Muistutus ratasuunnitelman Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisesta, vaihe 2

Samankaltaiset tiedostot
Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen vaihe 2, ratasuunnitelma, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki

Autotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.

Järvenpää Kellokoski Linjamäki Nuppulinna Purola Järvenpää bussilinja (linja 65) alkaen

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Värjymaa Päivi. Liitteenä oikaisuvaatimuksemme myöntää maisematyölupa (Kirkonkylä, , Virtalantie, Jokela).

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

HÄMEENLINNAN SEUTU RAAKAPUUKUORMAUSPAIKAN SIJAINTISELVITYS

Jaakko Tuominen (8)

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut

Helsinki-Turku nopea junayhteys

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

Kiukainen-Kauttua-Säkylä

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Lausuntopyyntö alueille_e-s taajamaliikenteen kilpailutus.pdf

Keski-Pasilan keskus Tripla

Tuusulan JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

Tuusulan JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

EEROLAN JA METSÄ-EEROLAN RANTA-ASEMAKAAVA

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE

TAMPEREEN KAUPUNKI VIIALA, NUIJATIE 31, TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VUOKRA- ASUMISEEN. ASEMAKAAVA NRO 8627 Diaarinumero: TRE: 8066/10.02.

Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Tuusulan JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

Riskiraportti. Akaan raakapuuterminaali, ratasuunnitelma

YLEISÖTILAISUUS

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

Rataverkon kokonaiskuva

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Lempäälän asemanseutu -kysely. Fiksu Assa -tapahtuman yhteydessä

KESKEISET PERIAATTEET

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS. HML/397/ /2019 DIAARI Kaavan nro: 2565

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

TESOMAN RAUTATIEKORTTELIN ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8527 KAAVAEHDOTUKSEN LIIKENNETARKASTELUT

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Junapilotin hakemuksen lähtötiedot. Länsi-Uusimaa

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

Yleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere

Päällerakentamiskohteet Suomessa Mikko A. Heiskanen ja Jarmo Nirhamo, Liikennevirasto

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

HSL:n aluemuutosten vaikutukset Järvenpäässä Vaikutukset linjastoon, lippuihin, matkustamiseen ja talouteen

Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd.

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Pääradan lisäraide/ Sipoontien puistoalue Asemakaavan muutos

Pyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen kaukoliikenteen 1-luokan asemilla Asemanseutufoorumi

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: Tampere

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN


MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Vanhusneuvosto. AIKA kello 10:05-11:20. PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, H 116

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Pääradan lisäraide/ Ristinummentie

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Taidolla ja järjellä Hausjärvellä. Yritysalue Kt 54 Oitti tarjoaa monia mahdollisuuksia

Svengin yritysalue. Kaavaehdotus Puisto- ja katusuunnitelmia Yleisötilaisuus Seutulantalo, Seutulantie 12

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kuvaparit Lahden suunta -työn yleiskaavaluonnoksen kaavakartan vaihtoehdoista

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Kuntakeskusten hankkeita - Kiiminki. Kaupunkisuunnitteluseminaari XII Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi

LAPUAN KAUPUNKI 6. ILKAN KAUPUNGINOSA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lahelanpelto II. Yleisötilaisuus

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

Transkriptio:

Värjymaa Päivi Lähettäjä: Aihe: Liitteet: Tekninen toimi VL: Muistutus lisäraidesuunnitelmasta Lisäraidemuistutus.pdf Lähettäjä: Eeva-Liisa Nieminen [mailto:eeva.liisa.nieminen@gmail.com] Lähetetty: 27. joulukuuta 2017 12:59 Vastaanottaja: Tekninen toimi <Tekninentoimi@tuusula.fi>; Kirjaamo <Kirjaamo@tuusula.fi> Aihe: Muistutus lisäraidesuunnitelmasta Eeva-Liisa Nieminen Kellokoskentie 447, 05430 Nuppulinna puh. 0407378037 eeva.liisa.nieminen@gmail.com 26.12.2017 Tuusulan kunta, Kuntakehitys ja tekniikka Muistutus ratasuunnitelman Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisesta, vaihe 2 Olen tutustunut netissä näkemääni suunnitelmaan, ja haluan tuoda esiin näkemyksiäni erityisesti lisäraiteiden kauaskantoisista mahdollisuuksista ja seurauksista Tuusulan kunnalle. Rata luo aivan ainutlaatuisen kasvun pyrähdyksen uusille sekä teollisuus- että asuinalueiden vetovoimaisuudelle. Kun rata noin 150 vuotta sitten rakennettiin, sen varrelle kehittyi lukuisia menestyviä kaupunkeja ja liikepaikkoja. Tällä hetkellä Etelä-Tuusulan asuinalueiden heikkous on ratayhteyden puuttuminen. Näin ollen siellä missä valmis rata jo on, tulee kaikin tavoin pyrkiä hyödyntämään tämä voimavara. Alkuperäisessä lisäraidesuunnitelmassa on Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet, samoin netissä näkemässäni suunnitelmassa. Viimeisimmässä yleisötilaisuudessa esitettiin versiota, jossa ne on otettu pois. Koska käytössäni on vain nettiversio, en tiedä, mikä on tämänhetkinen suunnitelma. Nuppulinnan seisake on ollut olemassa 130 vuotta. Hallitukset tulevat ja menevät, samoin hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Nykyinen hallitus lakkautti ensi töikseen Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet. Se on sittemmin perunut monia tekemiään päätöksiä, ja myös ostoliikenteen lopettamiseen on tullut osittaisia määrärahalisäyksiä. Nyt kun taloustilanne on parempi, näkyy jo selvemmin, että päätöksissä tulisi ottaa huomioon suuret linjat. [Sivu #]

Seisakkeiden palauttaminen olisi sellainen. Viimeistään se tulisi ilmetä lisäraiteiden rakentamisessa. Yksi perustelu seisakkeiden lopettamiseen oli kapasiteetin, välityskyvyn puuttuminen. Nyt kun rakennetaan kaksi lisäraidetta, välityskykyä saadaan. Molemmilla seisakkeilla on mittavat uudenaikaiset laituri- ja siltarakennelmat. Mielestäni olemassa olevia rakenteita tulisi käyttää pikemminkin, että kaikki purettaisiin ja myllättäisiin. Suunnitelmasta näkyy, että molemmat raiteet tulisivat nykyisen radan itäpuolelle. Tällöin länsipuolella olisi jo valmiina laiturit. Suunnitelmissa on huomioitu liito-oravien kulkureitti, mutta miten vaikutusta ihmisten liikkumiseen ei ole arvioitu? Toivon, että Purolan ja Nuppulinnan asemien ympäristöön voitaisiin kaavoittaa asuinrakentamista. Ne molemmat ovat juna-asemia, ja hyvin tärkeitä, laajan alueen asukkaille joukkoliikenteen mahdollistajia. Tällöin, jotta käytettäisiin hyväksi erinomainen tilaisuus hyvään joukkoliikenteeseen ja asemat säilyisivät, olisi tärkeää saada kaavoitettua asutusta näiden asemien lähistöön. Tällä hetkellä Tuusula käyttää Nuppulinnan aseman lähistöä ylijäämämaiden läjittämiseen, ja on vielä laajentamassa aluetta. Logistisesti ylijäämämaiden sijoittaminen rautatieaseman viereen ei ole perusteltua, koska maat eivät tule rautateitse. Sen sijaan kunta voisi hyvin kaavoittaa aluksi uutta rakentamista omistamilleen maille, joita sillä on noin 100 hehtaaria Nuppulinnassa aseman lähistöllä ja noin 20 ha Purolassa, missä myös Järvenpään omistuksessa on miltei 100 ha. Purolan tulevaisuuden mahdolliseen skenaarioon kuuluu poikittainen tieyhteys, joka yhdistäisi Hämeenlinnan ja Lahden tiet. Tämä lisäisi Purolan asemaa myös teollisuuden sijaintipaikkana. Vaikka Nuppulinnan aseman välittömässä läheisyydessä ei ole suoranaista taajamaa, ympäristön ihmiset käyttäisivät junayhteyttä, mikäli sellainen olisi. Monet aidosti kärsivät yhteyksien puuttumisesta ja sillä on myös vaikutusta poismuuttoon. Miten asua alueella, josta ei pääse minnekään? Nuppulinna ja ympäröivät asutukset, niiden mukana Linjamäki, voisivat rajautua samaksi kyläksi. Juna-asemien vahvistaminen liityntäliikenteen sekä pyöräja autoparkkialueiden avulla toisi käyttäjiä laajaltakin alueelta. Liityntäparkkien suunnittelussa pitäisi erityistä huomiota kiinnittää kameravalvonnan ja muiden turvatoimien järjestämiseen. Nythän pyörää eikä autoa voi jättää asemalle yön ajaksi. Ehdotan, että kunta ottaa voimakkaasti kantaa Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden rakentamisen puolesta sekä myös omilla toimillaan edistää alueiden kaavoitusta. Eeva-Liisa Nieminen [Sivu #]

Eeva-Liisa Nieminen Kellokoskentie 447, 05430 Nuppulinna puh. 0407378037 eeva.liisa.nieminen@gmail.com 26.12.2017 Tuusulan kunta, Kuntakehitys ja tekniikka Muistutus ratasuunnitelman Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisesta, vaihe 2 Olen tutustunut netissä näkemääni suunnitelmaan, ja haluan tuoda esiin näkemyksiäni erityisesti lisäraiteiden kauaskantoisista mahdollisuuksista ja seurauksista Tuusulan kunnalle. Rata luo aivan ainutlaatuisen kasvun pyrähdyksen uusille sekä teollisuusettä asuinalueiden vetovoimaisuudelle. Kun rata noin 150 vuotta sitten rakennettiin, sen varrelle kehittyi lukuisia menestyviä kaupunkeja ja liikepaikkoja. Tällä hetkellä Etelä-Tuusulan asuinalueiden heikkous on ratayhteyden puuttuminen. Näin ollen siellä missä valmis rata jo on, tulee kaikin tavoin pyrkiä hyödyntämään tämä voimavara. Alkuperäisessä lisäraidesuunnitelmassa on Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet, samoin netissä näkemässäni suunnitelmassa. Viimeisimmässä yleisötilaisuudessa esitettiin versiota, jossa ne on otettu pois. Koska käytössäni on vain nettiversio, en tiedä, mikä on tämänhetkinen suunnitelma. Nuppulinnan seisake on ollut olemassa 130 vuotta. Hallitukset tulevat ja menevät, samoin hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Nykyinen hallitus lakkautti ensi töikseen Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet. Se on sittemmin perunut monia tekemiään päätöksiä, ja myös ostoliikenteen lopettamiseen on tullut osittaisia määrärahalisäyksiä. Nyt kun taloustilanne on parempi, näkyy jo selvemmin, että päätöksissä tulisi

ottaa huomioon suuret linjat. Seisakkeiden palauttaminen olisi sellainen. Viimeistään se tulisi ilmetä lisäraiteiden rakentamisessa. Yksi perustelu seisakkeiden lopettamiseen oli kapasiteetin, välityskyvyn puuttuminen. Nyt kun rakennetaan kaksi lisäraidetta, välityskykyä saadaan. Molemmilla seisakkeilla on mittavat uudenaikaiset laituri- ja siltarakennelmat. Mielestäni olemassa olevia rakenteita tulisi käyttää pikemminkin, että kaikki purettaisiin ja myllättäisiin. Suunnitelmasta näkyy, että molemmat raiteet tulisivat nykyisen radan itäpuolelle. Tällöin länsipuolella olisi jo valmiina laiturit. Suunnitelmissa on huomioitu liito-oravien kulkureitti, mutta miten vaikutusta ihmisten liikkumiseen ei ole arvioitu? Toivon, että Purolan ja Nuppulinnan asemien ympäristöön voitaisiin kaavoittaa asuinrakentamista. Ne molemmat ovat juna-asemia, ja hyvin tärkeitä, laajan alueen asukkaille joukkoliikenteen mahdollistajia. Tällöin, jotta käytettäisiin hyväksi erinomainen tilaisuus hyvään joukkoliikenteeseen ja asemat säilyisivät, olisi tärkeää saada kaavoitettua asutusta näiden asemien lähistöön. Tällä hetkellä Tuusula käyttää Nuppulinnan aseman lähistöä ylijäämämaiden läjittämiseen, ja on vielä laajentamassa aluetta. Logistisesti ylijäämämaiden sijoittaminen rautatieaseman viereen ei ole perusteltua, koska maat eivät tule rautateitse. Sen sijaan kunta voisi hyvin kaavoittaa aluksi uutta rakentamista omistamilleen maille, joita sillä on noin 100 hehtaaria Nuppulinnassa aseman lähistöllä ja noin 20 ha Purolassa, missä myös Järvenpään omistuksessa on miltei 100 ha. Purolan tulevaisuuden mahdolliseen skenaarioon kuuluu poikittainen tieyhteys, joka yhdistäisi Hämeenlinnan ja Lahden tiet. Tämä lisäisi Purolan asemaa myös teollisuuden sijaintipaikkana. Vaikka Nuppulinnan aseman välittömässä läheisyydessä ei ole suoranaista taajamaa, ympäristön ihmiset käyttäisivät junayhteyttä, mikäli sellainen olisi. Monet aidosti kärsivät yhteyksien puuttumisesta ja sillä on myös vaikutusta poismuuttoon. Miten asua alueella, josta ei pääse minnekään? Nuppulinna ja ympäröivät asutukset, niiden mukana Linjamäki, voisivat rajautua samaksi kyläksi. Juna-asemien vahvistaminen liityntäliikenteen sekä pyörä- ja autoparkkialueiden avulla toisi käyttäjiä laajaltakin alueelta. Liityntäparkkien suunnittelussa pitäisi erityistä huomiota kiinnittää kameravalvonnan ja muiden turvatoimien järjestämiseen. Nythän pyörää eikä autoa voi jättää asemalle yön ajaksi.

Ehdotan, että kunta ottaa voimakkaasti kantaa Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden rakentamisen puolesta sekä myös omilla toimillaan edistää alueiden kaavoitusta. Eeva-Liisa Nieminen