1(7) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM2018-00660 EUS Ikonen Susanna(VM), Marttinen Anni(VM), Järvenpää Soila 08.11.2018 Asia Ecofin-neuvosto 6.11.2018; Yhteenvetoraportti Kokous Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 06.11.2018-06.11.2018 Neuvostossa käytiin pitkä keskustelu eräistä digitaalisia palveluista maksettavasta verosta puheenjohtajan keskusteluasiakirjan pohjalta siitä, mikä tulisi olla veron soveltamisala ja minkälainen raukeamislauseke direktiiviin tulisi laatia. Saksa ehdotti, että asia voitaisiin ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli vuonna 2020 on selvää, että globaalia ratkaisua ei synny. Ranska oli valmis muokkaamaan direktiivin soveltamisalaa sekä lykkäämään soveltamisen aloittamista vuoden 2021 alkuun, mikäli asiasta voidaan sopia joulukuun Ecofin-neuvostossa. Valmistelu jatkuu teknisellä tasolla ja puheenjohtaja pyrkii edelleen ratkaisuun joulukuussa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja esitteli lyhyesti vuosikertomuksensa unionin talousarvion toteuttamisesta vuonna 2017. Budjettikomitea aloittaa vastuuvapauskäsittelyn ensi vuoden alussa. Neuvostossa hyväksyttiin päätelmät EU-tilastoista sekä ilmastorahoituksesta sekä kuultiin Balilla pidettyjen G20-maiden ja IMF:n kokousten tuloksista. Euroryhmässä keskusteltiin Italian alustavasta talousarviosuunnitelmasta, pankkiunionin euroaluetta koskevista näkökohdista sekä rahoitusvakaudesta talous- ja rahaliitossa. Laajennetussa euroryhmässä keskusteltiin EMU:n syventämisestä, erityisesti tiekartasta yhteiseen talletussuojaan liittyvien poliittisten keskustelujen aloittamiseksi, Euroopan vakausmekanismin instrumenteista ja roolista sekä yhteisestä varautumisjärjestelystä. 1. Esityslista Hyväksyttiin. 2. A-kohdat Lainsäädännölliset ja muut kuin lainsäädännölliset asiat hyväksyttiin.
2(7) Lainsäädännölliset asiat 3. Digitaalisten palvelujen verotus Puheenjohtaja esitteli aluksi keskusteluasiakirjaansa, joka käsittelee digitaalisten palvelujen verotuksen ehdotuksen nykytilaa sekä nostaa keskusteluun avainkysymykset; soveltamisala halutaanko säilyttää kaikki kolme verotettavaa liiketoiminnan muotoa vai halutaanko näiden määritelmiä kenties kaventaa tai laajentaa sekä kysymys raukeamislausekkeesta. PJ toivoi keskustelua siitä, mitkä voisivat olla teknisellä tasolla seuraavat askeleet, jotta poliittinen ratkaisu voidaan tehdä joulukuun ECOFINneuvostossa. Komissio pitää keskustelua tärkeänä, koska nykyinen verojärjestelmä perustuu fyysiseen läsnäoloon ja verottamiseen sen pohjalta, mikä ei ole enää riittävä 2000-luvulla. Ennen globaalin ratkaisun aikaansaamista tarvitaan jäsenvaltioiden verotukselliset intressit turvaava väliaikainen ratkaisu. Monilla jäsenmailla on jo käytössä omia lainsäädännöllisiä ratkaisujaan, ja jos mitään ei tehdä, sirpaloituu sisämarkkina entisestään lopulta EU:n yritykset kärsivät tästä. Komissio katsoo, että ei ole enää avoimia teknisiä näkökohtia, jotka estäisivät asian ratkaisemisen. Nyt puuttuu enää poliittinen keskustelu, ja nyt on siihen viimeinen mahdollisuus. Komissiolla ei ole ongelmaa hyväksyä raukeamislauseketta joko niin, että määritetään kiinteä päättymispäivä tai siten, että ehdotuksen raukeaminen sidotaan johonkin ulkoiseen tapahtumaan, kuten OECD:n työhön. Nyt tarvitaan selvää ohjausta asiassa etenemiseksi. Ehdotuksen joulukuun Ecofin-neuvostossa olisivat valmiita hyväksymään Espanja, Portugali, Belgia, Slovakia, Kreikka ja Unkari sekä tietyin varauksin Kroatia, Tsekki, Luxemburg ja Puola. Ehdotusta selvästi vastustamaan asettuivat Ruotsi, Tanska ja Irlanti sekä jossain määrin Liettua. Ruotsi katsoo, että komission ehdotus muuttaa enemmänkin tulon allokointia eikä niinkään toimi veronkiertoa vastaan. Ilmiö on monimutkainen ja globaali, ja se vaatii vielä paljon lisää työtä ja globaalin tason ratkaisun. EU:n ei pitäisi kiiruhtaa OECD:n edelle. Suomi pitää asiaa tärkeänä. Kun puhutaan digitaalisesta taloudesta, puhutaan globaalista ilmiöstä niin muodoin ratkaisunkin tulisi olla globaali. Jos tilapäinen ratkaisu tehdään, sen pitää olla yksinkertainen. Asiakastietojen luovuttaminen on kysymyksenä monimutkainen, eikä sen tulisi olla soveltamisalassa mukana. Väliaikaisen ratkaisun pitää olla ajallisesti rajattu, tarvitaan kiinteä päivämäärä raukeamislausekkeeseen. Saksalle on tärkeää löytää kestävä globaali ratkaisu. OECD työskentelee asian parissa parhaillaan, ratkaisuja odotetaan vuoteen 2020 mennessä. Saksa on sitoutunut OECD-ratkaisun tuomiseen EUlainsäädäntöön heti raportin julkistamisen jälkeen. Saksa olisi valmis ottamaan päivitetyn direktiivin käyttöön, mikäli kesällä 2020 on selvää, että OECD ei pääsekään sopimukseen. Saksa pyysi komissiota vielä arvioimaan tilannetta ja laatimaan päivitetyn esityksen, jossa on kavennettu soveltamisalaa siten, että se ei sisällä käyttäjätiedon myymistä eikä esineiden internetiä ( internet of things ). Irlanti on aina pitänyt selvänä, että tarvitaan uusia tapoja ratkaista suurien kansainvälisten yritysten digitaalisen toiminnan verotuskysymyksiä. Irlanti katsoo, että BEPS ja sen seurannaisvaikutukset EU:ssa sekä USA:n verouudistus muuttavat ratkaisevasti tilannetta. Keskustelu pitää kytkeä tähän kehityskulkuun ja sen vaikutuksiin. Irlanti ei voi tukea nyt käsillä olevaa ehdotusta, koska ehdotuksen kautta luotaisiin ennakkotapaus siitä, että kuluttajan asuinmaalla on verotusoikeus. Tulee ottaa huomioon, että EU on nettoviejä. Irlanti pohti myös, minkälaiset vaikutukset EU:n menemisellä omaan suuntaansa on kansainväliselle keskustelulle ja kansainvälisille sitoumuksille.
Tanska pitää verotuksen oikeudenmukaisuutta tärkeänä. Nopea ratkaisu olisi hyvä, kunhan se olisi ratkaisu. Tanska uskoo, että veroratkaisun myötä ollaan EU:n kannalta hyvästä ratkaisusta kaukana, teknisiä ja juridisia ongelmia riittää vielä ratkaistavaksi, kuten verosopimuskysymykset, liikevaihdon verottaminen voittojen sijaan, raukeamislauseke, oikeuttamisperuste perustamissopimuksessa. Nämä pitää ratkaista, ennen kuin poliittinen ratkaisu on mahdollinen. Tanska pohti sitä, miten tähän reagoidaan, erityisesti USA:n suunnalta halutaanko tähän suuntaan mennä. EU:n yritykset ovat olleet erittäin huolissaan tästä. Tanska vieroksuu ajatusta siitä, että verotus tapahtuu kulutusmaassa eikä siellä, missä arvo luodaan. Onko tämä nettoviejien näkökulmasta järkevä ratkaisu poliittisesti. Aika käytetään paremmin, jos pyritään tukemaan globaalin ratkaisun löytymistä. Tanska tukee Saksan ehdotusta. Ranska katsoo, että keskustelut vievät asioita oikeaan suuntaan. Kaikkien on ymmärrettävä asian poliittinen merkitys; joko ollaan valmiita hyväksymään ehdotus joulukuussa, tai sitten kaikilla on omat ratkaisunsa; tässä tapauksessa heikennetään Eurooppaa ja sisämarkkinoita. Ei ole yhtään teknistä argumenttia, joka estäisi ratkaisun tekemisen. Nyt digitalouden suuret toimijat dominoivat markkinoita eivätkä maksa veroja. Tämä on EU:n aloittavien yritysten tappioksi, lopulta ne vain ostetaan jättien omistukseen, ja nämäkään eivät tämän jälkeen maksa verojaan. Ranska ehdotti työryhmän perustamista arvioimaan teknisiä ongelmia. Ranska on valmis toteamaan, että joulukuussa hyväksytty direktiivi astuu voimaan 2020 lopussa, mikäli OECD ei ole tuottanut toimivaa ratkaisua tähän mennessä. Tämä auttaisi saamaan aikaan kehitystä OECD:ssa. Komissio tuki Ranskan puheenvuoroa. Ollaan ratkaisevassa vaiheessa, ja nyt on käyty poliittinen keskustelu. Suuret toimijat voivat käyttää resurssejaan verojen välttelyyn, ja tämän vastaista taistelua voidaan tehostaa ehdotuksen myötä. Huomio on tärkeää pitää OECD-tasossa, mutta samalla viedä tämä ehdotus ratkaisuun. On käytävä keskustelua kynnysarvoista, rahoituspalveluista, soveltamisalasta ja raukeamislausekkeesta - ratkaisevaa on saada aikaan valmius tehdä päätös joulukuussa. Loppupuheenvuorossaan puheenjohtaja katsoi, että asiasta ei ole varsinaisesti yhteisymmärrystä, mutta esityksen mukaiselle laajalle soveltamisalalle on vahva tuki. Teknisellä tasolla keskustelua voidaan jatkaa tältä pohjalta. Raukeamislausekkeen osalta kaikki ovat yhtä mieltä, että direktiiviä ei tule soveltaa sen jälkeen, kun OECD:n ratkaisu on käytettävissä. Teknisellä tasolla tutkitaan Ranskan esittämää mahdollisuutta täytäntöönpanon lykkäämisestä. Muutoin keskustelua tulee jatkaa esitettyjen kommenttien pohjalta, ja komissio jatkaa työskentelyä asian tiimoilta. Joulukuun Ecofin-neuvostossa pyritään edelleen ratkaisuun. 3(7) 4. Muut lainsäädäntöasiat: Käsiteltävänä olevat rahoituspalvelualan lainsäädäntöehdotukset Neuvostossa kuultiin puheenjohtajan ja komission tilannekatsaukset käsiteltävinä olevista rahoituspalvelualan lainsäädäntöhankkeista. Näistä keskeisiä trilogi-vaiheessa olevia on muun muassa niin sanottu pankkipaketti (Risk Reduction Mechanism, RRM). Lisäksi pankkien järjestämättömien luottojen vakavaraisuuteen liittyvistä ehdotuksista saavutettiin neuvoston yhteinen näkemys Coreperissa ja se siirtyy trilogi-vaiheeseen. Muut kuin lainsäädännölliset asiat 5. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) vuosikertomus Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 Puheenjohtaja totesi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen arvioivan EU:n varainkäytön laatua ja tehokkuutta vuonna 2017.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja Klaus-Heiner Lehne esitteli vuosikertomuksen. Raportissa ETT antaa vuoden 2017 tilinpäätöksestä ja tilien luotettavuudesta puhtaan tarkastuslausunnon, kuten se on antanut vuodesta 2007 lähtien. Myös tulojen osalta lausuma on puhdas. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen kokonaisvirhetaso on edelleen alentunut. Komissaari Oettinger muistutti vuoden 2017 talousarvion painopisteistä ja arvioi niissä onnistutun hyvin. Hän kiitti ETT:n lausumasta ja totesi tarkastuslausuman olevan jo 11. kertaa peräkkäin puhdas. Komissio hyväksyy kaikki ETT:n huomiot ja suositukset ja aikoo toteuttaa ne. Puheenjohtaja totesi vastuuvapauskäsittelyn käynnistyvän neuvoston budjettikomiteassa ensi vuoden alussa. Neuvosto antaa määräenemmistöllä oman suosituksensa, jonka pohjalta Euroopan parlamentti myöntänee komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden vuodelta 2017. 6. Neuvoston päätelmät EU-tilastoista Komissio esitteli lyhyesti talous- ja rahoituskomiteassa hyväksytyt päätelmät. Asiasta ei käyty keskustelua. Neuvosto hyväksyi päätelmät. 7. Neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta Puheenjohtaja esitteli päätelmien pääkohdat korostaen mm. yksityisen sektorin roolia ja EU:n sitoutumista ilmastorahoitukseen. Komissio suhtautui päätelmiin myönteisesti painottaen mm. lukujen mainitsemisen tärkeyttä ja siirtymää vähähiiliseen talouteen. Komissio totesi, että työtä on jatkettava ja toivoi että lainsäädäntötyössä edistytään vielä ennen EP:n vaaleja. Asiakohdassa ei käytetty muita puheenvuoroja ja päätelmät hyväksyttiin. 8. Balilla pidettyjen G20-maiden ja IMF:n kokousten jatkotoimet Itävalta kertoi kokousten annista laatimansa taustapaperin pohjalta. Komissiolla ei ollut lisättävää. 9. Muut asiat Tanska nosti esiin kysymyksen verotuksen tietojenvaihdosta liittyen nk. cum-x -skandaaliin. Tanska pyysi komissiota selvittämään, mitä voitaisiin tehdä tietojenvaihdon sääntöjen ja käytäntöjen sekä EUmaiden yhteistyön parantamiseksi siten, että tällaisia ilmiöitä ei enää esiintyisi. Tanska toivoi KOM:n raportoivan neuvostolle asiassa mahdollisimman pian ja esittelevän konkreettisia parannusehdotuksia. Tällä välin Tanska toivoi jäsenmaiden panostavan tietojenvaihdon sujuvuuteen. Vastauksessaan komissio viittasi viime vuosina tapahtuneeseen edistymiseen tietojenvaihdon suhteen. Komissio epäili, että nyt tehtyjen toimien (DAC-direktiivit ym.) ansiosta vastaavia tapauksia ei välttämättä enää pääse syntymään ja kertoi, että automaattisen tietojenvaihdon osalta on käynnistetty kattava selvitys, ja raportti tästä pyritään tuomaan arvioitavaksi 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. MUUT KOKOUKSET Makrotaloudellinen vuoropuhelu työmarkkinajärjestöjen kanssa 5.11.2018 Makrotaloudellinen vuoropuhelu järjestetään kahdesti vuodessa Ecofinin puheenjohtajien, komission, EKP:n ja työmarkkinaosapuolten kesken. Tämän tapaamisen aiheena olivat taloustilanne ja digitalisaation vaikutus työmarkkinoihin. 4(7)
5(7) Ministeritason vuoropuhelu Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maiden kanssa Euroopan vapaakauppa alueen (EFTA) maiden ja EU:n jäsenten ministeritason tapaaminen järjestetään kerran vuodessa. Tällä kertaa kokouksessa sivuttiin talousnäkymiä ja keskusteltiin FinTechistä eli finanssialan nopeasta teknologisesta kehityksestä. Puheenvuoroissa toistuivat FinTechin luomat uudet liiketoimintamahdollisuudet, toimivan sääntelyn tarve ja alaan liittyvät mahdolliset kyberuhat. Euroryhmän ja laajennetun euroryhmän kokous 5.11. 1. Pankkiunioni euroaluetta koskevat näkökohdat Euroryhmässä oli puolivuosittainen EKP:n pankkivalvontaelimen puheenjohtajan ja EU:n kriisinratkaisuneuvoston (SRB) puheenjohtajan kuuleminen yhteisen valvontamekanismin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin toiminnasta ja ajankohtaisista kysymyksistä. Samalla ministerit saivat tietoa EKP:n tekemästä viimeisimmän EU:n laajuisen pankkien stressitestin tuloksista. Sen mukaan pankkisektorin kriisinsietokyky on kasvanut, mutta lisätyötä tarvitaan vielä esimerkiksi järjestämättömien luottojen osalta. 2. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä: rahoitusvakaus talous- ja rahaliitossa Euroryhmä kävi temaattisen keskustelun euroalueen rahoitusvakaudesta. Keskustelua alusti professori Jean Tirole, joka on vuonna 2014 saanut nobelin palkinnon työstään liittyen markkinoiden voimaan ja sääntelyyn. Euroryhmässä todettiin, että paljon on tehty viimeisimmän globaalin finanssikriisin jälkeen. Pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus on keskimäärin parantunut, mutta haavoittuvuuksia on edelleen. Professori Tirole nosti esiin mm. varjopankkitoiminnan, pankkisektorin pirstaloituneisuuden, pankkien ja valtion välillä edelleen vallitsevan kohtalonyhteyden, kryptovaluuttojen lisääntymisen sekä kysymyksen kuinka poistua nykyisestä alhaisten korkojen tilasta. Euroryhmä katsoi, että näihin kysymyksiin täytyy pyrkiä etsimään ratkaisuja. 3. Alustavien talousarviosuunnitelmien tilanne Euromaat toimittivat 15.10. komissiolle alustavat talousarviosuunnitelmansa (DBP). Komissio 23.10. pyysi Italiaa tekemään uuden budjetin, jonka määräaika päättyy tulevalla viikolla (13.11.). Komissio julkaisee arvionsa alustavista talousarviosuunnitelmista, ml. Italia, 21.11.2018. Euroryhmä keskusteli komission 23.10.2018 antamasta Italian vuoden 2019 alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevasta arviosta. Euroryhmä yhtyi laajasti komission arvioon Italian alustavasta talousarviosuunnitelmasta. Euromaat peräänkuuluttivat terveen julkisen talouden merkitystä ja koordinaatioita vakaus- ja kasvusopimuksen kehikon puitteissa kestävän talouskasvun ja talous- ja rahaliiton sujuvan toiminnan edellytyksenä. Euroryhmä odottaa Italian ja komission aloittavan avoimen ja rakentavan dialogin sekä Italian tekevän tiivistä yhteistyötä komission kanssa tarkistetun, vakaus- ja kasvusopimuksen kanssa linjassa olevan talousarviosuunnitelman valmistelussa. Keskustelun pohjalta puheenjohtaja julkaisi päälinjat (Terms of Reference) Italian talousarviosuunnitelmaan liittyen. Euroryhmän laajennettu kokoonpano: 1. Lokakuun eurohuippukokouksen jälki-info
6(7) Euroryhmän puheenjohtaja Centeno informoi 18.10. pidetyn eurohuippukokouksen tuloksista. Valtion päämiesten keskeisin viesti oli toive nopeuttaa euroryhmän valmisteluja, jotta joulukuun 2018 eurohuippukokouksessa voitaisiin tehdä päätöksiä Euroopan vakausmekanismin uudistamiseksi sekä pankkiunionin viimeistelemiseksi kesäkuun eurohuippukokouksen linjausten mukaisesti. 2. EMU:n syventäminen eteneminen pankkiunionin ja EVM:n uudistamisen osalta Euroryhmä jatkoi aikaisempia keskusteluja pankkien kriisinratkaisun varautumisjärjestelystä, EVM:n uudistamisesta sekä yhteisestä talletussuojajärjestelmästä (EDIS). Yhteisen varautumisjärjestelyn yhteisen viitekehyksen (Terms of Reference) valmistelussa päästiin hieman eteenpäin tavoitteena raamisopimus joulukuun eurohuippukokouksessa kuten valtionpäämiehet kesäkuussa ovat linjanneet. Suomi totesi, että olemme täysin sitoutuneet luomaan yhteisen varautumisjärjestelyn osana laajempaa EVM:n uudistamista. Keskeisiä asioita Suomen näkemyksen mukaan on varautumisjärjestelyn koko, joka voisi olla 60 mrd. euroa ja että sitä voidaan muuttaa ainoastaan hallintoneuvoston yksimielisellä päätöksellä. Toiseksi, päätös varautumisjärjestelyn käyttämisestä ja maturiteetin pidentämisestä tulisi aina tehdä yksimielisellä johtokunnan päätöksellä. Euroryhmässä oli yhteinen näkemys, että varautumisjärjestelyn koko tulee heijastelemaan yhteisen kriisinratkaisurahaston tavoitetasoa. Lisäksi katsottiin, että EVM:n johtokunta tekee päätökset tapauskohtaisesti. On myös laaja yhteisymmärrys siitä, että päätökset on tehtävä nopeasti ja tarvittaessa kansallisten parlamenttien tulle olla osallisina. Eurotyöryhmä annettiin tehtäväksi jatkaa teknistä työtä ja raportoida euroryhmälle joulukuussa. Yhteinen varautumisjärjestely ja EVM:n kehittäminen ovat osa kokonaispakettia, joka sisältää myös riskien vähentämisen, erityisesti ns. pankkipaketin. Euroryhmässä keskusteltiin myös EVM:n ennakollisista instrumenteista tavoitteena tehdä niistä tehokkaampia, jotta ne olisivat käyttökelpoisia välineitä sellaisille maille, jonka talouden perusteet ovat kunnossa. Keskeinen ratkaistava kysymys instrumenttien osalta on niihin sisällytettävä ehdollisuus, jonka osalta ei vielä päädytty lopulliseen ratkaisuun. Alankomaiden ministeri Wopke esitteli 10 maan perjantaina 2.11. julkaiseman yhteisen näkemyksen EVM:n kehittämisestä ja sen jälkeen euroryhmän keskustelussa yhteispaperissa keskeinen velkakestävyysanalyysi oli paljon esillä. Suomi totesi lähtökohdan tässä keskustelussa olevan tarve kunnioittaa no bail-out periaatetta sekä säilyttää kunnon ehdollisuus. Kaikkiin keskusteluissa esillä olleisiin ennakollista instrumenttia koskeviin näkökohtiin Suomi ei ole täysin tyytyväinen, mutta on edelleen valmis keskustelemaan ja tekemään kompromisseja. Suomi on jo aiemmin hyväksynyt, että varautumisjärjestely tulee EVM:stä osana laajempaa pakettia. Edellytyksenä sen hyväksymiselle on kymmenen maan julkaisemien yhteisten näkemysten sisällyttäminen kokonaispakettiin. Euroryhmän puheenjohtajan mukaan EVM:n instrumenttien valmistelussa on edistytty, mutta lisälähentymistä maiden kannoissa tarvitaan vielä. Lopuksi euroryhmässä keskusteltiin työstä tiekartan tekemiseksi yhteisen talletussuojajärjestelmän poliittisten neuvottelujen aloittamiseksi. Aiheesta käytiin mielipiteidenvaihto, mutta valmistelussa ei edistytty. Maiden kannoista on nyt parempi näkemys ja keskusteluja tiekartan valmistelemiseksi jatketaan seuraavissa kokouksissa. Suomi totesi puheenvuorossaan tukevansa EDIS:tä todellisen riskien vähentämisen jälkeen. Riskien vähentämiseen liittyen osassa maita on edistytty hyvin järjestämättömien luottojen vähentämisessä, mutta muilta osin riskien vähentämisessä ei ole edistytty. Valtiolainojen sääntelystä ei vielä ole edes aloitettu keskusteluja. Siihen liittyvien herkkyyksien vuoksi Suomi on valmis keskustelemaan erilaisista lähestymistavoista ja siirtymäajoista. Tämä sai tukea erityisesti mailta, jotka olivat mukana yhteisessä paperissa EVM:n kehittämisestä, mutta kaikille maille keskustelujen aloittaminen ei käy. Eurotyöryhmä sai mandaatin jatkaa työtä myös yhteisen talletussuojan osalta.
7(7) Sovittiin, että 19.11. järjestetään ylimääräinen euroryhmä, jonka pääaiheena on EMU:n kehittäminen. Suomen edustajat Petteri Orpo VM, Marja Rislakki EUE pysyvä edustusto, Tuomas Saarenheimo VM, Susanna Ikonen VM, Anni Marttinen VM, Asiakirjat Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi