Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotila 2017-2018
Toiminta-ajatuksemme Puotilassa Lapsi leikkii, tutkii ja oppii kannustavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Kasvattaja toimii aktiivisena kuuntelijana, havainnoi ja muokkaa yhdessä lasten kanssa ympäristöä oppimiselle suotuisaksi, lapsen tarpeet ja ideat huomioiden. Puotilassa arvostamme: * Hyvää käyttäytymistä * Luonnon arvostamista * Toisen kunnioittamista * Turvallisuutta * Kavereita ja leikkiä Haluamme päiväkoti Puotilasta antaa lapsille elämän eväiksi hyvän itsetunnon, jonka avulla he uskaltavat yrittää ja kokeilla erilaisia asioita elämässään. Autamme lasta löytämään omat vahvuutensa ja oppimaan positiivisen suhtautumisen asioihin. Ryhmässä toimimalla vahvistamme lapsen sosiaalisia valmiuksia, erilaisuuden hyväksymistä ja hyvien tapojen omaksumista. Kannustamme lapsia omatoimisuuteen, jotta he oppivat huolehtimaan itsestään ja tavaroistaan. Vuonna 1967 perustettu ja vuonna 2005 peruskorjattu pk Puotila (Rusthollarinkuja 5) sijaitsee Itä-Helsingissä rauhallisella pienkerrostaloalueella Itäkeskuksen, vilkkaasti liikennöidyn Itäväylän ja metron läheisyydessä. Lähietäisyydellä sijaitsee peruskoulu, urheilukenttä, leikkipuisto sekä vanha kartanomiljöö metsineen ja rantoineen. Hoitopaikkatarpeen lisääntymisen myötä meille on avattu Pikku-Puoti viereisen kerrostalon alakertaan elokuussa 2000 ja Puotinkulma Kajaaninlinnantielle elokuussa 2013. 2
Toiminta varhaiskasvatusyksikössämme Toimimme kolmessa eri toimipisteessä: Päiväkoti Puotilassa (Rusthollarinkuja 5) on 6 lapsiryhmää: Muurahaiset n.1-4-vuotiaiden lasten ryhmä, Mehiläiset 3-5-vuotiaiden lasten ryhmä, Leppäkertut 3-5-vuotiaiden lasten ryhmä, Sinisiivet 3-5-vuotiaiden lasten osapäiväryhmä, Haapakiitäjät ja Mäntykiitäjät esiopetusryhmät 6-vuotiaille Ryhmä Pikku-Puoti (Rusthollarinkuja 8 A) on 5-6-vuotiaiden lasten ryhmä, Pikkukiitäjät ovat esikoululaisia ja Siniset 5-vuotiaita Puotinkulmassa (Kajaaninlinnantie 10) toimii 3 lapsiryhmää: Kimalaiset alle 3-vuotiaiden lasten ryhmä, Hepokatit 2-4-vuotiaiden lasten ryhmä ja Sudenkorennot 3-5-vuotiaiden lasten ryhmä Esiopetuksen järjestäminen Päiväkodissamme annetaan maksutonta esiopetusta 6-vuotiaille lapsille klo 9:00 13:00. Vuosittain lukuvuoden alussa teemme toimintasuunnitelman, jossa asetamme päiväkotimme esiopetustoiminnalle yhteiset kehittämistavoitteet. Näiden toteutumista arvioimme keväisin toimintakertomuksessa. Lisäksi esiopetuksesta vastaavat opettajamme kokoontuvat säännöllisesti lukuvuoden aikana suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa. Päiväkodissamme esiopetusryhmien muodostuminen riippuu esiopetusikäisten lasten määrästä. Integroidun erityisryhmän esiopetusikäiset lapset saavat esiopetusta omassa ryhmässään. Järjestämme kaikille esiopetusikäisille lapsille yhteistä toimintaa säännöllisesti lukuvuoden aikana esimerkiksi yhteistä ulkoliikuntaa, lauluhetkiä ja retkiä. 3
Päiväkotimme on mukana Helsingin Yliopiston toteuttamassa, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa, MOI-Monilukutaitoa Opitaan Ilolla kehittämisohjelmassa. Puotilan alueen teemaksi on valittu Moninaisuuden Ymmärtäminen ja suvaitsevaisuuden edistäminen. Teeman sisällöksi päiväkotimme on valinnut Luovuus ja leikilliset oppimisympäristöt monilukutaidon edistämisessä Näemme lapsen tutkivana, uteliaana, välittömänä ja aitona. Jokaisella lapsella on yksilöllinen kehitystahti, jota kunnioitamme ja jonka otamme huomioon toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Suunnittelemme toimintaamme välttäen kertakäyttökulttuuria, opetamme lapsia huolehtimaan ympäristöstä ja kunnioittamaan luontoa. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Lapsi liittää uusia asioita ennestään opittuun ja sen perusteella vanha tieto muuntuu monimuotoisemmaksi. Näemme oppimisen lapsen ja ympäristön välisenä vuorovaikutuksena. Oppiminen liittyy päiväkotimme kaikkiin arjen tilanteisiin; perushoitoon, leikkiin, tehtäviin ja toimintaan. Kaikki tilanteet ovat yhtä tärkeitä. Lapsi oppii kokemalla eri aistien avulla, matkimalla, kyselemällä, tutkimalla ja leikkimällä. Tuemme oppimista järjestämällä monipuolisia elämyksiä ja positiivisia kokemuksia ottaen samalla huomioon lasten kiinnostuksen kohteet ja kehitystason. Lisäksi tarjoamme riittävästi kertausta, hyvän oppimisympäristön ja kannustavan ilmapiirin, joka sallii yrittämisen ja kokeilun. 4
Arvostamme erilaisuuden rikkautta, kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti ja kunnioittaen. Epäasialliseen käytökseen ja kiusaamiseen puututaan heti. Lapset opettelevat selvittelemään omia erimielisyyksiään aikuisen tuella. Selkeät yhteiset säännöt sekä aikuisen läsnäolo leikissä ja kaverisuhteiden monipuolistaminen ehkäisevät kiusaamista ja luovat hyvää ryhmähenkeä. Hyvä hoiva ja perusturvallisuus ovat yksikössämme tärkeitä. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle. Päivärytmi on selkeä ja pitää sisällään lasten levon, ravinnon ja toiminnan sopivan vaihtelun. Aikuisen tehtävänä on vastata perushoitotilanteiden turvallisesta ja kiireettömästä ilmapiiristä. Kiireettömyys mahdollistuu mm. pienryhmissä toimimalla. Päivittäisissä perushoitotilanteissa harjoittelemme lapselle tärkeitä kasvatuksellisia ja omatoimiseksi oppimisen taitoja. Perushoidon jokainen tilanne on kasvatustilanne. Aikuinen toimii omalla käytöksellään mallina taitojen oppimisessa. Näissä tilanteissa lapset oppivat mm. uusia käsitteitä, lukumääriä, nimeämistä, avaruudellista hahmottamista, motorisia taitoja ja omatoimisuutta. 5
Oppimisympäristö Käytämme päiväkodin sisätiloja, myös eteisiä ja käytäviä, lasten toimintaan ja leikkeihin. Porrastamme ulkoilua aamupäivisin, että kaikilla olisi riittävästi tilaa pihalla. Ryhmät ovat sopineet retkipäivät eri viikonpäiville, jotta vapaana olevia ryhmätiloja voidaan käyttää pienryhmätoimintaan. Ryhmätiloja muokataan lasten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti sekä lapsiryhmästä tehtyjen havaintojen perusteella. Välineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla ja lasten korkeudella niitä vaihdetaan teeman ja toiveiden mukaisesti. Opetamme lapsia huolehtimaan leikkikaluista ja välineistä sekä kierrätämme niitä lapsiryhmien kesken Leikki- ja pienryhmiä vaihdellaan, jotta lapset oppivat leikkimään ja tekemään yhteistyötä myönteisessä ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Hyödynnämme monipuolista lähiympäristöämme retkeilyssä ja teemme retkiä myös pienryhmissä. Hyvät julkisen liikenteen yhteydet mahdollistavat koko kaupungin oppimisympäristönä ja retkikohteena. Turvallisuuden huomioiminen on kaikessa toiminnassamme tärkeää. 6
Ajattelu, oppiminen ja monilukutaito Toimintamme lapsiryhmissä lähtee lasten kiinnostuksen kohteista. Järjestämme heille aikaa toimia ja ajatella, kysellä, ihmetellä ja oppia uutta. Kannustava ympäristö rohkaisee lapsia tuomaan esille omia ajatuksiaan ja jakamaan niitä vuorovaikutuksessa toisten kanssa, kysymään ja kyseenalaistamaan. Aikuisten tehtävänä on innostaa ja herättää lasten uteliaisuus uusia asioita ja ilmiöitä kohtaan, joita voidaan tarkastella yhdessä kriittisesti. Kannustamme lapsia harjoittelemaan sinnikkyyttä, olemaan lannistumatta epäonnistumisista sekä keksimään ratkaisuja eri tilanteisiin. Onnistumisista iloitaan yhdessä. Monilukutaidon näkökulmasta tiedostamme ympärillämme olevia viestejä ja merkkejä sekä harjoittelemme tunnistamaan niitä. Pohdimme yhdessä lasten kanssa mitä he ovat ympäristössään huomanneet ja mikä merkitys niillä on. Oppimisen alueet: 1. Kielen rikas maailma 2. Ilmaisun monet muodot 3. Minä ja meidän yhteisömme 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni 5. Kasvan, liikun ja kehityn 7
1. Kielen rikas maailma: Lapsen päiväkotipäivä rakentuu erilaisista vuorovaikutustilanteista sekä lasten että aikuisten kanssa. Kieli- ja vuorovaikutustaidot harjaantuvat luontevasti jokapäiväisissä tilanteissa mm. perushoitotilanteissa, joissa juttelemme, nimeämme asioita ja loruilemme lasten kanssa. Kaikki lapset hyötyvät korvaavista kielen välineistä, kuvista ja tukiviittomista, joita käytämme kielenkehityksen tukemiseksi. Myönteinen ilmapiiri rohkaisee lasta puhumaan. Arvostamme lasten puhetta ja ilmaisua olemalla läsnä ja kuuntelemalla lapsia. Leikeillä ja saduilla on tärkeä merkitys kielen oppimisessa. Tuemme lapsen omaa kerrontaa, omia juttuja ja tarinoita. Luemme lapsille lasten ikä- ja kehitystasoon sopivia satuja ja kertomuksia. Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia tutustua kirjoitettuun kieleen yksin, toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kehitämme lasten kielellistä tietoisuutta ja tuemme alkavan luku- ja kirjoitustaidon oppimista huomioiden lasten herkkyyskaudet. Esiopetuksessa opetellaan tunnistamaan kirjaimet ja harjoitellaan kirjainmuotojen tekemistä. 2. Ilmaisun monet muodot Annamme aikaa elämykselliseen kokemiseen ja ilmaisuun, kannustamme lapsia keksimään itse omia esityksiä. Meillä on musiikkia, kuvallista ilmaisua, kädentaitoja ja lasten kirjallisuutta. Otamme nämä eri muodot huomioon sekä arjessa että ohjatussa toiminnassa. Toiminta lähtee lapsen kiinnostuksen kohteista, mutta pyrimme myös herättelemään lasten kiinnostusta eri asioita kohtaan. Teemme kirjasto-, teatteri- ja elokuvaretkiä, jotka tarjoavat uusia elämyksiä. Lasten kanssa pääsemme metron läheisyyden vuoksi helposti tutustumaan kaupungin monipuoliseen kulttuuritarjontaan. 8
3. Minä ja meidän yhteisömme Lasten kanssa pohditaan mennyttä aikaa, nykyaikaa ja tulevaisuutta. Menneeseen maailmaan ja entisajan elämään tutustumme kuvien, kirjojen, tarinoiden ja vanhojen tavaroiden avulla. Vaalimme myös perinneleikkejä, -lauluja ja -loruja muiden leikkien ohella. Teemme retkiä lähiympäristön historiallisiin kohteisiin ja museoihin. Samalla tutustumme myös nyky-yhteiskuntaan ja pohdimme tulevaisuutta. Eettinen aihealue liittyy jokapäiväisiin tilanteisiin. Opettelemme hyviä tapoja ja arvoja vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Toisen ihmisen kunnioittaminen välittyy kaikessa toiminnassamme. Aikuinen näyttää esimerkkiä omalla käytöksellään suvaitsevaisuuteen kasvattamisessa. Erilaisuus on meille rikkaus ja iloitsemme sen tarjoamista mahdollisuuksista. Autamme toisiamme tarpeen mukaan. 9
4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Kiireetön ja rauhallinen ilmapiirin innostaa lasta kokeilemaan ja etsimään selityksiä asioille. Aikuinen on läsnä lapselle ja yhdessä lasten kanssa keskustelemme ja pohdimme. Emme anna heti oikeita vastauksia, vaan annamme aikaa ajattelulle ja ihmettelylle. Havainnoimme vuodenaikoja ja tutkimme luontoa eri aistein esimerkiksi metsäretkien yhteydessä. Päiväkodissa on kirjallisuutta ja tutkimiseen innostavia välineitä mm. suurennuslasi, vaaka ja mitta, joita voimme tarvittaessa ottaa retkille mukaan. Etsimme yhdessä tietoa eri teemoista ja lasten mielenkiinnon kohteista, esimerkiksi kirjoista ja internetistä, opastaen lapsia vastuullisiksi ja kriittisiksi mediankäyttäjiksi. 10
5. Kasvan liikun ja kehityn Ruokailu on sosiaalinen tilanne, uusia taitoja opeteltaessa aikuinen näyttää mallia ja kannustaa. Ruokailussa harjoittelemme mm. maistelemaan uusia makuja, syömään itse, ruokailuvälineiden käyttämistä sekä hyviä tapoja. Ruokailun loputtua opettelemme sanomaan kiitos. Päiväkotimme ruokailussa huomioidaan allergiat ja erilaiset ruokavaliot sekä ekologisuus. Meillä on iso ja maastollisesti monimuotoinen piha, joka tarjoaa erilaisia liikkumismahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ulkoilemme säällä kuin säällä, vähintään kerran päivässä. Liikkumisen taitojen kartuttamisessa hyödynnämme lähiympäristön mahdollisuudet. Retkeilemme päiväkotimme ympäristössä oleviin leikkipuistoihin ja luontokohteisiin. Talvella käymme isompien lasten kanssa luistelemassa läheisellä kentällä. Sisätiloissa meillä on sali, jota ryhmät käyttävät säännöllisesti sisäliikuntaan, ryhmille sovittuina päivinä. Erilaiset liikuntavälineet ovat valvotusti lasten käytettävissä. 11
Omatoimista wc:ssä käymistä harjoittelemme lapsen ikätason ja kehityksen huomioiden. Pienten kanssa harjoittelemme ensin potalla käymistä. Päivärytmin säännöllisyys tukee kuivaksi oppimista. Taitojen opetteluvaiheessa aikuinen auttaa tarvittaessa lasta. Kiinnitämme erityistä huomiota käsien pesuun, jotta pystyisimme ennaltaehkäisemään sairauksien leviämistä. Lapset pesevät kätensä aamulla päiväkotiin saapuessaan yhdessä vanhempien kanssa. Lisäksi päivän aikana kädet pestään aina ulkoilun jälkeen, ennen ruokailua, ruokailun ja wc:ssä käynnin jälkeen sekä aina tarvittaessa. Pienten ryhmässä aikuinen on lapsen tukena ja apuna käsien pesemisessä. 12
Osallisuus ja viestintä Arvostamme ja kuuntelemme lasten ja vanhempien aloitteita ja mielipiteitä. Meille on tärkeää, että jokainen lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi päivän aikana. Huomioimme perheitä päiväkodissamme järjestämällä lapsille ja vanhemmille tilaisuuksia, joihin osallistutaan yhdessä esim. vanhempaininfo, pihaleikkitapahtuma, joulupolku ja toiminnallinen kevätjuhla. Kulttuurien moninaisuus huomioidaan päiväkodin arjessa. Olemme kiinnostuneita toistemme kulttuureista ja kunnioitamme niitä. Annamme lasten vanhemmille mahdollisuuden toimia oman kulttuurinsa asiantuntijana ja otamme mielellämme vastaan vanhemmilta tietoa ja materiaalia niistä. Ryhmät tiedottavat vanhemmille toiminnastaan ja kerromme vanhemmille päivittäin lapsen kuulumiset. Isompia lapsia kannustamme itse kertomaan tärkeimmät tapahtumat. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa, johon kirjataan pedagogiset tavoitteet ja vanhempien toiveet toimintakaudelle sekä mietitään kulttuuriin ja kieleen liittyvät asiat. Yhteistyökumppaneina päiväkodilla ovat mm. perhekeskus, kiertävä erityislastentarhanopettaja, suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja (S2- lto), lasta tutkivat sairaalat/terapeutit, koulu, leikkipuisto, kirjasto, liikuntaseurat ja työväenopisto. 13
Leikki ja sen merkitys Leikki on keskeinen osa arkeamme. Se on myös yksi päiväkotimme viidestä arvosta. Päiväkotipäivän aikana annamme lapsille riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin niin sisällä kuin ulkonakin, jolloin lapsi voi itse valita leikin aiheen ja kulun. Leikkiympäristöt on rakennettu lasten ikä ja kiinnostuksen kohteet huomioiden. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja niitä voi yhdistellä eri leikkeihin. Rauhallisia leikkipaikkoja pyrimme luomaan käyttämällä mm. sermejä tilan jakajana. Haluamme tukea leikin jatkuvuutta. Aikuisen ohjauksen avulla lapsia tuetaan leikkimään kaikkien kanssa. Ohjatuista leikeistä meillä keskeisimpinä ovat roolileikit, rakenteluleikit, liikuntaleikit ja laululeikit. Hyödynnämme koko päiväkodin tiloja, jolloin meillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia leikkiympäristöjä. Aikuiset osallistuvat lasten leikkiin, rikastaen ja mallittaen sitä sekä luovat leikille myönteistä ilmapiiriä ja toimivat lasten innostajina. Aikuinen havainnoi lasten leikkiä, jolloin lasten ideoita voi laajentaa muuhun toimintaan esim. askarteluun, jumppaan, retkiin. Leikki on mukana myös koko talon yhteistoiminnassa. 14
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Tiimit arvioivat ja kehittävät toimintaansa viikoittaisissa tiimipalavereissa. Ryhmän toiminnansuunnittelussa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja tarvittaessa tehdään muutoksia. Talonkokouksissa arvioidaan koko talon yhteisten tavoitteiden toteutumista ja tehdään jatkosuunnitelmia. Vanhemmat antavat asiakaskyselyssä palautetta ja sen lisäksi ryhmät pyytävät palautetta vanhemmilta ja lapsilta vähintään kerran vuodessa. Ryhmien toiminnan tavoitteet asetetaan aikuisten tekemien havaintojen, dokumentoinnin, lasten kiinnostuksen kohteiden sekä vanhempien toiveiden pohjalta. Sovitut yhteiset käytännöt ja sopimukset (esim. pihasäännöt, ulkoiluvuorot, salivuorot) tukevat toiminnan arviointia ja kehittämistä. Pedagogista dokumentointia teemme lasten kasvunkansioihin, jonne liitämme valokuvia, piirustuksia yms. muistoja. Seuraamme lasten taitojen kehittymistä yhdessä heidän kanssaan. Päiväkotimme toiminta on pedagogisesti suunniteltua, perusteltua, yhdenvertaista ja tasa-arvoista. Henkilökunta tekee toiminnan pedagogisesta toteutumisesta arviointia ja lasten vanhemmat voivat arvioida kevään vasu-palautteessa onnistumista oppimisen eri alueilla. Tavoitteenamme on kehittyä jatkuvasti vaihdellen erilaisia toimintatapoja ja kokeillen uusia hyödyntäen lasten ideat. Vanhemmilta ja lapsilta saatu palaute auttaa meitä kehittymisessä. 15
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Yhteistyö vanhempien ja päiväkodin välillä alkaa hoitopaikan järjestelyn yhteydessä. Päiväkotimme johtaja keskustelee perheiden toivomuksista ja hoitopaikan tarpeesta joko puhelimitse tai tapaamisessa. Perheen kanssa keskustellaan myös hoidon aloitukseen liittyvistä käytännöistä, ensimmäisten hoitopäivien kiireettömästä ja turvallisesta aloittamisesta sekä vanhempia mahdollisesti askarruttavista kysymyksistä. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen toivomme vanhempien ja lapsen yhdessä tutustuvan päiväkotimme tiloihin, aikuisiin ja lapsiin noin viikkoa ennen varsinaisen hoitosuhteen alkua. Tällöin käymme aloituskeskustelun vanhempien kanssa lapsen tavoista ja tottumuksista. Pienetkin tiedot ja kuulumiset lapsesta ovat meille tärkeitä, vanhemmat ovat oman lastensa parhaita asiantuntijoita. Vanhemmat saavat vastaavasti tietoa lapsiryhmän toiminnoista. Tarvittaessa käytämme tulkkia. 16
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Varhaiskasvatusyksikkö Puotilassa järjestettiin pihatapahtuma 27.4.2017, johon osallistuivat lapset, vanhemmat (75 vanhempaa, 75 lasta) ja henkilökunta sekä yhteistyökumppaneina: Itäkeskuksen kirjasto, Puotinkylän Valtti, Warttibasket, Sea Hawks (salibandy) ja MLL (Mannerheimin lastensuojeluliiton Vartiokylän osasto). Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Vanhemmat ja lapset ovat osallistuneet toiminnansuunnitteluun syksyn toiminnallisissa vanhempainilloissa (esiopetuksessa 23.8. 2017, muut ryhmät viikoilla 35-38). Varhaiskasvatusyksikkö Puotilan tavoitteet 2017-2018: Liikkuminen ja päivittäisen monipuolisen liikunnan lisääminen Luovuus ja leikilliset oppimisympäristöt monilukutaidon edistämisessä Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotilan toimintasuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetuksessa on oma toimintasuunnitelmansa, joka perustuu Helsingin esiopetussuunnitelmaan. 17