Aika: klo Paikka: Wellamo-opisto, Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, Lahti, luokka 102

MAAKUNTAKAAVAN LUONNONVARARYHMÄ Aika: 28.8.2013 klo 8.38 11.55 Paikka: Wellamo-opisto, Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, Lahti, luokka 102 Kutsut: (-)Anni Mikkonen, Suomen tuulivoimayhdistys ry (-)Antti Kailio, Hartola (-)Arto Virtanen, Päijät-Hämeen liikunta- ja urheilu (-)Mai-Brit Salo (x)asta Sarkki (Esko Laitinen), Metsänomistajien liitto (x)eero Ruotsila, Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta, Puolustusvoimat (poistui 11:46) (x)eija Ehrukainen, Infra (x)esa Konsti, PH Yrittäjät (-)Outi hongisto (-)Heikki Nurmi, GTK (-)Heikki Räty, Lemminkäinen Infra Oy (-)Heikki Salonsaari, Hollola (x)helka Sillfors, Heinola (x)ilpo Markkola, MTK-Häme (-)Jukka-Pekka Kataja (-)Jaakko Silpola, Turveteollisuusliitto ry (-)Jaana Lehtovirta, Lahti Energia Oy (-)Johanna Haverinen (x)jari Yli-Talonen, Mhy (-)Anne Rauhamäki (-)Jarkko Kohtala, Elenia (-)Juha Sipilä, Hämeenkoski (-)Jukka Inkilä, Heinola (-)Jukka Lehtonen, Heinola (x) Ritva-Maija Kuuskoski (-)Jukka Suhonen, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (x)jussi Mäkinen, Päijät-Hämeen liitto (-)Kari Lappalainen, Destia Oy (x)kirsi Liukkonen-Hämäläinen, Orimattila (saapui 9:03) (-)Matti Laurila, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri (x)mika Korvenranta, Päijät-Hämeen liitto (-)Mika Lastikka, Lahti (-)Juha Tikka (x)mika Penttilä, Fingrid (-)Mikko Sokura, Asikkala (-)Mirja Karila-Reponen, Päijät-Hämeen liitto (-)Outi Hongisto, PH Yrittäjät (-)Pertti Heikkinen, Hämeen ELY-keskus (-)Riitta Hyytiäinen, Kärkölä (x)riitta Väänänen, Päijät-Hämeen liitto (-)Risto Helander, Nastola (x)sakari Paasonen, Lahden ampumaseura (x)seppo Kallonen, Metsähallitus, luontopalvelut (x)seppo Alkula, Metsähallitus, metsätalous (x)silja Mäkelä, Ympäristöterveyskeskus, PHSOTEY (x)susanna Uusi-Kytölä, Sysmä (x)tanja Gangsö, Päijät-Hämeen liitto, sihteeri (-)Tapani Saimovaara, Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (x) Timo Metsänen (x)tapio Jurvanen, Ampumaurheiluliitto, Häme (x)tapio Ojanen, Päijät-Hämeen liitto, puheenjohtaja (x)tiina Karu-Hanski, LSYP

Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Käydään esittelykierros ja todetaan läsnäolijat. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tapio Ojanen ja sihteerinä Tanja Gangsö. Puheenjohtaja avasi kokouksen 8:38. Osanottajat esittäytyivät. 2. Asialistan hyväksyminen Hyväksytään asialista Asialista hyväksyttiin. 3. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Maakuntakaavan tarkemmat tavoitteet hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 3.12.2012. Asiakirjat ovat nähtävissä liiton kotisivuilla osoitteessa: http://www.paijat-hame.fi/fi/tehtavat/ aluesuunnittelu/maakuntakaava_2014/maakuntakaavaan_liittyvat_dokumentit (Luonnos- ja tavoitevaiheen viimeinen eli 7. dokumentti). Yhteen dokumenttiin on koottu luonnosvaiheen selostus, saatu palaute ja siitä annetut vastineet sekä maakuntavaltuuston hyväksymät tarkemmat tavoitteet. Kaavatyöhön liittyvien selvitysten laatimista on jatkettu ja jo valmistuneet selvitykset löytyvät yllä olevasta osoitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistettiin alkuvuodesta 2013 ja se löytyy kotisivuilta mm. maakuntakaavan 2014 aloitusvaiheen välilehdeltä. Varsinaisen kaavakartan laatimista edeltävän sijoittumisen suunnittelun ensimmäinen vaihe on tehty. Sijoittumisen suunnittelu on samalla yhteistyötä käynnissä olevan liikennejärjestelmätyön kanssa. Varsinaisen kaavakartan työstäminen on alkanut paikkatietoaineistoa hyödyntäen tehtävän karttatyön valmistelulla. Kaavaehdotuskarttaa työstetään syksyn ja talven aikana rinnakkain sidosryhmien kanssa käytävien neuvottelujen kanssa. Tavoitteena on, että kaavaehdotus saataisiin nähtäville alkukesään 2014 mennessä. Riitta Väänänen esittelee kaavatyön tilannetta. Merkitään esitetty tilannekatsaus tiedoksi ja käydään keskustelua. Merkittiin esitetty tilannekatsaus tiedoksi. Riitta Väänänen esitteli alustavaa sijoittumisen suunnittelua sekä MALPE:n ja liikennejärjestelmätyön yhteensovittamista ja liikennemalliajon alustavia tuloksia. Mallin mukaan matkamäärät

lisääntyvät, kulkutapajakaumassa kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet kasvaisivat ennusteen mukaan ja henkilöautoliikenteen kasvu näyttäisi taittuvan. Liikennemalliajon tulokset asukkaiden, työpaikkojen sekä kaupan sijoittelusta on tarkoitus laittaa kuntiin tarkistettavaksi ja tehdä mahdollinen uusi ajo. 4. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet ja niiden vähimmäiskoko Maakuntakaavan luonnosvaiheen potentiaaliset tuulivoima-alueet on merkitty liitekarttaan Luonnonvarakartta. Niiden alueiden, jotka linnustoselvityksen mukaan soveltuvat huonosti tuulivoimatuotantoon, päälle on vedetty ruksit. Kysymysmerkillä varustettu alue on maiseman kannalta kaikista herkin. Lisätietoja alueista löytyy Päijät-Hämeen tuulivoimaselvityksestä (2012), joka löytyy osoitteesta: www.paijathame.fi/fi/tehtavat/aluesuunnittelu/maakuntakaava_2014/maakuntakaavaan_liittyvat_dokumentit Seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet käsitellään maakuntakaavassa ja tätä pienemmät alueet kuntakaavoituksessa ja kuntien lupaharkinnassa. Maakuntavaltuusto on linjannut, että seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen alaraja olisi Päijät-Hämeessä 6 tuulivoimalaa. Tämänhetkinen ajatus liiton suunnittelijoilla on kuitenkin, että maakunta jaettaisiin kahteen osaan SYKEn aluetypologian mukaisen kaupungin läheisen maaseudun ja ydinmaaseudun/harvaanasutun maaseudun välistä rajaa pitkin. Tämä raja on merkitty Luonnonvarakarttaan vihreällä viivalla. Rajan sisäpuolella seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen alaraja voisi olla 6 tuulivoimalayksikköä ja pohjoispuolella 10 yksikköä. Keskeisimpänä perusteluna tälle ajatukselle olisi se, että pohjoisessa seudullisen ohjauksen tarve on pienempi, koska tuulivoimapuistojen häiriöille altistuva asutus, liikenne ja ihmisten yleiset oleskelupaikat ovat harvemmassa. Tapio Ojanen esittelee tuulivoima-alueiden suunnittelutilannetta. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua tuulivoimakysymysten ratkaisemisesta maakuntakaavassa. Merkittiin esittely tiedoksi. Tuulivoimasta keskusteltaessa nousi seuraavia asioita esille. Tapio Ojanen esitti, että esiselvitys tuulivoima-alueiden sijoittamisesta on tehty yhdessä Uudenmaan liiton ja Hämeen liiton kanssa. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi karttaan merkityt alueet ovat yleispiirteisiä ja tarvitsevat tarkempaa suunnittelua toteutuessaan. Asialistan liitteenä olevalla kartalla yliruksatut alueet ovat linnuston vuoksi herkkiä alueita ja kysymysmerkillä oleva alue on maiseman kannalta herkin ja nämä alueet jätetään mahdollisesti merkitsemättä maakuntakaavakarttaan. Ojanen esitti, että vaikka tässä vaiheessa on selvitetty asumiseen kohdistuvia melu- ja välkevaikutuksia, näitä vaikutuksia ei suunnittelun yleispiirteen vuoksi pidetä tässä vaiheessa alueita poissulkevina tai rajaavina tekijöinä. Puolustusvoimat toivoivat, että mm. suunnittelumääräykset, radioyhteydet ja tutkat olisivat puolustusvoimien kanssa sovittavia. Tuotiin myös esille, ettei maanpäällisiä rakenteita saa tehdä ilman puolustusvoimien lupaa, maakuntakaavavaiheessa riittää selvitys määräyksistä. Kunti-

en rakennusjärjestykseen toivottiin senkaltaista määräystä, että yksittäisen tahon yli 50m korkean myllyn rakentamisessa tarvitaan puolustusvoimien lupa. Pidettiin hyvänä, että Päijänteen vesireitin varrelta lintuherkät alueet poistetaan kartalta. Toivottiin tuulivoimasta olemassa olevien tietojen keräämistä ja käyttämistä hyväksi. Todettiin Asikkalan ja Sysmän rajalla olevan alueen olevan osittain herkkä luonnon ja linnuston kannalta. Tuotiin esille että tuulivoima-alueista haitta-arvion tekeminen on tuulivoima tai energiayhtiön tehtävä toteutumisvaiheessa, yleisellä tasolla otetaan kantaa suunnittelumääräyksissä. Pyydettiin ottamaan huomioon myös terveys ja viihtyvyysvaikutukset. Pohdittiin tuulivoiman esteiden nousevan turhankin isoksi asiaksi, myllyt nähdään kauhuna ja tuulivoima jää toteutumatta jos mennään liian tarkkoihin asioihin. Tuotiin esille, että linnustojen reititkin muuttuvat ja pidettiin tärkeänä, että asioita selvitetään ensin tarkemmin ennen kuin poistetaan mahdollisia alueita maakuntakaavakartalta. Huomioitiin kansallispuiston merkityksestä; puiston kannalta alkuperäinen tilanne näytti huolestuttavalta mutta maiseman ja linnuston perusteella otettu hyvin huomioon. Tuotiin esille että Euroopasta on varmaan löydettävissä hyvää dataa hyödynnettäväksi ja avuksi kehittämään tuulivoimaa meillä hyvään suuntaan. Kymmenen yksikön alarajaa pidettiin hyvänä, ettei rajata pienempiä pois. Tiedusteltiin myös ovatko muut maakuntaliitot käyttäneet Sykkeen jakoa tuulivoima-alueita suunniteltaessa. Annettiin tiedoksi, ettei viimeisen tiedon mukaan ole käytetty ja muistutettiin, että maakunnat ovat erilaisia yhdyskuntarakenteeltaan ja luonnonoloiltaan ja jako liittyy erityyppisiin alueisiin ja kaupunkialueilla ohjaaminen olisi tarkempaa. Tuotiin myös esille että maakuntarajat ovat vieläkin epäloogisempia alueiden suunnittelussa. 5. Maakuntakaavan uudet terminaalialueet Maakuntakaavan luonnos- ja tavoitevaiheessa käsiteltiin erillisinä kysymyksinä maanvastaanottoalueita, metsäenergiaterminaaleja ja uuden jätehuollon alueen tarvetta. Tavoitevaiheen aikana nousi esiin kysymys, voidaanko uudet maanvastaanotto- ja jätehuoltoalueet sekä potentiaaliset metsäenergiaterminaalialueet kaikki merkitä samalla merkinnällä monipuolisiksi lajittelualueiksi, jolloin yhden tai useamman em. kaltaisen toiminnan harjoittaminen olisi alueilla mahdollista. Tällä hetkellä keskustelussa oleviin alueisiin kuuluvat maakuntakaavan luonnosvaiheessa esitetyt potentiaaliset maanvastaanottoalueet, eli Aikkala, Tuohjärvenkallio ja Nastolan vanha kaatopaikka. Lisäksi Lahden seudun kehittämisyhtiö LADECin MABU-hankkeessa on noussut esiin Viljaniemen liittymän ympäristö sekä Hennan alueen pohjoispuoli Orimattilassa. Päijät-Hämeen liitto teetti keväällä 2013 gradutyönä selvityksen metsäenergiaterminaaleista. Selvityksen tavoitteena oli löytää optimaalisia sijainteja uusille metsäenergiaterminaaleille ja arvioida terminaaleihin liittyvän logistiikan kestävyysvaikutuksia. Selvitys laitetaan liiton kotisivuille lähiaikoina. Potentiaalisimmat alueet edellä mainittujen alueiden lisäksi näyttäisivät olevan Heinolan Lusi ja Padasjoen vt24 länsipuoli Maakeskin kohdalla. Kesällä 2013 metsäenergiaterminaaliselvityksen aihepiiriä on laajennettu koskemaan myös maa-ainesten ja jätehuollon kysymyksiä. Tarkastelussa olevat alueet on merkitty liitteenä olevaan luonnonvarakarttaan. Mika Korvenranta esittelee terminaaliselvitysten tuloksia.

Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua uusien terminaalialueiden sijoittamisesta maakuntakaavaan. Merkittiin Mika Korvenrannan esittely terminaalialueista tiedoksi. Terminaalialueista nousi seuraavia asioita esille. Tuotiin esille, että Hämeenkoskelle on suunnitteilla mittakaavaltaan suuri rakennusjätteen terminaalialue, joka palvelee myös pääkaupunkiseudun tarpeita. Tällä hetkellä on kaksi hakepuuterminaalia, toinen on täynnä puuta. Pidettiin tärkeänä ettei tämänkaltaisia alueita suljeta maakuntakaavasta pois, eletään kuitenkin paljon pääkaupunkialueen ehdoilla. Tuotiin esille, että pääkaupunkialueelta tulevat virrat on selvityksessä huomioitu ja mielellään otetaan vastaan lisätietoa Hämeenkosken alueista. Terminaalialueita pidettiin hyvänä ratkaisuna ja pidettiin tärkeänä, että korjattu puuaines saadaan nopeasti siirrettyä pois metsistä ja teiden varsilta. Terminaaliverkoston tiheyttä pidettiin myös tärkeänä, matkojen pitäisi olla lyhyitä. Esitettiin että 90% puutavarasta menee tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelle. Ongelmaksi nähtiin energiapuun määrä sekä ostavan teollisuuden maksukyky. Päijät-Hämeessä metsähakkeen käyttö energiantuottamisessa nähtiin olevan kasvussa ja materiaalivirrat ovat suuria pohjoisosassa maakuntaa, joten myös liikennejärjestelyt nähtiin luonnollisesti tärkeiksi. Maa-ainesten käytössä nähtiin että ollaan menossa kohti rakennusjätteiden kierrätystä ja kiviaineksen käyttöä. Isompaa keskitettyä aluetta pidettiin hyvänä ja välivarastoinnin tarvetta sekä jatkokäyttöön jalostamista ja rakennusjätteen hallittua kierrättämistä, joka pitää olla jatkuvaa ja toimivaa. 100 hehtaarin aluetta pidettiin riittävänä, materiaaleja ei voida sekoittaa ja maaaluetta tarvitaan. Esitettiin, että terminaalialueet on pyritty sijoittamaan pääteiden varsille hyvien liikenneyhteyksien varrelle, joten huolena ollut pienten teiden tukkeutuminen saadaan minimoitua. Nähtiin, että Viljaniemen liittymän alueen pääasiallinen tarve on ylijäämämaiden varastointiin sekä vastaamaan pääkaupunkiseudun materiaalivirtaan. Maakunnan pohjoisosien terminaalialueet keskittyisivät hakkeen varastointiin. Nastolan kaatopaikan alue nähtiin jätehuollon osalta tärkeänä alueena ja hyvällä sijainnilla lähellä Lahtea. Ylijäämämaille tarpeiden kohtaamiseen tarkoitetun nettisivuston perustamisesta on valtakunnantasolla ollut jo keskusteluja. Nähtiin tämä erittäin hyvänä ratkaisuna toteutuessaan. Nähtiin myös hyvänä jos ylijäämämaat käytettäisiin suoraan maisemointiin esimerkiksi maaainesten ja kallioainestenottoalueille palauttamaan ympäristöä näillä alueilla. Muistutettiin vielä, ettei maakuntakaavassa oteta kantaa tavaran loppusijoittamiseen. Tuotiin esille, että Orimattilassa on ollut keskusteluja maa-ainesten vaikutuksista ympäristöön, kun veden mukana aineita huuhtoutuu maaperään. Todettiin, että terminaalialueiden suunnit-

telussa on otettu huomioon alueiden sijainti, etteivät sijaitse pohjavesialueella ja että tekniset ratkaisut ovat tarkemman suunnittelun asiana. Tuli pohdintaa oliko terminaalialueiden suunnittelussa otettu kantaa yritysten toiveisiin ja esitettiin, että selvityksessä olleet alueet oli haastattelujen tuloksena myös yritysten kiinnostuksen kohteena. Nastolan vanhan kaatopaikan osalta tuli pohdintaa että alueen toteuttaminen vaatii myös liittymän rakentamisen valtatielle. 6. Maa- ja kalliokiviaineksen ottoalueet Päijät-Hämeen Pohjavesien Suojelun ja Kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) - projektissa on selvitetty pohjavesien suojelun ja luontoarvojen kannalta sopivia maa- ja kalliokiviaineksen ottoalueita. Potentiaalisia seudullisesti merkittäviä uusia ottoalueita näyttäisi olevan noin 3 6 kappaletta. Tapio Ojanen esittelee asiaa. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua maa- ja kalliokiviaineksen ottoalueiden merkitsemisestä maakuntakaavaan. Merkittiin esittely tiedoksi. Keskustelussa nousi seuraavia asioita esille. Tapio Ojanen esitti, että potentiaalisia alueita maakuntakaavaan merkittäviksi ovat Hollolan kukonkoivun alue sekä alue Heinolan ja Asikkalan eteläosasta kuntarajan tuntumasta. Asikkalan puolinen alue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja on pohjavesialuetta, Heinolan puolinen osa on harjujensuojeluohjelman ulkopuolella olevia alueita ja sijainniltaan hyvä alue valtatien varressa. Kukonkoivussa keskeinen osa on harjujensuojeluohjelman aluetta. Alueella on soranottoa ja käytännössä voimassa olevan maakuntakaavan soranottoalueilta on otettu kaikki sora mitä otettavissa on. Tiedusteltiin onko POSKI-projektin aineistoa saatavilla ja annettiin tiedoksi, että aineisto löytyy GTK:n sivuilta mahdollisesti jo tai on sinne tulossa. Pidettiin tärkeänä merkitä alueet maakuntakaavaan, koska sidosryhmien kanssa on tehty paljon työtä. Nähtiin myös, että suunnittelun kannalta on tärkeää että merkityt alueet alkaisivat ohjata muuta kaavoitusta. Tuotiin esille, että kyseisille alueille on sijoittunut jo yrittäjiä ja kun alueet tulevat selkeästi merkittyä maakuntakaavaan, saadaan enemmän ohjattua ja ylläpidettyä toimintaa. Tuli pohdintaa, että maakuntatasolla rajalla olevien alueiden osalta on tärkeää neuvotella naapurin kanssa, jotta saadaan toiminnallinen kokonaisuus.

Tiedusteltiin oliko terminaalitarkastelussa tarkasteltu terminaalialueita neitseellisille raakaaineille. Todettiin, että Hämeen Ely-keskus on selvittänyt uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteitä. Pohdittiin, että kalliokohteita on hyvin vähän ja osa alueista rajautuu kuitenkin tarkemmissa suunnitteluissa pois. Liitosta esitettiin, että tavoitteena on siirtyä enemmän soranotosta kierrätykseen ja kalliokiviaineksenottoon. Hyvänä määränä kierrätyskiviaineksessa pidettiin 1 000 000 kuutiota, kiviaineksessa n. 10 % voi olla kierrätyskiviainesta. Tuotiin myös esille, että infran rakentamisessa tarvitaan paljon lujaa ainesta eikä kierrätysmateriaalia siinä voida hyödyntää. Soraa ja kalliokiviainesta tarvitaan jatkossakin, koska betoniteollisuutta on paljon ja betonirakenteita tarvitaan ja niissä on tiukat laatuvaatimukset. Näiden asioiden valossa todettiin, ettei päästä pelkästään kierrätysmateriaalin ja kiviaineksen käyttöön. 7. Virkistysalueiden tarkistukset Nykyisessä maakuntakaavassa on 54 aluemaista virkistysaluetta, kaksi retkeilyaluetta ja 17 pienempää virkistyskohdetta. Näiden lisäksi on 9 erityistä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Maankäytön ja luontoarvojen yhteensovittaminen Päijät-Hämeessä -hanke on teettänyt selvityksiä virkistysalueiden nykytilasta ja saavutettavuudesta. Alueet ovat selvityksen perusteella nykyisin melko hyvin saavutettavissa. Tilanne on kuitenkin hieman toinen, kun tarkastellaan alueiden laatua eli sitä, miten hyvin alueet palvelevat virkistyskäytön tarpeita. Osalla em. alueista ei ole nykyään maakunnallista merkitystä, eikä niitä esimerkiksi alueen pienuudesta johtuen pysty helpolla kehittämään merkittäviksi virkistysalueiksi. Keväällä 2013 alueet on käyty lävitse alueen kuntien kanssa ja joidenkin alueiden merkitsemättä jättämistä valmisteilla olevaan maakuntakaavan harkitaan. Vastaavasti joihinkin alueisiin on esitetty pieniä laajennuksia ja rajausmuutoksia. Pienet, alle 6 hehtaarin kokoiset virkistysalueet on esitetty nykyisessä maakuntakaavassa kohdemerkinnöin. Vastaavalla tavoin merkittyjen pinta-alaltaan pienten matkailukohteiden merkitsemättä jättämistä tulevassa maakuntakaavassa on harkittu. Tulisiko vastaavasti myös virkistyskohdemerkinnästä luopua ja keskittyä esittämään maakuntakaavakartalla vain strategisesti tärkeämpiä ja laajoja virkistysalueita? Virkistysalueiden lisäksi nykyisessä maakuntakaavassa on kaksi MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Alueet sijaitsevat Nastolan Pajulahden ja Heinolan Vierumäen ympäristössä. Orimattilan eteläosaan rakentuva Hennan alue lisää maakunnan eteläosien ulkoilu- ja virkistyskäyttöpainetta, minkä vuoksi ns. Orimattilan kallioylänköalue ollaan palauttamassa MU-alueeksi, kuten se oli vuoden 1999 seutukaavassa. Maakuntakaavan ehdotukseen aluevaraus tehdään uusimpien selvitysten perusteella ajantasaistettuna. Jussi Mäkinen esittelee virkistysalueiden suunnittelutilannetta. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua virkistysalueiden tarkistuksista.

Esittely merkittiin tiedoksi. Käydyssä keskustelussa nousi seuraavia asioita esille. Jussi Mäkinen esitti keväällä 2013 käydyllä kuntakierroksella esiin nousseita päivityksiä. Hollolan Hännyssaari nähtiin aluemaisena virkistysalueena kohteen sijaan, Hollolan Mustamaa (metsätalousmaana pääosin) sekä Hahmajärvi pois. Esitettiin, että nykyiset maakuntakaavan alueet ovat pääosin seutukaavan 1999 ajoilta kopioituja ja alueiden tarkistukset ovat olleet tarpeen. Liitossa on tehty selvitys virkistysalueista kesällä 2012, joka löytyy liiton sivuilta maakuntakaavan liittyvistä dokumenteista. Pohdittiin pistemäisten V-kohteiden merkitystä maakuntakaavassa ja pidettiin hyvänä että selkeytetään ja vähennetään merkintöjä ja merkitään vaan maakunnallisesti merkittävät. Tuotiin esille, että suomalaisilla on keskimäärin tutkimuksen mukaan 500m matka lähimpään metsään, jolloin pienten virkistysalueiden merkitys voi jäädä vähäiseksi. Orimattilassa oli pohdittu mitä virkistysalue pitää sisällään, kuuluvatko esimerkiksi moottoriajoneuvot ja ammunta virkistysalueisiin. Tuotiin esille, että maakuntakaavassa virkistysalueilla on enemmänkin retkeilypainotus, vapaa jokamiesretkeily. Ammunta sekä moottoriurheilu sulkisivat alueen ja näille alueille onkin omat merkinnät maakuntakaavassa. Kaavan yleispiirteisyydestä johtuen jäi pohdittavaksi, miksei jotain mainittua aluetta virkistysalueen sisällä voisi sijaita. Heinolasta tuotiin esille, että suuri osa Heinolan maa-alasta on V-alueena, eivätkä kaikki alueet kuitenkaan mahdollisesti ole seudullisesti merkittäviä ja rajoittavat sitä kautta turhaan muuta maankäyttöä. Paistjärven alue tuotiin esille ja sinne on Heinolan yleiskaavassa ajateltu matkailutoimintaa. Metsähallitus näki että aluetta voitaisiin tarkemmissa kaavoissa tarkastella suojelu- ja virkistysalueena ja tehdä rajaustarkistuksia. Tuli pohdintaa että kuntien haluamat virkistysalueet merkittäisiin maakuntakaavaan ja mikäli kunnat haluavat niille muuta käyttöä, pitäisi olla se mahdollisuus. Pohdittiin, että MU-merkinnöissä ei pitäisi laittaa metsän käytölle rajoituksia yksittäisien omistajien osalta, ei maakuntakaavassa eikä kuntakaavoituksessa. Hahmajärven alue nousi keskustelussa esille ja pohdittiin, että lisääntyvän asutuksen yhteyteen pitäisi sijoittaa myös virkistysalueita. Esitettiin Orimattilassa kallioylänköalueen palauttamisesta MU-alueeksi, jossa huomioidaan Hennan uuden asuntoalueen ulkoilupaine sekä terminaalialueiden, maa-ainestenoton ja ulkoilureittien yhteensovitus. Tuli pohdintaa, että alue on aika mittava ja onko moottoritien länsipuoli tarpeen olla mukana. Mäkinen totesi alueen olevan kopioitu seutukaavasta ja rajausta on syytä tarkistaa. Todettiin alueella olevan paljon lampia ja aluetta hyödyntävät jo retkeilijät ja suunnistajat ja on oikein viihtyisää aluetta. Esitettiin, että maakuntakaavassa on tarkoitus tehdä kuntarajoista riippumatonta suunnittelua eikä metsätaloustoimintaa estettäisi, mikä näkyisi alueen määräyksissä. Tuli esille, että metsäta-

lousalue, jossa on ulkoilutarve (MU) merkintä ei ole ollut selkeä, ei saisi syntyä siis rajoitteita metsätaloudelle. Toivottiin että Heinolan kanssa käydään vielä virkistysalueista keskustelua jatkossa ja sovittiin että annetaan asia tiedoksi Mirja Karila-Reposelle Päijät-Hämeen liitosta. Pyydettiin huomioimaan myös Nastolan ja Heinolan urheilualueiden merkintätapa. 8. Puolustusvoimien alueet Alla on kuvattu puolustusvoimien alueisiin liittyviä muutospaineita Päijät-Hämeessä. Hennalan alue Lahdessa: Alueitta ei merkitä enää puolustusvoimien alueeksi. Senaattikiinteistöt ja Lahden alueen kehittämisyhtiö LADEC Oy valmistelevat suunnitelmia alueen kehittämiseksi ja alueen kiinteistöjen käytölle tulevaisuudessa. Alue voisi uudessa maakuntakaavakartassa olla osa Lahden taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alue voidaan merkitä kehittämisen kohdealueeksi. Hälvälän alue Hollolassa: Puolustusvoimien, Päijät-Hämeen liiton, Hollolan ja Padasjoen kesken muodostettiin kesällä 2013 Puolustusvoimien harjoitusalueet Päijät-Hämeessä -työryhmä. Ryhmässä käsitellään puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia Päijät-Hämeessä ja erityisesti Hälvälän alueen tulevaisuutta. Taustalla on Hälvälän toimintojen ja Hollolan maankäytön väliset ristiriidat. Puolustusvoimat on tehnyt päätöksen luopua Hälvälän alueesta "jollakin aikavälillä". Päätös sisältää käytännössä kaksi reunaehtoa: 1) Täytyy olla mahdollisuus siirtää tärkeimmät toiminnot (ml. ampumatoiminnot) muualle eli korvaava infrastruktuuri ja siirtämisen rahoitus on oltava kunnossa. 2) Luopumiseen liittyvät velvoitteet (raivaus, jälkihoito, alueiden sulkeminen) ovat puolustusvoimien näkökulmasta hyväksyttäviä. Työryhmä pyrkii löytämään ratkaisuja näihin reunaehtoihin. Työryhmän raportti valmistuu loppuvuodesta 2013. Hälvälän alue voitaisiin merkitä maakuntakaavassa selvitysalueeksi. Suunnittelumääräyksissä voidaan tuoda esiin alueeseen liittyvät eri intressit. Lisäksi voidaan osoittaa ohjeita ja kehittämisen reunaehtoja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Varastoalueet Hartolassa: Alueille pitäisi merkitä suojavyöhykkeet. Lusin varalaskupaikka: Merkitään suojavyöhykkeet rakentamis- ja korkeusrajoituksineen. Padasjoen harjoitusalue: Puolustusvoimilla on tarpeita kehittää Padasjoen harjoitusaluetta ja Padasjoelle voisi olla mahdollista siirtää joitakin Hälvälän alueen toimintoja. Alue voitaisiin merkitä maakuntakaavassa laajennettuna selvitysalueeksi. Suunnittelumääräyksissä voidaan tuoda esiin tarve korvata Hälvälän alueen toimintoja. Varastoalue Nastolan Uusikylässä: Pitäisikö merkitä suojavyöhykkeineen maakuntakaavaan? Tapio Ojanen esittelee asiaa. Merkitään esittely tiedoksi ja käydään keskustelua.

Merkittiin esittely tiedoksi. keskustelussa nousi seuraavia asioita esille. Hennalan alueen osalta tuli esille, että alueelle on pitkällä tähtäimellä mahdollisuus raideyhteyteen ja pysäkkiin, mikä edellyttää jonkinlaista asukaspohjaa. Esitettiin että alueella asumisen ja kulttuuriarvojen yhteensovittaminen on haasteellista sekä kaupunkiseudun eheyden kannalta alueen kehittäminen pitäisi alueen kokonaisuutta yllä. Tuotiin esille, että Hälvälän alue on isoin ja merkittävin puolustusvoimien alue, johon liittyy paljon muutospaineita. Haluttiin huomioitavan Hollolan olevan kasvava kunta ja paine laajentumiseen on Hälvälän suuntaan. Huomioitiin myös, että alueen toiminta ja asumisen välinen konflikti on ollut olemassa. Pohdittiin, että on mahdollisuus siirtää joitain Hälvälän toimintoja Padasjoelle ja pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja Hälvälän alueen puhdistamiseen ja raivaamiseen sekä keinoihin, joilla voidaan järkevästi toimintoja siirtää ja voidaan ottaa aluetta uuteen käyttöön. Keskustelussa tuli esille, että Hollolan kunnan ja puolustusvoimien kanssa on tarkoitus käydä keskusteluja alueesta; mitä alueita voidaan ottaa käyttöön ja minkälaiseen käyttöön, sekä alueen pilkkomisen mahdollisuutta. Liiton puolelta esitettiin, että koko alue merkitään mahdollisesti maakuntakaavaan selvitysalueena ja merkitään ohjeet jatkosuunnittelulle. Puolustusvoimat esittivät, ettei aluetta merkittäisi vielä selvitysalueeksi, vaan pidetään erityisalueena puolustusvoimille. Liitosta vielä tarkennettiin, että alue olisi erityisalueena puolustusvoimille ja selvitysaluemerkintä tulisi osa-aluemerkintänä puolustusvoimien alueen päälle. Kaavaselostuksessa selvitettäisiin asiaa tarkemmin. Puolustusvoimat toi esille, että Hämeenlinnan suunnalla on alue, josta tarkoitus ostaa maata ja siirtää toimintoja sinne. Muistutettiin, että puolustusvoimien rahoilla alueita muualla puhdistetaan ja että Liiton ja Hollolan kunnan olisi huolehdittava että puolustusvoimat pystyy alueista luopumaan. Lahden Ampumaseurasta ilmoitti, ettei ampumaurheilulla ole aikomuksia lähteä Hälvälän alueelta pois. Esitettiin, että tilapäisellä maanvastaanottoalueella saataisiin meluhaittoja mahdollisesti pienenettyä. Sovittiin, että seuraavassa ampumaratoja koskevassa kokouksessa palataan asiaan. Tuotiin esille, että Hälvälän alueen länsipuolella on maastoharjoitustoimintaa, ja mikäli se loppuu, melualue myös häviää. Työjärven alue jäi rakentumatta suuren melun vuoksi. Esitettiin että Hartolan varastoalueille pitäisi merkitä suojavyöhykkeet ja suunnittelumääräyksiä alueelle mietitään. Suojavyöhykkeet tulee merkittäväksi rakentamis- ja korkeusrajoituksineen. Keski-Suomen maakuntakaavassa alue on huomioitu ja hyväksytty. Pohdittiin suojavyöhykkeiden tarkoitusta ja määräytymistä. Tuli esille, että esimerkiksi rakentamiseen, vanhainkoteihin ja sairaaloihin sekä ainakin turvetuotannolle, jossa on suuri riski tulipalolle, suojavyöhyke on mahdollisesti laaja. Pohdittiin myös ettei maa- ja metsätalouskäyttöön ole vaikutusta. Tuotiin esille että Padasjoen Taruksen harjoittelualueelle puolustusvoimilla on kehittämisideoita. Tarkkaan ei ole ajateltu mitä toimintoja korvataan, mahdollisesti maastoharjoituksia. Meluvyöhykettä on alueelle esitetty nykyisen melun suhteen, ja meluvyöhyke tulee kasvamaan nykyisestä. Todettiin, että Ep-merkintä jää alueelle, ja tarkennettiin että selvitysalueen merkintä tarkoittaa alueen kehittämistä ja laajentamista.

Varastoalueen osalta Nastolan Uudessakylässä puolustusvoimat esittivät antaneensa lausunnon vuosi sitten, että suojavyöhykkeet on syytä merkitä. Tuotiin esille, että alueeseen liittyy Nastolan puolella Uudenkylän kehittäminen ja valtatie 12:sta linjaukseen etsitään edullisempaa ratkaisua. Tuotiin esille Orimattilan alueella olevan ampumaradan, joka on vaikuttanut maankäyttöön. Nähtiin, että alue on täysin hiipunut, ja rajoittaa ympäristöä, ja pohdittiin onko alue tarpeellinen puolustusvoimille. Puolustusvoimat toi esille, etteivät ei halua luopua alueista mitkä heillä on. Toivottiin että alue tarkistetaan. 9. Ampumaradat ja moottoriurheilualueet Maakuntakaavatyötä varten käynnistettiin alkukesästä 2013 selvitys Päijät-Hämeen ampumaradoista ja moottoriurheilualueista. Selvityksessä kartoitetaan maakunnan ampumatoiminnan ja moottoriurheilun tulevaisuuden tarpeita sekä nykyisten ampumaratojen ja moottoriurheilualueiden riittävyyttä näihin tarpeisiin nähden. Tavoitteena on selvittää, onko Päijät-Hämeessä sellaisia ampumaratoja ja moottoriurheilualueita, joissa melu- ja ympäristövaikutusten sekä saavutettavuuden puolesta voisi toimintaa laajentaa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Tarkoituksena on arvioida, mitkä ampumaradat ja moottoriurheilualueet voisivat tulevaisuudessa olla maakunnallisesti merkittäviä ja näin ollen maakuntakaavassa huomioitavia. Tarkoituksena on myös etsiä maakunnan nykyisten ampumaratojen joukosta sellaisia, joissa voisi korvata Hälvälän ampumatoimintoja. Selvitys valmistuu syyskuussa 2013. Maakunnan ampumaradat ja moottoriurheilualueet on merkitty liitteenä olevaan Luonnonvarakarttaan. Merkinnät ovat osittain puutteellisia. Tapio Ojanen kertoo selvityksen valmistelusta. Käydään keskustelua periaatteista, joilla ampumaradat ja moottoriurheilualueet linjataan maakuntakaavassa. Tapio Ojanen esitteli ampumaratojen ja moottoriurheilualueiden linjaukset. Keskustelua ei noussut. 10. Sidosryhmien muut toiveet maakuntakaavatyölle Kuullaan sidosryhmien muita luonnonvara-asioihin liittyviä toiveita maakuntakaavatyölle. Merkitään toiveet tiedoksi ja käydään niistä keskustelua. Toiveet merkittiin tiedoksi ja seuraavia asioita nousi keskustelussa esille. Orimattilasta tuotiin esille, että hevosurheilu ja raviradat, joilla on suuria paineita, ovat nousseet tärkeäksi, ja tiedusteltiin meneekö virkistyskäytön alle tai onko Päijät-Hämeen alueelle tu-

lossa näihin tarpeisiin vastaavia alueita. Mäkinen toi esille, ettei maakuntakaavassa ole otettu kantaa erityisesti hevosurheilualueisiin. Tiedusteltiin miksei turve ollut asialistalla. Liiton puolelta vastattiin, ettei ryhmän aiemmissa kokouksissa ole käyty keskusteluja, ei ole ollut suurta tarvetta alueille, alueita on enemmänkin häviämässä. Tuotiin vielä esille että turvetuotantoalueiden vaatimat selvitykset ovat mittavia maakuntakaavassa, eikä ole tullut painetta merkitä uusia alueita. Myöskään ilmasto ja energianäkökulma ei tue turvetuotantoa. Heinolasta tuotiin esille, että Vierumäen turvealueen lupa on voimassa vuoteen 2015 ja ovat todennäköisesti hakemassa alueelle uutta lupaa. Ja MTK muistutti että turpeesta ei päästä Päijät- Hämeessä eroon, kun turvetuotantoa vaaditaan moneen asiaan ja 1% käytössä koko varoista. Turve nähtiin tarpeellisena pitää maakuntakaavassa. Riitta Väänänen vielä muistutti, etteivät kaikki ratkaisut olleet luonnoskartassa, ehdotuskartalla alueet tarkentuvat. Kehittämisen kohdealueet on tarkoitus käydä läpi, ehdotuskartta keväällä kertoo mihin ratkaisuihin on päästy. Hiljaisten alueiden esittämistä maakuntakaavakartalla kysyttiin ja todettiin, etteivät todennäköisesti tule kaavakartalle. 11. Muut mahdolliset asiat 12. Seuraava kokous Sovitaan sopivasta ajankohdasta seuraavalle kokoukselle. Seuraavan kokouksen ajankohta on vuodenvaihteen tietämillä sitten, kun kaavaehdotuskarttaa, merkintöjä ja määräyksiä ja kaavaselostusta liitteineen on saatu valmisteltua riittävän pitkälle. 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen 11:55 Tapio Ojanen puheenjohtaja Tanja Gangsö sihteeri