Vieraiden kielten ja ruotsin A- oppimäärän oppimistulosten arviointi 2013 Opetushallitus 16.9.2014 Dosentti Raili Hildén (Helsingin yliopisto) Yliopistotutkija Marita Härmälä (Jyväskylän yliopisto)
Tausta (arviointiasetelma) 2
Tavoite Arvioinnissa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten vieraiden kielten ja ruotsin kielen A- oppimäärän oppimistavoitteet on saavutettu? Miten tulokset vastaavat opetussuunnitelman perusteita? Mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia? 3
Otos oppimäärittäin Kieli ja oppimäärä Koulujen lukumäärä Oppilasmäärä suomenkieliset ruotsinkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset A-englanti 94 15 2 966 510 A-ruotsi 73-1 679 A-ranska 90-1 023 - B-ranska 76 23 909 301 A-venäjä 17-150 - B-venäjä 85 4 823 31 A-saksa 76-1 010 - B-saksa 89 19 1 078 271 Yhteensä 600 61 9 638 1 113 A-englanti tyypillinen, muut valikoituneita vanhempien koulutustaustan, lukiosuunnitelmien ja arvosanojen suhteen 4
Tehtävät ja kyselyteemat Oppilasaineisto: Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen Puhuminen Kirjoittaminen Oppimista edistävät käytänteet koulussa ja sen ulkopuolella Käsitykset oppiaineesta ja sen opiskelusta Opettajakysely Rehtorikysely 5
A-ruotsi 6
A-ruotsin arviointitulokset: Kielitaito Ymmärtämistaidot: Hyvän osaamisen taitotaso A2.2 Kuullun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Luetun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin hyvin. Tuottamistaidot: Hyvän osaamisen taitotaso A2.1 Puhumisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Kirjoittamisen tavoitteet saavutettiin hyvin. 7
Osuus oppilaista (%) A-ruotsin arviointitulokset: Ymmärtämistaidot 50 Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen 40 30 20 22 32 28 20 29 26 22 22 10 0 A2.1 tai alle A2.2 B1.1 B1.2 tai yli 8
Osuus oppilaista (%) A-ruotsin arviointitulokset: Tuottamistaidot 30 25 20 15 10 5 0 1 4 Alle A1.1 3 7 7 15 13 18 20 20 22 18 17 11 Puhuminen Kirjoittaminen A1.1 A1.2 A1.3 A2.1 A2.2 B1.1 B1.2 B2.1 tai yli 11 5 6 3 9
Kielitaitoa selittävät tekijät Sukupuoli: tytöillä paremmat tulokset Jatko-opintosuunnitelmat: lukioon aikovilla paremmat tulokset Vanhempien koulutustausta: ylioppilasvanhempien lasten tulokset paremmat Oppimäärä: A1-oppimäärän mukaan opiskelleiden tulokset paremmat Alue: Lounais-Suomen oppilaiden tulokset parhaat kaikissa osataidoissa Kuntatyyppi: taajamamaisissa kunnissa parhaat tulokset 10
A-ruotsin arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet + Enemmistö oppilaista teki ruotsin kielen tehtävät säännöllisesti. + Opettajat puhuivat tunneilla paljon ruotsia + Oppikirjojen suullisia pariharjoituksia tehtiin yleisesti. 11
A-ruotsin arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet - Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen - Itseohjautuvuutta edistävät työmuodot - Kielen harrastaminen vapaa-ajalla Arviointikäytänteissä painottuivat opettajajohtoiset kirjalliset suoritukset ja sanakokeet Hyvä kielitaito liittyi vankimmin säännölliseen tehtävien tekoon ja suulliseen harjoitteluun oppitunneilla. 12
A-ruotsin arviointitulokset: Oppilaiden käsitykset Käsitys omasta osaamisesta neutraali (3,0/5) Käsitys oppiaineen hyödyllisyydestä myönteinen (3,6/5) Käsitys oppiaineen mieluisuudesta neutraali (2,7/5) Käsitys omasta osaamisesta liittyi eniten kielitaitoon. 13
A-ruotsin arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Suullista ja kirjallista harjoittelua yhdistettävä ja kotitehtäviä nykyaikaistettava Harjoittelussa yhdistettävä ruotsin käyttöä koulussa ja sen ulkopuolella Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä lisättävä Pohjoismaisia yhteyksiä tiivistettävä autenttisten kulttuurikohtaamisten lisäämiseksi 14
A-ruotsin arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Suullinen ja kirjallinen kielenkäyttö huomioitava arvioinnissa tasaveroisesti Arviointikäytänteitä monipuolistettava Eurooppalainen kielisalkku otettava laajemmin käyttöön Tuettava poikia, ammatillisesti suuntautuneita oppilaita ja eiylioppilasvanhempien lapsia Turvattava opettajien täydennyskoulutus 15
A-venäjä 16
A-venäjän arviointitulokset: Kielitaito Ymmärtämistaidot: Hyvän osaamisen taitotaso A2.2 Kuullun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin hyvin. Luetun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tuottamistaidot: Hyvän osaamisen taitotaso A2.1 Puhumisen tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi. Kirjoittamisen tavoitteet saavutettiin hyvin. 17
A-venäjän arviointitulokset: Ymmärtämistaidot 18
Suomenkieliset oppilaat 19
A-venäjän arviointitulokset: Tuottamistaidot 20
Suomenkieliset oppilaat 21
Kielitaitoa selittävät tekijät Sukupuoli: Tyttöjen tulokset paremmat kuin poikien Vanhempien koulutustausta: ylioppilasvanhempien lapset saavuttivat parhaat tulokset Äidinkieli ja kotikieli: venäjää puhuvat menestyivät parhaiten kaikissa osataidoissa. Arvosanalla eniten yhteyttä kirjoittamisen taitoon. 22
A-venäjän arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet + Enemmistö oppilaista teki venäjän tehtävät säännöllisesti. + Opettaja kannusti venäjän käyttöön koulun ulkopuolella. - Suomenkielisten oppilaiden suullinen kielenkäyttö ja venäjänkielisen median seuraaminen harvinaisia - Oman työn suunnittelu ja arviointi sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen harvinaista - Suomenkielisten oppilaiden venäjän kielen harrastus koulun ulkopuolella vähäistä 23
Kielitaitoa selittävät tekijät Tehtävien säännöllinen tekeminen liittyi parempaan kielitaitoon. Venäjää koulun ulkopuolella käyttävien kielitaito parempi Venäjän autenttinen ja suullinen käyttö ja omatoiminen tuottaminen oppitunneilla liittyivät parempaan kielitaitoon. Monipuoliset opiskelukäytänteet liittyivät parempiin ymmärtämistaitoihin. 24
A-venäjän arviointitulokset: Oppilaiden käsitykset Käsitys omasta osaamisesta neutraali (2,7/5) Käsitys oppiaineen hyödyllisyydestä myönteinen (3,6/5) Käsitys oppiaineen mieluisuudesta neutraali (2,8/5) Myönteiset käsitykset liittyivät parempiin tuottamistaitoihin. 25
A-venäjän arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Suomenkielisten oppilaiden puhumisen harjoittelua tehostettava Tuettava poikia ja ammatillisesti suuntautuneita oppilaita Venäjänkieliset ja kaksikieliset oppilaat ohjattava tarkoituksenmukaiseen opetukseen Kansainvälisiä yhteyksiä lisättävä A2-oppimäärää tuettava Opiskelutaitoja edistäviä työmuotoja lisättävä (oman työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi) 26
A-venäjän arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Autenttista venäjän käyttöä lisättävä Tieto- ja viestintäteknologia huomioitava (opiskelussa ja opettajien täydennyskoulutuksessa) Eurooppalainen kielisalkku otettava laajemmin käyttöön Arviointikäytänteet ja painotukset saatettava opetussuunnitelman perusteita vastaaviksi Opettajien kollegiaalista yhteystyötä laajennettava 27
B-venäjä 28
B-venäjän arviointitulokset: Kielitaito Ymmärtämistaidot: Ylempi tavoitetaso A1.3 Kuullun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin hyvin. Luetun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tuottamistaidot: Ylempi tavoitetaso A1.2 Puhumisen tavoitteet saavutettiin hyvin. Kirjoittamisen tavoitteet saavutettiin hyvin. 29
B-venäjän arviointitulokset: Ymmärtämistaidot 30
B-venäjän arviointitulokset: Tuottamistaidot 31
Kielitaitoa selittävät tekijät Sukupuoli : tyttöjen tulokset paremmat kuin poikien Vanhempien koulutustausta: ylioppilasvanhempien lapsilla parhaat tulokset Jatko-opintosuunnitelmat: lukioon aikovilla parempi kielitaito kuin ammatillisesti suuntautuneilla Arvosanalla eniten yhteyttä luetun ymmärtämiseen (erottelukyky heikko etenkin ymmärtämistaidoissa) 32
Kielitaitoa selittävät tekijät Äidinkieli: parhaat tulokset niillä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi Alue: ymmärtämistaidoissa suoriutuivat parhaiten Etelä- ja Itä-Suomen oppilaat Kuntatyyppi: parhaat tulokset kaupunkimaisissa kunnissa. Koulun opetuskieli: Ruotsinkielisten koulujen tulokset olivat hiukan paremmat kuin suomenkielisten koulujen (vain 4 koulua) 33
B-venäjän arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet + Enemmistö oppilaista teki venäjän tehtävät säännöllisesti. + Suullisia pariharjoituksia tehtiin usein. + Opettajat puhuivat venäjää tunneilla. - Autenttisen materiaalin käyttö harvinaista - Oman työn suunnittelu ja arviointi sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen harvinaista - Suomenkielisten oppilaiden venäjän kielen harrastus koulun ulkopuolella vähäistä 34
Kielitaitoa selittävät tekijät Parempaan kielitaitoon liittyivät: tehtävien säännöllinen tekeminen venäjän käyttö koulun ulkopuolella suullinen ja omatoiminen kielenkäyttö oppitunneilla. 35
B-venäjän arviointitulokset: Oppilaiden käsitykset Käsitys omasta osaamisesta neutraali (2,8/5) Käsitys oppiaineen hyödyllisyydestä myönteinen (3,5/5) Käsitys oppiaineen mieluisuudesta neutraali (3,1/5) Myönteiset asenteet liittyivät parempaan kielitaitoon. 36
B-venäjän arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Opiskelutaitoja edistäviä työmuotoja lisättävä (oman työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi) Autenttista venäjän käyttöä nivellettävä opiskeluun Tieto- ja viestintäteknologia huomioitava (opiskelussa ja opettajien täydennyskoulutuksessa) Oppimateriaalien monipuolisuus ja ajantasaisuus turvattava 37
B-venäjän arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Tavoitekuvauksia jäntevöitettävä (yksi tavoitetaso) ja tarkistettava Arviointikäytänteet ja painotukset saatettava läpinäkyviksi ja opetussuunnitelman perusteita vastaaviksi Tiedotettava venäjän tarpeellisuudesta 38
A-saksa 39
A-saksan arviointitulokset: Kielitaito Ymmärtämistaidot: Hyvän osaamisen taitotaso A2.2 Kuullun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin hyvin. Luetun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tuottamistaidot: Hyvän osaamisen taitotaso A2.1 Puhumisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Kirjoittamisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. 40
Osuus oppilaista (%) A-saksan arviointitulokset: Ymmärtämistaidot 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 5 11 A1.3 tai alle 13 4 44 21 28 43 10 21 A2.1 A2.2 B1.1 B2.1 tai yli Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen 41
Osuus oppilaista (%) A-saksan arviointitulokset: Tuottamistaidot 30 25 20 15 16 16 17 23 22 26 19 15 12 Puhuminen Kirjoittaminen 10 5 0 1 3 Alle A1.1 7 6 A1.1 A1.2 A1.3 A2.1 A2.2 B1.1 B1.2 B2.1 tai yli 8 5 2 2 1 42
Kielitaitoa selittävät tekijät Sukupuoli: tytöillä paremmat tulokset Jatko-opintosuunnitelmat: lukioon aikovilla paremmat tulokset Vanhempien koulutustausta: ylioppilasvanhempien lasten tulokset paremmat Oppimäärä: A1-oppimäärän mukaan opiskelleiden tulokset paremmat Alue: Lounais-Suomen oppilaiden tulokset parhaat kaikissa osataidoissa Kuntatyyppi: kaupunkimaisissa kunnissa parhaat tulokset 43
A-saksan arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet + Enemmistö oppilaista teki saksan kielen tehtävät säännöllisesti. + Opettajat puhuivat tunneilla paljon saksaa. + Oppikirjojen suullisia pariharjoituksia tehtiin yleisesti. 44
A-saksan arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet - Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen - Itseohjautuvuutta edistävät työmuodot - Kielen harrastaminen vapaa-ajalla Arvioinnissa painottui kirjallinen taito. Hyvä kielitaito liittyi vankimmin säännölliseen tehtävien tekoon, omavastuulliseen työskentelyyn ja saksan käyttöön vapaa-ajalla. 45
A-saksan arviointitulokset: Oppilaiden käsitykset Käsitys omasta osaamisesta neutraali (2,9/5) Käsitys oppiaineen hyödyllisyydestä myönteinen (3,0/5) Käsitys oppiaineen mieluisuudesta neutraali (2,9 /5) Myönteiset käsitykset liittyivät parempaan kielitaitoon. 46
A-saksan arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Suullista ja kirjallista harjoittelua yhdistettävä ja kotitehtäviä nykyaikaistettava Harjoittelussa yhdistettävä autenttinen kielenkäyttö ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä lisättävä Tuettava poikia ja ammatillisesti suuntautuneita oppilaita 47
A-saksan arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia A2-oppimäärän tavoitteita tarkistettava Suullinen ja kirjallinen kielenkäyttö huomioitava arvioinnissa tasaveroisesti Arviointikäytänteitä monipuolistettava ja arviointi saatettava opetussuunnitelman perusteita vastaavaksi ja läpinäkyväksi Eurooppalainen kielisalkku otettava laajemmin käyttöön 48
B-saksa 49
B-saksan arviointitulokset: Kielitaito Ymmärtämistaidot: Ylempi tavoitetaso A1.3 Kuullun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Luetun ymmärtämisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tuottamistaidot: Ylempi tavoitetaso A1.2 Puhumisen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Kirjoittamisen tavoitteet saavutettiin hyvin. 50
Osuus oppilaista (%) B-saksan arviointitulokset: Ymmärtämistaidot 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3 8 19 12 46 41 Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen 23 21 18 A1.2 tai alle A1.3 A2.1 A2.2 B1.1 tai yli 9 51
B-saksan arviointitulokset: Tuottamistaidot Puhuminen Kirjoittaminen 52
Kielitaitoa selittävät tekijät Sukupuoli: tytöillä paremmat tulokset Jatko-opintosuunnitelmat: lukioon aikovilla paremmat tulokset Vanhempien koulutustausta: ylioppilasvanhempien lasten tulokset paremmat Arvosanalla vahvin yhteys kirjoittamisen taitotasoon 53
Kielitaitoa selittävät tekijät Äidinkieli: ruotsinkielisten oppilaiden kielitaito parempi kuin suomenkielisten (etenkin ymmärtämistaidot) Alue: Lounais- ja Etelä-Suomen oppilaiden tulokset parhaat kaikissa osataidoissa Kuntatyyppi: taajaan asutuissa parhaat kuullun ymmärtämisen tulokset ja kaupunkimaisissa parhaat luetun ymmärtämisen tulokset Koulun opetuskieli: ruotsinkielisten tulokset paremmat kaikissa osataidoissa 54
B-saksan arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet + Saksan kielen tehtävät tehtiin hyvin säännöllisesti. + Opettajat puhuivat tunneilla paljon saksaa + Oppikirjojen suullisia pariharjoituksia tehtiin yleisesti. + Omaehtoinen suullinen tuottaminen melko tavallista 55
B-saksan arviointitulokset: Oppilaiden käytänteet - Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen - Itseohjautuvuutta edistävät työmuodot - Kielen harrastaminen vapaa-ajalla Arviointikäytänteissä painottuivat kirjalliset sanakokeet. Hyvä kielitaito liittyi vankimmin säännölliseen tehtävien tekoon. 56
B-saksan arviointitulokset: Oppilaiden käsitykset Käsitys omasta osaamisesta neutraali (2,9/5) Käsitys oppiaineen hyödyllisyydestä myönteinen (3,0/5) Käsitys oppiaineen mieluisuudesta neutraali (2,9/5) Käsitys omasta osaamisesta liittyi eniten kielitaitoon. 57
B-saksan arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Tavoitekuvauksia jäntevöitettävä ja tarkistettava (ylempi tavoitetaso) Tiedotettava saksan tarpeellisuudesta Arviointikäytänteet ja painotukset saatettava läpinäkyviksi ja opetussuunnitelman perusteita vastaaviksi 58
B-saksan arviointitulokset: Päätelmiä ja suosituksia Suullinen ja kirjallinen kielenkäyttö huomioitava arvioinnissa tasaveroisesti Eurooppalainen kielisalkku otettava laajemmin käyttöön 59
A-englanti Oppilaat: - Yhteensä 3 476 (2 966 + 510), noin 6 % ikäluokasta - 1 766 poikaa, 1 697 tyttöä - Kolme neljästä teki läksyjä alle puoli tuntia - Kouluarvosanojen keskiarvo 7,8-56 % lukioon - 22 % yo vanhemmat, 43 % ei kumpikaan 60
Kielitaito: kuullun ja luetun ymmärtämistehtävät 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 45 44 38 33 22 18 Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen < B1.1 B1.1 > B1.1 Vähintään hyvä osaamistaso: kuultu 67 % luettu 62 % Heikko osaamistaso kuultu 16 % luettu 21 % Erinomainen osaamistaso kuultu 22 % luettu 44 % 61
Kirjoittamis- ja puhumistehtävät: 70 60 58 64 Vähintään hyvä osaamistaso: kirjoittaminen 72 % 50 puhuminen 77 % 40 Erinomainen osaamistaso 30 20 28 23 15 14 kirjoittaminen 58 % puhuminen 64 % 10 0 Kirjoittaminen Puhuminen Puhumistehtävät suoritti 43 % oppilaista < A2.2 A2.2 > A2.2 62
Kielitaitoon yhteydessä olevia tekijöitä: Jatko-opintosuunnitelmat - Kuultu, luettu, kirjoittaminen: ammatilliset tytöt Vanhempien koulutustausta Koulun opetuskieli - Ruotsinkielisten koulujen oppilaat taitotasoasteikon ylimmillä tasoilla - Hyvän osaamistason saavuttaneissa opetuskielen mukainen ero 16-26 prosenttiyksikköä Koulun alueellinen sijainti - Parhaiten Etelä-Suomi; heikoiten Lappi, Pohjois- ja Itä-Suomi - Parhaiten kaupunkimaiset, sitten taajaan asutut ja maaseutumaiset 63
Koulun opetuskieli: kuullun ja luetun ymmärtäminen 70 60 57 62 50 40 43 40 30 32 suomenkieliset ruotsinkieliset 20 18 19 20 23 14 18 19 15 10 5 6 9 0 A2.1 tai alle A2.2 B1.1 B1.2 A2.1 tai alle A2.2 B1.1 B1.2 Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen 64
Koulun opetuskieli: puhuminen ja kirjoittaminen 40 37 40 35 35 31 30 28 30 27 25 20 15 10 5 0 5 A1.1 tai alle 4 1 1 7 0 10 7 14 A1.2 A1.3 A2.1 A2.2 B1.1 B1.2 B2.1 tai yli 9 20 16 23 17 25 20 15 10 5 0 5 5 1 A1.1 tai alle 2 8 1 13 6 15 11 A1.2 A1.3 A2.1 A2.2 B1.1 B1.2 B2.1 tai yli 18 22 19 17 Puhumistehtävät Kirjoittamistehtävät suomenkieliset ruotsinkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset 65
Oppimista edistävät käytänteet: Koulussa harjoitetut: - Kolme oppilasta neljästä teki läksyt usein tai lähes aina - Sanakokeet, suulliset pariharjoitukset --> vain heikko yhteys kielitaitoon Vapaa-aikana harjoitetut: - Kielen ymmärtämiseen keskittynyt kielenkäyttö toteutui hyvin - Kielen tuottamiseen keskittynyt tyydyttävästi --> kohtalainen yhteys kielitaitoon 66
Oppilaiden käsitykset: Asennekeskiarvo 3,7 3,7 3,8 Osaaminen 3,5 3,5 3,7 Hyödyllisyys 4,2 4,2 4,2 Pitäminen 3,4 3,4 3,4 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kaikki oppilaat Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat 67
Suosituksia: Tvt:n käyttö, oman toiminnan suunnittelu ja arviointi heikkoa --> kohennettava Arvioinnissa korostuivat kirjalliset tehtävät --> arviointikäytänteitä monipuolistettava Tuottamistaidoissa hyvä osaaminen nostetaan tasolle B1.1 --> Vähintään B1.1: - kuullun ymmärtäminen 67 % - puhuminen 64 %, - luetun ymmärtäminen 62 %, - kirjoittaminen 58 % 68
A-ranska Oppilaat: - Yhteensä 1 087, noin 90 % A-ranskaa 2012-2013 opiskelleista - 703 tyttöä, 318 poikaa - Kolme neljästä teki läksyjä alle puoli tuntia - Kouluarvosanojen keskiarvo 8 - n. 90 % lukioon - n. 50 % yo vanhemmat, 12 % ei kumpikaan - Etelä-Suomesta (70 %) ja kaupungeista (96 %) 69
Kielitaito: kuullun ja luetun ymmärtämistehtävät 60 50 40 30 20 10 0 52 46 42 35 20 6 Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen < A2.2 A2.2 > A2.2 Vähintään hyvä osaamistaso: kuultu 48 % luettu 66 % Heikko osaamistaso kuultu 19 % luettu 11 % Erinomainen osaamistaso kuultu 6 % luettu 46 % 70
Kirjoittamis- ja puhumistehtävät: 60 Vähintään hyvä osaamistaso: 50 54 44 kirjoittaminen 47 % puhuminen 56 % 40 32 Erinomainen osaamistaso 30 20 19 28 24 kirjoittaminen 28 % puhuminen 32 % 10 0 Kirjoittaminen < A2.1 A2.1 > A2.1 Puhuminen Puhumistehtävät suoritti 77 % oppilaista 71
Kielitaitoon yhteydessä olleita tekijöitä: Ranskan oppimäärä - erityisesti kuullun ymmärtäminen ja kirjoittaminen (ero n. 20 %) Vanhempien koulutustausta Jatko-opintosuunnitelmat Kirjoittamistehtävissä oppilaan sukupuoli Läksyjen tekeminen: aika ja säännöllisyys 72
Oppimista edistävät käytänteet: Koulussa harjoitetut: - Kolme oppilasta neljästä teki läksyt usein tai lähes aina - Opettaja puhuu ranskaa luokalle - Sanaston ja kieliopin harjoittelu omin lausein, musiikin kuuntelu Vapaa-aikana harjoitetut: - Ranskankielisiä elokuvia ja musiikkia --> kohtalainen yhteys puhumiseen ja kirjoittamiseen 73
Oppilaiden käsitykset oppimäärittäin: Asennekeskiarvo 2,7 2,8 3,0 Osaaminen Hyödyllisyys 2,5 2,5 2,7 3,0 3,0 3,2 Kaikki A2-oppimäärä A1-oppimäärä Pitäminen 2,7 2,8 3,0 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 74
Suosituksia: Kouluopiskelun integrointi vapaa-ajan kielenkäyttöön Oppimateriaalin ja monipuolistaminen (verkkomateriaali) Arviointikäytänteiden monipuolistaminen Oppilaiden rohkaiseminen ranskan valitsemiseen (työelämän tarpeet) 75
B-ranska Oppilaat: - Yhteensä 1 210 (909 + 301), noin 48 % B- ranskaa opiskelleista - 903 tyttöä, 306 poikaa - Kolme neljästä teki läksyjä alle puoli tuntia - Kouluarvosanojen keskiarvo 8,1-86 % lukioon - 41 % yo vanhemmat, 27 % ei kumpikaan 76
Kielitaito: kuullun ja luetun ymmärtämistehtävät 60 50 40 48 38 44 Vähintään ylempi tavoitetaso: kuultu 52 % luettu 82 % 30 27 25 Erinomainen osaamistaso 20 18 kuultu 25 % 10 luettu 44 % 0 Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen < A1.3 A1.3 > A1.3 77
Kirjoittamis- ja puhumistehtävät: 45 40 35 30 25 39 26 34 34 29 38 Vähintään ylempi tavoitetaso: kirjoittaminen 61 % puhuminen 66 % 20 Erinomainen osaamistaso 15 kirjoittaminen 34 % 10 5 puhuminen 38 % 0 Kirjoittaminen < A1.2 A1.2 > A1.2 Puhuminen Puhumistehtävät suoritti 78 % oppilaista 78
Kielitaitoon yhteydessä olleita tekijöitä: Vanhempien koulutustausta Luetun ymmärtäminen, puhuminen Jatko-opintosuunnitelmat Kuullun ymmärtäminen Sukupuoli Kirjoittaminen Koulun opetuskieli Kuullun ymmärtäminen Alueellinen sijainti Parhaiten Etelä-Suomi, heikoiten Itä-Suomi Parhaiten kaupunkimaiset, sitten maaseutumaiset ja taajaan asutut 79
Oppimista edistävät käytänteet: Koulussa harjoitetut: - Kaksi oppilasta kolmesta teki läksyt usein tai lähes aina - Sanakokeet, suulliset pariharjoitukset Vapaa-aikana harjoitetut: - Musiikin kuuntelu, elokuvien katselu joskus --> Käytänteiden harjoittamisella vain heikko yhteys kielitaitoon 80
Oppilaiden käsitykset: Asennekeskiarvo 2,7 2,9 3,2 Osaaminen 2,6 2,7 3,0 Suomenkieliset Hyödyllisyys 2,8 2,9 3,2 Ruotsinkieliset Kaikki Pitäminen 2,8 3,0 3,4 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 81
Suosituksia: Kouluopiskelun integrointi vapaa-ajan kielenkäyttöön Oppimateriaalin ja monipuolistaminen (verkkomateriaali) Arviointikäytänteiden monipuolistaminen Yksi tavoitetaso (A1.3 ja A1.2) Oppilaita rohkaistava ranskan valitsemiseen (työelämän tarpeet) --> Asenteet muuttuneet epävarmemmiksi v. 2002 jälkeen 82
Ruotsinkieliset koulut: B-venäjä ja B-saksa B-saksa - 271 oppilasta (54 % tyttöjä) - ruotsinkielisten koulujen tulokset parempia kuin suomenkielisten B-venäjä - arviointiin osallistui vain 31 oppilasta ruotsinkielisistä kouluista - erinomaiset tulokset luetussa ja puhumisessa - asennoituminen venäjän kieleen keskimäärin kielteisempää kuin suomenkielisten koulujen oppilailla 83
Kiitos! 84