Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Herttoniemi

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Herttoniemi

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toimintasuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsinki Vasuun. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön mahdolliset kehittämiskohteet ja tavoitteet lukukaudelle. Asiakirjaa saa ja kannattaa muokata tarpeen mukaan. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 2

3 Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

4 Leikki Yksikössämme leikki on tärkein asia. Aikuiset neuvottelevat ja auttavat tarpeen tullen leikin aloittamisessa, leikkimisessä ja lopettamisessa. Osa leikeistä voi jäädä odottamaan seuraavaa leikkikertaa. Yhteisleikissä opitaan neuvottelemaan, visioimaan, sovittelemaan ja jakamaan tietoa. Lapset ovat osallisia leikkiprosessissa. Jos leikkitaidoissa on puutteita, aikuinen tukee niiden kehittymisessä. Tiimissä ja vanhempien kanssa sovitaan miten leikkiä tuetaan. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja S2-opettaja kiertävät ryhmissä. Heidän kanssaan keskustellaan leikin tukemisesta. Leikkikuvataulut tukena leikin valinnassa Lapset leikkivät todeksi heitä kiinnostavia ja askarruttavia asioita. Aikuiset rikastuttavat leikkiä viemällä lapsia retkelle esimerkiksi museoon, jossa on esillä kiinnostuksen kohteita. Aikuinen on tukena, mutta antaa lapsille myös leikkirauhan. Suositaan pitkäkestoisia leikkejä, joita lapset voivat jatkaa viikkokausia. Sama leikki voi jatkua myös sisällä ja ulkona. Ryhmien toimintasuunnitelmissa leikin kehittämiselle asetetaan tavoitteita ja niitä arvioidaan esimiehen kanssa käytävissä keskusteluissa. 4

5 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

6 Oppimisympäristö Lasten leikki on tärkein oppimisympäristöön vaikuttava asia. Aikuiset ja lapset suunnittelevat ja rakentavat yhdessä toimintaympäristöä. Lasten kiinnostuksen kohteet näkyvät oppimisympäristössä. Pienten ryhmät ja esiopetusikäiset ulkoilevat aamupäivisin metsässä tai lähipuistoissa. Samoin muut ryhmät vähintään kerran viikossa. Päiväkotimme tilojen yhteiskäyttö mahdollistaa pienryhmille tilaa ja aikaa. Esimerkiksi Sinitiaisten metsäretkien aikana, Punatulkkujen pienryhmä leikkii heidän tiloissaan Koko kaupunki toimii oppimisympäristönä: Päiväkodista on helppo matkustaa metrolla Vuotaloon elokuviin, lasten teattereihin, Korkeasaareen, Musiikkitaloon. 6

7 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Kannustetaan ja ohjataan lasta omatoimisuuteen ja itsestä huolehtimiseen. Opetetaan huolehtimaan henkilökohtaisista vaatteista ja tavaroista. Opetetaan arvostamaan myös yhteisiä kirjoja, leluja ja tarvikkeita. Ruokailuissa kannustetaan tutustumaan uusiin makuihin ja monipuoliseen ruokailuun. Tunnekasvatus on pääpainoalueena tänä lukukautena. Tunteiden sanoittamista opetellaan yhdessä. Työstämme tunteita taiteiden keinoin: Herttoniemen kirjasto tekee meille tunnekirjapaketteja. Satujen kautta avataan asiaa, loruillaan ja lauletaan tunteista sekä maalataan tunteista. Harjoitellaan hyvän kaverin taitoja. Keskustellaan ja tehdään kaverisopimuksia. Harjoitellaan ilmeitä ja äänensävyjä. Marraskuusta alkaen aikuiset ja lapset opettelevat miniverson sovittelutoimintaa ohjatusti. Opetetaan lasten kanssa liikenneturvallisuutta ja luonnossa liikkumista. 7

8 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Sisältöjä käsitellään monipulisin välinein kuten kuvien, kirjojen, pelien ja digitaalisten sisältöjen avulla. Tutkimme lähiympäristöämme ja sen viestejä, ja tutustumme yhdessä lasten kanssa arjessamme merkittäviin tietoteknisiin laitteisiin esimerkiksi matkakortin lukijaan. Lapset saavat kokeilla tuottaa sisältöjä itse käyttäen tieto-ja viestintäteknologiaa. Eskarissamme on kuvattu oma elokuva lasten kanssa. 8

9 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

10 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Yhteisistä toimintatavoista on sovittu kirjallisissa tiimisopimuksissa, joita arvioidaan kerran vuodessa. Myös työntekijän vaihtuessa sopimus päivitetään. Viikoittaisissa tiimipalavereissa keskustellaan yhteisesti sovituista asioista sekä toiminnan pedagogiikasta. Arvioidaan yhdessä edellistä viikkoa, sovitaan mitä teemme toisin, paremmalla tavalla. Tiimi arvioi toimintaansa kaksi kertaa vuodessa esimiehen kanssa. Lapsen Vasu-keskusteluissa vanhempien kanssa sovitaan toimenpiteistä lapsen kehityksen tukemiseksi. Arvio kevään keskustelussa. Tiimi valmistautuu yhdessä lapsen vasuihin. Arvioidaan lapsen vahvuuksia ja kehitettäviä asioita. Lastentarhanopettaja käy keskustelut vanhempien kanssa. Ryhmän aikuiset suunnittelevat kuinka vanhempien kanssa sovitut asiat viedään toimintaan, arkeen. Kun kaikki keskustelut on käyty, niiden pohjalta tehdään ryhmälle oma toimintasuunnitelma. 10

11 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

12 Yhteistyö ja viestintä Syksyisin jokainen ryhmä järjestää oman vanhempienillan. Illoissa keskustellaan toiminnasta ja sovitaan yhdessä toimintatavoista ja järjestelyistä. Vanhemmat osallistuvat toimintasuunnitelman tekoon. Lasten Vasuissa ja Leopseissa asiaan palataan uudestaan. Vanhemmat saavat osallistua myös vanhempientoimikunnan kautta. Yhdessä järjestetään vuosittain lapsille nukketeatteriesitykset, ystävätanssijaiset, varhaiskasvatusyksikön yhteinen eväsretki. Tänä vuonna yhteisenä projektina on Suomi 100-juhla Herttoniemen ala-asteella Ryhmät lähettävät vanhemmille sähköpostia. Vy Herttoniemen yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Herttoniemen leikkipuisto, ala-aste, kirjasto, neuvola, varhainen tuki, perheneuvola. 12

13 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

14 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Elokuussa aloittavien lasten vanhemmille järjestetään ensimmäinen vanhempienilta ennen kesälomien alkua. Lasten tulevat varhaiskasvattajat tapaavat vanhemmat. Henkilökunta kertoo ryhmän toiminnasta ja vastaa vanhempien kysymyksiin. Jokaiselle lapselle räätälöidään oma tutustuminen lapsen ja perheen tarpeista käsin: Yleensä yksi viikko vanhemman kanssa. Seuraava viikolla hoitopäivää pidennetään pikkuhiljaa. Kun lapsi siirtyy talossamme toiseen ryhmään, ensimmäinen järjestää tilaisuuksia tutustua uuteen ryhmään. Viimeistään pehmeän laskun aikana, lapsen vanhempien kanssa käydään varhaiskasvatuksen aloituskeskustelu. Myöhemmin varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään syksyisin ja arvioidaan keväisin. Ryhmästä toiseen siirryttäessä käydään myös uusi keskustelu. 14

15 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Herttoniemen lapsiryhmät ovat esitellet vanhemmille lasten lempikirjoja lapsiryhmissä. Hippiäisten vanhempienillassa oli näyttely, Viherpeippojen ovessa toukka saa uusia osia luettujen lastenkirjojen mukaan. Sinitiaisten ryhmäportfoliossa kerrotaan asiasta. Herttoniemen kirjaston työntekijä tulee vinkkaamaan vanhemmille lastenkirjoja. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset kohdataan arvostavasti: heidän ajatuksiaan kuunnellaan ja heidän aloitteisiinsa vastataan. Vanhempien osallisuus on toteutunut ryhmäkohtaisten vanhempieniltojen keskusteluryhmien kautta. Lasten Vasu-keskusteluissa. Vanhempien toimikunnan kokouksissa. (Tupa-tavoite 2017) 15