Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus "peitteinen metsänkasvatus" Vaihtoehto perinteiselle tasaikäisrakenteiselle metsän kasvatukselle Eri ikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsässä säilyy jatkuva peitteisyys, eikä koko kuvion kattavia avohakkuita tehdä lainkaan Sopii metsänomistajille, jotka tavoittelevat metsiltään ennen kaikkea maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja sekä luonnon monimuotoisuutta, unohtamatta kuitenkaan metsästä saatavia taloudellisia tuloja Varteen otettava vaihtoehto esimerkiksi maisemallisesti ja vesiensuojelullisesti arvokkaalla kohteella Kohteen sopivuus eri ikäisrakenteiseen kasvatukseen on arvioitava aina tapauskohtaisesti
Poimintahakkuu Poimintahakkuussa metsästä poistetaan etupäässä suurimpia puita sekä tietenkin vioittuneita ja sairaita puita Pienempiä puita harvennetaan myös tarpeen mukaan Tavoitteena lisätä valoa ja elintilaa kenttäkerrokseen, jotta alikasvoksesta pystyy kehittymään kasvatuskelpoisia taimia Alikasvosta ei raivata ennen hakkuuta Pientä puustoa tulisi kohteella olla aina reilusti, sillä hakkuussa syntyy aina vaurioita taimille ja myös luontaista poistumaa tapahtuu
Poimintahakkuu Hakkuussa säästetään: Hyväkuntoisia puita Sekapuustoisuutta Säästöpuita/säästöpuuryhmiä, jotka säilyvät samoina hakkuusta toiseen Lahopuita Siirtymävaiheen hakkuu tulee tehdä varovasti, mutta tavanomaista harvennusta voimakkaampana Liian nopeasti harvaksi hakattu metsä on hyvin altis tuulituhoille Hakkuutyö vaatii hyvää ammattitaitoa, jotta jäävään puustoon tulisi mahdollisimman vähän vaurioita Hakkuu tulee suunnitella huolellisesti
Poimintahakkuu Hakkuun ajoitus: Hakkuussa on panostettava jäävän puuston suojelemiseen Yleensä paras aika hakkuulle on talvella On kuitenkin huomioitava, että kovalla pakkasella taimet katkeavat helposti ja niinpä hakkuu tulisi ajoittaa lauhemmille talvipäiville Kantavilla mailla hyvä ajankohta hakkuulle voi olla myös keskikesästä alkusyksyyn Sulalla maalla tehdyssä hakkuussa täytyy ehdottomasti muistaa juurikäävän torjunta varsinkin juurikäävälle riskialttiilla alueilla Hakkuiden aikaväli vaihtelee tapauskohtaisesti ollen yleensä 10 20 vuotta
Kohteen soveltuvuus Yleensä poimintahakkuu soveltuu vain kuusikoihin Valopuut kuten koivu ja mänty eivät menesty varjostuksen alla kuusen tavoin Mäntymetsissä poimintahakkuu on vaihtoehto vain karuimmilla ja vähätuottoisimmilla alueilla Sopivien kuusikoiden tulisi olla tuoreita kankaita tai sitä viljavampia maita tai vastaavia turvemaita Riittävä maan kosteus on tärkeää ja on huomattu kuusen taimettuvan hyvin jopa hieman soistuneilla kohteilla Alikasvosta olisi hyvä olla kuviolla jo entuudestaan Aina parempi mitä enemmän erirakenteisuutta on jo valmiiksi
Poimintahakkuu Sykettä Keski Suomen metsiin hankkeen tiimoilta Pohjoisen Keski Suomen ammattiopiston maille Saarijärvelle tehtiin mallikohteet eriikäisrakenteisesta metsän kasvatuksesta Mallikohteiksi tehtiin poimintahakkuu sekä pienaukkohakkuu Ennen hakkuita molemmat kuviot ovat olleet tasaikäisiä Seuraavat kuvat on otettu poimintahakkuukohteelta noin puoli vuotta hakkuun jälkeen Hankkeessa on tehty myös video eri ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta ja sitä pääset katsomaan tästä linkistä
Kuvia mallikohteelta poimintahakkuun jälkeen
Kuvia mallikohteelta poimintahakkuun jälkeen Ensimmäisessä poimintahakkuussa noin viidesosa hakatusta puusta kertyy ajourilta Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää jättää suuria haapoja, kuten tässäkin kuvassa oikealla näkyy
Kuvia mallikohteelta poimintahakkuun jälkeen
Lähdeaineistoa ja kirjallisuutta aiheesta Hyvän metsänhoidon suositukset. 2014. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus. Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho, O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Porvoo: Bookwell a Sanoma Company. Valkonen, S., Sirén, M. & Piri, T. 2010. Poiminta ja pienaukkohakkuut vaihtoehtoja avohakkuulle. Metsäkustannus. Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus.