Puolustusministeriö MINVA PLM2019-00006 PO Saarimaa Elina(PLM), Koskenniemi Tuomas(PLM), Palojoensuu Reetta(PLM) 21.01.2019 JULKINEN Viite Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous 30. 31.1.2019 EU:n epävirallinen puolustusministerikokous järjestetään Bukarestissa 30. 31. tammikuuta 2019. Puolustusministeri Niinistö ei pääse osallistumaan, joten Suomea edustaa suurlähettiläs Hanna Lehtinen. Naiset, rauha ja turvallisuus Kokous alkaa työillallisella, joka keskittyy aiheeseen naiset, rauha ja turvallisuus. Naton pääsihteeri ja YK:n rauhanturvasta vastaava alipääsihteeri on kutsuttu illalliselle. Suomi on sitoutunut naiset, rauha ja turvallisuus -agendan määrätietoiseen edistämiseen kansainvälisesti ja alueellisesti. Suomi on valmis tukemaan YK:n pyrkimyksiä naisten määrän lisäämiseksi rauhanturvaoperaatioissa. EU:n tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn, ml. rauhanvälitystoiminnan kehittäminen ja naisten osallistuminen siihen. EU-Nato-yhteistyössä Suomi tukee yhteisen 1325- tiekartan valmistelua. Suomi osallistuu Natossa keväällä 2019 tehtävän seksuaalisen hyväksikäytön nollatoleranssia rauhanturvaoperaatioissa koskevan linjauksen valmisteluun. Euroopan puolustuksen kehittämisen seuraavat askeleet Työistunnossa käsitellään Euroopan puolustuksen kehittämisen seuraavia askelia. Tarkoitus on keskittyä kolmeen kokonaisuuteen 1) EU:n globaalistrategian toimeenpanon arviointi turvallisuuden ja puolustuksen alalla; 2) EU:n puolustusaloitteiden keskinäiset yhteydet; 3) teknologisten innovaatioiden vaikutukset asevoimiin ja EU-työkalujen soveltaminen tältä osin. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä globaalistrategian pohjalta on jo päästy pitkälle, mutta työtä tulee jatkaa sekä käynnissä olevien asioiden loppuun saattamiseksi että uusien kehityskohteiden tunnistamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n puolustusaloitteiden välisten yhteyksien rakentamista jatketaan. Aloitteita on kyettävä myös muokkaamaan saatujen kokemusten perusteella. Suomi näkee teknologisten innovaatioiden vaikutukset merkittävinä puolustussektorin kannalta ja pitää keskustelua tervetulleena. Välineistä Euroopan puolustusrahasto on merkittävä lisä eurooppalaisen puolustusteollisuuden innovaatiokyvyn kehittämiseen. Suomi pitää tärkeänä tekoälyn ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien huomioimista myös puolustuksen kehittämisessä ja edistää näiden teemojen käsittelyä EU-puheenjohtajakaudellaan.
Asialista: 2(7) Naiset, rauha ja turvallisuus s. 4 EU:n globaalistrategian toimeenpanon arviointi turvallisuuden ja puolustuksen alalla s. 4 EU:n puolustusaloitteiden keskinäiset yhteydet s. 5 Teknologisten innovaatioiden vaikutukset asevoimiin ja EU:n työkalut s. 5
Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM2019-00005 3(7) Saarimaa Elina(PLM), Koskenniemi Tuomas(PLM), Palojoensuu Reetta(PLM) 21.01.2019 JULKINEN Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous 30. 31.1.2019 Kokous/tapaaminen Epävirallinen puolustusministerikokous 30.01.2019-31.01.2019 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kokous alkaa työillallisella, joka keskittyy aiheeseen naiset, rauha ja turvallisuus. Naton pääsihteeri ja YK:n rauhanturvasta vastaava alipääsihteeri on kutsuttu illalliselle. Työistunnossa käsitellään Euroopan puolustuksen kehittämisen seuraavia askelia. Tarkoitus on keskittyä kolmeen kokonaisuuteen 1) EU:n globaalistrategian toimeenpanon arviointi turvallisuuden ja puolustuksen alalla; 2) EU:n puolustusaloitteiden keskinäiset yhteydet; 3) teknologisten innovaatioiden vaikutukset asevoimiin ja EU-työkalujen soveltaminen tältä osin. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi on sitoutunut naiset, rauha ja turvallisuus -agendan määrätietoiseen edistämiseen kansainvälisesti ja alueellisesti. Suomi on valmis tukemaan YK:n pyrkimyksiä naisten määrän lisäämiseksi rauhanturvaoperaatioissa. EU:n tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn, ml. rauhanvälitystoiminnan kehittäminen ja naisten osallistuminen siihen. EU-Natoyhteistyössä Suomi tukee yhteisen 1325-tiekartan valmistelua. Suomi osallistuu Natossa keväällä 2019 tehtävän seksuaalisen hyväksikäytön nollatoleranssia rauhanturvaoperaatioissa koskevan linjauksen valmisteluun. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä globaalistrategian pohjalta on jo päästy pitkälle, mutta työtä tulee jatkaa sekä käynnissä olevien asioiden loppuun saattamiseksi että uusien kehityskohteiden tunnistamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n puolustusaloitteiden välisten yhteyksien rakentamista jatketaan. Aloitteita on kyettävä myös muokkaamaan saatujen kokemusten perusteella. Suomi näkee teknologisten innovaatioiden vaikutukset merkittävinä puolustussektorin kannalta ja pitää keskustelua tervetulleena. Välineistä Euroopan puolustusrahasto on merkittävä lisä eurooppalaisen puolustusteollisuuden innovaatiokyvyn kehittämiseen. Suomi pitää tärkeänä tekoälyn ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien huomioimista myös puolustuksen kehittämisessä ja edistää näiden teemojen käsittelyä EU-puheenjohtajakaudellaan.
4(7) 3. NEUVOTTELUTILANNE Epävirallinen puolustusministerikokous on Romanian EU-puheenjohtajakauden ensimmäinen. Sitä valmisteltiin 17. 18.1. järjestetyssä EU:n puolustuspoliittisten päälliköiden epävirallisessa kokouksessa. Ulkoasiainneuvosto kokoontuu puolustusministerikokoonpanossa 14. toukokuuta. 4. TAUSTA Naiset, rauha ja turvallisuus YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus. Päätöslauselman päätavoitteina on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa sekä lisätä merkittävästi naisten turvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 1325-agendaa edistetään sekä YK:n, Naton että EU:n piirissä. Se on myös yksi EU:n ja Naton yhteistyöaloja. EU:n 1325-toimintaa vuodesta 2008 lähtien ohjannut asiakirja korvattiin vuonna 2018 uudella 1325- strategialla (EU Strategic Approach to Women, Peace and Security). Suomi edistää EU:n uuden strategian toimeenpanoa. Suomen uusi kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma kattaa vuodet 2018 2021. Natossa saatiin kesällä 2018 valmiiksi uusi 1325-toimintasuunnitelma ja -politiikka. Naton 1325- agenda on pääosin avoin myös kumppanimaille. Uuden politiikkalinjauksen tavoitteena on taata naisten täysimääräinen osallistuminen niin Naton siviili- kuin sotilasrakenteiden kaikkeen jokapäiväiseen toimintaan. Suomi on kumppanimaana sitoutunut Naton Brysselin huippukokouksessa hyväksyttyyn naiset, rauha ja turvallisuus -linjaukseen ja toimintaohjelmaan. Puolustusvoimat edistää tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta naiset, rauha ja turvallisuus - toimintaohjelman periaatteiden mukaisesti kriisinhallintatehtävissä. Suomi on myös valmis isännöimään YK:n järjestämiä, erityisesti naisille suunnattuja kursseja. EU:n globaalistrategian toimeenpanon arviointi turvallisuuden ja puolustuksen alalla EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian Eurooppa-neuvostolle 28. kesäkuuta 2016. Strategian toimeenpanoa koskevassa tiekartassa ja neuvoston päätelmissä lokakuussa 2016 toimeenpanoraiteiksi linjattiin 1) turvallisuus ja puolustus, 2) integroitu lähestymistapa konflikteihin yhdistettynä kriisinkestokyvyn rakentamiseen, 3) sisäisten ja ulkoisten toimien välisten yhtymäkohtien vahvistaminen sekä 4) olemassa olevien maantieteellisten ja temaattisten strategioiden päivittäminen ja mahdollisesti uusien laatiminen, sekä 5) strateginen viestintä. Toimeenpanossa on edetty nopeimmin turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Työtä ovat ohjanneet Eurooppa-neuvoston linjaukset joulukuussa 2016 ja kesäkuussa 2017 sekä yksityiskohtaisemmat päätökset ulkoasiainneuvostoissa kahden vuoden aikana. Globaalistrategian toimeenpanon edettyä kolmanteen vuoteensa voidaan tähänastista onnistumista ja mahdollisia päivitystarpeita arvioida huomioiden maailmanpoliittisen tilanteen muutokset.
EU:n puolustusaloitteiden keskinäiset yhteydet 5(7) Globaalistrategian jälkeen käynnistettyjen uusien puolustusaloitteiden perustat on pitkälti laskettu. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) osalta on mm. sovittu osallistujamaiden toisilleen tekemien sitoumusten tarkentamisesta ja päätetty projektien hallintosäännöistä. Neuvoston päätös kolmansien valtioiden osallistumisesta PRY-projekteihin on määrä tehdä alkuvuodesta 2019. Puolustuksen vuosittainen arviointi (CARD) vakinaistettiin 2017 2018 toteutetun pilotin jälkeen. Ensimmäinen varsinainen CARD käynnistyy tänä vuonna. Puolustustutkimuksen kolmivuotinen valmistelutoimi on edennyt jo viimeiseen vuoteensa, ja Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP, 2019 2020) työohjelma on määrä hyväksyä helmikuun loppuun mennessä. Neuvoston osittaisesta yleisnäkemyksestä Euroopan puolustusrahastoon (2021 2027) sovittiin marraskuussa, ja trilogineuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä käynnistyivät tammikuussa 2019. Painopiste onkin nyt siirtynyt aloitteiden kehittämisestä niiden toimeenpanoon ja keskinäisiin yhteyksiin. Neuvosto antoi marraskuussa 2018 korkealle edustajalle tehtäväksi jatkaa aloitteiden välisten synergioiden edistämistä yhdessä jäsenmaiden kanssa ja raportoida tästä vuoden 2019 puoliväliin mennessä. Suomi on tukenut tätä kehitystä ja pitänyt tärkeänä, että puolustusaloitteet muodostavat johdonmukaisen ja ymmärrettävän kokonaisuuden. Konkreettisimpia yhteyksiä puolustusaloitteiden välillä on Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan ja puolustusrahastoon sisältyvä pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön liittyvä kannustin. Sen perusteella EDIPD-hankkeet, jotka kontribuoivat PRY-projektiin ja täyttävät EDIDPkriteerit, voivat saada rahoitukseen niin sanottua PRY-bonusta. Tämä näyttää kannustavan maita tekemään PRY-projekteja tukevia EDIDP-hanke-ehdotuksia. PRY-projektit ovat kuitenkin laajempia kuin EDIDP-hankkeet, eikä niitä siten voi rajata vain kehittämistoimiin. Moni jäsenmaa on todennut, että etenkin puolustuksen vuosittaisen arvioinnin ja PRY:n edellyttämä raportointi on työlästä. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty raportoinnin yhdistämistä niin pitkälle kuin mahdollista. Tätä on myös vastustettu PRY:n ja CARD:n eri tarkoitusperiin vedoten. Suomi on kannattanut mahdollisimman kevyitä ja tarkoituksenmukaisia menettelyitä. Samalla on tärkeää varmistaa myös aloitteiden sisäinen johdonmukaisuus: esimerkiksi puolustusrahaston yksi keskeinen tavoite on varmistaa, että tutkimuksen tuloksen hyödynnetään mahdollisimman hyvin kehittämistoiminnassa ja että ne siten johtavat valmiisiin tuotteisiin. Asiakohdan taustalla vaikuttavat myös syksyn puheenvuorot Euroopan armeijasta ja strategisesta autonomiasta. Marraskuun ulkoasiainneuvostossa EU:n ja Naton yhteistyötä koskevassa keskustelussa ilmaistiin yhtäältä laaja tuki EU:n puolustusyhteistyön edistämiselle, toisaalta todettiin Naton rooli Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa. Puolustuspoliittisten päälliköiden epävirallisessa kokouksessa tammikuussa 2019 peräänkuulutettiin yhteistä näkemystä strategisesta autonomiasta ja korostettiin, että EU:n tulee kehittää toimintaansa yhdessä kumppanien kanssa. Teknologisten innovaatioiden vaikutukset asevoimiin EU:n on pysyttävä teknologisen kehityksen mukana ja kyettävä vastaamaa kansainväliseen kilpailuun, jos se haluaa toimia puolustuksen alalla. Tämä koskee sekä tulevan sukupolven sotilaallisia suorituskykyjä että eurooppalaista puolustusteollisuutta. EU voi tukea uusien teknologioiden hyödyntämistä puolustussektorilla. Unioni on tukenut tutkimus- ja innovaatiotoimintaa siviilisovelluksien osalta Horisontti 2020 -ohjelmalla sekä aikaisemmilla tutkimuksen puiteohjelmilla. Seuraavalla rahoituskaudella on tavoitteena jatkaa innovaatioiden rahoitusta Horisontti Eurooppa -ohjelmassa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös puolustuksen alalla. Varsinaisesti puolustussektorin sovelluksia rahoittavat Euroopan puolustusrahasto ja sitä edeltävä puolustustutkimuksen valmistelutoimi. Valmistelutoimessa tavoitteena on 90 miljoonan euron rahoitus
6(7) 2017 2019. Kahden hakukierroksen aikana on päätetty jo yhteensä 65 miljoonan euron rahoituksesta tutkimushankkeille, ja vuoden 2019 haku avautuu kevään aikana. Tutkimushankkeet luovat pohjaa Euroopan puolustusrahastolle ja avaavat mahdollisuuksia EU:n puolustusteollisuussektorille. Euroopan puolustusviraston (EDA) kautta jäsenvaltiot osallistuvat tutkimuksenkin näkökulmasta suorituskykyjen kehittämiseen, joka pitää sisällään myös innovatiiviset teknologiat. Erityisen ajankohtaisena myös puolustuksen alalla nähdään tekoälyä hyödyntävät ratkaisut ja sovellukset sekä niiden käyttömahdollisuudet ja vaikutukset tulevaisuuden toimintaympäristössä. Uusien teknologioiden ml. tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet puolustussektorilla ovat laajat. EDA:n vuosiseminaari 29.11.2018 keskittyi tekoälyyn sekä miehittämättömiin ja autonomisiin järjestelmiin. Suomen EU-puheenjohtajakaudella on mahdollista käynnistää keskustelua tekoälystä ja digitalisaatiosta puolustuksen alalla. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen sitoo EU:n puolustusyhteistyötä entistä vahvemmin osaksi laajempia kasvu- ja kilpailukykytavoitteita. Tekoälyn ja digitalisaation aloilla EU:lla on mahdollisuus hyödyntää profiiliaan korkeiden ja luotettavien standardien alueena huomioiden, ettei regulaation tule asettaa tarpeettomia esteitä.
7(7) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan puolustusrahasto, puolustuspolitiikka, teknologia, YTPP, YUTP, innovaatiot PLM, TEM, UM, VM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, SM, STM, TPK, VNK, VTV