Kuminan tautitilanne

Samankaltaiset tiedostot
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.

Kylvö suoraan vai suojaan?

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ

Kymmenen askelta huippusatoon

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Tautien vaikutus laatuun

Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät

Taudinaiheuttajat siemenillä

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA

Fusarium-mätien leviämisreitit ja torjuntavaihtoehdot luomusipulin tuotannossa

Havaintoja nurmen sienitaudeista 2014

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

KUMINAN PAHKAHOME SEKÄ VARRESSA JA SIEMENISSÄ ESIINTYVÄT SIENET SUOMESSA

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Kevätrapsin lajikekokeet, peittaus, kasvinsuojelu

Kuminan perustaminen suojakasviin

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kuva: Matti Teittinen

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Maa- ja metsätalousministeri

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Proline- uuden sukupolven triatsoli

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit

SANEERAUSKASVIT 2016

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, suoraviljely

Transkriptio:

Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki

Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 2 Tautikartoitus 11 12 Mitä tavoiteltiin? Kasvustossa esiintyvät taudit yleisyys ja vakavuus Oireilevissa kasveissa esiintyvät taudinaiheuttajat Siemensadon terveydentila Pahkahomeen pahkat sadon seassa Sadon mikrobiologinen laatu sienitaudit, homeet Mykotosiinit l. homemyrkyt Kuva: Hannu Ojanen

Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 3 Tautikartoitus 11 12 Pahkahomeen ja versolaikkujen esiintyminen 1 kpl 1 m 2 määräalaa/pelto Tautisuus % Versolaikkujen ja siementen taudinaiheuttajat Viljely agar-hyytelössä Tunnistus mikroskoopilla Phoma complanata varmistettu DNA-sekvenssin perusteella (HY, Juha Tuomola) Kuva: Noora Pietikäinen

Yleisimmät taudit pelloilla Versolaikut Pahkahome Härmä Kuvat: Noora Pietikäinen Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 4

Versolaikut ja pahkahome pelloilla Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 5 % tutkituista lohkoista 11 % tutkituista lohkoista 12 1 1 8 6 4 Versolaikun kokonaismäärä Sairaita kasveja,1 -,9 % 1-4,9 % 5-9,9 % yli 1 % 8 6 4 Sairaita kasveja,1 -,9 % 1-4,9 % 5-9,9 % yli 1 % Pahkahome Versolaikku Pahkahome Versolaikku Molempina vuosina pahkahome ja versolaikku olivat yleisimmät taudit Pahkahometta runsaalla 3%:lla pelloista Versolaikkua 12 yli 8%:lla pelloista

Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 6 Suomessa yleinen tauti Öljykasveilla Vihanneksilla ja perunalla Koristekasveilla Leviämisbiologia Rihmastopahkat säilyttävät Itiöemissä syntyvät itiöt levittävät kasvustossa Kuva: Noora Pietikäinen

Versolaikut ja niiden aiheuttajat Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 7 % tutkituista varsinäytteistä 16 14 1 1 8 6 4 Versolaikut 11 Versolaikut 12 Phoma complanata Mycocentrospora acerina Fusarium-lajit Muut sienitaudit Satojätteissä talvehtivia lajeja P. complanata on uusi laji Suomessa M. acerina aiheuttaa mustamätää porkkanalla Fusarium-lajit ovat yleisiä useimmilla suomalaisilla viljelykasveilla Kuva: Noora Pietikäinen

Kasvuston iän vaikutus tauteihin % tutkituista lohkoista - Pahkahome 11-12 1 % tutkituista lohkoista - Versolaikku 12 1 8 8 6,1 -,9 % 1-4,9 % 6 4 5-9,9 % yli 1 % 4,1 -,9 % 1-4,9 % 5-9,9 % yli 1 % 1. satovuosi 2. tai 3. satovuosi 1. satovuosi 2. tai 3. satovuosi Taudit lisääntyvät kasvuston vanhetessa Pahkahomeen määrä lisääntyi jonkin verran 1. satovuoden kuminapelloilla oli hyvin vähän versolaikkua, mutta 2. ja 3. satovuoden kasvustoista joka neljännellä pellolla yli 5% kasveista oli tautisia tämä melko varmasti alentaa sadon määrää Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 8

Pahkahomeen alueellinen esiintyminen Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 9 % tutkituista lohkoista - Pahkahome 11 8 6 4 Uusimaa Häme Varsinais- Suomi % tutkituista lohkoista - Pahkahome 12 8 Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Sairaita kasveja,1 -,9 % 1-4,9 % 5-9,9 % yli 1 % Pahkahometta on esiintynyt molempina vuosina yleisimmin Pohjanmaalla Sateisuus? Viljelyhistoria? 6 Sairaita kasveja 4,1 -,9 % 1-4,9 % 5-9,9 % Uusimaa Häme Varsinais- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa yli 1 % Kuva: Noora Pietikäinen

Versolaikun alueellinen esiintyminen Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 1 % tutkituista lohkoista - Versolaikku 12 1 8 6 4 Sairaita kasveja,1 -,9 % 1-4,9 % 5-9,9 % yli 1 % Kuva: Noora Pietikäinen Versolaikkua esiintyi yleisimmin Pohjanmaalla Monilla Pohjanmaan lohkoilla versolaikkua oli yli 1%:ssa kasveista Pahimmilla lohkoilla yli 3% kasveista oli sairaita

Pahkahomeen pahkat siemensadossa Siemeneriä kpl 12 25 15 1 5 ei lainkaan alle 1 kpl/kg 1-99 kpl/kg 1-199 kpl/kg yli kpl/kg Vuoden 12 sadossa (58 näytettä) oli paljon pahkahomeen pahkoja Vain %:ssa ei ollut lainkaan pahkoja Pahimmissa erissä lähes 7 pahkaa/kg Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 11

Pahkahomeen pahkat siemensadossa Uusimaa Häme Varsinais- Suomi Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 12 Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pahkahomeen pahkoja sadossa % siemennäytteistä 1 8 6 4 11 12 Pahkoja oli sadossa niilläkin seuduilla, joilla tautia ei havaittu kasvustossa Myös Uudellamaalla ja Hämeessä löytyi siemeneriä, joissa oli yli 5 kpl pahkoja/kg

Sienitaudit siemensadossa 11 Kuminan sadossa 11 esiintyneet taudinaiheuutajat % Puhtaat siemenet Alternaria-lajit Phoma complanata Fusarium-lajit Muut taudinaiheuttajat Siemensadossa oli samoja taudinaiheuttajia kuin versolaikuissa Alternaria voi aiheuttaa taimipoltetta Fusarium-lajit voivat tuottaa homemyrkkyjä, mutta pahoja mahdollisia myrkyntuottajia oli alle 2%:ssa siemenistä Pahimmissa siemenerissä näitä oli noin 16% Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 13

Yhteenvetona Kasvitaudit eivät ainakaan vielä ole suuri ongelma kuminalla Yksittäisillä lohkoilla pahkahome voi alentaa satoa ja heikentää sadon laatua Versolaikut saattavat olla paikoin isompi ongelma kuin pahkahome Versolaikussa esiintyvän sienilajiston merkitys pitäisi selvittää Pahkahome ja versolaikut lisääntyvät kuminakasvustojen vanhetessa Selittääkö taimipoltehomeiden runsaus sadossa kuminan siementen alhaista itävyyttä? Peittaustarve? Vuoden 11 perusteella mykotoksiinit eivät ole suuri riski kuminalla Kuva: Noora Pietikäinen Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 14

Kiitokset viljelijöille ja kasvustohavaintojen tekijöille Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.12; Asko Hannukkala MTT 15 Peltohavaintoja tekemässä olivat ainakin Erja Huusela-Veistola Noora Pietikäinen Jaana Grahn Marjo Segerstedt Tuula Viljanen Hilkka Timonen Auli Kedonperä Anne Muotila Eira-Maija Tanni Aila Siren Senja Tuominen