjäorganisaatioiden kanssa sekä lomituspalvelut. Maakuntauudistuksen kehittymisen seuranta, ja siihen vaikuttaminen siten, että maaseutupalvelut turvataan Parikkalassa myös uudistuksen toteutuessa. Lomituspalvelu Tilivelvollinen: Lomituspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen ja hallinnointi Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti lomituspalvelujen paikallisyksikön alueella (Enonkoski, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savonlinna). Nykytilan kuvaus Maatalousyrittäjien vuosilomaoikeus on 26 päivää. Lisäksi maatalousyrittäjillä on oikeus sijaisapuun maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määrätyin perustein. Maatalousyrittäjien mahdollisuutta maksullisen lomittaja-avun käyttöön (120 h/vuosi) edistetään, kuitenkin vaarantamatta vuosiloma- ja sijaisapulomitusten järjestämistä. Lomituspalveluja käyttää lomituspalvelujen Parikkalan paikallisyksikön asiakkaina 158 tilaa ja 233 maatalousyrittäjää. Lomituspalveluja tuottaa 39 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa sekä tarvittava määrä määräaikaisia ja lyhytaikaisia maatalouslomittajia. Paikallisyksikön hallinnossa toimii vastuuhenkilönä lomituspalvelupäällikkö ja tarpeellinen määrä lomituspalveluohjaajia. Toiminnalliset muutokset Maatilojen vähentymisen myötä lomituspalvelujen käyttäjien määrä vähenee edelleen. Toimintaa jatkavien maatilojen työtehtävien vaativuus kasvaa. Maatalouslomittajien ja lomitushallinnon rekrytointi sopeutetaan lomituspalvelujen kysynnän mukaan. Lisäksi huomioidaan maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän uudistaminen sekä maatalousyrittäjien siirtyminen itse järjestettyyn lomitukseen. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Parikkalan paikallisyksikön laadullinen kehittäminen, erityisesti asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden huomiointi. Lomitushallinnon työtehtävien organisoinnin tehostaminen edelleen ja paikallisyksikön henkilöstömäärän sopeuttaminen vastaamaan työtehtäviä ja hallintomäärärahaa, kuitenkin turvaten henkilöstön sijaisuudet. Elinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Elinkeinotoimen tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaisesti eri yritystoimialojen kehitystä ja edesauttaa monipuolisen ja kannattavan yritystoiminnan sekä yritysten verkostojen syntymistä ja kehittämistä. Elinkeinotoimen palveluja tarjotaan paikallisesti ja yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Toiminnan tarkoituksena on olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen

33 uusien elinkeinoalojen, yritysten ja työpaikkojen luominen olemassa olevien ja uusien palvelujen, tuotteiden ja verkostojen kehittäminen osaamisen, laadun ja kilpailukyvyn parantaminen Nykytilan kuvaus Maakuntauudistus tulee lähivuosina muokkaamaan elinkeinotoimen roolia kunnan toiminnassa. Elinkeinotoimi kuuluu siihen kolmasosaan, jonka toimii myös jatkossa kunnan hallinnollisella alustalla. Lisäksi se tulee olemaan yksikkö, joka vastaa merkittävässä määrin kunnan veropohjasta: vain menestyvä elinkeinoelämä synnyttää verotuottoja, joista on varaa napata kaksi kolmasosaa maakunnan velvoitteiden rahoittamiseksi. Elinkeinotoimi rakentaa veropohjaa elinvoimaisen kunnan rahoittamiseksi. Parikkala taistelee keskustasta etäämmällä olevien alueiden elinvoiman säilymisestä. Tämän hetkinen alueellinen rakenne ja kehityssuunnat antavat vain vähän tukea mm. vähittäiskaupan toiminnan ylläpidolle äärialueilla kesäsesonkien ulkopuolella. Jatkuva, sesonkiriippumaton yritystoiminta, joka poikii kauppojen kulutuskysyntää, kaipaa lisää rakennekilpailukykytekijöitä kunnan reuna-alueilla. Vuoden 2018 palvelusuunnitelmassa kuvattu kehityskulku mekaanisen metsäteollisuuden osalta on tuottanut sidosryhmiä ja kyselyjä, jotka saattavat realisoitua tulevaisuudessa merkittävänä liiketoimintana ja kassavirtana. Parikkalan elinkeinostrategia on kuitenkin vuodelta 2009, eikä se mitenkään sovellu vuoden 2019 tilanteeseen. Kehitetään elinkeino-ohjelma, joka vastaa 2020-luvun haasteisiin. Toiminnalliset muutokset Kuntastrategian mukaisen elinkeino-ohjelman laatimiseksi perustetaan työryhmä. Toteutetaan invest-in -ohjelmaa, joka on jatkoa puunjalostuksen hankeaktivaattori - projektille. Kehittämisprojektit Tilivelvollinen: elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat alueen luontaiset vahvuudet ja vetovoimatekijät sekä yritysten ja kuntalaisten tarpeet. Kehittämistoimintaa toteutetaan kunnan, seutukunnan tai kuntien alueella toimialakohtaisilla tai kansainvälisillä verkostohankkeilla. Nykytilan kuvaus Työllisyyspoliittiset hankkeet ovat päättymässä, laajakaistahanke ei löytänyt toteuttajaansa ja muitakin hankkeita tulee päättymään vuoden 2018 päättyessä. Puunjalostuksen hankeaktivointi on sujunut yli odotusten: se on fokusoinut toimintaa enemmän kunnalle luonteville alueille, eli enemmän yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen, kuin suoranaisesti yritysten sisäisten ongelmien ratkaisuun. Yrityksen saapuminen Parikkalaan tai yrityksen kasvu on riippuvainen siitä, ovatko toimintaedellytykset kunnossa. Toimintaedellytyksistä yritys synnyttää omilla prosesseillaan kilpailukykyä, mikä johtaa kasvuun. Tämä toiminta on vuoden 2018 aikana käynnistetty. Toiminnalliset muutokset Hanketoiminta vuonna 2019 keskittyy toisaalta toimintaympäristöön vaikuttamiseen siten, että yritykset löytävät Parikkalasta kilpailukykytekijöitä, joita muualla ei ole, toisaal-

34 ta keskitytään pienten asiakaspalveluperustaisten yritysten yhteistyön kehittämiseen, jotta ne menestyisivät koventuvassa kilpailussa. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Yritysympäristön kehittäminen, pienten asiakaspalveluyritysten toimintaedellytysten parantaminen. Työllisyyspoliittisten toimien hankkeiden käynnistäminen. Hankekartta 2019-2021 Hankkeen nimi ja sisältö Hankkeen rahoittajat hankkeen hallinnoija hankkeen tavoitteet Aikataulu Kokonaisbudjetti /vuosi Kunnan osuus / % Uudet projektit varaus hankkeisiin 2018 2020 50 000 5 000 LEADER 2014 2020 Yhteistyöllä kilpailukykyä hanke Pien-Rautjärven hoitokalastushanke Elinkeino-ohjelman rakentaminen Parikkalan Patruuna / Matruunahanke Kolmen kunnan matkailuhanke Yritysympäristön kehittäminen / invest-in Työllisyyspoliittiset hankkeet 2014 2020 6 731 000 (ohjelmakausi) 27 000 670 2018-2019 10 000 varaus hankkeeseen 2019 20 000 20 000 Julkinen rahoitus: 52 % EU+valtio, 13 % kunnat, 35 % yksityinen Hallinnointi: Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry, hallinto rahoituksesta 25 % Tavoitteet: ihmiset, ympäristö, yhteisöt, yritykset, aluekehittäminen Toteuttaja / hallinnointi: ProAgria Etelä-Suomi ry Rahoitus: K-S ELY keskus 90 %, kunnat 10 % Imatran seudun ympäristötoimi Kärki-Leader 2019 2020 60 000 /vuosi kunnan osuus 30-40 % Parikkala-Rautjärvi- 2019 68 000 1 300 Ruokolahti K-S ELY-keskus 2019 2020 100 000 /vuosi kunnan osuus 50 % Laptuote-Säätiö 2019 96 800 14 000 Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Elinkeino-ohjelman rakentaminen Invest-In / toimintaympäristöhanke Yritysten tukitoimintojen kehittäminen Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Elinkeino-ohjelma Valmis 5/2019 100 % Parikkalan Raja Oy:n perustaminen, liiketoimintasuunnitelman laadinta Osakassopimus 6/2019 Liiketoimintasuunnitelma 10/2019 100 %

35 Rakennuttaminen ja kaavoitus Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Toiminta-ajatus Kaavoitus Palvelusuunnitelma Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 2 415 927,76 2 615 760 2 614 144 2 614 144 2 614 144 Toimintakulut -2 763 100,82-3 055 728-3 022 704-3 022 704-3 022 704 Toimintakate -347 173,06-439 968-408 560-408 560-408 560 Toiminnan tarkoituksena on turvata kuntalaisille terveellinen, toimiva ja viihtyisä elinympäristö kaavoittamalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä taloudellisesti laadukkaita kiinteistöjä ja yhdyskuntapalveluja. Kaavoituksella ylläpidetään monipuolista tonttitarjontaa yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin. Maankäytössä otetaan huomioon palvelujen käyttömahdollisuudet. Maaseutukylien elinvoimaisena säilymistä tuetaan. Asukkaille ja yrityksille tarjotaan tonttivaihtoehtoja, jotka tekevät sijoittumisen ja rakentamisen houkuttelevaksi kunnan alueelle. Rakennuttamisen osalta keskeinen tavoite on kiinteistöjen käyttäjille terveelliset ja toimivat rakennukset ja infraympäristö. Toiminnan tarkoitus Maankäytön suunnittelulla pyritään hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamiseksi, kestävän kehityksen periaatteilla. Nykytilan kuvaus Kaavoituksen vastuuhenkilönä ja koordinoijana toimii rakentamispäällikkö yhteistyössä kunnanjohtajan ja elinkeinojohtajan kanssa. Varsinainen kaavoitustyö tehdään kokonaisuudessaan ostopalveluna ulkopuolisten kaavoitusasiantuntijoiden voimin. Kaavoituksessa tehdään kiinteää yhteistyötä sekä eri viranomaistahojen että luottamushenkilöiden kesken. Kaavoituksen vastuualueella on kunnan yleisen osoitejärjestelmän ylläpito. Käytännön ylläpito ja täydennykset on rakennusvalvonnan vastuulla. Järjestelmä on laajentumassa saariin, lisäksi osoitteistossa on ilmennyt päivitystarpeita. Toiminnalliset muutokset Ei toiminnallisia muutoksia. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Kunnan strategisten tavoitteiden jalkauttaminen Tulevien tarpeiden realistinen arviointi maankäytön suunnittelussa Osoitejärjestelmän ajantasaistaminen yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa.

36 Rakennushankkeiden laadukas toteuttaminen ja toiminnallisten muutosten ennakointi Energiatehokkuus uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa Hankintamenettelyyn panostaminen Kaavoitusohjelma 2019-2021 Alueen nimi Sisältö / perustelu Toimenpiteet Kaava Nykyvaihe valmis 1. Särkisalmen keskusta-alue Vanhentuneen asemakaavan ajantasaistaminen Asemakaavan päivitys 2019 Asemakaava 23.12.1985 2. Simpelejärven osayleiskaava 2020 Rantayleiskaava 3. Keskustaajaman asemakaava Osayleiskaava vanhentunut, haittaa lupakäsittelyä ja alueen kehittämistä Teollisuusalueiden ja kirkon seudun kaava vanhentunut, tuo ongelmia lupakäsittelyyn 4. Koirniemen alue Tilaa vievän kaupan alueen kehittäminen rajanylityspaikan kansainvälistämisen yhteydessä Liikenne Palvelusuunnitelma Rantayleiskaavan ajantasaistaminen. Asumiskäyttö huomioidaan Asemakaavan päivitys Asemakaavan laatiminen vaiheittain 2021 Asemakaava 1975, 1985, 1992, 1989 2022 Yleiskaava 2016 Toiminnan tarkoitus Joukkoliikennepalveluilla turvataan haja-asutusalueiden kohtuullinen palveluiden saatavuus. Asiakaspalveluliikenteessä kylien asukkaille järjestetään asiointimahdollisuus taajamassa / kuntakeskuksessa. Lisätään yhteistyötä eri hallintokuntien kesken liikennepalveluiden saatavuuden parantamiseksi ja kustannusten optimoimiseksi. Nykytilan kuvaus Parikkalan kunnan edustus on aktiivisesti mukana Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmän työskentelyssä. Toiminnalliset muutokset Kaakkois-Suomen ELY-keskus laatii Imatran seudun kunnille uudet liikenneturvallisuussuunnitelmat. Suunnitelman valmistuminen tavoite 2019. Palo- ja pelastuspalvelut Palvelusuunnitelma Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Joukkoliikenteen kehittäminen paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti. Toiminnan tarkoitus Kuntalaisten turvallisuuden varmistaminen normaali- ja poikkeusoloissa.

37 Nykytilan kuvaus Toiminta käsittää palo-, pelastus- ja suojelutoimen kustannukset Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa sekä kiinteistökustannukset. Väestönsuojelun suunnittelu ja suunnitelmien koordinointi. Sopimuspalokunnat toimivat aluepelastuslaitoksen alaisuudessa. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta hoitaa palo- ja pelastustoimen maakunnallisena. Haasteena on tullut Uukuniemen VPK:n loppuminen, joka nostaa merkittävästi alueen pohjoisosan vasteaikaa. Toiminnalliset muutokset Pelastustoimi siirtynee vuoden 2021 alusta Etelä-Karjalan maakunnan vastuulle, joka vuokraa kunnalta tarvittavat toimitilat käyttöönsä. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Pelastustoimen palvelutason säilyttäminen nykytasolla Toimitilaneuvottelut vuonna 2019-2020 maakuntahallinnon kanssa Yhteistoiminta mukaan lukien kunnallinen edunvalvonta pelastusasioissa 2018-2020 Ympäristöpalvelut Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ympäristönsuojelun, ympäristöterveyden ja eläinlääkinnän palveluiden järjestäminen kuntalaisille. Nykytilan kuvaus Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta hoidetaan isäntäkuntamallilla Imatran ympäristöyksikön tekemien valvonta- ja toimintasuunnitelmien mukaan. Imatran seudun ympäristölautakunta hoitaa ympäristöasiat seutukunnallisena. Tulosalue sisältää myös kaatopaikan velvoitetarkkailun kustannukset ja jätehuollon kuljetustuen. Toiminnalliset muutokset Ristiharjun kaatopaikan kunnostus on siirtynyt valituksen myötä ja toteutus aikaisintaan 2019. Maakuntauudistuksessa siirtynee ympäristöterveydenhuolto perustettavan maakunnan tehtäväksi. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Palvelujen toimivuus Edunvalvonta ympäristötoimessa

38 Rakennuttaminen ja kaavoitus tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Maankäytön suunnittelun toteutus kaavoitusohjelma hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Rakentamisohjelman toteutus rakentamisohjelma hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Tarkoituksenmukainen joukkoliikenne raportit riittävä palvelutaso Palo- ja pelastuspalveluissa sekä ympäristöpalveluissa palvelutason suhde kustannuksiin raportit ja palaute hyvä Talouden tunnusluvut Kiinteistöt Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Toiminta-ajatus Kiinteistöpalvelut huolehtivat kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta ottaen huomioon kiinteistöjen elinkaaren tekniset, taloudelliset ja toimintojen asettamat vaatimukset. Palvelusuunnitelma TP 2017 Muutettu TA 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 40 174,26 25 500 23 000 23 000 23 000 Toimintakulut -1 056 364,24-1 188 324-1 212 041-1 212 041-1 212 041 Toimintakate -1 016 189,98-1 162 824-1 189 041-1 189 041-1 189 041 Tarpeettomista tai tehottomalla käytöllä olevista kiinteistöistä luovutaan. Helenansaaren ja Saaren rantamajan alue pyritään vuokraamaan yritystoimintaan ja aktiiviseen käyttöön ulkopuolisille toimijoille. Vajaakäytöllä olevien osakehuoneistojen luopumista selvitetään aktiivisesti. Kiinteistö- ja asunto-ohjelma päivitetään 2019. Toiminnan tarkoitus Kiinteistöjen elinkaaren mukainen kustannustehokas ylläpito ja tehokas tilojen hyödyntäminen sekä kiinteistöpalvelujen järjestäminen. Kunta ylläpitää ja kehittää puisto- ja yleisiä alueita luoden viihtyisyyttä ja turvalliset olosuhteet. Yleisten alueiden ja puistojen kunto on merkittävä osa kunnan yleisilmettä. Liikuntapaikkojen hoidolla ja kunnossapidolla luodaan turvalliset ja asianmukaiset edellytykset liikunta ja vapaa-ajan toiminnoille koko kunnan alueen kattavasti.

39 Nykytilan kuvaus Kiinteistöjen hoito- ja pienkorjauspalvelut kiinteistöissä tuotetaan itse. Remontti- ja korjaustöitä teetetään myös ostopalveluna vuosisopimuksiin tai hankekohtaisiin urakkakilpailutuksiin perustuen. Asuinkiinteistöjen hoidon ja ylläpidon aktiivisen kehittämisen avulla järjestetään viihtyisät ja turvalliset asuinolosuhteet kiinteistöjen vuokralaisille. Investoinneilla kehitetään kiinteistökantaa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Mittareissa oleva käyttöastetavoite on karkaamassa aina vaan heikompaan suuntaan. Tavoite on pidetty korkeana, mutta ollakseen vähääkään realistinen, se edellyttää yhä voimakkaampia toimia mm. vaikeammin vuokrattavista osakkeista / asunnoista luopumiseksi. Kiinteistönhoidon ja tulevien korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon energiatehokkaat, terveellisen sisäilmaston takaavat ratkaisut. Kiinteistömassan kiinteistökohtaisen elinkaaren vaiheet ja tilojen käyttäjien tarpeet otetaan huomioon. Kiinteistöjen kunnossapitoa sekä kiinteistöjen valvontaa kehitetään lisäämällä kiinteistöautomaatiota ja tehostamalla järjestelmien käyttöä. Henkilöstön osaamista parannetaan koulutuksen avulla. Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito tehdään pää-osin kausityönä. Liikuntapaikkojen hoito keskittyy kunnan keskeisimpien liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Kylien hiihtolatuverkoston vapaaehtoista kunnossapitotyötä tuetaan kulukorvauksin ja ostosopimuksin. Retkeilyreittiverkoston ylläpito- ja hoitovastuiden ajantasaisuus tarkistetaan. Uusia hoitosopimuksia tehdään tarpeen ja resurssien mukaan. Toiminnalliset muutokset Kiinteistöautomaation kehittämistä jatketaan. Pyrkimyksenä päästä asteittain laite- ja ohjelmistoriippumattomaan järjestelmään. Kunnan omistuksessa olevista kannattamattomista ja heikkokuntoisista kiinteistöistä pyritään luopumaan myymällä tai purkamalla. Kiinteistöjen ja asuntojen järjestelmällistä korjaustyötä jatketaan. Asuntotoimen viranomaistehtävät ovat siirtyneet tulosalueelle kiinteistöt. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Kiinteistökannan tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen tai heikkokuntoisten purku (mm. Satumäentie 28C ja 28E, Kirkontie 408. Kiipolan kiinteistö v. 2021-2022). Kunnan kiinteistö- ja asuntomassan korjausvelan pienentäminen korjauksin ja perusparannuksin. Kiinteistöjen turvallisuuden lisääminen lukitusmuutoksin. Kiinteistöautomaation kehittäminen

40 Kiinteistöt tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Vuokra-asuntojen käyttöaste Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Kiinteistöjen korjaukset raportti / selvitys 5 % kiinteistökannasta suunnitelman mukaan (k-m²) joko peruskorjataan ja/tai puretaan Laskenta 94 % Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 3 782 121,09 3 729 864 3 604 920 3 604 920 3 604 920 Toimintakulut -3 347 073,27-3 280 636-3 258 899-3 258 562-3 258 562 Toimintakate 435 047,82 399 228 346 021 346 358 346 358 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 huoneistoala m 2 51 395 50 070 48 400 48 400 48 400 menot /huoneisto-m 2 64,88 67,29 65,26 65,26 65,26 tulot /huoneisto-m 2 74,47 74,17 74,48 74,48 74,48 Kuntatekniikka Tilivelvollinen: Kuntatekniikan päällikkö Toiminta-ajatus Turvataan puhtaan veden saatavuus ja jakelu sekä jäteveden puhdistuspalveluiden toimivuus kustannustehokkaasti. Kadut ja tiet Palvelusuunnitelma Yhdyskuntatekniset taksat perustuvat omakustannus- ja aiheuttamisperiaatteeseen. Tavoitteena on kilpailukykyinen hinta. Toiminnan tarkoitus Kaavateiden ja katujen ylläpidon järjestäminen. Nykytilan kuvaus Liikenneväylien ylläpito ja huolto teetetään ostopalveluna. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 Katuvalaistuksen elohopeapohjaisten katulamppujen korvaaminen uudella valaistusjärjestelmällä jatkuu. Katuja ja teitä ylläpidetään hoitoluokituksen mukaisesti. Mahdolliset perusparannukset toteutetaan kunnan investointiohjelman mukaisesti. Varaudutaan valtion hoitamien teiden kunnallistamiseen kaava-alueella.

41 Kuntatekniikka tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Kaavateiden ja katujen ylläpito hoitosuunnitelman mukaisesti Kunnossapitoluokitus / seuranta ja palaute Ei huomautettavaa normaalisääolosuhteissa Rakennuslautakunta Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Laskutettu vesi m 3 123 652 142 000 139 000 139 000 139 000 laskutettu jätevesi m 3 106 913 122 000 124 000 124 000 124 000 Menot /asukas 303 157 182 182 182 Rakennusvalvonta Tilivelvollinen: Rakennustarkastaja Palvelusuunnitelma Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 1 759 106,04 1 026 548 973 940 973 940 973 940 Toimintakulut -1 510 827,05-820 080-888 451-888 451-888 451 Toimintakate 248 278,99 206 468 85 489 85 489 85 489 Toiminnan tarkoitus Rakennuslautakunta huolehtii rakentamiseen liittyvän lainsäädännön määräämistä viranomaistehtävistä, lupaviranomaisen tehtävistä sekä ulkoilulain tarkoittamista kunnan leirintäalueviranomaisen tehtävistä. Nykytilan kuvaus Rakennusvalvonnan viranomaisena toimii kunnan rakennustarkastaja, joka rakennuslautakunnan ohella valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamisesta ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Parikkalan kunnan ajantasaistetun rakennusjärjestyksen kunnanvaltuusto hyväksyi 16.4.2018 ja se astui voimaan 1.6.2018. Uusi rakennusvalvontaohjelma (Facta) on otettu käyttöön kesäkuun alussa 2018 ja rakennusvalvonnan sähköinen asiointi-palvelu ja arkistointi (Lupapiste) otetaan käyttöön vuoden 2019 alusta. Vuoden 2019 alusta astuu voimaan päivitetty rakennusvalvontamaksujen taksa. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistieasiat sekä työsuojelupäällikön tehtävät. Toiminnan painopistealueet 2019 2021 - Rakennetun ympäristön tila, uuden rakennusjärjestyksen 11 mukaisten katselmusten aloittaminen - Kiinteistöjen rakennuskannan selvittäminen - Yhteistyö rakennusvalvonnassa lähikuntien kanssa.

42 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Rakennuslupapäätökset käsittelyaika viranhaltija < 1 kk lautakunta< 3 kk Myönnettyjen lupapäätösten Tehdyt oikaisuvaatimukset ei kumottavia lupia oikeellisuus Rakennusjärjestyksen 11 mukaiset katselmukset aloittaminen 2019 Talouden tunnusluvut Muutettu TA TP 2017 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatuotot 26 884,54 35 748 36 250 36 250 36 250 Toimintakulut -185 211,80-218 028-221 036-221 036-221 036 Toimintakate -158 327,26-182 280-184 786-184 786-184 786 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 rakentamisen luvat 175 170 170 170 170 rakennustarkastukset 500 500 500 500 500

43 Käyttötalouden yhdistelmä TP 2017 Muutettu TA 2018 TA 2019 Ts 2020 Ts 2021 Vaalit Toimintatuotot 21 528 22 000 22 000 Toimintakulut -19 469,32-28 956-29 241 29 241 Toimintakate -19 469,32-7 428-7 241-7 241 Tarkastustoimi Toimintatuotot Toimintakulut -12 003,43-11 988-12 235-12 300-12 300 Toimintakate -12 003,43-11 988-12 235-12 300-12 300 Keskushallinto ja tukipalvelut Toimintatuotot 1 314 948,17 3 315 168 1 825 110 1 525 110 1 525 110 Toimintakulut -24 382 675,34-24 081 192-25 017 325-25 086 919-25 086 919 Toimintakate -23 067 727,17-20 586 024-23 192 215-23 561 809-23 561 809 Perusopetus ja lukio Toimintatuotot 197 405,82 162 408 168 880 168 880 168 880 Toimintakulut -4 486 037,24-4 626 828-4 515 470-4 618 036-4 618 036 Toimintakate -4 288 631,42-4 464 420-4 346 590-4 449 156-4 449 156 Vapaa sivistystyö Toimintatuotot 43 645,25 72 816 37 200 37 200 37 200 Toimintakulut -865 924,18-979 948-990 675-990 700-990 700 Toimintakate -822 278,93-907 132-953 475-953 500-953 500 Varhaiskasvatus Toimintatuotot 198 626,24 173 592 154 000 154 000 154 000 Toimintakulut -1 913 027,49-1 915 908-1 770 717-1 805 227-1 805 227 Toimintakate -1 714 401,25-1 742 316-1 616 717-1 651 227-1 651 227 Elinkeinojen kehittäminen ja lomitus Toimintatuotot 2 415 927,76 2 615 760 2 614 144 2 614 144 2 614 144 Toimintakulut -2 763 100,82-3 055 728-3 022 704-3 022 704-3 022 704 Toimintakate -347 173,06-439 968-408 560-408 560-408 560 Rakennuttaminen ja kaavoitus Toimintatuotot 40 174,26 25 500 23 000 23 000 23 000 Toimintakulut -1 056 364,24-1 188 324-1 212 041-1 212 041-1 212 041 Toimintakate -1 016 189,98-1 162 824-1 189 041-1 189 041-1 189 041 Kiinteistöt Toimintatuotot 3 782 121,09 3 729 864 3 604 920 3 604 920 3 604 920 Toimintakulut -3 347 073,27-3 280 636-3 258 899-3 258 562-3 258 562 Toimintakate 435 047,82 399 228 346 021 346 358 346 358 Kuntatekniikka Toimintatuotot 1 759 106,04 1 026 548 973 940 973 940 973 940 Toimintakulut -1 510 827,05-820 080-888 451-888 451-888 451 Toimintakate 248 278,99 206 468 85 489 85 489 85 489 Rakennusvalvonta Toimintatuotot 26 884,54 35 748 36 250 36 250 36 250 Toimintakulut -185 211,80-218 028-221 036-221 036-221 036 Toimintakate -158 327,26-182 280-184 786-184 786-184 786 Yhteensä Toimintatuotot 9 778 839,17 11 157 404 9 459 444 9 137 444 9 159 444 Toimintakulut -40 541 714-40 207 616-40 938 794-41 115 976-41 086 735 Toimintakate -30 762 875-29 050 212-31 479 350-31 978 532-31 927 291

44 Käyttötalousosan perustelut Sitovuustaso Käyttösuunnitelmat Laskentaperusteet Kunnan toimintaa ohjataan taloussuunnitelman avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Tuloihin ja menoihin sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot, laskennalliset erät eivät sisälly tehtävän tuloarvioon tai määrärahaan. Sitovuustasona valtuustoon nähden ovat tulosalueen toimintatulot ja toimintamenot lukuun ottamatta kehittämisprojekteja ja lomituspalvelua, joissa on nettositovuus, sekä sitovat tavoitteet 2019 ja mahdolliset sitovat perustelut. Muut talousarvioon sisältyvät tiedot ovat ohjeellisia perusteluja ja informaatiota. Sitovin perusteluin erotettua määrärahan osaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Palkkauskustannuksissa ja sosiaalimaksuissa syntyvää säästöä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ilman kunnanhallituksen lupaa. Viran tai työsuhteen tullessa avoimeksi on aina ennen auki julistamista selvitettävä mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen sisäisin järjestelyin tai ostopalveluna. Vakinaisen henkilöstön täyttöön on haettava kunnanhallituksen lupa. Talousarvioon tehtävistä tulosaluekohtaisista muutoksista päättää valtuusto. Muutosten yhteydessä on arvioitava, ovatko asetetut toiminnalliset tavoitteet oikeassa suhteessa muutettuihin tuloarvioihin ja määrärahoihin. Muutokset on tehtävä talousarviovuoden aikana. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen tuloarviot ja määrärahat tarkoituksenmukaisiin osiin tulosyksiköihin sekä asettavat samalla valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin. Toimielimen vahvistamat tulosyksiköiden määrärahat voidaan edelleen jakaa kustannuspaikoille. Käyttötalousosassa on vertailutietoina vuoden 2017 tilinpäätöksen ja vuoden 2018 muutetun talousarvion euromäärät sekä talousarvioesitysten luvut. Käyttötalousosan tulot ovat vuonna 2019 yhteensä 9 459 444 euroa ja menot 40 938 794 euroa. Tulot ovat noin 1,7 milj. euroa pienemmät kuin vuoden 2018 talousarviossa. Käyttötalousmenot nousevat vuodesta 2018 noin 0,7 milj., merkittävimpänä tekijänä sosiaali- ja terveyspalvelujen nousu. Määrärahat on laskettu henkilöstösuunnitelman mukaiselle henkilöstölle, joka on määrältään runsaat viisi henkilötyövuotta edellisvuotta pienempi. Vakituisen henkilöstön määrä vuonna 2019 on 180 htv. Palkkausmenoihin on laskettu korotusvarauksena 1,3 %. Eläkemenoperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin on varattu määrärahat ao. tulosalueilla, mikäli niitä voidaan vielä kohdistaa. Kohdistamattomat eläkemaksut kirjataan yleishallintoon. Henkilöstösivukulut vuodelle 2019 on laskettu seuraavasti: Eläkevakuutusmaksut KuEL ja VEL 16,75 %

45 Sairausvakuutusmaksu 0,77 % Työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 3,86 % Muut (ryhmähenkivakuutus) 0,1 % Palvelujen ja materiaalin ostoissa laskentaperusteena ovat arvonlisäverottomat hinnat lukuun ottamatta vähennysrajoitteista toimintaa. Taloussuunnitelman tasapainotus Talousarvion laadintaohjeen mukaisesti hallintokunnat ovat toimineet annettujen kehysten sisällä, mutta verotulojen ja valtionosuuksien merkittävän vähenemisen sekä sosiaali- ja terveysmenojen kohoamisen vuoksi taloussuunnitelmaa on jouduttu sopeuttamaan.

46 Tuloslaskelmaosa TP 2017 Talousarvio 2018, muutosehdotus Talousarvio 2019 Ts 2020 Ts 2021 15 814 123,54 14 700 000 Verotulot 15 600 000 15 700 000 16 100 000 17 784 503,00 16 700 000 Valtionosuudet 15 998 000 15 500 000 15 200 000 Rahoitustuotot ja -kulut 6 668,46 10 500 Korkotuotot 425 189,23 Muut rahoitustuotot 442 630 442 650 456 704 456 704-12 228,80-11 000 Korkokulut -11 000-11 000-11 000-93 623,87 Muut rahoituskulut -115 600-115 600-115 600-115 600 Tuloslaskelmaosan perustelut Tuloperusteet Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen olevat tuotot ja kulut. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Mikäli veroennuste merkittävästi muuttuu negatiiviseen suuntaan tai valtionosuusjärjestelmässä tapahtuu vastaava muutos, tarkennetaan talousarviota sekä tulojen että menojen osalta kesken tilivuoden. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat: verotulot (kunnan tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) valtionosuudet rahoitustuotot ja -kulut Verotulot Tuloveroprosentti on 1.1.2013 lukien ollut 19,50. Tuloveroa on arvioitu kertyvän 12 705 000 euroa, mikä on 255 000 euroa vuodelle 2018 budjetoitua enemmän. Yhteisöveroa talousarvio sisältää 1 346 000 euroa, vähennystä vuodelta 2018 on 354 000 euroa. Kiinteistöveroprosentit: - yleinen 1,00 - vakituiset asunnot 0,50 - muut asuinrakennukset 1,10. Kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,549 milj..

47 Valtionosuudet Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on tullut voimaan vuoden 2015 alusta (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009). Valtionosuusmaksatus sisältää seuraavat erät: - kunnan peruspalvelujen valtionosuus - opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus - esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset.

48 Vesihuoltolaitos Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Puhtaan veden ja jäteveden puhdistuspalvelujen tuottaminen sekä verkostojen ylläpito. Puhdistamon lupaehtojen täyttäminen ja uuden laitoksen käyttöönotto tehokkaasti minimoiden ympäristön kuormitus. Vuotovesien määrää jätevesiverkostossa pienennetään verkostoa saneeraamalla. Heralammen vedenottamoa sekä vesijohto- ja viemäriverkostoa ylläpidetään ja saneerataan vuosittain investointiohjelman mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitosten valvonta- ja automaatiojärjestelmiä kehitetään vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Nykytilan kuvaus Talousvettä tuotetaan 139 000 m³ ja jätevettä käsitellään 124 000 m 3 vuodessa. Veteen ja viemäriin liittyneitä kiinteistöjä on noin 1 000. m³ 180 000 Laskutettu vesi ja jätevesi 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Laskutettu vesi 161 732 149 283 142 469 123 652 142 000 139 000 139 000 139 000 Laskutettu jätevesi 139 875 130 055 122 433 106 913 122 000 124 000 124 000 124 000