Selvitys Kestävästä ja optimaalisesta matkailuyhteistyöstä Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Marika Kjellman, 21.10.2015
Selvitys matkailusta Pietarsaaren seudulla 2015 Johdanto Mikä on matkailu? Matkailu määritellään ihmisten toiminnaksi heidän matkustaessaan paikkoihin tai oleskellessaan paikoissa arkisen vapaa-ajanympäristönsä ulkopuolella, kaupoissa tai muissa tarkoituksissa ja lyhyemmän aikaa kuin vuoden (Lähde: Tillväxtverket (Ruotsi)/UNWTO). Nykyään matkailu on kasvava osa Suomen taloutta ja tärkeä tulevaisuuden elinkeino, jolla on suuri merkitys yrittäjyydelle ja työllisyydelle. Matkailuelinkeino muodostuu useista aloista, joista suurimmat ovat hotelli-, ravintola- ja muu majoitusala sekä kuljetusala ja tavarakauppa. Myös kulttuuri, urheilu ja vapaa-aika kuuluvat näihin. Taloudelliset tiedot Vuonna 2014 seudun matkailun liikevaihto oli 25 miljoonaa euroa ja vierailijoista suun. 93 % oli suomalaisia matkailijoita. (Lähde: Matkailutoimisto & Turun Yliopisto MAVA-malli). Vuonna 2013 matkailun kysynnän arvo Suomen osalta nousi 14,4 miljardiin euroon. Jokainen matkailijan Suomessa käyttämä euro tuottaa 56 senttiä toisille ympärillä oleville aloille. Matkailu on suuritöinen ala ja sitä ei voida suuremmassa määrin automatisoida. Ala on kausiluonteinen ja se työllistää paljon nuoria. Elinkeinolla on myös aluepoliittisia vaikutuksia ja monet haja-asutusalueet elävät ja kehittyvät erilaisten matkailutoimintojen ansiosta. (Lähde: Visit Finland). Selvityksen tausta Miksi selvitys? Pietarsaaren seudun kunnat ovat kanavoineet markkinointinsa ensisijaisesti 7 Sillan Saaristo ry:n kautta yhdistyksen perustamisesta lähtien vuonna 2004. Pietarsaaressa Pietarsaaren Matkailutoimisto hoitaa myös erityisesti kaupungin tarjonnan ja tapahtumien markkinoinnin. Kokkola päätti jättää 7 Sillan Saariston vuonna 2012 ja syksystä 2014 lähtien yhdistyksellä ei ole ollut toiminnanjohtajaa. Nyt yhdistys pohtii tulevaisuuden toimintamuotoaan ja olemassaoloaan. 7 Sillan Saariston seminaarin aikana 28. elokuuta 2014 keskusteltiin siitä mitä pitäisi tehdä, jotta toimijat saataisiin koottua kestävän ja kannattavan matkailun uutta starttia varten. Tässä yhteydessä Kehittämisyhtiö Concordialle annettiin tehtäväksi asian hoitaminen puolueettomana osapuolena. Tehtävä on sopinut hyvin Concordian tehtävään verkostovetoisen kehitystyön edistäjänä. Edistäjä keskittyy prosessiin ja kuuntelee kaikkia osapuolia antaakseen tilaa voimille, jotka auttavat ryhmää kohti samaa tavoitetta. Pedersören seudun kunnallinen yhteistyölautakunta päätti 16.2.2015, että selvitys tullaan tekemään Concordian johdolla. Kehittämisyhtiön järjestämät 3 matkailutyöpajaa ovat entisestään vahvistaneet käsitystä siitä, että elvyttämistä ja uudelleen organisointia tarvitaan. Kentällä työskentelevät ovat toivoneet, että seutu osaisi paketoida matkailutuotteet paremmin ja muodostaa oman myyntiorganisaation. Kukaan toimija ei ole ottanut hoitaakseen tehtävän, koska voitot ovat pienet ja tarvitaan julkisia panostuksia. Vuoden aikana matkailuyrittäjien ja julkisten toimijoiden välinen vuoropuhelu on vähentynyt ja toimijat kentällä ovat etääntyneet toisistaan. Pienet toimijat eivät osallistu mihinkään yhteiseen kehitystyöhön. Matkailusektorissa olevan potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan panostuksia markkinointiin ja tuotekehittelyyn sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja laatua parantavia toimenpiteitä. 1.5 aloitettu ja 31.10.2015 loppuva selvitystyö on tehty Pohjanmaan Liitolta saadun ulkoisen hankerahoituksen avulla. Hankkeen pääomistaja on Kehittämisyhtiö Concordia. Rahoitukseen osallistuva järjestö on 7 Sillan Saaristo ry. Ulkoisen rahoittajan toiveen mukaisesti kehittämisyhtiön hallitus asetti johtoryhmän seuraavalla 1
kokoonpanolla: Jennie Elfving (Centria Ammattikorkeakoulu), Stefan Rannanpää (Pohjanmaan Liitto), Milla Kallioinen (Pietarsaaren Kaupunki), Tomas Knuts (Uudenkaarlepyyn Kaupunki), Kennet Svanbäck (Ingves&Svanbäck Ab), Annika Mylläri (Campus Allegro/Schaumansali), Ville Kuusisto(Comfort Family Hotel), Fia Vest(Fias Hembränt), Maria Nybäck (Concordia) Selvittäjänä on ollut Marika Kjellman. Selvittäjän apuna on ollut seuraavista henkilöistä koostuva yhteistyöryhmä: Ville Kuusisto (hotellisektori), aluekehittäjä Johanna Backman Concordiasta ja Pietarsaaren kaupungin matkailupäällikkö Tiina Pelkonen, joka on myös 7 Sillan Saariston hallituksen puheenjohtaja. Selvitystyö Selvitys on tehty keskustelemalla yrittäjien, loppukäyttäjien (turistien ja vierailijoiden) ja päättäjien kanssa, jotta varmistettaisiin, että todisteisiin perustuva materiaali on perustana sille, kuinka resursseja voidaan järjestää. Tällä tavoin voidaan asianmukaisella tavalla rajata ja dokumentoida matkailuyrittäjien tarpeet, toivomukset ja heidän valmiutensa osallistua yhteiseen kehitystyöhön. Selvitys on käsittänyt 230 yrittäjälle tehdyn verkkokyselyn, 30 yrittäjän ja yhdistyksen syvähaastattelut, kirjallisen asiakaskyselyn sekä matkailijoiden haastatteluja. Seudun johtavia virkamiehiä on myös haastateltu, jotta saataisiin kartoitettua omistajanäkökulmasta valmiutta panostaa elvyttämiseen. Toimintaa on myös vertailtu vierailemalla muilla seuduilla (Vaasa, Seinäjoki, Kristiinankaupungissa, Uumajassa ja Skellefteåssa) tutkimassa vaihtoehtoisia tapoja organisoitua. Päättävänä osana selvitystyötä järjestettiin foorumi matkailutoimijoille ja muille asiasta kiinnostuneille, jossa esiteltiin selvityksen tulokset. Samanaikaisesti osallistujille annettiin mahdollisuus verkostoitua ja jakaa tietojaan tulevaisuuden markkinoista ja kohderyhmistä, matkailualan tarjonnasta ja tulevaisuuden tuotekokonaisuuksista, palvelun laadusta ja palvelusta sekä markkinoinnista ja myynnistä. Asetettu johtoryhmä on valittu välttämätöntä asiantuntemusta ja asiatietoa antamaan. Siihen kuuluu yrittäjiä, koulutuksen järjestäjiä, 7SS ja kuntien edustajia. Johtoryhmän selvittäjälle antaman neuvon mukaan useampia ratkaisuvaihtoehtoja ei pidä esittää. Jatkotyön tulee perustua yhteen etusijaistettuun ehdotukseen. Säännöllisen dialogin kautta Concordian hallituksen ja 7 Sillan Saariston kanssa osatoteuttajana sekä Pedersören seudun kunnallisen yhteistyölautakunnan kanssa selvittäjä on esitellyt selvityksen tarkoituksen, toteutuksen ja tulokset dokumentoiduista asiatiedoista. Syvähaastatteluilla ja asiatiedon etsimisellä, analysoinnilla ja dokumentoinnilla bottom-up mallin mukaan pyrittiin ennen töiden jatkamista lähtemään siitä todellisuudesta, jossa yrittäjät elävät; kartoittamaan heidän tahtonsa ja mahdollisuutensa osallistua kehitystyöhön ja samanaikaisesti aikaansaada osallisuutta ja omistautumista. Asiakkaiden näkökulma on dokumentoitava tietääksemme mitä ajateltu kohderyhmä haluaa. Valmis ratkaisu, joka perustuu siihen mitä uskomme ja oletamme toimijoiden haluavan ja tarvitsevan, ei ole optimaalinen. Nykytilanne Yhdistyksellä 7 Sillan Saaristo ei 1.9.2014 lähtien ole ollut omaa henkilökuntaa ja yhdistyksen toiminta on jatkunut pienemmillä henkilökuntaresursseilla. Yhdistyksen puheenjohtaja, joka on toiminut myös Pietarsaaren matkailupäällikkönä, on vastannut hallinnollisista tehtävistä yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa. Operatiiviset tehtävät kuten messut ja myyntitilaisuudet on jaettu markkinointiryhmän jäsenten välillä. Yhdistys ei maksa kokouspalkkioita tai matkakulukorvauksia markkinointiryhmän jäsenille. Työaika ja lisäkustannukset muun muassa matkoista maksaa kulloinenkin kunta. Näiden kustannusten tarkempi seuranta on jäsenkunnissa. Pietarsaaren Kaupungin matkailutoimisto hoitaa 1.10.2015 lähtien verkko- ja Facebook- sivujen päivityksen, esitteiden jakelun ja asiakastiedustelut. Yhdistys on osallistunut yksittäisten tapahtumien markkinointitoimenpiteiden kustannuksiin, joihin Pietarsaaren Matkailutoimisto on osallistunut 50/50 periaatteen mukaan. Sama periaate koskee seudullista yhteistyötä. Pääperiaatteena on kuitenkin, että jäsenmaksujen on katettava kaikki henkilökunta-, toiminta- ja markkinointikustannukset. Tänä vuonna Pietarsaaren Kaupungin agendalla on Pietarsaaren Matkailutoiminnan uudelleen arviointi ja organisointi jollakin tavalla. Hankkeessa tehdyistä haastatteluista selviää, että nykytilanteessa matkailutoiminnan tukitoiminta ja toimijoiden välinen yhteistyö on hajanainen. Seudun brändi on heikko, ts. seutu ei ole riittävän houkutteleva matkakohteena turisteille, jotka suunnittelevat Suomeen matkustamista. Koska seudulla ei ole mitään selvää matkailunähtävyyttä kuten esim. Power Park tai sen kaltaista paikkaa, on erittäin tärkeää, että voimme profiloida ja kehittää tarjontaa 2
eri teemojen, houkuttelevien tuotekokonaisuuksien ja paketoinnin avulla. Yrittäjien joukossa markkinoinnista puuttuvat selvät tavoitteet ja tieto valituista kohderyhmistä. Kysymykseen siitä mihin kohderyhmiin suuntaudutaan, useimmat vastasivat, että lähimatkailu ja elinkeinoelämä ovat tärkeimmät kohderyhmät. Harvoilla oli tahtoa suuntautua ulkomaalaisiin matkailijoihin. Yhteistyö matkailutoimijoiden joukossa ja verkostoitumista edistävät toimenpiteet ovat vähentyneet, ja siksi yhteinen näkemys seudun yhteisistä tavoitteista puuttuu. Ainoastaan muutaman matkailuyrittäjän välillä on aktiivinen yhteistyö. Yhteistyö tapahtuu usein ad hoc eli tarpeen mukaan ja sen mukaan mitä ilmaantuu. Aktiivisen yhteyden puuttuminen matkailutoiminnasta 7 Sillan Saariston ja yrittäjien välillä on johtanut siihen, että luottamusta ei enää ole toimijoiden joukossa. Haastatellut ovat ilmaisseet toiveita yhteistyöstä verkoston kautta, mutta kanavaa tätä varten ei ole. Nykytilanteessa Pietarsaaren seudulla ei ole omaa myyntiorganisaatiota. Kokkolan Matkailu Oy välittää ryhmätilauksia ja maksuliikennettä. Aktiivista myyntiä yhden vastuuhenkilön avulla, joka myy seudun matkailutuotteita ja palveluja suoraan asiakkaille ei ole. Selvityksen tulos Kerättyä empiiristä materiaalia analysoitaessa seuraavat kehitysalueet voitiin erottaa: 1. Tarjonta ja tuotekokonaisuudet Yrittäjien haastatteluissa omaa tarjontaa, kohderyhmiä ja palveluiden ja tuotteiden paketointia analysoitiin. Ryhmille ja ulkomaisille matkailijoille myytävien kokonaisuuksien luomiseksi tarjontaa on paketoitava ja markkinoitava riittävän myyvällä ja houkuttelevalla tavalla. On kartoitettava mitä mahdollinen turisti haluaa ostaa ja mille tavoitemarkkinoille meidän on suuntauduttava lähtemällä siitä mitä seudulla on tarjota. Haastatelluiden yrittäjien ja yhdistysten tärkeimmät asiakasryhmät olivat lähimatkailijat ja elinkeinoelämä. Useimmat eivät ole erityisen tavoitteellisia kun on kyse asiakasryhmistä, asiakkaiden odotuksista ja tavoitteena olevista markkinoista. Tarjotaan sitä mitä on ja erittäin harvoin yhdessä jonkun toisen toimijan kanssa. On olemassa tunnistettu tarve yhdessä yrittäjien kanssa kehittää toimivia tuote- ja palvelukokonaisuuksia sekä kehittää eri teemoja matkailijoille. 2. Yhteistyö ja verkostot Materiaalia analysoitaessa ilmenee, että pienemmillä yrityksillä ei periaatteessa ole edes paikallisia yhteistyöverkostoja. Suuremmat majoitus- ja ruokailuyritykset tuntevat toisensa ja tekevät tietyssä määrin yhteistyötä, mutta ei organisoidusti. Seudulla on monta pientä toimijaa, jotka toimivat yksin ja, joiden aika kuluu enimmäkseen päivittäisen toiminnan pyörittämiseen. On vaikeaa löytää aikaa tai tehdä kehitys- ja yhteistyöaloitteita. Muiden toimijoiden ja julkisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan rakentaa verkostoa, joka mahdollistaa mahdollisten matkailijoiden tarpeiden ja toiveiden tyydyttämisen tehokkaammin. Haastatellut yrittäjät esittävät toiveen yhteistyöstä ja näkevät yhteistyön edut mutta eivät tiedä miten se tapahtuisi. Tämä on ilmennyt myös Concordian vuoden alussa järjestämien mikroklinikoiden aikana. Harvoilla haastatelluilla oli lähempää suhdetta 7 Sillan Saaristoon ja Pietarsaaren Kaupungin Matkailutoimistoon. Useimmissa tapauksissa molemman yhdistetään esitteisiin ja portaaliin. Suunnilleen puolet haastatelluista käytti 7 Sillan Saaristoa näkyvyyttä lisäävänä kanavana. Selvitys osoittaa, että suurin osa haastatelluista ei halunnut säilyttää 7 Sillan Saaristoa markkinointinimenä. Nykyään kentällä olevien yritysten ja yhdistysten ja julkisten toimijoiden välinen vuoropuhelu puuttuu periaatteessa kokonaan. Haastatellut eivät myöskään tunteneet hyvin Cityryhmän, Centrian tai Concordian toimintaa. Kasvattamalla yhteistyötä yksittäiselle toimijalle annetaan innostusta ja halua myös jatkossa työskennellä yhteisten kysymysten parissa. 3. Näkyvyys ja seudullinen profiili Haastatellut katsoivat, että seudun näkyvyys ja profilointi ovat asioita, joita mielellä voisi uusia ja tähän toimintaan halutaan mielellä osallistua. Heillä on valmius osallistua ja he tietävät, että markkinointi ja näkyvyys maksavat. Monessa tapauksessa yrittäjien ja yhdistysten omia kotisivuja ja toimintaa sosiaalisessa mediassa pitäisi uudistaa, mutta tieto oman digitaalisen osaamisen kehittämisestä puuttuu. Sosiaalisen median kapasiteettia markkinointikanavana ei hyödynnetä tarpeeksi, koska ei olla riittävän aktiivisia. Sekä painettua että sähköistä materiaalia käytetään edelleen rinnakkain kun taas ilmoittelu perinteissä mediassa vähenee entisestään paitsi alan lehdissä. Tarkastellessamme haastatelluita aloittain, näemme että omien esitteiden tarve on pienin hotellimajoituksessa. 3
Matkailukohteiden kehittäminen Seudun brändi, joka voidaan yhdistää siihen, mitä meillä on tarjota, on luotava yhdessä. Haastatteluissa ilmaistaan toive siitä, että kunnat auttavat yhteiseen ammattimaiseen näkyvyyteen samanaikaisesti kun myös yritysten tarvitsee kehittää kotisivujaan, jos he aikovat kuulua yhteiseen portaaliin. Tässä meidän on samoin kuin muiden alueiden luovuttava reviiriajattelusta ja sen sijaan miettiä kuinka me oman osallistumisemme kautta voimme yhdessä vaikuttaa valittujen kohderyhmien ja markkinoiden houkuttelemiseen. Erilaisia järjestäytymisen malleja tutkittaessa selvisi, että muualla on päädytty Visitiin, jolloin lopputulos on onnistunut. Monessa tapauksessa tätä ovat edeltäneet sekä keskustelut että erimielisyydet, joissa on kyseenalaistettu, miksi pienen kunnan on maksettava Visitiin kuulumisesta, jossa ei näytä otsikossa. Loppupäässä on kuitenkin ymmärretty, että suuressa ammattimaisessa tarjonnassa on mahdotonta tulla huomatuksi yksin. On toimittu pitkäjännitteisesti, työskennelty määrätietoisesti ja sovittu yhtenäisestä profiilista. Seudulliseen näkyvyyteen ja matkailuprofiiliin on kuuluttava verkko, painettu materiaali ja muu markkinointi kuten messut, tapahtumat ja myyntitilaisuudet. Tähän työhön yritykset ja yhdistykset on otettava mukaan, koska loppupäässä heidän toimintansa ja tuotteensa on houkuteltava kohderyhmää. 4. Osaaminen ja laadunvarmistus Selvitys osoittaa, että osaamista kehittävää toimintaa tarvitaan myynnissä, liiketaloudellisessa hinnoittelussa, markkinointitoiminnassa (messut ja myyntitilaisuudet), digitaalisessa markkinoinnissa sekä tavassa kuinka tarjonta sopeutetaan siihen asiakasryhmään, jota halutaan houkutella. Osaaminen näillä alueilla on perustasolla ja aktiivista myyntiä harjoitetaan harvoin suoraan matkanjärjestäjille, yhdistyksille ja elinkeinoelämälle. Yleiskuvan saaminen paketointia ja ryhmämatkoja koskevasta säännöstöstä voi olla vaikeaa. Monet kokevat markkinoinnin ja näkyvyyden ongelmaksi, koska se on teknisesti vaikeaa ja näkyvyyteen pyrkiminen yksin on kallista. Kanavia on monta ja niistä on vaikea pysyä selvillä. Yksin on vaikea valita oikean foorumi panostuksilleen. Yhdessä näytään paremmin ja yhteistyössä haastatellut yritykset näkivät enemmän etuja kuin uhkia kilpailijoista. Alan yritykset seudulla ovat tyypillisesti pieniä yrityksiä, joissa yrittäjä itse osallistuu yrityksen pyörittämiseen. Tämän takia kehitystyössä tarvitaan paljon tukea. Yrittäjillä ei ole aikaa hakea oikeita kanavia ja työkaluja osaamisensa kehittämiseen. Kaikessa toiminnassa on varmistettava, että tiedot riittävät ja että markkinoitava asia vastaa todellisuutta. Tämä tapahtuu parhaiten valmentavan toiminnan avulla. 5. Myynti ja myyntikanava Haastateltujen näkemys ja osaamisen taso myyntityössä on erittäin vaihteleva. Myynti yhdistetään näkyvyyteen. Myyntinä ymmärretään se, että ollaan tavoitettavissa kotisivun, puhelimen ja sähköpostin kautta. Harva tekee aloitteen tai lähestyy elinkeinoelämää ja matkanjärjestäjiä suoraan. Hotellit ovat mukana varaussivustoilla ja heillä on tämän kautta kanava uusien asiakkaiden löytämiseksi. Haastatellut ovat ilmaisseet toiveen myyntikanavasta/- järjestöstä. Kaikki, jotka tarvitsisivat myyntikanavan, ovat myös halukkaita maksamaan provisiota tehdyistä kaupoista. Pietarsaaren seudulla ei ole nykyään omaa myyntiorganisaatiota. Tässä erotumme useimmiten meitä ympäröivistä alueista. Lainsäädännössä vaaditaan, että yrittäjällä on oltava matkanjärjestäjän oikeudet 1 voidakseen ottaa vastaan yöpymisvarauksia ja laskuttaa pakettimatkoja. Näitä oikeuksia varten vaadittavat vakuutukset ja lisenssit ovat kalliita ja etukäteen laskutusta varten vaaditaan talletettu rahavakuus. Kannattavaa myyntiä varten tarvitaan myyviä tuotekokonaisuuksia ja tämä on alue, jota on kehitettävä yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. Nykyään Kokkolan Matkailu hoitaa myyntivälityksen. Tämä on kanava, joka ei aktiivisesti myy vaan joka ottaa vastaan ja suorittaa ryhmämatkoista ja varauksista saadut kyselyt. Kokkolan Matkailu veloittaa asiakasta ja saa tämän kautta provisiota myynnistä. 1. Matkanvälittäjä myy valmismatkoja asiakkaille valmismatkarekisterissä olevan matkanjärjestäjän puolesta. Matkanvälittäjän ja matkanjärjestäjän välisen sopimuksen mukaan valmismatkojen ostajat maksavat matkansa joko matkanvälittäjälle tai suoraan matkanjärjestäjän tilille. Molemmissa tapauksissa maksut menevät matkanjärjestäjälle ja matkanvälittäjä saa sovitun provision valmismatkan myynnistä. 4
Matkanjärjestäjä, joka toimii vakuudella tai ilman vakuutta. Matkanjärjestäjän oikeudet merkitsevät, että voi ottaa vastaan tilauksia ja laskuttaa jälkikäteen. Voidakseen laskuttaa esim. ryhmämatkoja etukäteen rahavakuus on oltava tallennettuna kuluttajansuojalle = täydet matkatoimisto-oikeudet tai matkanjärjestäjä tallennetulla vakuudella 5
Matkailun tavoitteet Vahvistaa alueen houkuttelevuutta, niin että vierailijat tulevat tänne, jäävät kauemmaksi aikaa ja lisäävät taloudellista kasvua. Saada lisää yrittäjiä elinkeinoon, luoda lisää työmahdollisuuksia. Luoda edellytyksiä alalle, jossa sekä julkinen sektori että yksityiset toimijat kantavat taloudellisen vastuun yhdessä. Jotta mahdollistettaisiin välttämätön ja onnistunut uusi startti tarvitaan selvät tavoitteet, joiden on noudatettava toimijoiden omia tavoitteita. Nykyään monilla haastatetuilla tavoitteet eivät olleet asetettuna edes niin korkealle että pyrittäisiin saavuttamaan muita kuin kotimaisia markkinoita. Matkailuelinkeino on verkostotalous, jossa kaupunki ja maaseutu ovat riippuvaisia toisistaan. Kasvua luodakseen sen on aloitettava strateginen yhteistyö. Vierailija ei ole kiinnostunut pelkästään hallinnollisista aluerajoista, tärkeintä on kokonaistarjonta, monipuoliset palvelut ja, että kaikki on helposti ostajan saatavilla. Meidän on työskenneltävä pitkäjännitteisesti ja määrätietoisesti matkailusta saatavien tulojen lisäämiseksi. Matkailu on yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoista, jolla on tärkeä työllistävä vaikutus erityisesti nuorille. Lisääntynyt työllisyys antaa paremman hyvinvoinnin. Toisena tavoitteena on vahvistaa asemaamme Pohjanmaan syrjäseutualueena ja lisätä yhteistyötä lähialueella olevien kasvukeskusten kanssa (esim. Vaasa ja Kokkola). Myyntiä on lisättävä alaa kehittämällä ja panostamalla sisältöön sekä näkyvyyteen. Tutkimuksessa nämä alueet ovat selkeytyneet tärkeimpinä toimijoille. Lopputuotteena on hyvin toimiva matkailu, joka lähtee elinkeinon perustasta koordinoimalla voimat ja ohjaamalla resurssit oikein. Elvyttäminen matkailun optimaalisen organisoinnin avulla tulee siten olemaan yksi tärkeä osa kestävän elinkeinon rakentamisessa. Ehdotus optimaalisesta organisoinnista Toimijoiden ja loppukäyttäjien (matkailijoiden/vierailijoiden) syvähaastatteluiden avulla selvityksessä on voitu rajata nykytilanne ja dokumentoida, mitä tarvitaan elvyttämisen aikaansaamiseksi. Vallitsee käsitys, että matkailun yhtiöittäminen olisi ongelman ratkaisu. Kerättyjen tietojen pohjalta selvittäjä ei nykytilanteessa suosittele osakeyhtiötä optimaaliseksi ratkaisuksi. Nykytilanteessa ei ole olemassa akuuttia tarvetta omaan myyntiorganisaatioon, koska seudulla ei ole riittävän vahvaa brändiä tai riittävästi sisältöä, jotta se olisi kannattava tai edes kustannustehokas. Osakeyhtiö vaatii oman hallinnon ja tuloja tuottavan toiminnan. Panostetun pääoman pitäisit tuottaa voittoa, jotta kustannukset saataisiin katettua. Kaikista muutoksista osakeyhtiössä koituu kustannuksia. Selvityksen tulos osoittaa, että elinkeinon ja itse matkakohteen kehittäminen vaatii perusteellista työtä. Matkailutyön resurssit, jotka nykytilanteessa ohjataan eri kanaviin, on koordinoitava, jotta panostetuilla resursseilla saavutettaisiin paras mahdollinen tulos. Kasvun luominen ja uusien mallien kehittäminen vaatii resursseja ja oikean osaamisen omaavia henkilöitä. Työ vaatii määrätietoisuutta, tietoa ja uutta tapaa ajatella. Vastuujärjestön on pystyttävä johtamaan monisäikeisiä verkostoja ja niissä muotoilemaan yhteisiä tavoitteita löytääkseen tien parhaimpaan tulokseen. Lisäksi vastuujärjestöllä on oltava asiantuntemusta saadakseen eri toimijat osallistumaan yhteisiin kehitysprosesseihin. Yrittäjät on saatava mukaan kehitystyöhön, matkailun kehittäminen on täysin riippuvainen siitä, kuinka suuri heidän panoksensa on. Selvittäjä ehdottaa, että kolme vuotta käsittävän kehittämispanostuksen puitteissa työhön otetaan mukaan kunnat, matkailuyritykset, yhdistykset ja järjestöt. Järjestölle, jolle tehtävä annetaan, on myös annettava toimintaedellytykset taloudellisten resurssien ja mandaatin muodossa. Toteuttaakseen tehtävän se tarvitsee tehtävän vaatimaa erityisosaamista. Uusi startti merkitsisi, että toimintaa koordinoidaan alueellisesti ja että toimijat ja yritykset otettaisiin mukaan. Kehitystyössä on käytettävä verkostovetoisia kehitystyötä tukevia työmenetelmiä tunnistetuilla kehitysalueilla. Resursseja ajatellen optimaalista olisi saada synergiaetuja muun muassa niin, että vastuujärjestön olemassa oleva henkilökunta tukee työtä. Toiminnan pääasialliset tavoitteet - toimiva matkailu parantamalla toimintaedellytyksiä, - matkailu nähdään bisneksenä, joka toimii seudun kasvutekijänä, - luoda kasvua ja työllisyyttä useammat työmahdollisuudet antavat paremman hyvinvoinnin, 6
- aloittaa strategisia yhteistöitä; lisääntynyt yhteistoiminta, koulutus, tietoa tehostamalla resurssien hyödyntämistä. Suurempi vastine panostetuille rahoille. - Nostaa ideoiden tasoa koordinoimalla, ohjaamalla ylös ja ohjaamalla kehitystä niin, että toimenpiteiden parissa työskentelee parhaimman tiedon omaavia henkilöitä. - Parannetulla tarjonnalla useampi vierailija. - Uusien liikeideoiden ja mallien avulla suuremmat tulot matkailusta. - Omaperäinen/luova paikallinen ja alueellinen näkyvyys. Nykyiset panostukset ja ehdotukset resurssien ohjaamisesta Kokonaisuutena ottaen matkailu Pietarsaaren seudulla on saanut 111 690 (7 Sillan Saaristo ry., jäsenmaksut 80 202, muita tuloja 31 488 tilivuosi 2014, jolloin toiminta ei ollut puolittunut) + 335 000 (Pietarsaaren Kaupungin Matkailutoimisto, tähän sisältyy 7 Sillan Saariston jäsenmaksut, jotka vuonna 2014 olivat 41 000 ). Yhteensä 405 690. BUDJETTI 2014 Varat (2014) Jäsenmaksut 700000 600000 500000 400000 300000 595645 200000 294000 100000 79900 0 41745 7 S I L L A N S A A R I S T O P I E T A R S A A R E N K A U P U N G I N M A T K A I L U T O I M I S T O 45000 45000 30000 C I T Y R Y H M Ä F I N N P I E T A R S A A R I K A U P U N G I N H A L L I T U K S E N A R V I O V A R A T ( M E S S U T, I L M O I T U K S E T, 60000 J A K O B S T A D S K O N S E R T S A L A B Y H T E E N S Ä Suunnitellussa panostuksessa kunnat rahoittavat markkinointikanavan lisäksi myös tärkeän kohteen ja alan kehittämistyön (yritysten kehittäminen, neuvonta, tuotekehitys jne.) ja myyntikanavan. Työ, jossa brändi, verkkosivu ja materiaali uudistetaan, kuuluvat elvyttämiseen. Kaikki tämä on yhteinen panostus, jossa myös yritysten on osallistuttava kustannuksiin. Ehdotettu kehitystyö eroaa huomattavasti 7 Sillan Saaristo ry:n tehtävästä. Siksi yhdistyksen aikaisemmin saatua rahoitusta (jäsenmaksut) ei voida myöskään verrata Uusi Startti- investointeihin. Ehdotetun panostuksen sisältö eroaa myös tehtävästä, jota kunnalliselta matkailutoimistolta voidaan odottaa. Koska kehityspanostuksen luonnetta voidaan rinnastaa paremmin sen tyyppisen kehitystyön kanssa, jota tehdään pidemmän aikaa ja seudun 7
eri strategisten aihekokonaisuuksien priorisointien mukaan, olisi sopivinta, että rahoitusosuudet jaettaisiin lähemmin kehityspanostuksen kohderyhmään liittyvän mallin mukaan. Alla annetaan ehdotus budjetista ja rahoitusmallista päämäärähakuiselle ja intensiiviselle elinkeinovetoiselle kehitystyölle kokonaisuudessa, joka käsittää kolme vuotta ja, joka on nähtävä vipuna tulevalle itsekantavammalle toiminnalle. Siinä rahoitusosuudet perustuvat osuus per asukas ja MAVA- yritys jakoon. Budjetti sisältää hankkeiden kautta saadun suunnitellun tulon, jolla rahoitetaan yksi henkilöresurssi. Tämän perusteella omistajat (kunnat) voivat keskenään neuvotella paketin toivotusta laajuudesta ja rahoitusmallista, joka heidän näkökulmastaan on optimaalinen. MATKAILUN KEHITYS budjetti sekä rahoitus joka perustuu jakoon osuus per asukas ja MAVAyritys (MAVA- yritys = yritys, joka kuuluu TOL- koodeihin, jotka luokitellaan matkailualaan kuuluviksi MAVAmatkailun taloudellisen merkityksen laskentamallin mukaan). MATKAILU 2016 2017 2018 TULOT Myynti* 10 000,00 15 000,00 15 000,00 Kunnallinen rahoitus Pietarsaari 127 530,00 114 247,00 105 109,00 Kunnallinen rahoitus Pedersöre 57 013,00 51 075,00 46 990,00 Kunnallinen rahoitus Kruunupyy 46 511,00 41 666,00 38 334,00 Kunnallinen rahoitus Luoto 22 505,00 20 162,00 18 549,00 Kunnallinen rahoitus Uusikaarlepyy 46 511,00 41 666,00 38 334,00 Avustus (EU/ESF/ERUF) 31 530,00 68 684,00 68 684,00 TULOT YHTEENSÄ 341 600,00 352 500,00 331 000,00 KUSTANNUKSET Ostetut palvelut 72 000,00 70 000,00 65 000,00 yhteisrahoitus** 13 500,00 29 500,00 13 000,00 Henkilöstökustannukset 181 100,00 178 000,00 178 000,00 Muut liikekulut 75 000,00 75 000,00 75 000,00 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 341 600,00 352 500,00 331 000,00 * Kehitystyöhön investoiva yritys ** Yhteisrahoitus hankkeeseen 8
Uuden Startin henkilöstöresurssit koostuisivat matkailun kehittäjästä, alan yrityskehittäjästä ja markkinoijasta, jolla yhden kolmen vuoden toimikauden aikana on vastuu matkailukokonaisuuden koordinoinnista. Tämän jälkeen arvioidaan, jos oman myyntiorganisaation perustamiselle on perusteita. Matkailun kehittäjä Matkailun kehittäjällä on kokonaisvaltainen vastuu kolmivuotisen kehityspanostuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta. Matkailun kehittäjä johtaa alueellisen kehitysryhmän toimintaa. Ryhmään kuuluu esimerkiksi yritysten ja kuntien edustajia, yksi Concordian edustaja jne. Matkailun kehittäjä johtaa matkailukohteen kehittämistä, vastaa verkostoitumisesta ja matkailutoimijoiden ja tapahtumien järjestäjien välisestä yhteistyöstä. Vastuualueeseen kuuluu myös koordinointia ja keskusteluja seudun muiden toimijoiden kanssa: yhdistysten, yritysten ja seudun muiden matkailusta vastaavien kanssa. Matkailun kehittäjä selvittää vaihtoehdot kokonaistaloudellisesti edulliselle ratkaisulle, niin että saadaan toimiva myyntikanava. Alan yrityskehittäjä Laadunvarmistus laadittujen laatukriteerien avulla. Alan kehittäjä tarjoaa toimijoille osaamisen kehittämistä yhteistyössä koulutusten järjestäjien ja yritysneuvonnan kanssa tarpeisiin mukautetulla tuella. Valmentavaa toimintaa ja tukea liiketoiminnassa on tarjottava aktiivisesti. Areenoita, joissa yritykset tapaavat ja oppivat toisiltaan, on luotava. Syventää yhteistyötä matkailuyritysten välillä sekä seudulla että muiden alueiden kanssa toimijoita yhdistävällä toiminnalla. Kilpailukykyä parannetaan ottamalla yritykset mukaan myyntiä edistävään toimintaan (myyntitapahtumiin, kampanjoihin). Koordinoi kehitysyhteistyötä ja tuotekokonaisuuksien ja tapahtumien pilotointia. Markkinoija Markkinoinnin päätehtävänä tulee olemaan kohteen kehittäminen asiakasvirtojen lisäämiseksi. Markkinoijan tehtävänä on yhdessä yritysten, seudun markkinoinnin ja koulutusten järjestäjien kanssa vastata näkyvyydestä ja kehittää sitä (verkko, painettu materiaali ja sosiaalinen media). Markkinoija tulee myös olemaan liikkeellepaneva voima, kun on kyse uusien turistituotteiden kehittämisestä. Hän tulee myös huolehtimaan siitä, että tapahtumat näkyvät eri medioissa esim. kunnan kotisivuilla, maakuntaportaalissa ja uusitussa alueportaalissa. Yhdessä yrityskehittäjän ja matkailutoimijoiden kanssa kehitetään toimivia tuotekokonaisuuksia ja teemoja, joita sitten 9
markkinoidaan yhtenäisemmässä muodossa valituille kohderyhmille. Vastaa käytännön markkinointityöstä, käytännön markkinointitoimenpiteisiin osallistumisen koordinointi. Matkailun kehitysryhmä Kehitysryhmä osallistuu kehitystyöhön, valmistelee asioita ja auttaa osaamisellaan oman kunnan tapahtuma- ja yhdistystoiminnasta. Matkailun kehittäjä kutsuu kokoon tämän ryhmän, jossa yhteisesti sovitaan tavoitteista ja tuetaan niiden toteuttamista. Ajatuksena on, että jokainen edustaja saa oman kuntansa / järjestönsä näkökannan toiminnasta kehitysryhmän kautta. Samanaikaisesti kehitysryhmä on kanava oman alueen toiminnalle ja kehitysehdotuksille. Myyntikanava Myynti hoidetaan ostopalveluna. Tähän sisältyy aktiivinen myynti ja asiakaskyselyjen ja varauksien hoitaminen. Toimijalla on oltava matkanjärjestäjän oikeudet ja ostopalvelun on oltava kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu seudulle. Ostajat vaativat nopeaa ja joustavaa palvelua, jossa he voivat sekä tehdä kyselyjä että päättää kaupan saman kanavan kautta. Kokoava keskustelu Jotta aikaansaataisiin sekä kuntien, yritysten että järjestöjen odottama uusi startti, vaaditaan kaikkien osallistumista ja hyväksyntää. Selvityksen tuloksiin kohdistuvat odotukset ovat tuntuvia. Kuntien taloudet ovat kuormittuneita ja kiinnostus yhteiseen uuteen alkuun vaihtelee. Jos päätöstä muutoksista ja uudesta startista ei tehdä nyt, negatiivinen kehitys tulee jatkumaan. Pietarsaaren seudulla on vielä hyvä mahdollisuus uudistaa matkailualaa nopeilla ja määrätietoisilla panostuksilla ja avoimella yhteistoiminnalla. Kun vertaamme omia panostuksiamme matkailuelinkeinoon naapurikuntiemme panostuksiin, olemme jääneet jälkeen. Heidän pitkäjännitteiset ja määrätietoiset panostuksensa uusiin tapahtumiin, yhteistyöhön muun muassa Västerbottenin kanssa, syventyneeseen yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa ja ammattimaiseen näkyvyyteen on tuottanut tulosta. Alan kehitys on ollut nopeaa viime vuosina ja Pietarsaaren seutu on vuodesta 2014 lähtien työskennellyt pienemmällä budjetilla ja henkilökuntaresursseilla. Tilanne on uusi, viestintätavat ovat uusia, ympäröivä maailma on muuttunut, asiakaskäyttäytyminen ja asiakkaiden vaatimukset ovat muuttuneet. Kaikki tämä puoltaa sitä, että uusiin kohdennettuihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Uusia taitoja vaaditaan, jotta voisimme vastata uusiin haasteisiin. Seudun matkailuun panostamat rahat eivät tuota toivottua tulosta. Jotta saavuttaisimme toivotun tehon ja tulokset rahat ja henkilöresurssit on koordinoitava niin että työ seudun matkailuyritysten kanssa voidaan saattaa sopusuhtaiseen yhteistoimintaan. Optimaalisena ratkaisuna on päätös, joka tukee sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden kehittämistä matkailualalle, jossa yritykset ja julkiset toimijat työskentelevät yhdessä. Riski on suuri, että meillä kaikesta huolimatta on malli, joka ei vastaa nyt dokumentoituja tarpeita. Siksi tämä ehdotus lähtee kehitystarpeiden analysoinnista eikä hallinnollisista organisatorisista malleista. Kehitystarpeet Näkyvyys, markkinointitoimenpiteet ja alan kehitys tarvitsee yhteisesti ohjattua organisointia, jotta saataisiin yleiskuva toiminnoista alueella. Laadunvarmistus on A ja O sille mitä teemme. Yritysten pitää saada verrata itseään laadittuihin laatukriteereihin ja saada mukautettua tukea mahdollisten puutteiden poistamiseksi. Heidän pitää saada sparrausta usein liian eristäytyneessä olemassa olossaan. Meidän on tarjottava heille yritysneuvontaa ja osaamisen kehittämistä. Tärkeä osa matkailutoimijoiden verkoston luomisessa on antaa heille edellytykset tavata, mahdollisuuksia oppia toisiltaan ja saada tietoa uusista ideoista. Täten luomme tähänastista paremman onnistumisen edellytyksenä olevan positiivisen ja optimistisen ilmapiirin alalle. Koko seudun markkinointia, tuotekehitystä ja tapahtumien kehittämistä on suunniteltava ja toteutettava yhdessä, jotta vältyttäisiin päällekkäisyyksistä yhteyksissä yhteistyökumppaneihin ja yrittäjiin. Markkinoinnin pitää heijastaa seudun brändiä Täällä asuu laatu. 10
Meillä on saaristo, melontareittejä ja karttoja niistä. Nyt meidän pitää saada tänne vierailijoita. Meillä on suuria vakiintuneita tapahtumia kuten Jaakon Päivät ja Juthbackamarkkinat, jotka ovat profiloineet itsensä ja houkutelleet suuria yleisöitä. Tarvitsemme lisää urheilu-, kulttuuri- ja ruokatapahtumia, sekä tapahtumia, joissa teemoina ovat paikallishistoriamme ja merenkulku sekä tapahtumia uusilla raikkailla teemoilla. Kun halutaan onnistua houkuttelemaan vierailijoita ja tehokkaasti markkinoimaan paikka, se on tehtävä elämyksen/tuotteen/palvelun avulla. Koska meillä ei ole suuria turistirysiä, meidän on työskenneltävä sillä mitä meillä on, tehdä mielenkiintoisia yhdistelmiä ja hyödyntää esimerkiksi mahdollisuuksia tapahtumissa, joiden järjestäjinä yhdistykset usein ovat. Tätä on suunniteltava ja pilotoitava yhdessä yrittäjien, yhdistysten ja sidosryhmien kanssa. Meidän on opittava markkinoimaan koordinoidusti Campus Allegrossa järjestettäviä tapahtumia ja aktiivista yhdistyselämäämme. Meidän on uudelleen ryhdyttävä tekemään yhteistyötä yrittäjien kanssa. Ei ole kustannustehokasta, että 7 Sillan Saaristo ja Pietarsaaren Kaupungin Matkailutoimisto ja Cityryhmä työskentelevät täysin eri tahoilla, kun kenttään on osittain samat yhteydet. Se luo hämmennystä toimijoiden joukossa. Resurssien sisäinen organisointi ei myöskään ole optimaalinen. Pietarsaaren seutu tarvitsee yhteisen kehitystyön organisoinnin ja enemmän yhteistyötä, jossa suurimman kunnan, joka vastaa suurimmasta rahoituksesta, on saatava olla veturina. Pidemmällä tähtäimellä tämä hyödyttää kaikkia pienempiä kuntia. Loppupäässä sisältö ja yksittäiset tapahtumat ja tilaisuudet houkuttelevat ihmisiä vierailemaan seudulla. Alueella on hyvät mahdollisuudet profiloitua vierailijoille, mutta meidän on myös itse uskottava siihen. Toimijoiden joukossa on halua osallistua matkailun elvyttämiseen. 7 Sillan Saaristo ja Pietarsaaren Kaupungin Matkailutoimisto ovat tehneet perusteellisen perustyön ja nyt siitä on jatkettava. Jotta tällainen kehitys tapahtuisi, kuntien ja yrittäjien on osallistuttava kehitystyöhön, rahallisesti ja omalla osallistumisellaan. Uuden Startin tarkoituksena on poistaa julkisen ja yksityisen sektorin välinen kuilu matkailualalla. Ajatuksena on resurssien ja toimijoiden yhdistäminen niin, että ne voivat toimia tavalla, joka vastaa asiakkaiden odotuksia. Haastatteluissa selvittäjä kysyi alalta toimijoilta ovatko he halukkaita osallistumaan kustannuksiin. Vastaus on, että ymmärtämystä ja valmiutta on sille, että markkinointi ja näkyvyys maksavat. Missä muodossa ja millä summilla tämä tapahtuu, on selvitettävä tarkastamalla laajemmassa piirissä, mikä valmius yksityisellä sektorilla on tämän kaiken konkretisoimiseen. Tavoitteena on oltava alan vetämä kehitys. Siksi yksityiset toimijat on saatava mukaan koko kehitysprosessin kaikkiin vaiheisiin. Verkostovetoinen kehitystyö vaatii erittäin luotettavan koordinoijan. Lisäksi se vaatii syvällistä tietoa yritystoiminnasta ja taitoa pystyä muotoilemaan yhteisiä tavoitteita julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa. Matkailun liiketoiminnassa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Lisäarvona uudessa mallissa on se, että me panostamme tässä itse alaan. Toiminnan alustavat osatavoitteet ja tulokset 2016-2018 Osatavoitteet ja odotetut tulokset, vuosi 1: Yksityiskohtainen kehitystoimenpiteitä koskeva toimintasuunnitelma, matkailuun panostettavien resurssien ja varojen tehostus (rekrytointi, kehitysryhmä, yritysverkoston aktivointi). Mittari saavutettujen tulosten jatkuvaa analysointia varten (esim. euroja seudulle, uusia yrittäjiä alalle, laadun ja osaamisen kehittäminen, useampia yöpymisiä ym.) Myyntikanava vakiinnutettu parhaiten tehtävään sopivan toimittajan avulla. Uusi suunnitelma sille, kuinka markkinointia pitää kehittää ja toteuttaa. Paikkamarkkinoinnin kehityksen aloittaminen yhdessä julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa (fokusryhmien/työryhmien avulla). Konkretisoitu kuva siitä, mille kohdemarkkinoille seutu haluaa panostaa. 11
Kentän arviointi, aloittaa työ löytämällä toimijoita ja yrityksiä, joilla on valmius taloudellisesti avustaa uuteen starttiin. Vakiinnuttaa ne toimijaverkostot, jotka haluavat osallistua kehittämiseen. Konkreettinen tuki alalle valmennuksen, yritysneuvonnan ja koulutuksen avulla = laadun kohotus. Luoda uusia yhteyksiä ja hankkia innovaatioita toisilta alueilta. Laadunvarmistus mitattavissa olevien kriteerien avulla. Uudistaa materiaalia näkyvyyttä varten uudessa portaalissa, seutua vierailukohteena koskevan tietovirran modernisointi. Suunnitelma viidelle uudelle syylle matkustaa; uusia tapahtumia, tuotekokonaisuuksia, yhdistystoimintaa, teemamatkoja (melontaa, pyöräilyä, vaellusta, kulttuuria, urheilua). Uuden brändin lanseeraaminen laaditun matkailuprofiilin mukaan digitaalisesti ja esitteissä. Vuosi 2 Ensimmäisen vuoden arviointi ja toisen vuoden toimintasuunnitelman päivitys. Pilotoida 3 uutta syytä matkustaa, jotka seutu X arvioi. Kehittää ja testata uusia tuotteita/palveluja ja paketteja. Olla läheisessä yhteistyössä Cityryhmän, Finn Pietarsaaren, Kulttuuritoimistojen kanssa yhteistä synergiaa varten. Koordinoida myyntiä edistäviä toimenpiteitä uuden markkinointisuunnitelman mukaan. Myyntitoiminta digitalisoidaan (tuotteet ja palvelut varattavissa verkossa) Uudet kohdemarkkinat Suomen ulkopuolella otetaan mukaan markkinointiin. Laatia laatukäsikirja. Konkreettinen tuki alalle valmennuksen, yritysneuvonnan ja koulutuksen avulla = laadun kohotus. Tulevaisuuden foorumi, kohteiden kehittäminen. År 3 Toiminnan arviointi ja sisältö, vuosi 2 Alan arviointi, mahdollisia uusia kehitysalueita. Matkustussyiden pilotointi. Brändin arviointi, profiilin nosto. Uudet kohdemarkkinat Suomen ulkopuolella otetaan mukaan markkinointiin. Konkreettinen tuki alalle valmennuksen, yritysneuvonnan ja koulutuksen avulla = laadun kohotus. Laatukäsikirja Pohjanmaan White Guide Oman myyntiorganisaation edellytysten arviointi. Uutta luova yhteisomistuksen malli on kehitetty. 12