Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti
Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo... 7 LÄHTEET... 8 LIITTEET.... 8 Liite 1. Kartta alueesta 892-401-5-100... 8 1
1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa, Höytiän kylässä, noin 10 km päässä Uuraisten keskustasta lounaaseen. Rantayleiskaavan muutoskohde sijaitsee Vahvajärven pohjoisemmassa päässä Isosaaren ja Ruokolahden välisessä niemessä, tilalla Vahvanranta 892-401-5-100. Rantaalueen omistaa yksityinen maanomistaja. Rantayleiskaavaa laadittaessa 2010, kyseenomaiselle rantayleiskaavan mukaiselle ranta-alueelle on kaavoitettu M-alue jossa alueen niemi on MY (M29) -aluetta. Suunnittelualueen kiinteistöllä on rakennusoikeus rannan eteläosassa. Rantayleiskaavan muutoksessa on tarkoitus siirtää rakennusoikeuspaikkaa. Ennen tontin uudelleen kaavoittamista tulee tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukainen selvitys alueen mahdollisista ympäristö- ja luontoarvoista. Luontoselvitys tehtiin 20.5.2017 maastokäynnillä, jossa selvitettiin alueen maasto- ja ympäristöolosuhteita. Selvitys tehtiin varhaisena aamuna klo 04.00, jotta mahdollinen viitasammakon olemassaolo voitaisiin todentaa. Kevät 2017 on ollut erittäin viileä ja kevään tulo on viivästynyt. Tämän vuoksi vielä toukokuussa oli oletettavaa, että viitasammakko olisi ollut keväkututoimissa. Normaalisti tämä ajankohta olisi ollut jo myöhäinen. Alueelta on otettu valokuvia. 2. Maastoinventointi 2.1. M-alue Kohteen M-alue (metsätalouskäytössä oleva alue) on kumpuilevaa kuivahkoa kangasmaastoa, metsätyypiltään puolukkatyypin (Vt) ja mustikkatyypin (Mt) metsää, riippuen maaston kohdasta. Metsässä kasvaa noin 30 40 vuotiasta mäntyä ja koivua sekapuustona. Aluskasvillisuutena M- alueella kasvaa valtalajina mm. puolukkaa, mustikkaa ja metsäkastikkaa. Sammalista yleisin on seinäsammal, mutta kerrossammalta ja karhunsammalta on paikoitellen. Siellä täällä kasvoi myös metsäalvejuurta, kultapiiskua ja vadelmaa. Alueen pohjoisosassa on kumpare, jossa puusto on harvempaa ja maasto kuivempaa puolukkatyyppiä. Nykyinen eteläosan rakentamispaikka on soinen korpialue, jossa kasvaa tiheässä kuusta, koivua ja mäntyä. Ranta on matala ja mutapohjainen, jonka rantakasvillisuus koostuu lähinnä saroista (viiltosara, pullosara, jokapaikansara). Maastoinventoinnin aikana selvitysalueen pohjoisrajan tuntumassa oli teeri soitimella. Kaksi naaraspuolista teertä myös havaittiin. 2
2.2. MY-alue MY-alue (Maa-ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja) sijaitsee selvitysalueen niemessä. M29 lisämerkintä on annettu maisemallisesti merkittävästä alueesta. Niemi on soista isovarpurämettä. Koko MY-alueella kasvaa mm. suopursua, pallosaraa ja vaiveroa. Sammalista alueella kasvaa erilaisia rahkasammalia ja seinäsammalta. Puusto on kitukasvuista mäntyä ja hieskoivua. Ranta on matalaa ja hetteistä. Rannan kasvillisuutena lähinnä saroja, viiltosaraa ja pullosaraa. Myös vaiveroa kasvaa enemmän rannassa. Kohdealueen rannassa ei havaintojen mukaan ole viitasammakon (Rana arvalis) elinaluetta. Ranta ei elinalueena ole välttämättä viitasammakolle suotuisa tiheän ja tiivismättäisen sarakasvuston takia. Sarat muodostavat rantaan korkeahkon kasvusto mätäksen, jolloin sammakon olisi vaikea päästä rantaan maa-alueelle. 3. Vaikutusarviointi M-alueen rakentamiselle ei ole esteitä luontoarvojensa suhteen. Maasto on kumpuilevaa, loivasti länteen päin kohoavaa, kuivahkoa kangasta. Ranta-alue on kuitenkin kauttaaltaan soista. Kuivin ranta-alue on selvitysalueen koillisranta. Koillisosan korkein kohta voisi rakentamisen suhteen olla suotuisin paikka. Nykyinen rakentamispaikka on soista korpialuetta, jossa kasvaa tiehää, kitukasvuista sekapuustoa. Alueella ei ole liito-oravalle eikä viitasammakolle soveliaita elinympäristöjä. MY-alue on soista isovarpurämettä, joka on niin maisemallisesti, kuin luontoarvojensa suhteen merkityksellinen. Isovarpurämeet ovat Suomessa yleisiä, mutta kuitenkin silmälläpidettäviä suotyyppejä. Alueella ei ole muinaismuistolain mukaisia kohteita. (Muinaisjäännösrekisteri) 3
4. Kuvia kohteesta Kuva 1. Kuva nykyisen rakentamisalueen eteläreunasta MY-alueelle. Kuva 2. MY-alueen isovarpurämettä lännestä rantaan päin. 4
Kuva 3. MY-alueen niemenkärjen ranta. Kuva 4. M-alueelta lounaiseen päin (My-alueen raja vasemmalla). 5
Kuva 5. M-alueen pohjoisosaa. Kuva 6. M-alueen mahdollinen rakennuspaikka rantaan päin. 6
Kuva 6. Kuva M-alueelle länsirajalta kuvattuna. 5. Kasvillisuusluettelo Mänty Kuusi Leppä Hieskoivu Paju Mustikka Puolukka Vaivero Suopursu Kevätpiippo Metsäkastikka Kuultapiisku Pinus sylvestris Picea abies Alnus incana Betula pubescens Salix aurita Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idaea Chamaedaphne calyculata Rhododendron tomentosum Luzula pilosa Calamagrostis arundinacea Solidago virgaurea 7
Pallosara Pullosara Viiltosara Corex globularis Corex rostrata Corex acuta Seinäsammal Karhunsammal Kerrossammal Rahkasammalet Pleurozium schreberi Polytrichum Hylocomium splendens Sphagnum LÄHTEET Järvi-Saimaan Palvelut karttaliite rantayleiskaavan muutoskohteista. Uuraisten Kuntapalvelin Louhi. Karttalinkki muutoskohteesta. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_list.aspx LIITTEET. Liite 1. Kartta alueesta 892-401-5-100 https://paikkatieto.uurainen.fi/link/qd27 8
Liite 1 Liite 1. Kartta muutoskohteen sijainnista. (Lähde Järvi-Saimaan Palvelut Oy) Liite 1. Vahvajärven muutoskohteen ranta-yleiskaava. 9