Kokoushuone VELLAMO, Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9, Lahti

Transkriptio

1 Aika: Torstai klo Paikka: Kokoushuone VELLAMO, Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9, Lahti Läsnä: Jäsenet: Varajäsenet: Jari Salonen pj (+) Tuomo Riihilahti () Sanna Koponen vpj (+) Erkki Nieminen () Leena Mantere (+) Juha Rostedt () Reijo Savurinne (+) Mervi Hännikäinen () Ilpo Markkola (+) Matti Mäntylä () Eevakaisa Lehtosalo- Lönnberg (+) Juha Rehula () Riitta Karjalainen (+) Tuula Kaukonen () Jari Parkkonen (-) Tapio Ojanen (+) Mirja Karila-Reponen (+) Mari Lång-Kauppi (-) Riitta Väänänen, sihteeri (+) Jussi Mäkinen (+) Tanja Gangsö (+) ASIALISTA 1. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio lähetettiin kommentoitavaksi Muistioon ei tullut korjausehdotuksia. Hyväksytään edellisen kokouksen muistio. Ehdotus hyväksyttiin. 2. Työneuvottelu ympäristöministeriössä Ympäristöministeriön kanssa sovittiin pidettäväksi työneuvottelu Työneuvottelua varten valmisteltiin aiheita, joista katsottiin tarpeelliseksi keskustella. Aihelista on asialistan liitteenä. Ministeriön keskusteluja varten koottiin salasanan taakse vielä julkaisemattomia selvityksiä. Selvityksiin voi tutustua liiton kotisivuilla salasanojen kautta osoitteessa: hame.fi/fi/tehtavat/aluesuunnittelu/maakuntakaava_2014/ehdotusvaihe_ /ym_tyoneuvottelu. Riitta Väänänen, Tapio Ojanen ja Mirja Karila-Reponen selostavat neuvottelun antia Merkitään esittely tiedoksi.

2 Esiteltiin työneuvottelun anti asialistan liitteenä olleen listauksen mukaisesti. Alla on huomioita työneuvottelusta ja maankäytön ohjausryhmässä käydystä keskustelusta: 1. Pienten luonnonsuojelualueiden merkitseminen Ministeriössä ei nähty järkevänä merkitä vain tietyn hehtaarirajan ylittävät, jo perustetut luonnonsuojelualueet kaavakartalle. Sen sijaan kaavakartan selkeyttä voisi lisätä sillä, että siihen ei merkitse luonnonsuojelualueita yksilöiviä tunnuksia, vaan laadittaisiin erikseen liitekartta, jossa on luonnonsuojelualueet eriteltynä yksilöllisten tunnusten kanssa. Tähän liitekarttaan pitäisi laatia selkeä linkitys varsinaisesta kaavakartasta, jotta liite saisi saman lainvoiman mikä varsinaisella kaavakartallakin on. 2. Vedenpäällisten virkistysalueiden merkitseminen Ministeriössä ei nähty estettä merkitä vesialueita virkistysalueiksi, tai sen puoleen jättää merkitsemättäkään. Asian ratkaisee tapauskohtaisesti se, onko kyseessä alueella vähintään maakunnallista merkitystä virkistysarvojen kannalta. Jos vesialueeseen kuuluu alle maakuntakaavan esitystarkkuuden jääviä saaria, näiden varaamista virkistyskäyttöön voi korostaa vesialueen merkinnällä. Kysymysten ulkopuolisena asiana nousi esiin ministeriön toive merkitä ELY:n ehdotus uusiksi valtakunnallisiksi maisema-alueiksi mukaan kaavakartalle tai sen liitekartalle. Ko. alueet voisi esittää maakunnallisesti arvokkaina alueina, koska uusi valtakunnallinen rajaus ei ole vielä virallinen. Myös olemassa olevien maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden merkitseminen kaavakartalle tai liitekartalle nähtiin tärkeänä. 3. Kehittämisenkohdemerkintä Ministeriössä katsottiin, että oppaassa olevat kehittämisenkohdemerkinnät ovat ohjeellisluontoisia ja niiden sisällön suhteen voi käyttää luovuutta ja tuoda esiin maakunnallista näkökulmaa. 4. Luonnonvaraterminaalien maakuntakaavamerkintä Ministeriössä ei nähty estettä määritellä kaavassa terminaalialueiden toiminta laajaalaisesti. Merkintätavaksi ehdotettiin erityisaluemerkintää aluevarauksen sijasta. Tällöin selvitysten riittävyys ei muodostu yhtä helposti ongelmaksi. MOR piti eri luonnonvaratoimintojen yhdistämistä hyvänä asiana ja esimerkiksi Hämeenkoskella yhdistämisessä on nähty synergiaetuja. 5. Seudulliset yhdystiet ja maakuntakaavan ohjausvaikutus Ministeriö piti hyvänä, että kaavan tieverkkoa karsitaan muiden kuin seudullisesti merkittävien yhdysteiden osalta. Maakuntakaavalla ei nähty kuitenkaan olevan vaikutusta tieverkon hallinnollisuuteen. MORissa käytiin pitkä keskustelu aiheesta. Ei voida olla täysin varmoja siitä, onko maakuntakaavassa esitettävällä toiminnallisella tieverkolla tulevaisuudessa vaikutuksista kuntien ja valtion väliseen työnjakoon erityisesti maaseudun teiden osalta. Valtion taholla on käyty keskustelua valtion roolista tieverkon omistajana ja ylläpitäjänä ja siitä pitäisikö valtion keskittyä vain valtakunnalliseen tieverkkoon. Koska tieverkon karsimisen vaikutuksista ei voida olla varmoja, on vaikea tehdä päätöstä karsimisesta maakuntakaavassa. MOR katsoi, että maakuntakaavan

3 yhdystieverkkoon liittyy sekä kaavan yleispiirteistämisen näkökulma että edunvalvonnallinen näkökulma. Edunvalvonnallista näkökulmaa pidettiin tärkeämpänä. 6. Tuulivoima-alueen lisääminen maakuntakaavaan Ministeriö ei nähnyt mitään estettä uusien tuulivoima-alueiden ottamiselle mukaan kaavavalmisteluun, kunhan riittävät selvitykset niistä tehdään. Ministeriö näki puutteita Päijät-Hämeen liiton tuulivoimaselvityksessä, erityisesti kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Uuden selvityksen tekeminen tai vanhan täydentäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos puutteet huomioidaan kaavaselostuksessa. Kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan liiton omana työnä. 7. Nykyisen maakuntakaavan turvealueet Heinolan Laviassuon ja Hollolan Hirvisuon turvealueiden säilyttäminen maakuntakaavassa ei ministeriön mukaan todennäköisesti vaadi lisäselvityksiä, koska kyseisillä alueilla ei ole laajoja luonnontilaisia alueita. MOR piti hyvänä, että turpeenotto jatkuu Päijät-Hämeessä, vaikkei isoa potentiaalia maakunnassa olekaan esimerkiksi Kanta- Hämeeseen tai Keski-Suomeen verrattuna. 8. Puolustusvoimien Hälvälän alueen jatkokäyttö ja alueen merkitsemistapa Ojanen ja Väänänen esittivät ministeriölle, että Hälvälän kysymys ratkaistaisiin kaavassa kahdella tavalla. Puolustusvoimien EP-aluevaraus jaettaisiin ministeriön ehdotuksen mukaisesti eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen, joista eteläiseen kohdistuisi määräys siitä, että puolustusvoimien toiminnan lakattua alue voidaan tietyin reunaehdoin ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Lisäksi koko alueelle osoitettaisiin kehittämisen kohdealuemerkintä, jossa voitaisiin kuvata koko alueen kehittämistä ja vaiheistamista laajemmin Puolustusvoimien alueet Päijät-Hämeessä -työryhmän ehdotusten mukaisesti. Ministeriö piti ratkaisua hyvänä. 9. Maakuntaliiton velvoitteet ampuma-alueiden kehittämisessä Ministeriö katsoi, että Päijät-Hämeen liiton velvoitteet on hoidettu ampumaratoja ja moottoriurheilualueita koskevassa selvityksessä. Riittää, että maakuntakaavassa osoitetaan ampumatoimintojen alueet. Hälvälän siviiliampumatoimintojen siirtäminen on ampumaseuran vastuulla. 10. Riskienhallinta pohjavesialueilla Päijät-Hämeen liiton havainnollistettua pohjavesien suojelun ja muun maankäytön yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia esimerkein ministeriö myönsi, että joskus pohjavesien suojelussa joudutaan tekemään kompromisseja. Kokonaisuus ratkaisee. MOR piti tätä edistysaskeleena. 11. Teollisuusalueiden merkitseminen Ministeriössä ei nähty ongelmaa esitetyssä teollisuus- ja varastoalueiden, työpaikkaalueiden ja pohjavesialueiden merkintätekniikassa. Korostettiin kuitenkin sitä, että kokonaan uutta pohjavesiä vaarantavaa yritystoimintaa ei alueille tule sallia. MOR:ssä painotettiin, että edellä kuvattua riskien hallintaa pitää voida soveltaa sijoittumisessa. 12. Kaupan suunnitteluratkaisut ja niiden perustelut Ympäristöministeriö painotti neuvottelussa johdonmukaisuutta ja tavoitteellisuutta kaupanpalveluverkon laatimisessa. Kaupan liiketilan laskelmissa oli ympäristöministe-

4 riön mielestä otettu loma-asukkaat ja venäläiset matkailijat isosti huomioon, mutta ptkaupan osuus oli arvioitu maltillisesti, verkkokaupan liiketilaa vähentävä kehitys olisi pitänyt ottaa myös huomioon. Seutukeskuksia oli ympäristöministeriön mielestä liikaa ja vain isoja kaupunkikeskuksia voisi jättää harkiten mitoittamatta. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja olisi ministeriön mielestä parempi eritellä tilaa vaativalle ja muulle erikoistavarakaupalle. Muita esiin nousseita asioita: - Lahti Hämeenlinna-oikoradan merkitseminen kaavakartalle yhteystarvemerkintänä vaatisi ministeriön mukaan vähintään kevyen selvityksen maastokäytävästä ja liittymispisteistä nykyiseen rataverkkoon, jotta merkintänuolet voidaan asettaa oikeisiin paikkoihin. Keskusteltiin MORissa siitä, että pitkän aikavälin ratahankkeet voisi tuoda kaavaselostuksessa esiin, mutta jättää uudet yhteystarpeet pois kaavakartalta. - Ministeriössä toivottiin, että liitto käy läpi liikenneviraston ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa eritasoliittymämerkintöjen ajantasaisuuden. Vain kaikkein merkittävimpien liittymien merkintää voisi harkita. - Lusin varalaskupaikan suojavyöhykkeen merkitseminen kaavaan herätti kysymyksiä ministeriössä, koska suojavyöhykeasia on ratkaistu erityislainsäädännössä eikä sen ratkaiseminen näin ollen ole välttämätöntä maakuntakaavassa. Ympäristöministeriö lupasi keskustella asiasta puolustusministeriön kanssa, koska vastaavia tapauksia on muuallakin. - ympäristöministeriö piti hyvänä, että ollaan laatimassa kokonaismaakuntakaavaa - ympäristöministeriö kiitteli uutta yhdistettyä luonnos- ja tavoitevaihemenettelyä samalla totesi, että on kuitenkin riski, että ehdotusvaihe joudutaan laittamaan uudelleen nähtäville - merkittäviä puutteita yleisellä tasolla selvitysten riittävyydessä ei nähty; selostuksessa kiinnitettävä huomiota siihen, että asioita kirjoitetaan sinne riittävästi auki myös selvityksistä 3. Maakuntakaavan nähtäville laittamisen siirtäminen Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena oli asettaa maakuntakaava nähtäville hyvissä ajoin kevät-kesällä. Kaava-aineisto ei tule valmistumaan niin, että se voitaisiin laittaa ehdotuksena nähtäville. Kaavaprosessin aikataulua on tarkistettu ottaen huomioon valmisteluvaihe ja tiedossa olevat lomajaksot. Asialistan liitteenä on aikataulukaavio, jonka mukaan nähtäville asettaminen olisi tarpeen siirtää loka-marraskuun tietämille. Kaavan hyväksyminen siirtyisi sitten vastaavasti kevät-kesään Riitta Väänänen esittelee asiaa ja käydään keskustelua Merkittiin tiedoksi Riitta Väänäsen esittelemä työsuunnitelma ja sen mukainen kaavatyön aikataulun muutos. 4. Elinkeinoelämä pohjavesialueilla selvitys Pohjavesialueille sijoittuva elinkeinotoiminta on yksi tärkeistä tarkasteltavista aiheista uudessa maakuntakaavatyössä. Selvitys pohjavesialueille sijoittuvien teollisuus- ja varastoalueiden sekä työpaikka-alueiden nykytilasta laajoine taustatietoineen on valmistunut Tanja Gangsön opinnäytetyönä Lahden ammattikorkeakoululle. Selvitys löytyy asiakohdassa 2 esitetyn linkin kautta.

5 Tanja Gangsö esittelee selvityksen keskeiset kohdat, merkitään esittely tiedoksi. Merkittiin tiedoksi Tanja Gangsön esittelemä selvitys. Esittelyn ja keskustelun yhteydessä nostettiin esille se, että pohjavesialueiden rajaukset tarkentuvat ajan kuluessa. Suurimmat riskit sisältyvät pohjaveden muodostumisalueille. Reuna-alueiden moninainen käyttö on tilanteesta riippuen mahdollista. 5. Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Päijät-Hämeessä -selvitys Maakuntakaavatyötä arvioidaan vahvistusvaiheessa mm. sillä perusteella, miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon. Yksi luonnonvaroja koskeva erityistavoite on, että ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Jussi Mäkinen on selvityksessään hahmotellut menettelyjä ja kriteereitä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden määrittelemiseksi. Selvitys löytyy asiakohdassa 2 esitetyn linkin kautta. Jussi Mäkinen esittelee selvityksen keskeiset kohdat, merkitään esittely tiedoksi. Merkittiin Jussi Mäkisen esittely tiedoksi. Hyvien ja yhtenäisten peltojen rajausmenettely todettiin hyväksi. 6. Muita asioita Selostetaan muita mahdollisia esille nousseita asioita. Merkitään tiedoksi mahdolliset muut asiat. Muita asioita ei ollut. 7. Seuraavan kokouksen ajankohdasta päättäminen Seuraava kokous on alustavasti sovittu pidettäväksi alkaen klo Pidetään seuraava kokous klo 8.30 alkaen Vellamossa Päätettiin pitää seuraava kokous tiistaina alkaen klo Lahdessa 8. huhtikuuta 2014 Riitta Väänänen Maankäytön ohjausryhmän sihteeri