Strateginen maankäytön suunnittelu ja kokonaisuuksien hallinta Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava
SISÄLLYS Seudullisen suunnitteluyhteistyön lähtökohdat Päätöspolku strategiseen yleiskaavaan Suunnitelma MRL:n näkökulmasta Asemoituminen suunnittelujärjestelmässä Suunnittelun viitekehys: kuntien maankäytön suunnittelun ja elinkeinojen kehittämisen yhteistyö Seudun strateginen yleiskaava Tavoitteet ja ajattelumalli Esimerkit suunnitelmasta Yhteistyön elementit Suunnitteluprosessin tilanne
SEUDULLISEN SUUNNITTELUYHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Kotkan-Haminan seudulla (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) pitkä yhteistyöhistoria Cursor Oy seudun yhteinen kehittämisyhtiö jo 30 vuotta Seutuvaliokunta ja seutuvaltuusto päätöksenteko seudun yhteisissä asioissa Kassu-työryhmä seudun MAL-suunnittelusta vastaava työryhmä yli 10 vuotta Kaupunkiseutusuunnittelun juuret PARAS-hankkeessa, jonka yhteydessä seudun kunnat sitoutuivat laatimaan seudun strategisen yleiskaavan Valmistelutyön koti kehittämisyhtiössä, suunnitteluvastuu Kassu-ryhmällä myös Kymenlaakson liitto mukana keskustelussa Kuntaliitoskeskusteluja ennen prosessia ja sen aikana
PÄÄTÖSPOLKU STRATEGISEEN YLEISKAAVAAN Työ päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa 1. Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2. Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava Kehityskuva laadittiin Kaakon suunta -hankkeessa ja hyväksyttiin v. 2012 Laaja oivallus maankäytön suunnittelun, elinkeinojen kehittämisen ja myynnin yhteistyön tärkeydestä v. 2013 aikana varmistava keskustelukierros sopivasta työkalusta jatkossa päätös aloittaa strategisen yleiskaavan laadinta ja etsiä rahoitus South-East Leveraging Livelihood (SELL) -hanke käynnistyi v. 2015
SUUNNITELMA MRL:N NÄKÖKULMASTA Virallisesti Kotkan-Haminan seudun vaiheyleiskaava 42.1 :n tarkoittama oikeusvaikutteinen yleiskaava Ei MRL:n mukainen yhteinen yleiskaava, vaan yhteisesti laadittu seudullinen kaava, jonka kukin kunta hyväksyy oman alueensa osalta. Luonteeltaan viiden kunnan strateginen maankäyttösuunnitelma, joka osoittaa seudun tavoitteiden mukaiset yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön periaatteet Syventää ja konkretisoi kehityskuvaa MRL:n 35.3 :n tarkoittama vaiheyleiskaava, joka keskittyy seudun tärkeimpiin ratkaistaviin kysymyksiin: Asumista ja palveluja koskevat periaatteet (vetovoima) Elinkeinoelämää koskevat periaatteet (kilpailukyky) Teollisuus, logistiikka ja tuotanto, Matkailu, Kaupunkikehittäminen ja kauppa Alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kestävää liikkumista koskevat periaatteet
ASEMOITUMINEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄSSÄ Suhde kuntien kaavoitukseen Voimaan päällekkäin kuntien osayleiskaavojen kanssa; suhde voimassa oleviin yleiskaavoihin tarkasteltu Ohjausvaikutus on kaavan tehtävästä ja suunnittelutarkkuudesta (mittakaava) johtuen erilainen kuin aluevarausyleiskaavojen Seudullinen vaiheyleiskaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua siten, että seudullinen kokonaisuus ja kilpailukyky huomioidaan
ASEMOITUMINEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄSSÄ Suhde maakuntakaavoitukseen Maakuntakaavan ohjaava vaikutus on huomioitu ja seudun vaiheyleiskaava on periaatteiltaan maakuntakaavan mukainen Maakuntakaava jää yleiskaava-alueella voimaan niiden kysymysten osalta, joita vaiheyleiskaavassa ei ratkaista. Selostuksessa on osoitettu yksityiskohtaisesti miltä osin maakuntakaava jää ja ei jää voimaan Seudun vaiheyleiskaava on maakuntakaavaa syventävä, konkretisoiva (profilointi) tarkentava (esim. keskusta- ja taajama-alueet, joukkoliikenne) osin arvioiva ja uusia näkökulmia esille tuova suunnitelma (esim. Itäinen rantarata)
ASEMOITUMINEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄSSÄ Seudun vaiheyleiskaavan merkityksestä ja asemoitumisesta suunnittelujärjestelmässä on keskusteltu paljon Vaatinut eri osapuolilta sitoutumista ja rohkeutta tarkastella asiaa uusista näkökulmista ja ratkaisuhakuisesti. Ristiriidoiltakaan ei ole vältytty, esim. Mitä oikeusvaikutteisessa kaavassa voi osoittaa ja mitä ei? Keskustelu ja palaute profiloivista oikeusvaikutuksettomista merkinnöistä Kaavan esittämistapa: oikeusvaikutteinen kaava ja oikeusvaikutukseton kokonaissuunnitelma Ratamerkintöihin liittyvä keskustelu Jatkossa suunnitelman tulkinta ja hyödyntäminen vaatii opettelua Rooli ja asema määrittyy myös yksityiskohtaisempien suunnittelukysymysten kautta
SUUNNITTELUN VIITEKEHYS: KUNTIEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN YHTEISTYÖ Keskeisenä ajurina strategisen maankäytön suunnittelun ja elinkeinokehittämisen yhdistäminen Esimerkkikuva SELL-hankkeen valmisteluvaiheesta SELL-hanke Käytännön edellytyksiä yhteistyölle Yhteinen suunnittelu ja tulevaisuusnäkymän luominen sekä investointimahdollisuuksien tunnistaminen kuntarajat unohtaen Konkreettista tarjottavaa yrityksille ja valmiuden viestiminen (myynti) Oikeusvaikutuksettoman alueita yksityiskohtaisemmin profiloivan kokonaissuunnitelman rooli korostuu
SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA TAVOITTEET JA AJATTELUMALLI Seudun tavoitteiden mukainen yhdyskuntarakenne ja alueiden käytön periaatteet Ohjaa seudun kasvua pyrkimys joustavuuteen Juridinen työkalu, mutta samalla myös keskusteluja viestintäväline Elinkeinoinfran lisäksi myös asuinympäristön oltava houkutteleva Suunnittelussa elinkeinokärki vahva kytkeytyminen mm. maakunnan älykkään erikoistumisen ja seudun kasvuohjelman strategisiin linjauksiin Elinkeinoelämältä näkemystä ja ennakointia suunnitteluun maankäytön suunnittelun keinoin syvyyttä myyntiin ja kehittämiseen Kilpailukyky (elinkeinoelämä) Vetovoima (asuminen, palvelut ja ympäristö)
SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA
RATKAISUESIMERKIT Laajenevat teollisuusalueet, mahdollisuudet suurien yksiköiden sijoittamiseen Uudet yhteystarpeet VT15 ja Kotka-Kouvola rata kehitettäviä yhteyksiä Uudet asuinalueet
RATKAISUESIMERKIT Oikeusvaikutteinen yleiskaava Kokonaissuunnitelma Osoitetaan alueiden erityisominaisuuksia = hyödynnetään proaktiivisesti kertomaan alueiden vahvuuksista = ohjataan toimintoja hakeutumaan niille parhaiten soveltuville alueille Lisäksi vielä yksityiskohtaisemmat tapauskohtaiset myyntityökalut teemakokonaisuudet ja kohdekortit
YHTEISTYÖN ELEMENTIT Suunnittelutyön kautta vakiintunut toimintamalli mahdollistaa jatkuvan välittömän keskustelun sidosryhmien välillä vahvistunut ennakointikyky ja systemaattisuus Seudun yleiskaava yhteisenä kommunikaatiovälineenä Seudusta puhutaan luonnollisesti toiminnallisena kokonaisuutena Lisää ymmärrystä kompleksisten asioiden linkittymisestä toisiinsa Yhteinen ja samalla tavoin ymmärretty päämäärä samalla viesti yrityksille Terävöittää seudun vahvuuksien tunnistamista, konkretisoimista ja niistä kertomista Avaa eri asiakokonaisuuksien sidonnaisuuksia ja tärkeyttä päättäjille ja asukkaille Foorumi seudun yhteistyölle ja yhteisen näkemyksen vahvistamiselle Aktiivinen ote tulevaisuuden tekemiseen
SUUNNITTELUPROSESSIN TILANNE Hamina, Kotka, Virolahti ja Miehikkälä hyväksyivät suunnitelman oikeusvaikutteisena yleiskaavana Pyhtää hyväksyi suunnitelman oikeusvaikutuksettomana strategisena maankäytön suunnitelmana Oikaisukehotus ratamerkinnän ja -määräyksen korjaamiseksi uusi hyväksymiskierros teknisen korjauksen osalta Kotkassa ja Haminassa (käytännössä myös muissa kunnissa suunnitteluaineiston yhtenäisyyden varmistamiseksi) Roolin ja tulkinnan opettelua käytännössä, hyödyntämistä
KIITOS! Yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski p. 040 620 8620 pauli.korkiakoski@kotka.fi