Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
Pahkahome ja versolaikut ovat melko yleisiä kuminassa vakavia tuhoja vain yksittäisillä lohkoilla Pahkahome esiintyy usein pesäkkeinä Kuvat: N. Pietikäinen Versolaikkuja on usein yksittäisissä kasveissa 2
Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) Suomessa yleinen tauti Öljykasveilla Vihanneksilla ja perunalla Koristekasveilla Leviämisbiologia Rihmastopahkat säilyttävät Itiöemissä syntyvät itiöt leviävät tuulen mukana pitkiä matkoja Voi levitä ympäristön pelloilta Kuminalla Rypsillä Porkkanalla 3
Pahkahome kuminapelloilla keskimäärin Molempina vuosina tautia oli joka kolmannella kuminalohkolla 2012 tauti vioitti kuminaa hieman pahemmin kuin 2011 Enimmäkseen yksittäisissä kasveissa Vain muutamalla lohkolla tautia oli runsaasti % kuminalohkoista 2011 % kuminlohkoista 2012 0 9 3 15 Pahkahomeen esiintyminen 22 Ei pahkahometta 15 Yksittäisissä kasveissa Ei pahkahometta Yksittäisissä kasveissa Pesäkkeittäin Pesäkkeittäin 67 Runsaasti koko lohkolla 69 Runsaasti koko lohkolla 4
Pahkahome Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla Molempina vuosina tauti oli selvästi yleisempi Pohjanmaalla kuin Etelä-Suomessa Pahkahome leviää kostealla säällä Molemmat kesät olivat sateisempia Pohjanmaalla % Etelä-Suomen kuminalohkoista % Pohjanmaan kuminalohkoista 0 14 6 20 Ei pahkahometta 4 Pahkahomeen esiintyminen Ei pahkahometta Yksittäisissä kasveissa Pesäkkeittäin 51 Yksittäisissä kasveissa Pesäkkeittäin 81 Runsaasti koko lohkolla 25 Runsaasti koko lohkolla 5
Pahkahome eri ikäisissä kuminapelloissa Pahkahome runsastuu kuminakasvuston ikääntyessä Rihmastopahkoja kertyy kuminapeltoon Pahkat pysyvät hengissä useita vuosia Satojätteissä sopivan kosteat olot pahkojen itämiselle Rihmastopahka kuminan varressa % 1. satovuoden kuminalohkoista % 2. tai 3. satovuoden kuminalohkoista Kuva: E. Huusela-Veistola 1 20 3 2 20 Ei pahkahometta Pahkahomeen esiintyminen Ei pahkahometta Yksittäisissä kasveissa Yksittäisissä kasveissa 74 Pesäkkeittäin 17 Runsaasti koko lohkolla 61 Pesäkkeittäin Runsaasti koko lohkolla 6
Pahkahomeen pahkat kuminasadon seassa Pahkoja esiintyi sadossa myös lohkoilla, joilla heinäkuussa ei näkynyt pahkahomeen oireita Pahkoja löytyi 50-70 %:ssa satonäytteistä Enimmillään pahkoja oli yli 600 g/kilo siementä heikentää jo merkittävästi sadon käyttöarvoa 120 109,5 100 80 60 66,1 40 20 0 Etelä-Suomi Pahkoja %:ssa satonäytteistä Pohjanmaa Pahkoja g/kg siementä 7
% tarkastetuista lohkoista Pahkahome ja rikkakasvit Runsas rikkakasvien esiintyminen lisäsi pahkahomeriskiä Pahkahometta oli yli 40%:lla runsaasti rikkakasveja sisältäneistä lohkoista kun rikkakasveista puhtaista lohkoista vain 20%:lla oli pahkahometta Rikkakasvit ylläpitävät pahkahomeen tarvitsemaa kosteutta 50 40 30 20 10 0 Ei rikkakasveja Rikkakasveja pesäkkein ä Rikkakasveja paljon loh kolla Pah kah ometta yksittäisissä kasveissa Pah kah ometta pesäkkeittäin 8
Versolaikut haittaavat verson kehitystä Versolaikkuja ei ole aikaisemmin kuvattu kuminan tauteina Suomessa Kuoliolaikkuja voi esiintyä varsien eri osissa maanrajasta latvukseen Kuoliolaikun yläpuolelta verso usein kuihtuu, koska johtosolukot tuhoutuvat Vesi ja ravinteet eivät pääse kulkeutumaan kuolleen solukon läpi Versolaikkujen takia versot kuihtuvat Tyypillinen kuoliolaikku kuminan varressa Kuvat: N. Pietikäinen 9
Sientä %:ssa näytteistä Versolaikkuja aiheuttavat sienilajit Yhdessä versolaikuissa oli usein monta eri taudinaiheuttajaa Fusarium-lajeja esiintyi paljon lämpimänä kesänä 2011 ne ovat heikkoja taudinaiheuttajia ja useimmiten vain pahentavat muiden tautien vioituksia Phoma complanata-sientä ei ole aiemmin todettu Suomessa, mutta sen on aiheuttanut vioituksia sarjakukkaisille kasveille ulkomailla Mycocentrospora acerina, joka aiheuttaa lehtipoltetta ja mustamätää porkkanalle, oli melko yleinen myös kuminalla 160 140 120 100 Colletotrichum dematium Botrytis cinerea M. acerina porkkanalla 80 60 40 20 Mycocentrospora acerina Phoma complanata Fusarium-lajit 0 kesä 2011 kesä 2012 10
Versolaikut kuminapelloilla keskimäärin Versolaikut jopa pahkahometta yleisempiä Enimmäkseen yksittäisissä kasveissa Kesällä 2012 arvioitiin myös taudin vakavuus ja noin 20%:lla lohkoista oli melko paljon (yli 5% kasveista) tautia % kuminalohkoista 2011 % kuminlohkoista 2012 40 Ei versolaikkuja 19 Versolaikkujen esiintyminen Ei versolaikkuja 60 Lohkolla versolaikkuja Lohkolla versolaikkuja 81 11
Versolaikut Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla Molempina vuosina tauti oli hieman yleisempi Pohjanmaalla kuin Etelä-Suomessa Säätekijöiden vaikutusta versolaikkuihin ei tunneta hyvin Useita aiheuttajia, joista toiset hyötyvät sateisuudesta ja toiset lämpimistä säistä % Etelä-Suomen kuminalohkoista % Pohjanmaan kuminlohkoista 45 Ei versolaikkuja 35 Versolaikkujen esiintyminen Ei versolaikkuja 55 Lohkolla versolaikkuja 65 Lohkolla versolaikkuja 12
Versolaikut eri ikäisissä kuminapelloissa Versolaikut runsastuvat kuminakasvuston ikääntyessä Kaikki versolaikkujen aiheuttajat voivat talvehtia satojätteissä Vuosien saatossa satojätteitä kertyy peltoon ja niissä on hyvät kosteusolot taudinaiheuttajien lisääntymiselle % 1. satovuoden kuminalohkoista % 2. tai 3. satovuoden kuminalohkoista 41 Ei versolaikkuja 24 Versolaikkujen esiintyminen Ei versolaikkuja 59 Lohkolla versolaikkuja Lohkolla versolaikkuja 76 13
Versolaikkujen aiheuttajat ovat yleisiä siemenessä Samoja sieniä, joita esiintyi versojen kuoliolaikuissa löytyi paljon myös kuminan satonäytteissä Pitäisikö tulevaisuudessa kuminan siemen peitata kemiallisesti tai biologisilla valmisteilla? Kuminan sadossa esiintyneet taudinaiheuutajat % Puhtaat siemenet Alternaria-lajit Phoma complanata Fusarium-lajit Muut taudinaiheuttajat 14
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kesät 2011 ja 2012 olivat sääoloiltaan hyvin erilaisia Kasvitauteja esiintyi molempina vuosina haitallisessa määrin vain yksittäisillä lohkoilla Sadekesinä pahkahome voi aiheuttaa paikallisesti ongelmia Versolaikut voivat verottaa satoa yksittäisillä lohkoilla sekä kuivina että sateisina kesinä Suureen huoleen kasvitautien osalta ei nyt ole aihetta Kasvintuhoojatilanteen kehitystä pitäisi tarkkailla jatkossakin, ettei ikäviä yllätyksiä tulisi % tutkituista kuminalohkoista 100 80 60 40 20 0 2011 2012 2011 2012 Etelä-Suomen alue Pohjanmaan alue Pahkahometta pesäkkeinä lohkolla Pahkahometta yksittäisissä kasveissa Kuva: N. Pietikäinen 15
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen tulevaisuudessa? Kasvitautien runsastumisen riskejä Taudit voivat vähitellen yleistyä, jos kuminaa viljellään liian usein samoilla lohkoilla Vähintään 3 4 välivuotta ennen seuraavaa kuminaa Pahkahomeriski seuduilla, joilla viljellään paljon muita pahkahomeen isäntäkasveja Kasvitauteihin varautuminen Kylvösiemenen peittaus? Kasvustoruiskutukset toisena satovuonna, jos ensimmäisenä vuonna tauteja runsaasti? Fenheksamidi (Teldor) Prokloratsi (Sportak EW) Atsoksistrobiini (Amistar) Versolaikun vioittama pelto Pahkahomeen vioittama pelto Kuvat: N. Pietikäinen 16
Mitä kuminan tautihavainnoista voidaan päätellä? Kuminalla esiintyy pahkahometta ja muita versoja tappavia tauteja, jotka yleistyessään voivat verottaa satoa merkittävästi Kasvustojen ikääntyessä tauditkin runsastuvat Rikkakasvien runsas esiintyminen lisää tautiriskiä Kylvösiemenen merkitys tautien lähteenä? Pahkahomeen pahkojen hyvin runsas esiintyminen sadossa voi heikentää käyttölaatua Normaalisti pahkat saadaan poistettua lajittelussa Pahkahomeen pahkat eivät ole ihmiselle myrkyllisiä Tautien kemialliseen torjuntaan kasvustoruiskutuksin ei ole normaalisti tarvetta Tautitorjuntaan on rekisteröity useampi valmiste Toistaiseksi ei ole tietoa, milloin tautiruiskutus pitäisi tehdä, jotta teho olisi paras mahdollinen Kuva: N. Pietikäinen 17
Kiitos!?! Kuva N. Pietikäinen 18