GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus suoritti karttalehdellä 4522 12 sijaitsevalla Ollinsuon valtausalueella malmitutkimuksia vuosina 1984-1987 (kuva 1). Tutkimus liittyi osana Kuusamon liuskealueella suoritettavaan Kouvervaara-tyyppisten geofysikaalisten matalalentoanomalioiden malmipotentiaalin selvitystä. Ollinsuon matalalentoanomalia näkyy selvänä sähköisenä johteena yhdellä lentolinjalla heikon magneettisen anomalian yhteydessä. Tarkempi selvitys tutkimuksista ja tulosten dokumentointi tullaan esittämään geologian tutkimuskeskuksen tutkimustyöselostuksessa. Tutkimuksia on johtanut geologi O. Auranen, geofysikaalisista mittauksista ja tulkinnasta on vastannut geofyysikko P. Turunen sekä geologisista tutkimuksista ja tulkinnasta geologi H. Pankka. Syväkairauksen on suorittanut malmiosaston syväkairausyksikkö. SUORITETUT TUTKIMUKSET Syksyllä 1984 tehtiin paikannetun matalalentoanomalian alueella magneettista ja sähköistä maastomittausta 1.5 linjakilometriä, jonka tuloksena rajautui selvä sähköinen johde magneettisen anomalian yhteydessä. Tunnustelukairauksessa tavoitettiin vaihtelevasti sulfideja sisältävää kiveä noin 120 m:n matkalla. Analyysien perusteella esiintymä osoittautui koboltti- ja kuparipitoiseksi sekä kulta-anomaaliseksi.
Kuva 1: Valtausalueen sijainti. 2
3 Kairauksen perusteella mittaussuunta jouduttiin muuttamaan N-S:stä NW-SE:oon. Johteen rajaamiseksi tehtiin noin 0.05 km 2 slingram- ja magneettinen mittaus tammikuussa 1985. Mittauksen perusteella NE-SW-suuntaisen johteen koko on noin 50 x 110 m 2 (liite 2). Malmin puhkeaman kohdalla maapeitteen paksuus on yli 10 m ja muualla alle 5 m. Ollinsuolle on kairattu 11 reikää, yhteensä 1906.30 m (liite 1). Esiintymän kaakkoispuolella todetun voimakkaan ruhjeen vuoksi jouduttiin kairaussuunta muuttamaan luoteesta kaakkoon. Kairasydännäytteistä on analysoitu GTK:n Rovaniemen kemian laboratoriossa Co, Cu, Ni, Pb, Zn, Fe ja Ag AAS:lla sekä Au grafiittiuuni-aas:lla. Lisäksi sulfidilävistyksistä on Otaniemessä analysoitu Au fire assay'lla sekä S ja As. TUTKIMUSTULOKSET Mineralisaatio sijaitsee serisiittikvartsiittimuodostuman serisiittikarbonaattiliuskeessa ja näkyy selvästi geofysikaalisilla matalalentokartoilla. Vaihtelevasti sulfideja sisältävän mineralisaation pituus on noin 150 m. Lävistyksen paksuus vaihtelee alle 10 m:stä noin 40 m:iin ja sen on todettu jatkuvan vielä 100 m:n syvyydessä. Esiintymä on NW-SEsuuntaisen ruhjeen kontrolloima ja kaatuu noin 70 o kulmassa luoteeseen. Sulfidimineralisaation isäntäkivinä ovat hydrotermisesti muuttuneet kvartsi-, albiittikvartsi-, albiitti- ja albiittiamfibolikivet, jotka ovat rikastuneet koboltin ja kuparin suhteen. Keskiosassa esiintyy kloriittiamfibolimagnetiittikiveä, joka on kultapitoista. Magneetti- ja rikkikiisun lisäksi esiintyy kuparikiisua ja kobolttipentlandiittia sekä satunnaisesti scheeliittiä, kobolttihohdetta ja mikroskooppisia kultarakeita. Kulta, koboltti ja kupari ovat jakautuneet epätasaisesti mineralisaatiossa. Selviä malmiluokan pitoisuuksia ei kairauksessa ole tavattu. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät lävistykset sekä erikseen vielä yli 1.5 g kultaa sisältävät lävistykset:
4 Reikä Analyysiväli pit., m Co % Cu % Au g/t R410 32.30-48.60 16.3 m 0.14 % 0.26 % <0.2 g 97.70-120.10 22.4 m 0.11 % 0.10 % <0.2 g R415 32.30-69.60 35.8 m 0.11 % 0.13 % 0.5 g 33.80-52.50 18.7 m 0.12 % 0.18 % 1.1 g R416 84.00-123.00 39 m 0.07 % 0.09 % <0.1 g R417 85.50-101.50 16 m 0.11 % 0.12 % 1.7 g R423 108.00-125.90 17.9 m 0.1 % 0.14 % 0.6 g R420 174.80-177.50 2.7 m 0.30 % 0.25 % <0.1 g 208.90-212.40 3.5 m 0.30 % 0.25 % <0.1 g Au-lävistykset > 1.5 g R415 35.80-39.80 4 m 2.7 g Au (fire assay) R416 109.00-111.20 2.2 m 3.4 g 132.20-134.20 2 m 2.4 g R417 85.50-99.60 14.1 m 3.3 g R422 82.00-83.90 1.9 m 3.1 g 130.70-133.30 2.6 m 5.0 g Esiintymästä ei ole tehty malmiarviota, koska pitoisuudet jäävät selvästi alle taloudellisen rajan. Lisäksi esiintymä on hyvin hajanainen, sisältäen runsaasti sisäraakkua. Myös kultapitoisuudet jäävät selvästi alle 5 g:n ja lävistykset ovat kapeita.
5 AIHEEN ARVIOINTI Ollinsuon Co-Cu-Au-mineralisaatio osoittautui kairauksen perusteella pieneksi, hajanaiseksi ja keskipitoisuuksiltaan alhaiseksi. Tämän perusteella nykyisillä metallien maailmanmarkkinahinnoilla ei esiintymä ole taloudellinen. Syväkairauksella mineralisaatio on riittävällä tarkkuudella rajattu ottaen huomioon alhaiset ja hajanaiset pitoisuudet. Tämän perusteella GTK on luopunut valtauksesta ja esiintymän jatkotutkimuksista. Vaikkakaan esiintymä ei ole taloudellisesti hyödynnet ävissä, se on osoitus Kuusamon alueen kultapotentiaalista. geologi Heikki Pankka LIITTEET 1. Luettelo syväkairausrei'istä. 2. Sähköinen kartta 1:2000, johon on merkitty syväkairausreiät.
Liite 1 OLLINSUON SYVÄKAIRAUSREIÄT: M52.5/4522/-84, -85 Reikä n:o x y Suunta Kaltevuus Syvyys R410 (-84) 7338.040 4450.475 180 o 45 o 197.80 R415 (-85) 7337.957 4450.512 315 o 45 o 120.50 R416 7338.035 4450.435 135 o 45 o 175.80 R417 7338.049 4450.491 135 o 45 o 150.60 R418 7337.922 4450.548 315 o 45 o 49.50 R419 7338.066 4450.510 135 o 45 o 146.80 R420 7338.071 4450.400 135 o 40 o 249.70 R422 7338.018 4450.382 135 o 45 o 238.00 R423 7337.972 4450.426 135 o 45 o 131.00 R424 7337.982 4450.346 135 o 45 o 107.80 R425 7338.053 4450.417 135 o 57 o 338.80 11 reikää Yht. 1906.30