Värjymaa Päivi Lähettäjä: Aihe: Liitteet: Tekninen toimi VL: Muistutus lisäraidesuunnitelmasta Lisäraidemuistutus.pdf Lähettäjä: Eeva-Liisa Nieminen [mailto:eeva.liisa.nieminen@gmail.com] Lähetetty: 27. joulukuuta 2017 12:59 Vastaanottaja: Tekninen toimi <Tekninentoimi@tuusula.fi>; Kirjaamo <Kirjaamo@tuusula.fi> Aihe: Muistutus lisäraidesuunnitelmasta Eeva-Liisa Nieminen Kellokoskentie 447, 05430 Nuppulinna puh. 0407378037 eeva.liisa.nieminen@gmail.com 26.12.2017 Tuusulan kunta, Kuntakehitys ja tekniikka Muistutus ratasuunnitelman Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisesta, vaihe 2 Olen tutustunut netissä näkemääni suunnitelmaan, ja haluan tuoda esiin näkemyksiäni erityisesti lisäraiteiden kauaskantoisista mahdollisuuksista ja seurauksista Tuusulan kunnalle. Rata luo aivan ainutlaatuisen kasvun pyrähdyksen uusille sekä teollisuus- että asuinalueiden vetovoimaisuudelle. Kun rata noin 150 vuotta sitten rakennettiin, sen varrelle kehittyi lukuisia menestyviä kaupunkeja ja liikepaikkoja. Tällä hetkellä Etelä-Tuusulan asuinalueiden heikkous on ratayhteyden puuttuminen. Näin ollen siellä missä valmis rata jo on, tulee kaikin tavoin pyrkiä hyödyntämään tämä voimavara. Alkuperäisessä lisäraidesuunnitelmassa on Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet, samoin netissä näkemässäni suunnitelmassa. Viimeisimmässä yleisötilaisuudessa esitettiin versiota, jossa ne on otettu pois. Koska käytössäni on vain nettiversio, en tiedä, mikä on tämänhetkinen suunnitelma. Nuppulinnan seisake on ollut olemassa 130 vuotta. Hallitukset tulevat ja menevät, samoin hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Nykyinen hallitus lakkautti ensi töikseen Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet. Se on sittemmin perunut monia tekemiään päätöksiä, ja myös ostoliikenteen lopettamiseen on tullut osittaisia määrärahalisäyksiä. Nyt kun taloustilanne on parempi, näkyy jo selvemmin, että päätöksissä tulisi ottaa huomioon suuret linjat. [Sivu #]
Seisakkeiden palauttaminen olisi sellainen. Viimeistään se tulisi ilmetä lisäraiteiden rakentamisessa. Yksi perustelu seisakkeiden lopettamiseen oli kapasiteetin, välityskyvyn puuttuminen. Nyt kun rakennetaan kaksi lisäraidetta, välityskykyä saadaan. Molemmilla seisakkeilla on mittavat uudenaikaiset laituri- ja siltarakennelmat. Mielestäni olemassa olevia rakenteita tulisi käyttää pikemminkin, että kaikki purettaisiin ja myllättäisiin. Suunnitelmasta näkyy, että molemmat raiteet tulisivat nykyisen radan itäpuolelle. Tällöin länsipuolella olisi jo valmiina laiturit. Suunnitelmissa on huomioitu liito-oravien kulkureitti, mutta miten vaikutusta ihmisten liikkumiseen ei ole arvioitu? Toivon, että Purolan ja Nuppulinnan asemien ympäristöön voitaisiin kaavoittaa asuinrakentamista. Ne molemmat ovat juna-asemia, ja hyvin tärkeitä, laajan alueen asukkaille joukkoliikenteen mahdollistajia. Tällöin, jotta käytettäisiin hyväksi erinomainen tilaisuus hyvään joukkoliikenteeseen ja asemat säilyisivät, olisi tärkeää saada kaavoitettua asutusta näiden asemien lähistöön. Tällä hetkellä Tuusula käyttää Nuppulinnan aseman lähistöä ylijäämämaiden läjittämiseen, ja on vielä laajentamassa aluetta. Logistisesti ylijäämämaiden sijoittaminen rautatieaseman viereen ei ole perusteltua, koska maat eivät tule rautateitse. Sen sijaan kunta voisi hyvin kaavoittaa aluksi uutta rakentamista omistamilleen maille, joita sillä on noin 100 hehtaaria Nuppulinnassa aseman lähistöllä ja noin 20 ha Purolassa, missä myös Järvenpään omistuksessa on miltei 100 ha. Purolan tulevaisuuden mahdolliseen skenaarioon kuuluu poikittainen tieyhteys, joka yhdistäisi Hämeenlinnan ja Lahden tiet. Tämä lisäisi Purolan asemaa myös teollisuuden sijaintipaikkana. Vaikka Nuppulinnan aseman välittömässä läheisyydessä ei ole suoranaista taajamaa, ympäristön ihmiset käyttäisivät junayhteyttä, mikäli sellainen olisi. Monet aidosti kärsivät yhteyksien puuttumisesta ja sillä on myös vaikutusta poismuuttoon. Miten asua alueella, josta ei pääse minnekään? Nuppulinna ja ympäröivät asutukset, niiden mukana Linjamäki, voisivat rajautua samaksi kyläksi. Juna-asemien vahvistaminen liityntäliikenteen sekä pyöräja autoparkkialueiden avulla toisi käyttäjiä laajaltakin alueelta. Liityntäparkkien suunnittelussa pitäisi erityistä huomiota kiinnittää kameravalvonnan ja muiden turvatoimien järjestämiseen. Nythän pyörää eikä autoa voi jättää asemalle yön ajaksi. Ehdotan, että kunta ottaa voimakkaasti kantaa Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden rakentamisen puolesta sekä myös omilla toimillaan edistää alueiden kaavoitusta. Eeva-Liisa Nieminen [Sivu #]
Eeva-Liisa Nieminen Kellokoskentie 447, 05430 Nuppulinna puh. 0407378037 eeva.liisa.nieminen@gmail.com 26.12.2017 Tuusulan kunta, Kuntakehitys ja tekniikka Muistutus ratasuunnitelman Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisesta, vaihe 2 Olen tutustunut netissä näkemääni suunnitelmaan, ja haluan tuoda esiin näkemyksiäni erityisesti lisäraiteiden kauaskantoisista mahdollisuuksista ja seurauksista Tuusulan kunnalle. Rata luo aivan ainutlaatuisen kasvun pyrähdyksen uusille sekä teollisuusettä asuinalueiden vetovoimaisuudelle. Kun rata noin 150 vuotta sitten rakennettiin, sen varrelle kehittyi lukuisia menestyviä kaupunkeja ja liikepaikkoja. Tällä hetkellä Etelä-Tuusulan asuinalueiden heikkous on ratayhteyden puuttuminen. Näin ollen siellä missä valmis rata jo on, tulee kaikin tavoin pyrkiä hyödyntämään tämä voimavara. Alkuperäisessä lisäraidesuunnitelmassa on Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet, samoin netissä näkemässäni suunnitelmassa. Viimeisimmässä yleisötilaisuudessa esitettiin versiota, jossa ne on otettu pois. Koska käytössäni on vain nettiversio, en tiedä, mikä on tämänhetkinen suunnitelma. Nuppulinnan seisake on ollut olemassa 130 vuotta. Hallitukset tulevat ja menevät, samoin hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Nykyinen hallitus lakkautti ensi töikseen Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet. Se on sittemmin perunut monia tekemiään päätöksiä, ja myös ostoliikenteen lopettamiseen on tullut osittaisia määrärahalisäyksiä. Nyt kun taloustilanne on parempi, näkyy jo selvemmin, että päätöksissä tulisi
ottaa huomioon suuret linjat. Seisakkeiden palauttaminen olisi sellainen. Viimeistään se tulisi ilmetä lisäraiteiden rakentamisessa. Yksi perustelu seisakkeiden lopettamiseen oli kapasiteetin, välityskyvyn puuttuminen. Nyt kun rakennetaan kaksi lisäraidetta, välityskykyä saadaan. Molemmilla seisakkeilla on mittavat uudenaikaiset laituri- ja siltarakennelmat. Mielestäni olemassa olevia rakenteita tulisi käyttää pikemminkin, että kaikki purettaisiin ja myllättäisiin. Suunnitelmasta näkyy, että molemmat raiteet tulisivat nykyisen radan itäpuolelle. Tällöin länsipuolella olisi jo valmiina laiturit. Suunnitelmissa on huomioitu liito-oravien kulkureitti, mutta miten vaikutusta ihmisten liikkumiseen ei ole arvioitu? Toivon, että Purolan ja Nuppulinnan asemien ympäristöön voitaisiin kaavoittaa asuinrakentamista. Ne molemmat ovat juna-asemia, ja hyvin tärkeitä, laajan alueen asukkaille joukkoliikenteen mahdollistajia. Tällöin, jotta käytettäisiin hyväksi erinomainen tilaisuus hyvään joukkoliikenteeseen ja asemat säilyisivät, olisi tärkeää saada kaavoitettua asutusta näiden asemien lähistöön. Tällä hetkellä Tuusula käyttää Nuppulinnan aseman lähistöä ylijäämämaiden läjittämiseen, ja on vielä laajentamassa aluetta. Logistisesti ylijäämämaiden sijoittaminen rautatieaseman viereen ei ole perusteltua, koska maat eivät tule rautateitse. Sen sijaan kunta voisi hyvin kaavoittaa aluksi uutta rakentamista omistamilleen maille, joita sillä on noin 100 hehtaaria Nuppulinnassa aseman lähistöllä ja noin 20 ha Purolassa, missä myös Järvenpään omistuksessa on miltei 100 ha. Purolan tulevaisuuden mahdolliseen skenaarioon kuuluu poikittainen tieyhteys, joka yhdistäisi Hämeenlinnan ja Lahden tiet. Tämä lisäisi Purolan asemaa myös teollisuuden sijaintipaikkana. Vaikka Nuppulinnan aseman välittömässä läheisyydessä ei ole suoranaista taajamaa, ympäristön ihmiset käyttäisivät junayhteyttä, mikäli sellainen olisi. Monet aidosti kärsivät yhteyksien puuttumisesta ja sillä on myös vaikutusta poismuuttoon. Miten asua alueella, josta ei pääse minnekään? Nuppulinna ja ympäröivät asutukset, niiden mukana Linjamäki, voisivat rajautua samaksi kyläksi. Juna-asemien vahvistaminen liityntäliikenteen sekä pyörä- ja autoparkkialueiden avulla toisi käyttäjiä laajaltakin alueelta. Liityntäparkkien suunnittelussa pitäisi erityistä huomiota kiinnittää kameravalvonnan ja muiden turvatoimien järjestämiseen. Nythän pyörää eikä autoa voi jättää asemalle yön ajaksi.
Ehdotan, että kunta ottaa voimakkaasti kantaa Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden rakentamisen puolesta sekä myös omilla toimillaan edistää alueiden kaavoitusta. Eeva-Liisa Nieminen