Viialan Yhtenäiskoulu, Keskustan koulurakennus

AKAAN KAUPUNKI Viialan Yhtenäiskoulu, Keskustan koulurakennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 34024P004

Haapala Antti Sisällysluettelo 1 Yleistiedot... 1 1.1 Tilaaja... 1 1.2 Kohde ja lähtötilanne... 1 1.3 Korjaustapaehdotus... 2 1.4 Riskirakenteen määritelmä... 2 1.5 Lähtötietoina käytetyt asiakirjat... 2 2 Korjaustapaehdotus rakenneosittain ja alueittain... 3 2.1 Alapohjarakenteet... 3 2.1.1 Peruskorjauksessa 2014-2015 uusitut alapohjarakenteet... 4 2.1.2 Korjaamattomat vanhat 1950-luvun alapohjarakenteet... 4 2.1.3 C-osan laajennuksen lattiarakenne, käytävät ja opetustilat... 6 2.1.4 C-osan laajennuksen lattiarakenne, liikuntasali... 6 2.2 Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet... 7 2.2.1 Ruokasalin käytävän (A026) ja kirjastotilan (A017) seinä... 7 2.2.2 Liikuntasalin edustalla olevan käytävän seinä... 8 2.3 Välipohjat... 8 2.3.1 Peruskorjauksessa 2014-2015 korjatut välipohjarakenteet (kotelolaattapalkisto)... 9 2.3.2 A-osan 2. ja 3. kerroksen alkuperäiset välipohjarakenteet (ylälaattapalkisto)... 10 2.3.3 Pääsisäänkäynnin aulatilojen alkuperäiset välipohjarakenteet, 1.-3.krs (kotelolaattapalkisto)... 10 2.3.4 Voimistelu- / monitoimisalin alkuperäinen välipohjarakenne (alalaattapalkisto)... 11 2.4 Väliseinärakenteet (vanhat ulkoseinät, maata vasten olevat väliseinät)... 11 2.4.1 Väliseiniksi jääneet vanhat ulkoseinät... 12 2.4.2 Väliseinä A- ja B-osan välillä... 13 2.5 Ulkoseinärakenteet... 13 2.5.1 1950-luvun ulkoseinärakenteet... 13 2.5.2 1980-luvun ulkoseinärakenteet... 14 2.5.3 Ikkunat... 15 2.6 Yläpohjarakenteet... 16 2.6.1 1950-luvun yläpohjarakenteet... 16 2.6.2 Vesikatteet ja sadevesijärjestelmät... 19 2.7 Liitteet... 20

1 (20) Viialan Yhtenäiskoulu, Keskustan koulurakennus 1 Yleistiedot 1.1 Tilaaja Akaan kaupunki Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen PL 34 / Myllytie 3 37801 Akaa 1.2 Kohde ja lähtötilanne Viialan Keskustan koulu Turuntie 3 37830 Akaa Arvioinnin kohteena on Akaan Viialassa sijaitseva koulurakennus, jonka alkuperäiset osat on rakennettu 1950-luvulla. Rakennusta on laajennettu 1980- luvun lopulla, jolloin vanhan koulun yhteyteen on rakennettu liikuntasali oheistiloineen. Lisäksi A-osan yhteyteen on rakennettu myöhemmin lämmönjakohuone ja opetustiloja (ns. wc-tornilaajennus). Rakennuksen alkuperäiset osat sekä wc-tornilaajennus ovat kellarikerros mukaan lukien pääosin 4-kerroksisia ja 1980-luvulla rakennettu C-osan laajennus pääosin 1-kerroksinen. Rakennukseen on 1980 luvun loppupuolella on toteutettu vaiheittain peruskorjaus. Rakennus on peruskorjattu uudelleen vuosina 2014-2015, jolloin tarkoituksena on ollut poistaa koulussa ennen peruskorjausta koetut sisäilmaongelmat. Ennen peruskorjausta, A-Insinöörit Suunnittelu Oy on vuonna 2013 suorittanut rakennuksessa rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimuksen, jonka tavoitteena on ollut selvittää rakenteissa todettujen mikrobivaurioiden ja sisäilman laatuun vaikuttavien haittatekijöiden syitä ja laajuutta sekä tuottaa perus- ja pohjatietoja rakennuksen korjaus- / peruskorjaushankkeeseen. Peruskorjauksen jälkeen rakennuksessa on koettu yhä rakennukseen ja sisäilman laatuun liitettyjä oireita, jonka johdosta rakennuksessa on FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n toimesta suoritettu vuoden 2017 aikana uusia tutkimuksia rakenteiden kuntoon ja sisäilman laatuun liittyvien haittatekijöiden selvittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella rakenteissa esiintyy mikrobivaurioita, joista on todettu ilmayhteys sisäilmaan. Mikrobivaurioita esiintyy mm. ulkoseinien lämmöneristeissä, korjaamattomissa ala- ja välipohjarakenteissa sekä väliseiniksi jääneissä entisissä ulkoseinärakenteissa. Lisäksi viitteitä mikrobivaurioista esiintyy mm. liikuntasalin seinärakenteissa.

2 (20) 1.3 Korjaustapaehdotus Korjaustapaehdotus on ehdotus kohteessa havaittujen sisäilmaongelmien syiksi arvioitujen kosteusvaurioiden ja muiden sisäilmaongelmien korjaamiseksi. Korjaustapaehdotus on luonnosvaiheen suunnitelma, jonka pohjalta pystytään arvioimaan korjausten laajuutta ja kustannustasoa. Korjaustapaehdotus ei ole lopullinen korjaussuunnitelma. Korjaustapaehdotus kattaa havaittujen ongelmien korjaamisen lisäksi myös riskirakenteiksi arvioitujen rakenneosien korjaukset siinä laajuudessa, kun ne on ollut mahdollista käytettävissä olleista asiakirjoista arvioida. Korjaustapaehdotuksessa ei ole huomioitu käyttäjän tarpeeseen perustuvia tilojen käyttötarkoituksen tai tilajärjestyksen mahdollisia muutoksia eikä niiden kustannusvaikutuksia. Korjaustapaehdotukseen on liitetty pohjakuvat rakennuksen kerroksista, joiden avulla on havainnollistettu missä osissa rakennusta korjauksia tehdään milläkin tavalla. Liitteenä on kustannusarvio, joka on laadittu korjaustapaehdotuksen ja pohjakuvien pohjalta ja se on siten suuntaa antava. 1.4 Riskirakenteen määritelmä Riskirakenne on rakenneratkaisu, joka on kosteusvaurioaltis joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyryn liikkeen tai muun veden kulkeutumisen johdosta. Rakenne on voitu suunnitella väärin kosteusteknisesti toimimattomaksi tai rakenne on vaurioitunut rakennusvaiheessa rakennekosteuden vaikutuksesta. Riskirakenne voi sisältää materiaaleja, jotka ovat sisäilman epäpuhtauslähteitä. Teknisen käyttöiän umpeutuessa rakenne voi muuttua riskirakenteeksi. Eri aikakausien rakennusten rakenteista on määritelty riskiherkimmät tyypillisimmät tai ongelmallisimmat rakenteet. Kaikki riskirakenteet eivät ole välttämättä vaurioituneita, mutta ovat vaurioitumisherkkiä ja rakenteet on syytä tutkia vaurioiden ennaltaehkäisemiksi. (TTL - Arvorakennusten käytettävyys ja hyvät korjauskäytännöt (ARVO), 2013.) 1.5 Lähtötietoina käytetyt asiakirjat Tämä korjaustapaehdotus perustuu FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n 19.1.2017 päivättyyn kuntotutkimusraporttiin sekä sen lähtötietoina olleisiin asiakirjoihin. Päivityksessä lisätyt korjaustavat perustuvat yläpohjan lisätutkimuksiin, jotka on lisätty FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n 2.7.2018 päivättyyn kuntotutkimusraporttiin.

3 (20) 2 Korjaustapaehdotus rakenneosittain ja alueittain Kuntotutkimuksessa havaittujen riskirakenteiden perusteella suuritöisimmät korjaustoimet ovat alkuperäisten kotelovälipohjien ja ulkoseinien purkaminen mikrobivaurioituneista materiaaleista sekä niiden rakentaminen lämpö- ja kosteusteknisesti toimiviksi. Niiden korjaaminen täysin riskittömiksi on vaikeaa ja vaatii erityisen tarkkaa suunnittelua ja huolellista työtä. 2.1 Alapohjarakenteet Rakennus on korjattavissa jäljempänä esitetyllä tavalla. Rakennuksessa on erilaisia alapohjarakennetyyppejä. Suurin osa alapohjarakenteista on uusittu peruskorjauksessa 2014-2016, mutta rakennuksessa on myös osittain vanhoja alkuperäisiä 50-luvun alapohjarakenteita sekä 1980-luvun lopussa, laajennustöiden yhteydessä rakennettuja alapohjarakenteita. Peruskorjauksessa uusittu rakenne Korjaamaton/ vanha rakenne Alapohja 1980 luku, puulattia Alapohja 1980 -luku

4 (20) 2.1.1 Peruskorjauksessa 2014-2015 uusitut alapohjarakenteet AP1 lattiapinnoite (muovimatto) teräsbetonilaatta 80mm lämmöneristys 150mm (EPS 100 lattia) kapillaarisora yli 200mm suodatinkangas Uusituissa alapohjarakenteissa ei todettu viitteitä sisäilmaan vaikuttavista vaurioista tai niiden aiheuttajista. Alapohjarakenteesta puuttuu maanvastaisten seinien sisäpuolisen kuorimuurauksen alta vuoden 2014-2015 peruskorjaussuunnitelmissa esitetty laatan vahvistus, jonka on syytä epäillä aiheuttaneen halkeamia mm. ruokalan käytävän sisäpuoliseen kuorimuuraukseen. Lattiarakenne säilytetään ja sisäpuolinen kuorimuuraus korvataan puuttuvan laatan vahvistuksen vuoksi kevyemmällä seinärakenneratkaisulla. 2.1.2 Korjaamattomat vanhat 1950-luvun alapohjarakenteet Rakennuksen aulatilassa A004, porrashuoneessa C001 sekä varastotilassa A019 on yhä alkuperäiset 1950-luvun alapohjarakenteet. Varastotilan alapohjarakenne eroaa aulatilan sekä porrashuoneen rakenteesta. Aulatilan A004 ja porrashuoneen C001 alapohjarakenne: AP2 sementtimosaiikki betoni 110mm tyhjä tila n. 100mm:ä (porrashuoneessa) hiekkatäyttö Aulatilan lattian alla kulkee vanhoja tekniikkakanaaleja ja aulatilan lattiassa on muottilaudoituksia sisältä kaivo, joiden sisäilmassa on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua. Tekniikkakanaalien ja kaivon luukut eivät ole tiiviitä ja niistä voi kulkeutua mikrobeja sisäilmaan. Rakenne luokitellaan riskirakenteeksi puuttuvan alapuolisen kapillaarikatkon sekä puuttuvan alapuolisen lämmöneristeen vuoksi. Vanhat alapohjarakenteet, tekniikkakanaalit sekä kaivot puretaan pois. Vanhaa maatäyttöä poistetaan noin 500 mm:n syvyydeltä ja kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas.

5 (20) Alapohjan rakennekerrokset rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Alapohjan kapillaarikatko varustetaan radonputkistolla. o o o Korjaussuunnittelussa huomioidaan uuden rakenteen kosteustekninen toiminta. Purkutyössä huomioidaan anturan alapinnan korkeustaso sekä luiskaukset tarvittaessa. Lisäksi huomioidaan mahdolliset kantavat laatanosat, joita ei saa purkaa. Uusien lattiapinnoitteiden tulee olla alapuolisen rakenteen kanssa yhteensopivia. Vanhojen anturoiden sekä muiden alapohjan rakenteiden muottilaudat ja asennuskiilat poistetaan alapohjan korjaustöiden yhteydessä. Alapohjan purkutyön yhteydessä puretut lattian alapuoliset putkistot ja muu tekniikka uusitaan niiltä osin, kun ne ovat käytössä. Kaikki uuden alapohjarakenteen läpi menevät läpiviennit sekä lattiaseinä/lattia-pilariliittymät tiivistetään. Kantavien väliseinien ja pilarien alaosiin tehdään kapillaarikatko injektoimalla. Varastotilan A019 alapohjarakenne: AP3 lattiapinnoite (uusi muovimatto + vanha vinyylilaatta) betoni 90mm pikisively (vedeneriste) betoni 60mm hiekkatäyttö Varastotilan lattiarakenteessa (AP3) ei ole havaittu viitteitä vaurioista, mutta rakenne luokitellaan riskirakenteeksi puuttuvan alapuolisen kapillaarikatkon sekä puuttuvan alapuolisen lämmöneristeen vuoksi. Vanhat alapohjarakenteet puretaan pois. Vanhaa maatäyttöä poistetaan noin 500 mm:n syvyydeltä ja kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas. Alapohjan rakennekerrokset rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Alapohjan kapillaarikatko varustetaan radonputkistolla. o Korjaussuunnittelussa huomioidaan uuden rakenteen kosteustekninen toiminta.

6 (20) o o Purkutyössä huomioidaan anturan alapinnan korkeustaso sekä luiskaukset tarvittaessa. Lisäksi huomioidaan mahdolliset kantavat laatanosat, joita ei saa purkaa. Uusien lattiapinnoitteiden tulee olla alapuolisen rakenteen kanssa yhteensopivia. 2.1.3 C-osan laajennuksen lattiarakenne, käytävät ja opetustilat AP4 lattiapinnoite (muovimatto) pintalaatta + ontelolaatta 275mm tyhjä tila n. 400mm lämmöneriste (EPS) täyttömaan päällä C-osan laajennuksen lattiarakenteissa (AP4) ei havaittu viitteitä vaurioista tai niiden aiheuttajista. Suositellaan lattia- ja seinärakenteiden liitoksien tiivistämistä siten, että ontelolaataston alapuolisesta ilmatilasta ei tapahdu ilmavuotoa sisäilmaan sekä ilmatilan alipaineistamista. 2.1.4 C-osan laajennuksen lattiarakenne, liikuntasali AP5 parketti vaneri 32mm ristikoolaus 2x45mm lauta 22mm ontelolaatta 260mm tyhjä tila n. 150mm lämmöneriste (EPS) täyttömaan päällä Liikuntasalin lattiarakenteissa (AP5) ei havaittu viitteitä vaurioista. Liikuntasalin parkettilattian alla, kantavan ontelolaatan päällä, on kuitenkin jonkin verran rakennusjätteitä ja sahanpurua, joka aiheuttaa mahdollisen riskin. Rakennusjätteet ja sahanpuru suositellaan poistettavaksi. Samassa yhteydessä suositellaan tiivistettäväksi lattia- ja seinärakenteiden välinen liitos. Alapuolisen ilmatilan alipaineistus.

7 (20) 2.2 Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet Ulkopuolista maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet on merkitty alla olevaan piirustukseen vihreällä. 2.2.1 Ruokasalin käytävän (A026) ja kirjastotilan (A017) seinä PM1 maali + rappaus kalkkihiekkatiili 130mm ilmarako 40mm kosteuseristys (vanha bitumisively) betoninen perusmuuri bitumihuopakermi lämmöneristyslevy (EPS) Sisäpuolisessa kuorimuurauksessa on halkeamia, jotka todennäköisesti johtuvat alapohjarakenteen painumisesta ja tiiliseinän alta puuttuvasta laatan vahvistuksesta.

8 (20) Kuorimuuraus puretaan ja seinärakenne suunnitellaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi huomioiden lattian kantokapasiteetti. 2.2.2 Liikuntasalin edustalla olevan käytävän seinä PM2 maali + rappaus kalkkihiekkatiili 130mm ilmarako 20mm SPU-lämmöneristelevy 50mm kosteuseristys (vanha bitumisively) betoninen perusmuuri bitumihuopakermi lämmöneristyslevy (EPS) Tiiliseinän takana on paikoitellen yhteys ulkoseinän vanhoihin eristemateriaaleihin (toja-eriste), joista saattaa kulkeutua mikrobiepäpuhtauksia sisäilmaan. Rakennusfysikaalisesti tarkastellen sisäpuolisena lisälämmöneristyksenä ko. tapauksessa SPU-levyä parempi vaihtoehto olisi kapillaarista kosteutta tehokkaasti siirtävä kalsiumsilikaattieriste. Kuorimuuraus puretaan ja vanhat toja-eristeet poistetaan. Seinärakenteen (SPU-eristetty) kosteustekninen toiminta varmistetaan rakennusfysikaalisin laskelmin. Seinän sisäverhous rakennetaan uudelleen kevytrakenteisena erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. o Rakennusfysikaalinen toiminta huomioidaan korjaussuunnitelman rakennetyypissä. 2.3 Välipohjat Rakennuksessa on erilaisia välipohjarakennetyyppejä, joista suurin osa on uusittu peruskorjauksessa 2014-2016. Rakennuksessa on myös useita erilaisia alkuperäisiä 50-luvun välipohjarakenteita sekä joitakin 1980-luvun lopussa, laajennustöiden yhteydessä rakennettuja välipohjarakenteita.

9 (20) Korjatut välipohjarakenteet (kotelolaatta) Ylälaattapalkisto (pintalaatan alla valupaperi, vuorivillaeriste tai huokoinen kuitulevy) Vanha alkuperäinen välipohjarakenne (sisältää turvetta, sahanpurua ja ylälaatan muottilaudoitukset) Alalaattapalkisto (pintarakenne puurakenteinen, eristeenä sahanpuru) Ontelolaattavälipohja Ylälaattapalkisto (ei eristekerroksia) 2.3.1 Peruskorjauksessa 2014-2015 korjatut välipohjarakenteet (kotelolaattapalkisto) VP1 lattiapinnoite (muovimatto) teräsbetonilaatta n. 80mm suodatinkangas EPS-eriste 50mm (palkkiväleissä) kevytsoratäyttö (palkkiväleissä) vanha alalaattapalkisto alakattorakenteet Peruskorjatuissa kotelolaattavälipohjissa ei ole havaittu viitteitä vaurioista tai niiden aiheuttajista. Välipohjarakenteiden eristekerroksista kuitenkin tapahtuu

10 (20) ilmavuotoja alapuolisiin tiloihin alapinnoissa olevien epätiiveyskohtien, reikien ja läpivientien kautta sekä yläpuolisiin tiloihin ylälaatan ja seinien liittymäkohdista. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia. Seinien ja laattojen liittymäkohdat sekä reiät ja läpiviennit tiivistetään erillisen korjaussuunnitelman tiivistysdetaljien mukaisesti. Tiivistystyön onnistuminen varmistetaan merkkiainekokein. 2.3.2 A-osan 2. ja 3. kerroksen alkuperäiset välipohjarakenteet (ylälaattapalkisto) VP2 lattiapinnoite pintabetonilaatta n. 50mm valusuoja, villaeriste tai huokoinen kuitulevy kantava betoniholvi (ylälaattapalkisto) Alkuperäisissä ylälaattavälipohjarakenteissa ei ole havaittu merkittäviä viitteitä vaurioista tai niiden aiheuttajista mutta rakenteesta todettiin ilmavuotoja sisäilmaan päin. Seinien ja laattojen liittymäkohdat sekä reiät ja läpiviennit tiivistetään erillisen korjaussuunnitelman tiivistysdetaljien mukaisesti. Tiivistystyön onnistuminen varmistetaan merkkiainekokein. 2.3.3 Pääsisäänkäynnin aulatilojen alkuperäiset välipohjarakenteet, 1.-3.krs (kotelolaattapalkisto) VP3 sementtimosaiikki pintabetonilaatta muottilaudoitus (palkkiväleissä) alkuperäinen sahanpuru- / turve-eristys (palkkiväleissä) kantava betoniholvi (alalaattapalkisto) Aulatilan sahanpurueristeissä on jo aiemmissa tutkimuksissa havaittu mikrobivaurioita (Lähde: A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n sekä Immosen raportit). Tutkimusten mukaan välipohjissa esiintyy epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta tapahtuu ilmavuotoja.

11 (20) Välipohjarakenteen pintalaatta puretaan ja muottilaudoitukset sekä vanhat eristeet poistetaan. Alalaattapalkisto hiekkapuhalletaan. Välipohjan rakenteet rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Seinä- ja välipohjarakenteiden liitokset tiivistetään huolellisesti uudelleen rakentamisen yhteydessä. 2.3.4 Voimistelu- / monitoimisalin alkuperäinen välipohjarakenne (alalaattapalkisto) VP4 sormiparketti ponttilaudoitus 32 mm alkuperäinen sahanpurueristys n. 420 mm (palkkiväleissä) kantava betoniholvi (alalaattapalkisto) Voimistelusalin sahanpurueristeissä ei todettu mikrobivaurioita. Rakenne on kuitenkin luokiteltavissa riskirakenteeksi vaurioherkän eristysmateriaalin vuoksi ja se suositellaan korjattavaksi. Tehdyissä tutkimuksissa todettiin myös, että välipohja- ja seinärakenteiden liitokset eivät ole tiiviitä, jolloin eristemateriaalin epäpuhtaudet saattavat kulkeutua sisäilmaan. Parketti sekä ponttilaudoitus puretaan, purueristeet poistetaan ja alalaattapalkisto hiekkapuhalletaan. Välipohjan rakenteet rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Seinä- ja välipohjarakenteiden liitokset tiivistetään huolellisesti uudelleen rakentamisen yhteydessä. 2.4 Väliseinärakenteet (vanhat ulkoseinät, maata vasten olevat väliseinät) Rakennuksessa esiintyy väliseinärakenteita, jotka ovat aiemmin olleet ulkoseinärakenteita (punaisella viivalla merkityt). Lisäksi A-siiven aulan ja B- siiven väliin sää seinärakenne, joka ainakin paikoin sisältää eristemateriaaleja (kuvassa sininen katkoviiva).

12 (20) 2.4.1 Väliseiniksi jääneet vanhat ulkoseinät VS1 maali ja rappaus n. 30mm kantava massiivitiilirunko 270mm lämmöneriste 50mm (toja-levy tai vuorivilla) poltettu tiili 180mm (vanha julkisivumuuraus) maali ja rappaus n. 20mm Seinien lämmöneristeissä esiintyy paikoitellen vahvoja viitteitä mikrobivauriosta ja havaintojen perusteella niistä on mahdollista tapahtua ilmavuotoja sisäilmaan. Ei-kantava entinen ulkoverhousmuuraus puretaan ja vanhat eristeet poistetaan. Kantava massiivitiilirunko hiekkapuhalletaan ja puhdistetaan. Seinärakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.

13 (20) 2.4.2 Väliseinä A- ja B-osan välillä VS2 (opetustilasta B005 A-osan suuntaan) maali ja rappaus n. 30mm massiivitiili 270mm huokoinen kuitulevy bitumisively perusmuuri Seinärakenteessa esiintyvästä huokoisesta kuitulevystä otetusta näytteestä löytyy viite mikrobivauriosta. Vanhat vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan ja massiivitiilirunko hiekkapuhalletaan, mikäli se on mahdollista purkamatta kantavia rakenteita. Seinärakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 2.5 Ulkoseinärakenteet 2.- 4. kerros 1950 luvun ulkoseinä 1980 luvun ulkoseinä, ns. valesokkeli 1980 luvun ulkoseinä, alaosa korjattu 2.5.1 1950-luvun ulkoseinärakenteet US1 maali ja rappaus n. 30mm kantava massiivitiilirunko 270mm lämmöneriste 50mm (vuorivillavanu tai kuitulevy) julkisivutiili 180mm

14 (20) rappaus n. 20mm Seinärakenteen eristeistä otetuista näytteistä löytyy viitteitä mikrobivauriosta. Vuosina 2014-2015 tehdyn peruskorjauksen korjaussuunnitelmissa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) on esitetty, että julkisivun kosteusvaurioituneilta alueilta uusitaan lämmöneristeet ja kuorimuuraus. Peruskorjausta varten tehdyssä kuntotutkimusraportissa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) on esitetty, että ulkoseinärakenteiden eristetilojen kuntoa tulee tutkia lisää korjauslaajuuden selvittämiseksi. Työmaa-aikaisten asiakirjojen ja digikuvien perusteella ulkoseinärakenteita ei ole korjattu suunnitelmien mukaisesti. Digikuvien perusteella työmaa-aikainen kosteudenhallinta on ollut puutteellista (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, kuntotutkimusraportti 2017). Seinärakenteessa on yhä vaurioituneita eristemateriaaleja ja vaurioiden todellista laajuutta on mahdotonta määrittää tarkasti. On myös mahdollista, että rakenne on vaurioitunut peruskorjauksen 2014-2015 yhteydessä lisää puutteellisen kosteudenhallinnan vuoksi. Rakenne luetaan riskirakenteeksi julkisivuverhouksen puuttuvan tuuletuksen vuoksi. Julkisivumuuraus rappauksineen ja vanhat vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan. Massiivitiilirunko puhdistetaan mekaanisesti. Ulkoseinän rakenteet rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 2.5.2 1980-luvun ulkoseinärakenteet C-osan 1980-luvulla rakennetun laajennusosan alkuperäisiä ulkoseinärakenteita on muutettu peruskorjauksen 2014-2015 yhteydessä. Peruskorjauksen jälkeen rakenne on seuraava: US2 (liikuntasali) sisäverhouslevy, kipsilevy (pääosin vanha) höyrynsulkumuovi (pääosin vanha) pystykoolaus 50x50 (pääosin vanha) lämmöneristys, mineraalivilla (pääosin vanha) + vaaka-teräsorret (vanhat) korjaussuunnitelmasta poiketen tuulensuojakipsilevy (pääosin vanha) tuulensuojavilla 100mm (uusi) pystykoolaus, kevytorsi 20mm (uusi) vaakakoolaus 22mm (uusi) Sto Ventec julkisivujärjestelmä o Sto Ventec rappauslevy o silikonihartsipinnoite, hierrettävä

15 (20) US3 (musiikkiluokka) sisäverhouslevy, kipsilevy höyrynsulkumuovi puurunko + mineraalivillaeristys tuulensuojalevy, kipsilevy tuulensuojavilla 100mm (uusi) pystykoolaus, kevytorsi 20mm (uusi) vaakakoolaus 22mm (uusi) Sto Ventec julkisivujärjestelmä o Sto Ventec rappauslevy o silikonihartsipinnoite, hierrettävä Seinärakenteiden eristemateriaaleissa sekä tuulensuojalevyissä esiintyy mikrobivauriota ja ilmavuotoja sisäilmaan. Rakenteita ei ole tehtyjen tutkimusten sekä työmaa-aikaisten asiakirjojen ja digikuvien perusteella toteutettu korjaussuunnitelman (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) mukaisesti. Seinärakenteet puretaan kantavaa pilari-palkkirunkoa lukuun ottamatta ja rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. o o Uudelleenrakentamisessa kiinnitetään erityistä huomioita työmaaaikaiseen kosteudenhallintaan sekä rakenteiden ja rakenneliitosten tiiveyteen Korjaussuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota seinien alapään kosteustekniseen toimintaan. Seinän alapää toteutetaan siten, että puu- tai mineraalivillamateriaaleja ei ole < 400mm:n etäisyydellä ulkopuolisen maanpinnan yläpuolella. 2.5.3 Ikkunat Lähtötietojen perusteella on oletettu, että suurin osa ikkunoista on uusittu 1980-luvun lopulla. o o Ikkunoiden tekninen käyttöikä on ikkunatyypistä ja rasitusluokasta riippuen 30-60 vuotta (RT 18-10922). Ikkunoiden uusimisen tarve on syytä tarkastella julkisivukorjauksen yhteydessä.

16 (20) 2.6 Yläpohjarakenteet Yläpohjarakenteiden kotelolaattarakenteet purettu Vanha IV-konehuone. Konehuoneen alta ei sanapurueristeitä tai muottipuulaudoituksia ole purettu Kokonaan uusittu yläpohjarakenne Kattokaltevuutta muutettu Kattomuutoksia ja kattoikkuna laitettu umpeen 2.6.1 1950-luvun yläpohjarakenteet 1950-luvun yläpohjarakenteet (A, B ja C osat) ovat alun perin olleet betonisia ylälaatta- tai alalaattapalkistoja sekä kotelopalkkilaattoja. Kotelolaattapalkistoista on peruskorjauksessa 2014-2015 pääosin purettu ylälaatta sekä mikrobivaurioiset laatan muottilaudoitukset ja vanhat eristeet korjaussuunnitelman (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) mukaisesti. Purkamatta on vastoin purkusuunnitelmaa jätetty ilmanvaihtokonehuoneiden kohdalla olevat vanhat yläpohjarakenteet. YP1 (A-osa yleensä, peruskorjauksen jälkeen) vanhat vesikattorakenteet puhallusvilla (mineraalivilla) 500mm höyrynsulku, kumibitumikermi vanha ylälaattapalkisto uusi pintakäsittely / -materiaali A-osa yleensä YP2 (A-osan aulan puoleinen pääty, B-osa sekä C-osa parven alueella) vanhat vesikattorakenteet puhallusvilla (mineraalivilla) 500mm vanha alalaattapalkisto höyrynsulku, kumibitumikermi uusi pintakäsittely / -materiaali

17 (20) A-osan aulan puoleinen pääty ja B-osa C-osa, parven alue YP3 (C-osan voimistelu- / monitoimisali) vanhat vesikattorakenteet puhallusvilla (mineraalivilla) 1200mm vanha alalaattapalkisto tuulettumaton ilmaväli o vanhaa eristevillaa / kutterinlastua o vanhat iv-kanavat vanha alakatto o valaisimet upotettu C-osa, monitoimisali YP4 (C-osan laajennus, liikuntasali, peruskorjauksessa korotettu osa) Uusi rakenne: bitumikermikate (uusi) raakaponttilaudoitus 19mm uudet kattopukit 50x100 vanhan bitumikermin päällä Vanha rakenne: palahuopakate (vanha, suunnitelman mukaan rei itetty) raakaponttilaudoitus 22mm puurunko 100 125mm + tuuletusrako n. 75 100mm huokoinen kuitulevy vanha runkorakenne + mineraalivilla n. 200mm harvalaudoitus 22mm höyrynsulkumuovi sisäverhouslevy uudet sisäverhous- / akustointirakenteet

18 (20) YP5 (A-osan lounaan puoleinen pääty, viisto ylälaattapalkisto) bitumikermikate (vanha) vanerilevy laudoituksia lämmöneriste 170 mm (sahanpuru, vuorivilla) ylälaatta 1) Ilmanvaihtokonehuoneiden kohdalla yläpohjarakenteessa (A-, B- ja C-osat) on vastoin korjaussuunnitelmaa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) jäljellä vanhat yläpohjan purueristeet sekä kotelopalkiston ylälaatan muottilaudoitukset. Kuvien perusteella muottilaudoituksessa näkyy viiteitä mikrobiepäpuhtauksista. 2) Alalaattapalkistojen (YP2) höyrynsulkuna toimivat kumibitumikermit on korjaussuunnitelman (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) mukaisesti pitänyt liimata kiinni palkkien kylkiin. Höyrynsulkukermit ovat ainakin paikoitellen irti. Lisäksi palkkien ympärille on korjaussuunnitelman mukaisesti pitänyt asentaa 100mm:n levyeriste (Paroc Extra). Palkkien levyeristeet puuttuvat kokonaan. 3) B-osan yläpohjarakenteessa (YP2) on todettu mm. luokkatilan B210 kohdalla selviä, todennäköisesti vuotovesistä aiheutuneita kosteusvauriojälkiä sekä mikrobiperäistä hajua. Otetussa näytteessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. 4) Voimistelu- / monitoimisalin yläpohjassa on alalaattapalkiston alapuolinen alaslasku, jonka päällä on vanhoja eristevilloja. Eristekerroksesta on ilmayhteys sisäilmaan ja merkkiainekokeiden perusteella eristekerroksesta sekoittuu ilmaa ainakin opettajien työtilaan (C204). Rakenteesta puuttuu myös höyrynsulkukerros. 5) Liikuntasalin yläpohjassa on selviä jälkiä vanhoista vesivuodoista. Eristemateriaaleissa on viite mikrobivauriosta. 6) Viiston ylälaattapalkiston (YP5) rakenneavauksessa (A312) havaittiin rakennusmateriaaleissa selviä kosteusvauriojälkiä. Yläpohjan eristeissä todettiin vahvoja viitteitä mikrobivauriosta. 1) Yläpohjarakenne (iv-konehuoneiden alapohjarakenne) suositellaan korjattavaksi korjaussuunnitelman mukaisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun iv-koneiden käyttöikä on päättynyt ja niitä uusitaan. Väliaikaisena ratkaisuna suositellaan poistamaan rakenteesta vaurioherkät materiaalit (purueristeet ja muottilaudoitukset) niiltä osin, kun se on mahdollista purkamatta kuorilaattaa. Väliaikaisessa korjauksessa suoritettavat toimenpiteet ja rakennekerrokset tulee suunnitella erikseen rakenteen rakennusfysikaalinen toiminta huomioiden. Yläpohjarakenteen tiiveys

19 (20) varmistetaan siten, että yläpohjarakenteesta ei tapahdu ilmavuotoja sisäilmaan. 2) Yläpohjarakenteen YP2 kumibitumikermit liimataan kiinni palkkeihin ja palkit eristetään korjaussuunnitelman mukaisesti (A-Insinöörit Suunnittelu Oy). 3) Yläpohjarakenteessa YP2 (B-osa) varmistetaan että vaurion aiheuttaja on korjattu. Mahdollisia syitä mm. kattovuoto, iv-konehuoneen kondenssivesivuoto tai peruskorjausaikainen vesivuoto. Mahdollisena syynä myös vastoin korjaussuunnitelmaa eristämättä jätetyt alalaattapalkiston palkit (kts. kohta 2). Vaurion korjaus: Puretaan alakatot ja hiekkapuhalletaan alalaattapalkiston alapinta. 4) Alalaattapalkiston (YP3) alapuolisen alaslaskun sisällä olevat vanhat eristeet poistetaan. Rakenne varustetaan höyrynsulkukerroksella erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 5) Liikuntasalin yläpohjarakenne (YP4) puretaan alakautta ja vaurioituneet eristeet poistetaan. Yläpohjarakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 6) Viisto ylälaattapalkisto (YP5) puretaan yläkautta ylälaatan yläpintaan asti. Ylälaatan pinta puhdistetaan mekaanisesti. Yläpohjarakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 2.6.2 Vesikatteet ja sadevesijärjestelmät Rakennuksessa on huopakate. Lähtötietojen perusteella peruskorjauksessa on uusittu pintahuopa C-osan laajennukselle. Muiden vesikatteiden iästä ei ole tietoa. Alueelliset sadevesijärjestelmät on uusittu ja C-osassa on asennettu uusi kouru vanhan sisään. Sadevesijärjestelmän iästä ei ole tietoa. Vanhoissa kouruissa ja syöksyissä on havaittu vuotoja tilaajalta saatujen valokuvien perusteella. A-siivessä on hyvin eri ikäisiä ja eri kuntoisia vesikatteita. Osa A-alueen vesikatteesta puretaan viiston ylälaattapalkiston korjauksen yhteydessä (YP5). 1) A-siiven huopakate uusitaan pois lukien uuden ilmanvaihtokonehuoneen (2015) vesikate. Sadevesikourut ja syöksytorvet uusitaan samalla.

20 (20) Yleisesti vesikatteista: Huopakatteiden tekninen käyttöikä on tyypistä riippuen 25 35 vuotta. Räystäskourujen ja syöksytorvien tekninen käyttöikä on 25 40 vuotta. (RT 18-10922) Hankesuunnittelussa on syytä huomioida huopakatteiden ja sadevesijärjestelmien uusimistarve. Sadevesikourujen ja syöksytorvien vuotokohdat tulee paikata. 2.7 Liitteet Liite 1, Korjauskustannusarvio Allekirjoitus Tampere Rakennusterveys ja sisäilmasto Projektipäällikkö Antti Haapala puh. +358 44 704 6275 antti.haapala@fcg.fi Tiimipäällikkö Matti Kiljunen puh. +358 44 750 5334 matti.kiljunen@fcg.fi

Kustannuslaskenta Paavo Kero Kustannuslaskennan perusteita, päivitetty Kohde: Tilaaja: Viialan Keskustan koulu Akaan kaupunki Turuntie 3 Tekninen toimi 37830 Akaa Henri Salonen Tämä kustannuslaskenta perustuu FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n 19.1.2017 päivättyyn kuntotutkimusraporttiin sekä sen lähtötietoina olleisiin asiakirjoihin. Tämä laskenta päivittyy tulevaisuudessa lattiapinnoitteiden kuntotutkimusten, ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimusten tulosten valmistuttua. Kustannusarvio on alustava, eikä se perustu tarkkoihin suunnitelmiin tai kattavaan hankesuunnitelmaan. Kustannusarviota on tarkoitus käyttää hankepäätöksen tukena. Hankesuunnittelun tarkentaessa tavoitteet ja suunnitteluratkaisut, on suositeltavaa päivittää kustannusarviota investointipäätöstä varten. Yleisenä perusteena kustannuslaskennassa on tilajärjestyksen uudelleen rakentaminen samanlaiseksi kuin nykyhetkellä. Määrälaskenta on suoritettu tilaajalta saaduista arkkitehtikuvista. Kuvien ollessa puutteellisia, määrälaskennassa käytetään kustannuslaskijan tekemää arviota mitoista ja määristä. Arvio perustuu laskijan kokemukseen tavanomaisista mitoista rakennusosille. Laskennan hinnoittelu perustuu pääosin RT-kustannuslaskentaohjelman hinnastoon laskentakohteen alueella. Ohjelman hinnastoa on täydennetty sisäilmakorjauksissa käytetyillä toimenpiteillä. Rakennusajankohtana on käytetty nykyhetkeä. Hintasuhdanteen vaihtelut saattavat vaikuttaa kustannuksiin. Kustannuslaskenta on päivitetty yläpohjan lisätutkimuksien jälkeen. Laskentaan on lisätty päivitetyn korjaustapaehdotukseen (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ) lisätyt toimenpiteet. Alla luettelo laskennassa tehdyistä täydennyksistä ja oletuksista: - julkisivuihin ei ole laskettu ikkunoiden uusimista - vesikattoihin ei ole laskettu vesikatteen tai sadevesijärjestelmän uusimista - tilapinnat on laskettu tavanomaisin, kohteeseen soveltuvin pinnoittein - varusteisiin on laskettu kiinteiden kalusteiden siirtoja purkulaajuuden mukaan - talotekniikan kustannuserä sisältää purkamisen takia tehtävät siirrot - ilmanvaihtojärjestelmälle on laskettu kanavien nuohous, säätö ja mittaus Kustannuksiin mahdollisesti vaikuttavat tekijät ja riskit: - kuntotutkimuksissa havaitsematta jääneet riskit - hintatason muutokset ennen työmaa-aikaa - liikuntahallin alapohjan puhdistuksen vaikeus - vanhan yläpohjatäytteen poistaminen iv-konehuoneen alta hankalaa - lisä- ja muutostyöt Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Osmontie 34, PL 950 00601 Helsinki Kustannuslaskelma, päivitetty Raporttityyppi Tiivis kustannuslaskelma : Hanke: Akaa Viialan Keskustan koulu Rakennuslup a: Osoite: Turuntie 3 Osoite 2: Postinumero: 37830 Postitmp: Akaa Maa: Suomi Tulostuspäivä: 05.07.2018 Muokkauspäivä: 02.01.2018 Laskelman laajuus: 7308 brm² ALV-%: 24,00 Kustannukset/laajuus ALV 0%: 559 /brm² Kustannukset/laajuus sis. ALV: 693 /brm² Laskelmien kustannukset yht. ALV 0%: 4 084 550,39 Laskelmien kustannukset yht. sis. ALV: 5 064 842,49 Selite: Kustannuslaskelma Jnro Laskelman nimi Hankinnat ja palvelut (ALV 0%) Materiaalit (ALV 0%) Työ (ALV 0%) Tunnit (tth) Yhteensä (ALV 0%) Yhteensä: 998 342 917 462 2 168 746 46 872 4 084 550 1 Rakennuksen vierustat 21 399 0 53 920 1 346 75 319 2 Perustukset ja maanvastaiset seinät 52 210 64 775 179 218 4 214 296 203 3 Alapohjat 19 776 20 734 82 853 2 154 123 364 4 Runko 70 928 83 605 191 039 4 951 345 572 5 Julkisivut 193 539 424 241 770 863 18 910 1 388 643 6 Yläpohjat ja vesikatot 62 314 139 159 139 157 3 480 340 629 7 Tilan jako-osat 0 5 143 16 610 420 21 753 8 Tilapinnat 13 370 111 390 189 323 4 670 314 083 9 Tilavarusteet 0 4 060 5 940 154 10 000 10 Lämmitysjärjestelmät 0 17 302 10 983 285 28 285 11 KVV-järjestelmät 0 5 038 6 788 176 11 826 12 Ilmanvaihtojärjestelmät 0 7 114 132 793 2 808 139 907 13 Sähkö- ja automaatiojärjestelmät 0 30 181 19 349 502 49 530 14 Hanketehtävät 338 462 0 0 0 338 462 15 Työmaapalvelut 226 345 4 720 124 837 2 800 355 901 16 Riskivaraus 6 % 0 0 245 073 1 245 073 sivu 1 / 1