Viialan Yhtenäiskoulu Keskustan koulurakennus

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNKI Viialan Yhtenäiskoulu Keskustan koulurakennus Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (60) TIIVISTELMÄ Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Akaan Viialan Keskustan koulun rakenteiden kuntoa, kosteustilannetta sekä selvittää mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkittu rakennus on peruskorjattu vuosina mm. rakenteissa todettujen kosteus- ja mikrobivaurioiden johdosta. Peruskorjauksen jälkeen on koulurakennuksen oppilaat ja henkilökunta kokeneet edelleen koulurakennukseen liitettyjä oireita. Tutkimukset on suoritettu aistinvaraisten arvioiden ja pintakosteus- ja lattiapinnoitteiden alle ns. viiltomittauksina suoritettujen kosteusmittausten avulla. Rakenteisiin on eri puolille rakennusta tehty rakenneavauksia rakenteiden toteutustavan ja kunnon määrittämiseksi. Rakenneavauspisteistä on otettu materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Tutkimustulosten perusteella rakenteissa esiintyy mikrobivaurioita, joista on todettu ilmayhteys sisäilmaan. Tutkimuksista yhteenvetona: o Ulkoseinien lämmöneristeissä esiintyy mikrobivaurioita erityisesti 0. kerroksessa sekä ylemmissä kerroksissa niissä kohdissa, joissa on ennen peruskorjausta todettu sadevesisyöksytorvien vuotoja tai rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta on ollut puutteellista. Vanhoista eristekerroksista tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin läpivientien sekä rakenneliittymien kautta. Peruskorjauksessa ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden liittymiin Ardexin vedeneristenauhoilla tehdyt tiivistykset ovat onnistuneet kohtalaisesti pienimuotoisia epätiiveyskohtia lukuun ottamatta. o 0. kerroksen aulassa lattian alla on putkikanaaleja, joissa on herkästi vaurioituvia materiaaleja, kuten muottilaudat ja aaltopahvit. Kanaaleissa esiintyy mikrobiperäistä hajua ja kanaalien luukut ovat epätiiviitä. o Rakennuksen kotelolaattarakenteiset välipohjarakenteet on pääosin korjattu (koteloiden sisältämät eristeet ja muottilaudoitukset on purettu) ja betonipinnat on puhdistettu hiekkapuhaltamalla. Merkkiainekokeiden perusteella korjatuista välipohjarakenteista tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin. Ulkoseinän lämmöneristeeseen johdettu merkkiaine kulkeutuu välipohjarakenteiden sisällä olevan leca-sorakerrokseen ja sitä kautta sisäilmaan. o 1., 2, ja 3. kerrosten aulatiloissa on välipohjarakenteita, joita ei ole korjattu ja rakenteissa esiintyy vaurioituneita sahanpurueristeitä. Välipohjarakenteista tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin erityisesti hissin kohdalla sekä alapuolisiin tiloihin päin (kotelolaattavälipohjan alapinnassa reikiä). 1. kerroksessa purkamattomien kotelorakenteiden alueella sisäilmassa esiintyy selvää mikrobiperäistä hajua. o Rakennuksen kaikissa kerroksissa on väliseiniksi jäänyt vanhoja ulkoseinärakenteita. Seinissä on vanhoja eristemateriaaleja (korkki ja toja-eristeet). Varaston C023 toja-eristeessä esiintyy selvää mikrobiperäistä hajua ja eristeessä on vahva viite mikrobivauriosta. Vanhat eristemateriaalit ovat paikoin aivan avoimia/ tiivistämättömiä sisäilmaan nähden, joten eristekerroksista voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. o Rakenteiden kosteustilannetta on selvitetty kaikissa kerroksissa eri puolilla rakennusta pintakosteusmittausten ja lattiapinnoitteen alta tehtyjen ns. viiltomittausten avulla. Viiltomittausten perusteella rakenteissa ei esiinny poikkeavaa (yli 85 %RH) suhteellista kosteutta. o VTT Expert Services Oy:n tekemien lattiapinnoitteiden kuntoon liittyvien tutkimusten perusteella rakennuksen lattiapinnoitteissa ei tämän hetkisen tietämyksen mukaan ole sellaista vikaa, joka heikentäisi sisäilman laatua, eli sisäilman laadun suhteen ei pinnoitteissa ole myöskään korjaustarvetta. Tutkimusten perusteella lattiapinnoitteista ei haihdu sisäilmaan poikkeavia pitoisuuksia VOC-yhdisteitä. o Liikuntasalin seinien yläosissa esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista ja rakenteissa on vedenvalumajälkiä. Lisäksi liikuntasalin oheistilojen (sosiaalitilojen edustalla oleva käytävä C002 sekä varasto C023 ja C021) esiintyy rakenteita, joissa on edelleen vanhoja eristemateriaaleja (toja, korkki), joissa ei kuitenkaan todettu mikrobivaurioita. Varsinkin käytävällä eristekerrosten kautta tapahtuu selviä ilmavuotoja sisäilmaan päin.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (60) o B-siiven ylimmän kerroksen katon alapinnassa maalipinta hilseilee merkittävästi ja katon alapinnassa on paikoin havaittavissa kosteusvauriojälkiä. Yhdessä luokkatilassa alakaton päällä on havaittavissa mikrobiperäistä hajua ja yläpohjan alapinnasta otetussa maali- ja tasoitenäytteessä esiintyy mikrobivaurioita. o Rakennuksen yläpohjarakenteita on laajoilta alueilta uusittu eikä yläpohjarakenteissa esiinny merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. B-siiven kohdalla yläpohjarakenteen alapinnassa esiintyy kosteusvauriojälkiä ja analyysituloksen perusteella alapinnassa esiintyy paikoin viitteitä mikrobivauriosta. Sisäilman laatua voi heikentää, jos vanhojen ilmanvaihtokonehuoneiden alle jääneistä sanapurueristeistä tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin. o A-siiven lounaispäädyssä olevan viistorakenteisen ylälaattapalkiston alueella lämmöneristeenä on vanhoja sahanpuru- ja villaeristeitä. Tutkimusten perusteella vanhoissa eristemateriaaleissa esiintyy paikoin vahva viite mikrobivauriosta. Jos rakenteissa esiintyvät mikrobivauriot ja rakenteista tapahtuvat ilmavuodot sekä muut sisäilman laatua heikentävät mahdollisesti heikentävät tekijät korjataan, on korjauslaajuus mittava. Rakenteiden korjaustapa ja laajuus esitetään tarkemmin Korjaustapaehdotuksessa. Akaan kaupunki ei tilannut erillistä ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimusta, jonka avulla olisi selvitetty ilmanvaihtojärjestelmien toiminta, puutteet ja vaikutus sisäilman laatuun. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen ja hetkellisten painesuhdemittausten perusteella rakennuksen tulo- ja poistoilmanvaihdon toiminnassa esiintyy puutteita ja yksittäisten tilojen väliset tulo- ja poistoilmanvaihdon ilmamäärät ovat epätasapainossa. Rakennusosienkin välillä oli havaittavissa selviä painesuhde-eroja, mikä oli havaittavissa mm. väliovien vinkumisena ja avaamisen vaikeutena. Vahanen rakennusfysiikka Oy:n tekeminen tutkimusten perusteella rakennuksessa esiintyy tiloja, jotka ovat merkittävästi, yli 50 Pascalia, alipaineisia ulkoilmaan nähden.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (60) Sisällysluettelo 1 Yleistiedot Tilaaja Tehtävän sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta Tutkimustulokset rakenneosittain Alapohjarakenteet Sijainti Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Merkkiainekokeet Johtopäätökset Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet Sijainti Rakenne Havainnot Johtopäätökset Välipohjat Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Välipohjarakenteiden kosteusmittaukset Lattiapinnoitteiden kuntotutkimukset Merkkiainekokeet Johtopäätökset Väliseinärakenteet (vanhat ulkoseinät, maata vasten olevat väliseinät) Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Merkkiainekokeet Johtopäätökset Ulkoseinät ja sokkelirakenteet Sijainti Rakenne Havainnot... 33

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (60) Materiaalien mikrobit Merkkiainekokeet Johtopäätökset Vesikatto, yläpohja ja sadevesien poisohjaus Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa Kosteusmittauspöytäkirjat ja kosteusmittaustulokset pohjapiirustuksissa Analyysitulokset, materiaalien mikrobit, Työterveyslaitos VTT Expert Services Oy:n Lattiarakenteen emissiomittaukset, kosteustekniset- ja mikroskooppitutkimukset s, VTT-S-02339, Korjaustapaehdotus Korjausten kustannuslaskenta

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (60) Viialan Yhtenäiskoulu Keskustan koulurakennus 1 Yleistiedot 1.1 Tilaaja Akaan kaupunki Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen PL 34 / Myllytie Akaa 1.2 Tehtävän sisältö Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Keskustan koulun rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Merkkiainekokeiden avulla on tutkittu rakenteiden tiiveyttä sekä arvioitu mahdollisten rakenteissa esiintyvien epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Tutkimukset ovat suorittaneet välisenä aikana RTA Saija Korpi, RTA Heidi- Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi ja RI Harri Särkipaju. Liikuntasalin ja A-siiven kattoikkunoiden läheisyydessä olevan yläpohjarakenteen kuntoa tutkittiin Tutkimukset suoritti RTA Saija Korpi. 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Tutkimuksen kohteena olevan useampikerroksinen koulurakennuksen alkuperäiset osat (Aja B-osat) on rakennettu 1950 luvulla. Rakennusta on laajennettu 1980 luvun lopulla (Cosa), jolloin vanhan koulun yhteyteen on rakennettu liikuntasali oheistiloineen. Lisäksi A-osan yhteyteen on rakennettu lämmönjakohuone ja opetustiloja (ns. wc-tornilaajennus). Samassa yhteydessä 1980 luvun loppupuolella on toteutettu vaiheittain myös rakennuksen peruskorjaus. Rakennus on peruskorjattu uudelleen vuosina Ennen peruskorjausta, vuonna 2013, A-Insinöörit Suunnittelu Oy on suorittanut rakennuksessa rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimuksen, jonka tavoitteena on ollut selvittää rakenteissa todettujen mikrobivaurioiden ja sisäilman laatuun vaikuttavien haittatekijöiden syitä ja laajuutta sekä tuottaa perusja pohjatietoja rakennuksen korjaus- / peruskorjaushankkeeseen. Ennen peruskorjausta on rakennuksessa koettu rakennukseen liitettyjä oireita. Peruskorjauksen jälkeen on rakennuksessa koettu rakennukseen ja sisäilman laatuun liitettyjä oireita, minkä johdosta rakennuksessa on tehty vuoden 2017 aikana tutkimuksia rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Tutkimukset on suorittaneet Clavis Consulting, Carvin Sun Oy ja Taloterveys Lajunen Oy ja tutkimusraportin mukaan tutkimukset ovat erityisesti kohdistuneet rakenteiden pintakosteusmittauksiin, lattiapinnoitteiden alapuolisten liima-aineiden VOC-yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) sekä muutamasta pisteestä tehtyihin sisäilman VOC- yhdisteiden tutkimuksiin. Lisäksi on selvitetty ilmanvaihdon toimintaa ja riittävyyttä käyttäjämääriin nähden ja tutkimusten yhteydessä on rakenteista otettu materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (60) C-siipi B-siipi A-siipi Asemapiirustus. A-siipi vihreällä, B-siipi keltaisella ja C-siipi sinisellä. 1.4 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimuksia tehtäessä rakennuksesta oli käytettävissä alkuperäisiä 1964 rakennepiirustuksia ja vuoden 2005 korjauksiin liittyvät pohjapiirustukset ja rakenneleikkaukset. Lisäksi käytössä oli mm.: - Kosteustekninen kuntotutkimus (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, ) - Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, ) - Asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti, Ylö-Asbest, Kuntotutkimus väliraportti (Clavis Consulting, Carvin Sun Oy, Taloterveys Lajunen Oy, ) - Kuntotutkimus, Sisäilmahaittojen syiden selvittämiseksi (Clavis Consulting, Carvin Sun Oy, Taloterveys Lajunen Oy, / ) - Lattiapäällysteiden vaurioitumisen selvitys (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, ) - Keskustan koulun tutkimukset tilanneraportti (Clavis Consulting, ) - Lattiapäällysteiden vaurioitumisen selvitys lisätutkimukset (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, ) - Työmaakokouspöytäkirjat nro 1-16 (Peruskorjaus )

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (60) Urakoitsijapalaverien pöytäkirjat nro 1-40, pois lukien nro 26 ja nro 39 (Peruskorjaus ) - ARK-kuvat (Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy, Peruskorjaus ) - RAK-kuvat (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Peruskorjaus ) - Peruskorjaustyön aikaisia valokuvia (AW-rakennus ja Akaan kaupunki) 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Rakenteiden kosteustilanne tarkastettiin pintakosteusmittauksin sekä rakenteisiin suoritettujen ns. viiltomittausten avulla. Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekokeessa merkkiainekaasua (5 % vety+ 95 % typpi) johdetaan tutkittavaan tilaan tai tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoille Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteudenilmaisimilla. Pintailmaisimen näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä Havaintojen tulokset ovat suuntaaantavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV) Tutkimuksista tarkemmin: Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Pintakosteuskartoitus Rakenteiden suhteellisen kosteuden mittaukset ns. viiltomittauksina 72 kpl. Ilmavuotomittaukset merkkiaineella, 18 eri tilaa Rakenneavauksia ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta o Materiaalinäytteitä 57 kpl Alakattorakenteiden yläpuolisten tilojen tutkimuksia aistinvaraisesti

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (60) Tutkimustulokset rakenneosittain 3.1 Alapohjarakenteet Sijainti Peruskorjauksessa uusittu rakenne Korjaamaton/ vanha rakenne Alapohja 1980 luku, puulattia Alapohja luku Rakenne Rakennuksessa on erilaisia alapohjarakennetyyppejä. Suurin osa alapohjarakenteista on uusittu peruskorjauksessa (pohjapiirustuksessa vihreällä merkitty alue). Uusitulla alueella alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnoite (muovimatto) - teräsbetonilaatta 80 mm - lämmöneristys 150 mm (EPS 100 lattia) - kapillaarikatkosora yli 200 mm - suodatinkangas Alapohjarakenteen radontiivistys on suoritettu RT mukaan.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (60) Pääsisäänkäynnin tuulikaapissa A001, varastossa A002, aulassa A004 ja sen viereisessä varastotilassa A019 sekä porrashuoneessa C001 on alkuperäinen 1950 luvun alapohjarakenne. Rakennetarkastusten perusteella varastotilassa A019 alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnoite (uusi muotimatto + vanha vinyylilaatta) - betoni 90 mm - vedeneriste (pikisively) - betoni 60 mm - hiekka Aulatilassa A004 ja porrashuoneessa C001 alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - sementtimosaiikki - betoni 110 mm - (tyhjä tila n. 100 mm porrashuoneessa) - hiekkatäyttö Rakennehavaintojen perusteella C-osan 1980 luvulla rakennetun rakennuksenosan alapohjarakenne on rakennetarkastusten perusteella seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna (tarkastettu musiikkiluokasta A029): - lattiainnoite (muovimatto) - tasoite + ontelolaatta 270 mm - tyhjä tila n. 30 mm - lämmöneriste (styrox) täyttömaan päällä 400 mm Kierreportaiden viereen alapohjan tehdyssä rakennetarkastuspisteessäkin alapohjarakenne on ontelolaattarakenteinen. Liikuntasalin alapohjarakenne on myös ontelolaattarakenteinen. Liikuntasalissa alapohjan rakenne on rakennesuunnitelmien ja rakenneavauksen perusteella seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - parketti 8mm - vaneri 22 mm - ristiin koolaukset (45*95 x 2), välissä askelääneneriste - lauta 22 mm - ontelolaatta 260 mm - tyhjä tila n. 150 mm - eriste (styrox) Tyhjä tila Havainnot Alapohjarakenteisiin tehtiin rakenneavauksia tai rakennetarkastusreikiä rakenteiden toteutustavan varmistamiseksi luvun rakennuksenosan uusittuihin alapohjarakenteisiin tehtyjen rakenneavauksista todettiin alapohjarakenteissa olevan rakennesuunnitelmien mukaiset lämmöneristekerrokset ja radonkermit (402 Rakennedetaljit A-osa, DET 1). Teräsbetonirakenteen paksuus vaihteli rakenneavauspisteissä mm.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (60) a 1b 1c 1d Kuvat 1a 1d luvulla rakennetun rakennuksenosan alapohjarakenteet purettiin kokonaisuudessaan (pois lukien aulatila) peruskorjauksessa. Kuva 1a on A-siivestä, kuvat 1b ja 1c on C-siivestä ja kuva 1d on otettu B- siivestä. Kuvat 2a ja 2b. Alapohjan rakenne tarkastettiin rakennetarkastuksin A- ja B-siivissä ja havaintojen perusteella alapohjan rakenne vastaa rakennesuunnitelmia. Rakenteissa on suunnitelmien mukaiset radonkermit ja eristekerroksen alapuolinen soratäyttö on selvästi alipaineinen sisätiloihin nähden (soratäyttöön asennettu radonputket).

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (60) Kuvat 3a ja 3b. Alapohjarakenteissa on suunnitelmien mukaiset radonkermit ja soratäyttö on selvästi alipaineinen sisätiloihin nähden (soratäyttöön asennettu radonputket). Pääsisäänkäynnin tuulikaapissa A001, varastossa A002, aulassa A004 ja sen viereisessä varastotilassa A019 sekä porrashuoneessa C001 on alkuperäinen 1950 luvun alapohjarakenne. Varastotilassa A019 uusi lattiapinnoite on liimattu vanhan vinyylilaattalattiapinnoitteen päälle eli ko. tilasta vanhaa lattiapinnoitetta ei ole uusittu peruskorjaustyön yhteydessä. Kuvat 4a ja 4b. Aulassa alapohjarakenne on mosaiikkibetonipintainen, kosteus- ja lämmöneristämätön betonilaatta. Varastossa A019 uudet lattiapinnoitteet on asennettu vanhojen vinyylilaattapinnoitteiden päälle. Rakenteessa on kosteuseristeenä alkuperäinen bitumisively. Aulan A004 alapohjarakenteena on alkuperäinen mosaiikkibetonipintainen alapohja, jossa kulkee putkikanaaleja ja -kaivoja, joiden sisällä on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua. Putkikanaalien ja kaivojen kannet eivät ole tiiviitä ja kanaaleista voi sekoittua ilmaa sisäilmaan päin.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (60) a 5b 5c 5d Kuvat 5a 5d. Aulan lattiassa kulkee vanhoja tekniikkakanaaleja, joiden sisäilmassa esiintyy selvää mikrobiperäistä hajua. Tekniikkakanaalien levy- tai betoniluukut eivät ole tiiviitä ja luukkujen kautta voi sekoittua ilmaa, hajua ja mahdollisia epäpuhtauksia aulan sisäilmaan. Kuvat 6a ja 6b. Aulan lattiassa on myös muottipuulaudoituksia sisältävä kaivo. Kaivon sisällä on havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Liikuntasalin puulattiaan tehtiin kaksi isompaa rakenneavausta rakenteen kunnon ja puulattian alapuolisen tilan puhtauden selvittämiseksi. Toinen rakenneavauksista tehtiin pitkälle julkisivulle ulkoseinärakenteen viereen (uusittu alue) ja toinen väliseinärakenteen viereen. Rakennetarkastusten perusteella puulattian alla on jonkin verran rakennusjätteitä ja sahanpurua.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (60) Kuvat 7a 7d. Yleiskuvia liikuntasalin puulattian alta väliseinän viereen tehdystä rakenneavauspisteestä. Puulattian alla on vähän/ jonkin verran epäpuhtauksia. Ulkoseinän viereen tehdystä rakenneavauspisteestä tutkittiin myös ontelolaattarakenteen alapuolella olevan tyhjän tilan kuntoa. Havaintojen perusteella rakenne vastaa peruskorjauksessa tehtyä rakennedetaljia eli ontelolaatan ja lämmöneristeiden väissä on n. 150 mm tyhjä tilan. Rakenneavauspisteessä ei kuitenkaan tyhjässä tilassa todettu rakennusjätteitä tai kosteutta, kuten lähtötietoaineistossa on esitetty. Kuvat 7a 7b. Ulkoseinän viereen tehdyn rakenneavauksen perusteella alapohjassa olevan ontelolaatan alla on rakennesuunnitelmien mukainen tyhjä tila. Alapohjan styrox-lämmöneristeitä ei ole kiinnitetty ontelolaattojen alapintaan vaan eristeet makaavat täyttömaan päällä.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (60) Kuvat 7c 7d. Ulkoseinän viereen tehdyn rakenneavauksen perusteella alapohjassa olevan ontelolaatan alla on rakennesuunnitelmissa esitetty tyhjä tila. Alapohjan styrox-lämmöneristeitä ei ole kiinnitetty ontelolaattojen alapintaan vaan eristeet makaavat täyttömaan päällä. Tyhjässä tilassa ei todettu poikkeavaa kosteutta. Ulkoseinän viereen tehdystä rakenneavauspisteestä tutkittiin myös ulkoseinän uusitun höyrynsulkumuovin liittymien tiiveyttä ja muovin kiinnitystapaa alapohjan ontelolaattarakenteeseen. Havaintojen perusteella höyrynsulkumuovi on kiinnitetty liimaamalla ontelolaattarakenteeseen. Höyrynsulkumuovi on liimattu myös teräspilaria vasten. Kuvat 8a ja 8b. Rakenneavauspisteestä tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinän alaosaan uusittu höyrynsulkumuovi kääntyy alapohjan ontelolaattojen päälle. Höyrynsulkumuovi on kiinnitetty liimaamalla ontelolaattojen yläpintaan ja paikallisesti myös teräspilareita vasten Kosteusmittaukset 0. kerroksen lattiapinnoitteiden alapuolisten liima- ja tasoiteaineiden suhteellinen kosteus mitattiin 31 eri mittauspisteestä. Kosteusmittausten perusteella lattiapinnoitteen alla liimakerroksen suhteellinen kosteus 0. kerroksessa vaihtelee välillä 50,7 83,3 %Rh, lämpötilan ollessa välillä 18,0 20,7 C. Yli 80 %RH-lukemia todettiin vain 4 kpl ja muuten mittaustulokset olivat selvästi alle eli kaikki mittaustulokset alittivat liimojen kriittisenä suhteellisena kosteutena pidetyn 85 %RH:n arvon. Tutkimustulokset olivat saman suuntaisia kuin mitä Vahanen Rakennusfysiikka Oy on omissa tutkimuksissaan todennut. (Lähde: Lattiapäällysteiden vaurioitumisen selvitys, lisätutkimukset, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, ).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (60) Merkkiainekokeet Merkkisavukokeiden ja merkkiainekokeiden perusteella uusitussa alapohjarakenteessa oleva radonputkitus/ soratäytön alipaineistus toimivat hyvin eikä soratäyttöön johdettu merkkiaine sekoittunut sisäilmaan päin (tutkittu ruokalan A024 käytävällä ja tekstiilityön opetustilassa B005). Paine-eromittarilla tehtyjen mittausten perusteella ruokalassa soratäyttö oli 7 Pascalia (Pa) alipaineinen ja tekstiilityön opetustilassa B005 oli 36 Pa alipaineinen sisätiloihin nähden. Kun alipaineisuus on mitatun suuruinen, ei alapohjarakenteen soratäyttökerroksesta pääse sekoittumaan ilmaa sisäilmaan päin. Tämä on todettavissa sähköpääkeskuksessa A020, jonka lattiassa olevien epätiiviiden läpivientien kautta sisäilma kulkeutui alapohjarakenteen soratäyttöön päin (tutkittu merkkisavulla). Kuvat 9a ja 9b. Merkkiainekokeiden ja merkkisavujen perusteella alapohjarakenteiden soratäytöstä ei sekoitu ilmaa sisäilmaan päin Johtopäätökset Tutkimusten perusteella peruskorjauksessa uusitut alapohjarakenteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja soratäyttöön asennetut radonpoistot toimivat hyvin eikä alapohjan alapuolisista soratäytöistä sekoitu ilmaa sisäilmaan päin. Uusituissa maata vasten olevissa alapohjarakenteissa lattiapinnoitteiden alla ei esiinny poikkeavaa kosteutta. Aulan alkuperäisessä alapohjarakenteessa kulkee putkikanaaleja, jotka sisältävät helposti kosteusvaurioituneita materiaaleja, kuten muottilaudoituksia ja kreppipapereita ja kanaalien sisäilmassa on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua. Kanaalien tarkastusluukut ovat epätiiviitä ja merkkisavujen mukaan kanaaleista sekoittuu ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin ja epäpuhtaudet voivat heikentää sisäilman laatua luvulla rakennetussa laajennusosassa alapohjarakenteena olevan ontelolaattarakenteen alla on tuulettumaton tyhjä tila, mutta rakenneavauksen perustella tutkimuspisteessä ei todettu rakennusjätteitä tai kosteutta. Ilmavuodot tyhjästä tilasta sisäilmaan tulee kuitenkin estää.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (60) Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet Sijainti Kuorimuuratut maata vasten olevat ulkoseinärakenteet Rakenne Ulkopuolista maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet on merkitty yllä olevassa pohjapiirustuksessa vihreällä. Peruskorjauksen yhteydessä on kuorimuuraukset purettu (kuorimuuraukset on jouduttu purkamaan alapohjarakenteiden purkutöiden takia) ja kuorimuurauksen takana paikoin olleet lämmöneristeet on purettu (käytävä A011). Tämän tutkimuksen yhteydessä ruokasalin käytävälle A026 ja kirjastotilaan A017 tehtyjen kuorimuuraukseen tehtyjen rakenneavausten perusteella maata vasten olevien seinien rakenne on seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - maali + rappaus - kahitiili 130 mm - ilmarako 40 mm - kosteuseristys (bitumisively) - betoninen perusmuuri Peruskorjausta edeltäneissä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tutkimuksissa kuorimuuriseinien takana olevissa betonisissa perusmuurirakenteissa on todettu poikkeavaa kosteutta. Liikuntasalin edustalla olevalla käytävällä A011 (entinen pukuhuone C031) kuorimuurauksen takana on ollut eristeenä korkkia, joka on ollut märkä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (60) Peruskorjauksen yhteydessä on kosteusvaurioitunut korkkieriste poistettu ja rakennesuunnitelmien mukaan rakenne on tällä hetkellä seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - maali ja tasoite - kahitiili 130 mm - ilmarako 20 mm - XPS lämmöneristelevy 50 mm - bitumikosteuseristys - betoninen perusmuuri Maata vasten oleva ulkoseinärakenne on kosteus- ja lämmöneristetty rakenteen ulkopuolelta peruskorjaustyön yhteydessä Havainnot Kuorimuurattuihin seinärakenteisiin tehtiin neljä rakenneavausta rakenteiden kunnon ja toteutustavan määrittämiseksi. Kaksi avausta tehtiin ruokalaan, yksi kirjastoon A017 ja yksi liikuntasalisiiven käytävälle A011. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella perusmuurin sisäpinnassa ei ollut havaittavissa poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella, mutta perusmuurin sisäpintaa ei ole puhdistettu huolellisesti (pikisivelyä tai kaikkia perusmuuriin tarttuneita muurauslaasteja ei ole poistettu). Ylö-Asbest Oy:n suorittamien asbesti- ja haitta-ainetutkimusten perusteella perusmuurin sisäpinnassa oleva bitumisively ei kuitenkaan sisällä asbestia tai PAHyhdisteitä (polysykliset aromaattiset hiilivedyt). Tutkimus on suoritettu yhdestä tutkimuspisteestä. Kuvat 10a ja 10b. Ruokalan ja Kirjaston A017 kurimuurattuihin ulkoseiniin tehtiin rakenneavauksia rakenteiden kunnon määrittämiseksi. Ruokalan käytävällä kuorimuuratun kahitiiliseinän saumat ovat selvästi halkeilleet, mikä voi liittyä alapohjarakenteen painumiseen tiiliseinän alla. Rakennetarkastusten perusteella kahitiilimuurauksen alla ei havaittu anturavahvennosta. Suunnitelmien mukaan tiiliseinien alle tulee tehdä betonilaatan vahvistus (kts. 400 rakennetyyppejä A-osa AP1 ja 401 Rakennedetaljit A-osa DET2). Pienimuotoista halkeilua on havaittavissa myös keittiön emännän huoneessa A043.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (60) Kuvat 11a ja 11b. Ruokalassa kuorimuurauksessa on havaittavissa halkeamia. Rakenneavausten perusteella kuorimuurauksen alla alapohjan betonirakenteessa ei ole betonivahvennosta. Käytävän A011 ulkoseinään tehdyn rakenneavauksen perusteella ulkoseinärakenne on uusittu aiemmissa tutkimuksissa todettujen kosteusvaurioiden johdosta ja havaintojen perusteella rakenne on korjattu suunnitelmien mukaisesti. Seinään tehdystä rakenneavauksesta voidaan kuitenkin todeta, että kuorimuurauksen takana on suora yhteys vanhan ulkoseinän toja-eristeisiin. Kuvat 12a 12d. Käytävän A011 ulkoseinä on havaintojen mukaan uusittu suunnitelmien mukaisesti. Kuorimuurauksen takaa on kuitenkin suora yhteys vanhaan ulkoseinän toja-eristeeseen.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (60) Johtopäätökset Ruokalassa kahitiilisessä kuorimuuriseinissä on havaittavissa halkeamia, jotka todennäköisesti johtuvat alapohjarakenteen painumisesta tiiliseinän alla. Tarkastuksen perusteella kahitiilen alla ei ole betonivahvennosta. Kahitiiliseinien takana on paikoin yhteyksiä väliseinärakenteiden (vanha ulkoseinä) vanhoihin eristemateriaaleihin. 3.3 Välipohjat Sijainti Kokonaan uusitut välipohjarakenteet (kotelolaatta) Ylälaattapalkisto (pintalaatan alla valupaperi, vuorivillaeriste tai huokoinen kuitulevy) Vanha alkuperäinen välipohjarakenne (sisältää turvetta, sahanpurua ja ylälaatan muottilaudoitukset) Alalaattapalkisto (pintarakenne puurakenteinen, eristeenä sahanpuru) Ontelolaattavälipohja Ylälaattapalkisto (ei eristekerroksia) Rakenne Rakennuksen välipohjarakenteet ovat pääosin kotelolaattapalkistoja (pohjapiirustukissa vaalean vihreällä rajatut alueet). Peruskorjauksessa on kotelorakenteiden sisältämät sahanpurueristeet ja ylälaatan muottilaudoitukset purettu ja rakennesuunnitelmien mukaan välipohjarakenteiden betonipinnoista on hiekkapuhallettu ja betonipinnat pölynsidontakäsitelty. Rakennepiirustusten perusteella välipohjarakenteet ovat seuraavat ylhäältä alaspäin mentäessä: Vanha rakenne Uusi rakenne - lattiapinnoite (muovimatto) - betonilaatta n 80 mm - suodatinkangas - EPS eriste 50 mm palkkiväleihin - kevytsoratäyttö (kuivapuhallus) - vanha alalaattapalkisto - alakattorakenteet

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (60) Havainnot A- osan 2. ja 3. kerroksessa esiintyy myös ns. ylälaattapalkistoja (pohjapiirustuksessa oranssilla), joissa pintabetonilaatan alla on valupaperi, vuorivillaeristelevy tai huokoinen kuitulevy. Ko. alueella välipohjan rakenne olevan seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnoite - pintabetonilaatta n. 50 mm - valusuoja, villaeriste tai huokoinen kuitulevy - kantava betoniholvi (ylälaattapalkisto) Pääsisäänkäynnin aulatiloissa on mosaiikkibetonipintaisia välipohjarakenteita (pohjapiirustuksissa punaisella merkityt alueet). Peruskorjauksessa ei näitä auloissa ja osittain käytävätiloissa olevia mosaiikkipintaisia kaksoisbetonilaattoja ole purettu, joten rakenteet sisältävät alkuperäisiä sahanpuru- ja turve-eristeitä sekä ylälaatan muottilaudoituksia. Aiemmissa tutkimuksissa on aulan sanapurueristeissä todettu mikrobivaurioita (Lähde: A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tutkimusraportti sekä Clavis Consulting, Carvin Sun Oy ja Taloterveys Lajunen Oy:n tutkimusraportti). Voimistelu-/ monitoimisalissa C106 kohdalla välipohjarakenteena on alalaattapalkisto, jonka pintarakenne on puurakenteinen (pohjapiirustuksessa vaaleanpunainen alue). Puulattian alla eristeenä on sahanpurua 420 mm. Voimistelusalissa lattian rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - sormiparketti n. 12 mm - ponttilauta n. 32 mm - sahanpuru n. 420 mm - alalaattapalkisto Ns. wc-tornissa välipohjarakenteet ovat paikalla valettuja 260 mm paksuja betonirakenteita ei eristekerroksia). Liikuntasalissa oleva parvi (pohjapiirustuksissa violetti alue) on ontelolaattarakenteinen. Peruskorjauksen yhteydessä on välipohjien kotelolaattarakenteet avattu, kotelojen sisältämät sahanpurueristeet ja muottilaudoituksen on purettu ja jäljelle jääneet betonipinnat on puhdistettu hiekkapuhaltamalla. Kuvat 13a 13b. Välipohjien sisältämät sahanpurueristeet ja muottilaudoitukset on purettu joko rakenteen yläpuolelta tai alapuolelta. Kotelot on täytetty suunnitelmien mukaisesti leca soralla. Leca-soran päälle on asennettu lämmöneriste ja suodatinkangas.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (60) B-siipi A-siipi Kuvat 13c 13d. Välipohjien sisältämät sahanpurueristeet ja muottilaudoitukset on purettu joko rakenteen yläpuolelta tai alapuolelta. Kotelot on puhdistettu hiekkapuhaltamalla. Välipohjarakenteisiin tehtiin yksittäisiä rakennetarkastuksia/ -avauksia, joiden avulla varmistettiin rakenteiden toteutustapa sekä selvitettiin erityisesti peruskorjauksessa uusimattomien rakenteiden kuntoa. Tutkimustulosten perusteella uusitut rakenteet vastaavat rakennesuunnitelmia ja todellinen korjauslaajuus on ollut alkuperäisiä purkusuunnitelmia laajempi. Rakennesuunnitelmien ja tämän tutkimuksen yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella A-siiven 1. kerroksen ja A- siiven 2. kerroksen luokkatilojen A218, A219 lattioiden kotelorakenteet on purettu. A116 A125 Kuvat 14a ja 14b. Rakenneavausten ja tarkastusten perusteella korjatut rakenteet vastaavat rakennesuunnitelmia. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tutkimusraportissa on estetty, että uusien välipohjarakenteiden toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota välipohjarakenteiden, niiden liittymien ja läpivientien tiiveyteen, mutta korjaussuunnitelmissa ei liittymien toteutuksesta ole kuitenkaan esitetty erillistä tiivistysdetaljia. Havaintojen perusteella välipohjarakenteiden liittymissä on havaittavissa epätiiviit rakenneliittymiä, välipohjien alalaatoissa on monin paikoin havaittavissa puutteellisesti tiivistettyjä reikiä ja läpivientejä sekä vanhoja sähkörasioita.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (60) Kuvat 15a ja 15b. Välipohjarakenteiden ja ulkoseinärakenteiden liittymissä on havaittavissa epätiiviitä rakenneliittymiä, joiden kautta välipohjien leca-sorakerroksista tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin. Kuvat 16a ja 16b. Aulatilojen ja aulan vieressä olevien käytävien (mosaiikkipintainen osuus) kohdilla olevia välipohjarakenteita ei ole peruskorjauksen yhteydessä purettu ja välipohjat sisältävät muottilaudoituksia sekä turveja sahanpurueristeitä. Ko. välipohjissa esiintyy myös epätiiviitä läpivientejä ja reikiä, joiden kautta tapahtuu ilmavuotoja mm. alapuolella olevien tilojen alakattorakenteiden päälle ja sitä kautta sisäilmaan. Kuvat 17a 17b. Välipohjien alapinnoissa on havaittavissa runsaasti erilaisia epätiiviitä läpivientejä ja puutteellisesti tiivistettyjä reikiä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (60) Kuvat 17c 17d. Välipohjien alapinnoissa on havaittavissa runsaasti erilaisia epätiiviitä läpivientejä ja puutteellisesti tiivistettyjä reikiä. Kuvat 18a 18d. Pääsisäänkäynnin aulassa on henkilöhissi. Henkilöhissin kohdalla välipohjarakenteiden vanhat kotelolaatat ovat aivan avoimia sisäilmaan (koteloiden aukkoihin on asennettu epätiiviisti mineraalivillaa). Mineraalivillojen takana on suora yhteys kotelorakenteiden sahanpurueristeisiin. A -siiven 3. kerroksen luokkatiloissa A314 - A320 sekä 2. kerroksen luokkatiloissa A214-A217 välipohjarakenteena on ylälaattapalkisto, jossa pintalaatan alla on valupaperi, vuorivillaeriste tai huokoinen kuitulevy. Ko. välipohjarakenteisiin tehtiin yhteensä 10 rakenneavausta ja välipohjien sisältämistä materiaaleista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Tutkimusten perusteella luokkatiloissa A214, A215, A216 ja A320 pintalaatan alla on valupaperi,

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (60) tilassa A217 pintalaatan alla on huokoinen kuitulevy ja tiloissa A314, A317, A319 ja A321 pintalaatan alla on vuorivillaa. Kuvat 19a ja 19b. A -siiven luokkatiloissa A214, A215, A216 ja A320 välipohjarakenteena on ylälaattapalkisto, jossa pintalaatan alla on valupaperi. Kuvat 20a ja 20b. Luokkatilassa A217 pintalaatan alla on huokoinen kuitulevy ja puolestaan tiloissa A314, A317, A319 ja A321 pintalaatan alla on eristeenä vuorivillaa. Voimistelu-/ monitoimisalissa C106 kohdalla välipohjarakenteessa olevassa sahanpurueristeessä ei ollut havaittavissa poikkeavaa hajua. Puulattian ja seinärakenteiden liittymiä on pyritty tiivistämään elastisten massojen avulla, mutta tiivistysmateriaaleissa on havaintojen perusteella selviä epätiiveyskohtia / halkeamia. Osa tiivistystöistä on tehty lattiapistojen päälle.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (60) Kuvat 21a ja 21b. Voimistelusalin puulattiaan tehtiin rakenneavaus rakenteen kunnon ja toteutustavan määrittämiseksi. Puulattian alla on sahanpurueristettä 420 mm. Sahanpurussa ei todettu mikrobivauriota. Kuvat 22a ja 22b. Puulattian ja seinärakenteiden liittymiä on pyritty tiivistämään elastisten saumamassojen avulla. Aistinvaraisten arvioiden ja väliseinään tehdyn merkkiainekokeen perusteella lattian ja seinän liittymät eivät ole tiiviitä Materiaalien mikrobit Välipohjarakenteiden vanhoista eristemateriaaleista (sahanpuru, turve, eristevilla, valupaperi, huokoinen kuitulevy) otettiin yhteensä 12 materiaalinäytettä mikrobianalyyseihin. Taulukko 1 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite VP1 Sahanpuru Välipohja, eriste Voimistelu C106 Ei viitettä vauriosta VP2 Turve Välipohja, eriste Käytävä A110 VP3 VP4 VP5 VP6 Valupaperi Valupaperi Valupaperi Huokoinen kuitulevy Välipohja (ylälaattapalkisto) Välipohja (ylälaattapalkisto) Välipohja (ylälaattapalkisto) Välipohja (ylälaattapalkisto) Opetustila A214 Opetustila A215 Opetustila A216 Opetustila A217 Tavanomainen mikrobilajisto Heikko viite vauriosta Heikko viite vauriosta Heikko viite vauriosta Ei viitettä vauriosta

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (60) VP7 Vuorivilla Välipohja (ylälaattapalkisto) Opetustila A314 Ei viitettä vauriosta VP8 Vuorivilla Välipohja (ylälaattapalkisto) Opetustila A317 Ei viitettä vauriosta VP9 Vuorivilla, paperi Välipohja (ylälaattapalkisto) Opetustila A317 Ei viitettä vauriosta VP10 Vuorivilla Välipohja (ylälaattapalkisto) Opetustila A319 Ei viitettä vauriosta VP11 Valupaperi Välipohja (ylälaattapalkisto) Opetustila A320 Ei viitettä vauriosta VP12 Vuorivilla Välipohja (ylälaattapalkisto) Opetustila A321 Ei viitettä vauriosta Analyysitulosten perusteella Voimistelutilan C106 sahanpurueristeessä, A-osan käytävän A110 turve-eristeessä eikä 2. tai 3. kerrosten ylälaattapalkistojen sisältämissä eristemateriaaleissa tai valupapereissa ei esiinny merkittäviä määriä mikrobiepäpuhtauksia. Opetustilojen A214, A215 ja A216 välipohjissa (ylälaattapalkisto) olevissa valupapereissa esiintyy heikko viite mikrobivauriosta Välipohjarakenteiden kosteusmittaukset Välipohjarakenteiden kosteustilanne tarkastettiin pintakosteusmittausten sekä lattiapinnoitteiden alle tehtyjen ns. viiltomittausten avulla. Välipohjarakenteisiin tehtiin yhteensä 39 pisteestä (1. krs 16 pisteestä, 2. kerroksesta 14 pisteestä, 3. krs 9 pisteestä). Viiltomittaustulosten perusteella lattiapinnoitteiden alla liima- ja tasoitekerroksessa suhteellinen kosteus vaihtelee välillä 56,1 82,5 %RH, lämpötilan ollessa välillä 18,2 21,4 C. Kosteusmittausten perusteella lattialinnoitteiden alla ei esiinny poikkeavaa kosteutta. Kosteusmittausten tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 2 olevissa kosteusmittauspöytäkirjoissa ja pohjapiirustuksissa (alustava pohjapiirustus) Lattiapinnoitteiden kuntotutkimukset Aiempien kuntotutkimusten (Clavis Consulting, Carvin Sun Oy, Taloterveys Lajunen Oy, ) on esitetty, että saneerauksen jälkeen lattiapinnoitteet olisi asennettu liian kostean betonilaatan päälle ja lattiapinnoitteiden vauriot olisivat osasyynä tiloissa koettuihin sisäilmaongelmiin ja rakennukseen liitettyihin oireisiin. Tämän tutkimuksen yhteydessä lattiapinnoitteiden kunnon tutkimukset suoritti lattiapinnoitevaurioihin ja materiaalien VOC-päästöihin erikoistunut VTT Expert Services Oy. VTT:n tutkimusraportti on tämän raportin liitteenä 4. VTT:n tekemien tutkimusten perusteella VTT Expert Services Oy:n tekemien lattiapinnoitteiden kuntoon liittyvien tutkimusten perusteella rakennuksen lattiapinnoitteissa ei tämän hetkisen tietämyksen mukaan ole sellaista vikaa, joka heikentäisi sisäilman laatua, eli sisäilman laadun suhteen ei pinnoitteissa ole myöskään korjaustarvetta. Tutkimusten perusteella lattiapinnoitteista ei haihdu sisäilmaan poikkeavia pitoisuuksia VOC-yhdisteitä. Tutkimusten yhteydessä havaittiin paikoin lattiatasoitteen heikkoa kiinnittymistä alustaansa ja samaa ongelmaa oli havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Lattiatasoitteen irtoaminen oli paikallista ja tapahtui betonilaatan yläpinnan murtumisella (tasoitteen alapintaan jäi betonia). Havainnot viittaavatkin siihen, ettei lattioiden tasoitusta ole tehty puhtaalle ja kiinteälle pinnalle. Paikoin tasoitteen kiinnittyminen alustaansa oli niin heikkoa, että se voi heikentää koko lattiapinnan pitkäaikaista rasituskestävyyttä.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 26 (60) Merkkiainekokeet Välipohjarakenteisiin tehtiin yhteensä seitsemän merkkiainekoetta. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko kokonaan uusittujen välipohjarakenteiden ja vanhojen, purkamattomien välipohjarakenteiden eristekerroksista ilmavuotoja luokkatilojen sisäilmaan päin. Tutkimuksissa merkkiainetta johdettiin välipohjarakenteiden eristekerroksiin (Leca-sorakerros, sahanpurukerros, villaeristekerros) ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Samassa yhteydessä rakenteiden tiiveyttä arvioitiin aistinvaraisesti. Tutkimustulosten perusteella välipohjiin johdetun merkkiaineen todettiin sekoittuvan sisäilmaan päin välipohjarakenteissa esiintyvien epätiiveyskohtien, rakenneliittymien ja läpivientien kautta. Erityisesti merkkiaine sekoittui sisäilmaan päin patteriläpivientien kohdilta, ulkoseinässä olevien patterisyvennysten ja lattian liittymistä/ kulmauksista sekä kohdista, joissa lattiapinnoitteen seinäylösnostoissa on epätiiveyskohtia. Kirjaston A125/ käytävän A110 kohdalle välipohjaan tehdyn merkkiainekokeen perusteella välipohjan turve-eristeeseen johdetun merkkiaineen todettiin sekoittuvan alapuolella olevan 0. kerroksen aulan A004 sisäilmaan. Samalla tavalla ilmavuotoja tapahtui 1. kerroksen luokkatilan A118 ja 0. kerroksen ruokalan välissä olevaan välipohjasta. Välipohjaan johdettu merkkiaine sekoittui ruokalan sisäilmaan ulkoseinässä olevien läpivientien kautta. Kuvat 23a ja 23b. Merkkiainekokeiden perusteella välipohjien eristetiloihin johdetun merkkiaineen todettiin sekoittuvan alapuolisiin tiloihin rakenteissa olevien epätiiveyskohtien ja läpivientien kautta. 1. kerroksen käytävälle A110 kohdalle välipohjarakenteeseen tehdyssä merkkiainekokeessa merkkiaine ei sekoittunut ruokalan käytävän sisäilmaan, koska välipohjan alapinnan betonirakenteessa ei esiintynyt epätiiveyskohtia. Välipohjaan johdettu merkkiaine sekoittui kuitenkin 1. kerroksen käytävän sisäilmaan lattian ja seinän liittymästä erityisesti kohdista, joissa muovimattopinnoitteiden seinäylösnostoissa on epätiiveyskohtia.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 27 (60) Johtopäätökset Kuvat 24a ja 24b. Välipohjan eristekerrokseen johdettu merkkiaine sekoittui sisäilmaan mattoylösnostojen epätiiveyskohdista, joita erityisesti esiintyi nurkka- ja kulmakohdissa, mattosaumojen kohdissa sekä patteriputkien läpivientien läheisyydessä. Ulkoseinään johdettu merkkiaine sekoittui sisäilmaan välipohjan pintalaattaan porattujen rakennetarkastusreikien/ merkkiainekoetta varten porattujen reikien kautta. Kotelolaattarakenteiset välipohjarakenteet, jotka ovat sisältäneet sahanpurueristeitä sekä yläbetonilaatan ja palkkirakenteiden muottilaudoituksia, on pääosin purettu joko ylä- tai alakautta. Purkamatta on jäänyt pääsisäänkäynnin aulatiloissa olevat välipohjarakenteet (mosaiikkibetonipintaiset välipohjarakenteet) ja aiempien tutkimusten perusteella aulatilojenvanhoissa sahanpurueristeissä esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista. Merkkiainekokeiden perusteella uusittujen ja uusimattomien välipohjarakenteiden eristekerroksista tapahtuu ilmavuotoja alapuolisiin tiloihin päin erityisesti välipohjien alapinnoissa olevien epätiiveyskohtien, reikien ja läpivientien kautta sekä yläpuolisiin tiloihin päin ylälaatan ja seinien välisistä liittymäkohdista (muovimatoissa olevat epätiiveyskohdat sekä muovimaton ylösnostoissa olevat epätiiveys- ja saumakohdat). Kosteusmittausten perusteella välipohjarakenteissa lattiapinnoitteiden alla ei esiinny poikkeavaa kosteutta ja VTT Expert Services Oy:n tekemien lattiapinnoitteiden kuntoon liittyvien tutkimusten perusteella rakennuksen lattiapinnoitteissa ei tämän hetkisen tietämyksen mukaan ole sellaista vikaa, joka heikentäisi sisäilman laatua. Tutkimusten perusteella lattiapinnoitteista ei haihdu sisäilmaan poikkeavia pitoisuuksia VOC-yhdisteitä.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 28 (60) Väliseinärakenteet (vanhat ulkoseinät, maata vasten olevat väliseinät) Rakennuksessa esiintyy väliseinärakenteita, jotka ovat aiemmin olleet ulkoseinärakenteita. Lisäksi A-siiven aulan ja B-siiven väliin sää seinärakenne, joka ainakin paikoin sisältää eristemateriaaleja (kuvassa sininen katkoviiva). Vanha ulkoseinä, joka on jäänyt rakennukseen väliseinäksi Osittain aulan alapohjarakennetta/ maata vasten oleva seinä Rakenne Väliseiniksi jääneiden ulkoseinärakenteiden rakenne vastaan alkuperäisen 1950 luvulla rakennetun rakennuksenosan ulkoseinärakennetta. Seinärakenteissa on lämmöneristeenä tojaa tai korkkia. A- ja B-siipien väliin jäävä väliseinä on osittain A-siiven alapohjarakennetta vasten (A-siiven alapohja korkeammassa korossa kuin B-siiven alapohja). Havaintojen perusteella opetustilassa B005 ko. seinän rakenne on seuraava B-osasta A-osaan päin katsottuna: - maali ja rappaus 30 mm - tiili 270 mm - huokoinen kuitulevy - bitumisively - perusmuuri Opetustilassa B007 rakenne on seuraava B-osasta A-osaan päin katsottuna: - maali ja rappaus 30 mm - tiili 150 mm - bitumisively - perusmuuri

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 29 (60) Havainnot Väliseinärakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ja rakenteiden toteutustapa varmistettiin mm. oviaukoissa olevista rakenneliittymistä. Havaintojen perusteella väliseinärakenteet, jotka ovat aiemmin olleet ulkoseinärakenteita sisältävät kosteusteknisesti riskialttiita materiaaleja, kuten lastuvillalevyjä (toja-eriste). Tojaeristeitä on havaittavissa mm. ns. wc-torni ja käytävän A-osan käytävän välisissä oviaukoissa ja sähköpääkeskuksen C030 kohdalla katossa. WC-tornin kohdalla toja-eristeiden kohdille on asennettu solumuovilämmöneriste, jonka liittymät on pyritty tiivistämään uretaanivaahdolla. Kuvat 25a ja 25b. WC-tornin ja käytävän välissä olevassa vanhassa ulkoseinässä olevien toja-eristeiden kohdille on uretaanivaahdolla kiinnitetty polystyreeni-solumuovieristyslevyt. Aistinvaraisen arvion perusteella eristelevytyksen liittymät eivät ole tiiviitä. Varastotilan C023 väliseinään tehdyn rakenneavauspisteen toja-eristeessä on selvästi havaittavissa olevaa mikrobiperäistä hajua. Rakenneavauspisteestä sekoittui selvästi mikrobiperäistä hajua varastotilan sisäilmaan. Kuvat 26a ja 26b. Varastotilassa olevan väliseinän (vanha ulkoseinä) toja-eristeessä esiintyy selvä mikrobiperäinen haju.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 30 (60) Kuvat 27a ja 27b. Voimistelu-/monitoimitilassa C106 väliseinässä patterisyvennysten kohdalla on eristeenä korkki. Väliseinään liikuntasalin puolelta johdetun merkkiaineen todettiin sekoittuvan sisäilmaan päin puulattian ja väliseinän liittymästä. Kuvat 28a ja 28b. A-siiven aulan ja B-siiven välinen seinärakenne on osittain A-osan lattiaan alempana. Luokkatilassa B005 kohdalla väliseinässä eristeenä on huokoinen kuitulevy. Kuitulevystä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyyseihin Materiaalien mikrobit Väliseiniksi jääneistä ulkoseinärakenteista otettiin kolme materiaalinäytettä mikrobianalyyseihin kahdesta eri rakenneavauspisteestä. Opetustilasta B005 otettiin yksi näyte A- ja B- siipien välisestä seinästä. Taulukko 2 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite VS1 Kuitulevy + paperi A ja B-osien välinen seinä Tekstiilityö B005 Heikko viite vauriosta VS2/1 Toja Vanha ulkoseinä Varasto C023 Vahva viite vauriosta VS2/2 Kuitulevy Vanha ulkoseinä Varasto C023 Ei viitettä vauriosta VS3 Korkki Vanha ulkoseinä Voimistelusali C106 Ei viitettä vauriosta Analyysitulosten perusteella varaston C023 seinärakenteen lämmöneristeessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta ja aistinvaraisen arvion perusteella eristeessä esiintyy selvä viite mikrobivauriosta. Näytteessä esiintyy erittäin runsaasti Streptomyces aktinobakteereja ja Scopulariopsis hometta.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 31 (60) Merkkiainekokeet Merkkiainekokeella tutkittiin liikuntasalin kahvion C105 ja Voimistelusalin/ monitoimisali välisen seinärakenteen tiiveyttä. Tutkimusten perusteella väliseinän eristekerrokseen kahvion puolelta johdettu merkkiainekaasu sekoittui voimistelutilan sisäilmaan puulattian ja seinärakenteen liittymästä. Ilmavuotoja ei tapahtunut seinässä olevan sähköpistorasian kautta Johtopäätökset Kuvat 29a ja 29b. Liikuntasalin ja voimistelusalin väliseen väliseinään hohdettu merkkiaine sekoittui sisäilmaan puulattian ja seinärakenteen liittymästä. Väliseinä (vanha ulkoseinä) on liikuntasalin puolelta levytetty (kipsilevy + koolaus). Rakennukseen on jäänyt väliseiniksi aiemmin ulkoseininä toimineita rakenteita. Havaintojen perusteella vanhojen ulkoseinien toja- tai korkkieristeistä on mahdollista tapahtua ilmavuotoja erityisesti väliseinissä olevien oviaukkojen kohdilla. Tutkimusten perusteella c-siiven 0- kerroksen varastotilassa väliseinän eristekerroksessa esiintyy selviä viitteitä mikrobivauriosta ja selvää mikrobiperäistä hajua. 3.5 Ulkoseinät ja sokkelirakenteet Sijainti kerros 1960 luvun ulkoseinä 1980 luvun ulkoseinä, ns. valesokkeli 1980 luvun ulkoseinä, alaosa korjattu

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 32 (60) Rakenne 1950 luvulla rakennetun rakennuksenosan ulkoseinärakenteet ovat n. 600 mm paksuja kahden kiven massiivitiilimuuriseiniä (yllä olevissa pohjapiirustuksissa punainen viiva), joissa lämmöneristeenä on vuorivillaa n. 50 mm (valkoinen vuorivillaeriste kahden bitumikreppipaperin välissä). Suunnitelmien ja rakennetarkastusten perusteella ulkoseinärakenne on seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - maali ja rappaus 30 mm (paksuus vaihtelee) - massiivitiili n. 270 mm - lämmöneriste (vuorivillavanu) 50 mm - julkisivutiili 180 mm - rappaus n. 20 (paksuus vaihtelee) Peruskorjaukseen liittyvissä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n rakennesuunnitelmissa on esitetty, että julkisivu uusitaan kosteusvaurioituneita alueilta eristekerrokseen asti arkkitehtisuunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Lisäksi A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tutkimusraportissa on esitetty, että ulkoseinärakenteiden eristetilojen kuntoa tulee tutkia lisää korjauslaajuuden selvittämiseksi. Tätä lisätutkimusta ei lähtötietojen perusteella ole tilattu. Alkuperäisissä purkusuunnitelmissa ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n rakennesuunnitelmissa on esitetty, että 0. kerroksessa ikkunoiden alapuolella olevien patterisyvennysten sisäpuoliset muuraukset ja mikrobivaurioituneet lämmöneristeet poistetaan ja lämmöneristeet vaihdetaan XPS-levyksi (XPS-levy vaahdotetaan ilmatiiviiksi reunoiltaan) ja sisäpuolinen kuorimuuraus muurataan uudelleen kahitiilestä. Ikkunan väleissä olevien pilastereiden taakse vanhan lämmöneristeen ilmayhteys sisälle katkaistaan. Rakennusurakan tarjouspyyntöasiakirjoihin liitetyissä lisäkirjeissä (01 Lisäkirje1_RU_A, ja 01 Lisäkirje1_RU_B, ) on ko. purkutyö otettu pois purku-urakasta, mutta urakoitsijoilta pyydetty purkutyöstä optiohinta.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 33 (60) Liikuntasalin ulkoseinä (yllä olevissa pohjapiirustuksissa sininen viiva) on osittain korjattu ja julkisivuun on tehty peittävä korjaus. Rakennesuunnitelmien mukaan liikuntasalin ulkoseinän rakenne on seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - vanha sisäpinnan verhous (uusitaan avattavin osin) - vanha tai uusi höyrynsulkumuovi (höyrynsulkukerros uusitaan avattavilta osin ) - vanha pystykoolaus 50x50 mm (alaosa uusitaan alimpaan vaakaorteen asti) - lämmöneriste (uusitaan alin levykerros ja ylempää kosteusvaurioituneita osin) - vanha vaakakoolaus (säilytetään) - vanha tuulensuojakipsilevy puretaan ja korvataan seinän alaosassa sementtikuitulevyllä ja yläosassa - vaakakoolaus 22 mm - STO Vemtec julkisivujärjestelmä 20 mm/ seinän alaosassa oleva betonisokkeli Musiikkiluokan C029 kohdalla ulkoseinän rakenne on puurakenteinen ja vastaa liikuntasalin ulkoseinän alkuperäistä rakennetta. Musiikkiluokan ulkoseinän puurunko ei kuitenkaan liikuntasalin tavoin lähde ontelolaattarakenteen päältä vaan oman betonianturan päältä, jolloin seinän puurungon alaohjauspuun alapinta on noin 270 mm musiikkiluokan lattiapinnan tason alapuolella. Tällöin rakenteeseen muodostuu ns. valesokkelirakenne. Musiikkiluokan ulkoseinän rakenne on seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - kipsilevy 9 mm - höyrynsulkumuovi - lämmöneriste + koolaus 50 mm - lämmöneriste + runkopuut 150 mm - tuulensuojakipsilevy 9 mm - ilmaväli 20 mm - betonisokkeli tai seinän yläosassa vanha julkisivulevy Havainnot 1950 luvun rakennuksenosan ulkoseinärakenteet Ennen peruskorjausta tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että rakennuksen ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa on esiintynyt puutteita, minkä johdosta mm. ulkoseinien lämmöneristeissä on tutkimuksissa todettu mikrobivaurioita. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n korjaussuunnitelmissa on esitetty, että kosteusvaurioituneista alueilta lämmöneristeet uusitaan ja julkisivutiili muurataan uudelleen. Työmaa-aikaisten asiakirjojen ja digikuvien sekä tämän tutkimuksen yhteydessä tehtyjen rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenteita ei ole kuitenkaan korjattu suunnitelmien mukaisesti vaan kosteusvaurioituneista kohdista on poistettu vain julkisivun rappaukset. Työmaa-aikaisten digikuvien perusteella myös työmaaolosuhteissa on kosteudenhallinta ollut puutteellinen ja paikoin sadevesisyöksytorvet ovat puuttuneet kokonaan ja ulkoseinärakenteet ovat kastuneet.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 34 (60) Kuvat 30a ja 30b. Työmaa-aikasten digikuvien perustella aiemmissa tutkimukissa kosteusvaurioituneilta osin on poistettu vain julksivun rappaus, ei lämmöneristeitä, kuten korjaussuunnitelmissa on esitetty. Työmaaaikaisessakin kosteudenhallinnassa on esiintynyt puutteita, kun sadevesisyöksytorvet ovat puuttuneet. Tämän tutkimuksen yhteydessä julkisivujen kuntoa tutkittiin aistinvaraisesti. Julkisivuissa ei ollut havaittavissa merkittäviä vaurioita. Peruskorjauksen yhteydessä tehdyt julkisivurappausten korjaukset näkyvät julkisivuissa vaaleampina keltaisina alueina. Yksi sadevesisyöksytorven vuoto oli tutkimushetkellä havaittavissa A-siiven Turuntien puoleisella julkisivulla. A-siipi B-siipi Kuvat 31a ja 31b. Yleiskuvia rakennusten julksivuista (etelä). Julkisivulle tehdyt rappauskorjaukset näkyy julkisivussa vaaleampana sävynä. B-siipi C-siipi Kuvat 32a ja 32b. Yleiskuvia rakennusten julksivuista (koillinen, kaakko). Julkisivulle tehdyt rappauskorjaukset näkyy julkisivussa vaaleampana sävynä.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 35 (60) C-siipi A-siipi Kuvat 33a ja 33b. Yleiskuvia rakennusten julksivuista (A-siiven Turuntien puoleinen julksivu). Liikuntasalin julksivu on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Kuvat 34a ja 34b. Tutkimushetkelläkin A-siiven ulkoseinässä oli havaittavissa sadevesisyöksytorven vuotoihin liittyvä kosteusvaurio. Rakennuksen alimman kerroksen sokkelirakenteen verhouksissa on havaittavissa epätiiviitä saumoja (ns. kova laastisauma) ja A-siiven päädyssä maanpinnan tason yläpuolella esiintyy sokkeliverhouksen ja sokkelipalkin rajassa muottipuiden aiheuttamia avoimia läpivientejä. Kuvat 35a ja 35b. Sokkelirakenteissa on paikoin havaittavissa epätiiviitä sokkeliverhouksen saumauksia. Saumaukset (ns. kova laastisauma) ovat osin rapautuneet irti. Avoimet saumat ja läpiviennit ovat kosteusteknisesti riskialttiita luvun rakennuksen ulkoseinärakenteisiin tehtiin yhteensä 27 rakenneavausta/ rakennetarkastuspistettä ja rakenteista otettiin yhteensä 31 näytettä mikrobianalyyseihin. Osa rakenneavauksista tehtiin sisäkautta ja osa näytteistä otettiin ulkokautta henkilönostimesta

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 36 (60) käsin (mm. välipohjien kohdalle, ikkunoiden yläpuolelle tehdyt avaukset). Analyysitulokset on esitetty tarkemmin kohdassa Materiaalien mikrobit tai liitteenä 3 olevissa analyysi vastauksissa. Aistinvaraisten arvioiden perusteella lämmöneristeissä esiintyy kosteusvaurioita 0. kerroksen ulkoseinissä sekä vanhojen sadevesisyöksytorvien vuotopaikkojen kohdilla (esim. luokka A120). A025 jakelu Kuvat 35a ja 35b. Ruokalan ulkoseinään tehdyssä rakenneavauspisteessä ulkoseinän lämmöneristeissä oli havaittavissa kosteusvauriojälkiä ja eristeessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. A024 ruokasali B011 Puu- ja metallityö Kuvat 36a ja 36b. Yleiskuvia rakenneavauspisteistä. Molemmissa tutkimuspisteissä A024 ja B011 eristekerroksessa esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. B013 Konesali B005 Tekstiilityö Kuvat 37a ja 37b. Konesalin ulkoseinään tehdyssä rakenneavauspisteessä eristekerroksessa on aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteusvaurioita ja eristeessä esiintyy heikko viite mikrobivaurioista. Tekstiilityön luokan kohdalla eristemateriaalissa esiintyy vahva viite mikrobivaurioista.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 37 (60) Kuvat 38a ja 38b. Liikuntasalin pukuhuonetilojen edustalla olevaan käytävään tehtiin kaksi rakenneavausta. Toisessa rakenneavauspisteessä eristeenä oli toja ja huokoinen kuitulevy ja toisessa avauspisteessä rappauksen alla eristeenä on korkkia. Kuvat 38c ja 38d. Tojaeristeen takana olevassa huokoisessa puukuitulevyssä oli havaittavissa kosteusvauriojälkiä, mutta analyysitulosten perusteella eristemateriaaleissa ei esiinny mikrobivaurioita. Korkkieristeessäkään ei esiinny mikrobivaurioita. Kuvat 39a ja 39b. Yleiskuva ylempiin kerroksiin tehtyjen rakenneavausten rakenneavaustavasta. Luokkatilan A120 kohdalla ulkoseinän lämmöneristeessä esiintyy kosteusvauriojälkiä ja ennen peruskorjausta tehtyjen tutkimusten yhteydessä on ko. kohdassa esiintynyt sadevesisyöksytorven vuotoja (kts. kuva 30a).

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 38 (60) A211 Opetustila A321 Opetustila Kuvat 40a ja 40b. Yleiskuvia rakenneavauspisteistä. Ko. rakenneavauspisteissä lämmöneristeissä esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista. Rakennuksen ulkopuolelta rakenneavaukset tehtiin timanttiporalla (porauksissa ei käytetty vettä). Rakenneavaukset tehtiin julkisivuun pääosin välipohjarakenteiden kohdille tai ikkunoiden yläpuolelle. Rakenneavauksista todettiin, että ulkoseinissä esiintyy eristeenä tojaa mm, vuorivillaa mm, bitumoitua huokoista kuitulevyä ja vuorivillaa 50 mm, mutta ikkunoiden päällä betonipalkkia vasten esiintyy myös lautaa. Kuvat 41a ja 41b. Rakennuksen ulkopuolelta tehdyt rakenneavaukset tehtiin timanttiporalla henkilönostinta hyväksi käyttäen. Timanttiporaukset tehtiin pääosin välipohjarakenteiden kohdille, ikkunarakenteiden päälle. Kuvat 42a ja 42b. Rakenneavauspisteistä tehtyjen havaintojen perusteella (kuvat otettu timanttiporausrei istä) välipohjarakenteiden kohdilla ja ullakkokerrosta vasten olevissa ulkoseinissä lämmöneristeenä on tojaa ja vuorivillaa, mutta rakenteessa esiintyy myös puulaudoituksia

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 39 (60) Liikuntasalin ulkoseinärakenteet: Liikuntasalin ulkoseinärakenteiden sisäpuoliset rakenteenosat on seinien alaosista uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Purkutöiden yhteydessä on todettu, että seinien alaosissa esiintyy selviä mikrobivaurioita ja tuulensuojalevyinä olevien kipsilevyjen sisäpinnoilla on selvästi havaittavissa olevia mikrobivaurioita. Julkisivukorjausten yhteydessä otettujen digikuvien perusteella tuulensuojalevyjen ulkopinnoillakin on havaittavissa selviä kosteusvauriojälkiä ja viitteitä mikrobivaurioista. Kuvat 43a ja 43b. Liikuntasalin seinien alaosasta on uusittu ulkoseinän lämmöneristeet sekä kosteus- ja mikrobivaurioituneet tuulensuojalevyt ja runkopuiden alaosat on uusittu. Aiemmin ennen rakenteiden korjaamista on lämmöeristeissä ja tuulensuoajlevujen sisäpinnassa ollut havattavissa selviä viitteitä mikrobivaurioista. Kuvat 44a ja 44b. Ennen peruskorjausta on liikuntasalin julkisivuissa ollut havaittavissa merkittäviä vesivuotoihin liittyviä jälkiä ja urakoitsijan tekemien tutkimusten perusteella yläpohjan ja ulkoseinän liittymässä on esiintynyt kosteusvaurioita. Kuvat 45a ja 45b. Liikuntasalin julkisivuihin on suoritettu ns. peittävä korjaus, mutta tämän tutkimuksen, lähtötietojen ja peruskorjaustyön aikaisten valokuvien perusteella ei vanhoja tuulensuojalevyjä tai ulkoseinien yläosien lämmöneristeitä ole peruskorjauksessa uusittu suunnitelmien mukaisesti. Työmaa-aikaisten valokuvien perusteella on tuulensuojalevyjen ulkopinnassa ollut havaittavissa merkittäviä vesivalumajälkiä ja selviä viitteitä mikrobivaurioista. Tämän tutkimuksen yhteydessä liikuntasalin rakenteisiin tehtiin kolme rakenneavausta. Yksi rakenneavauksista suoritettiin Turuntien puoleiseen ulkoseinään ikkunarakenteiden alapuo-

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 40 (60) lelle. Tässä rakenneavauspisteessä ulkoseinän lämmöneristeissä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta ja tuulensuojalevyn sisäpinnassakin on havaittavissa kosteus- ja mikrobivaurioita. Saman tyyppisiä vaurioita voi esiintyä kaikkialla ikkunarakenteiden alapuolella. Kaksi muuta avausta on tehty päätyseinillä olevien viisto-osuuksien kohdille vanhaan yläpohjarakenteeseen ja näiden rakenneavausten tutkimustulokset on esitetty yläpohjarakenteisiin liittyvissä tutkimustuloksissa. Kuvat 46a ja 46b. Turuntien puoleisten ikkunrakenteiden alapuolelle tehdyssä rakenneavauspisteessä ulkoseinän lämmöneristeissä esiintyy vahva viite mikrobivaurioista ja tuulensuoajlevyn sisäpinnassakin esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista. Musiikkiluokan C029 ulkoseinärakenteet: A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tutkimusraportin mukaan nykyisen musiikkiluokan C029 ulkoseinän lämmöneristeissä on esiintynyt jäätä, minkä johdosta on A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n laatimissa korjaussuunnitelmissa esitetty, että nykyisen Musiikkiluokan C029 ulkoseinärakenteiden alaosat korjataan kosteusvaurioituneita osin. Korjaussuunnitelmissa on kuitenkin esitetty, että musiikkiluokan ulkoseinän kosteustekninen kunto tarkastetaan kauttaaltaan avaamalla sisäverhouslevyt ja rakenteet korjataan tarvittavassa laajuudessa. Peruskorjaustyön yhteydessä on osa tilassa olleista ikkunarakenteista laitettu umpeen ja tilan huoneakustiikkaa on parannettu. Nyt tehtyjen tutkimusten, työmaa-aikaisten valokuvien ja työmaa-aikaisten asiakirjojen perusteella on kuitenkin todettavissa, että seinärakenteita ei ole kokonaisuudessaan korjattu suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Työmaa-aikaisten valokuvien perusteella seinien alaosien runkopuissa ja tuulensuojalevyjen sisäpinnassa on havaittavissa kosteusvauriojälkiä ja selviä viitteitä mikrobivaurioista. Kuvat 47a ja 47b. Työmaa-aikaisten valokuvien ja suunnitelmien perusteella musiikkiluokassa aiemmin olleita ikkunarakenteita on laitettu umpeen ja tilan huoneakustiikkaa on parannettu. Ulkoseinien alaosassa olevien tuulensuojalevyjen ja runkopuiden alaosissa on esiintynyt kosteusvaurioita.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 41 (60) Tämän tutkimuksen yhteydessä musiikkiluokan ulkoseinään tehtiin yksi rakenneavaus rakenteen toteutustavan ja kunnon määrittämiseksi. Rakenneavauksen perusteella tuulensuojalevyn sisäpinnassa esiintyy selviä viitteitä kosteus- ja mikrobivaurioista, lämmöneristeissä esiintyy tummentumia, jotka viittaavat rakenteen läpi tapahtuviin/ tapahtuneisiin ilmavuotoihin (eli seinien alaosien lämmöneristeitä ei varmastikaan ole uusittu ainakaan kauttaaltaan) ja sisäpuolisessa höyrynsulkumuovissa esiintyy selviä epätiiveyskohtia. Rakenneavauksesta tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinän puurunkorakenteita tai tuulensuojalevyjä ei ole uusittu. Kuvat 48a ja 48b. Yleiskuva musiikkiluokan ulkoseinään tehdystä rakenneavauksesta. Ikkunan alla olevissa lämmöneristeissä esiintyy tummentumia, jotka viittaavat rakenteen kautta tapahtuneisiin/ tapahtuviin ilmavuotoihin. Kuvat 49a ja 49b. Rakenneavauspisteistä tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinässä tuulensuojalevyn sisäpinnassa ikkunan alla on havaittavissa vedenvalumajälkiä ja ulkoseinän lämmöneristeet ovat tummuneet. ja mikrobivaurioihin liittyvää pilkutusta ja analyysitulosten perusteella tuulensuojalevyn sisäpinnassa esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista Materiaalien mikrobit Ulkoseinärakenteiden lämmöneristeistä otettiin yhteensä 29 materiaalinäytettä mikrobianalyyseihin. Näytteet otettiin lämmöneristeistä eri puolilta rakennusta rakennuksen sisä- ja ulkopuolelta. Taulukko 3 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite US1/1 Kuitulevy, vuorivilla Ulkoseinä, lämmöneriste Jakelu A026/ Ruokasali A024 Viittaa vaurioon

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 42 (60) US1/2 US2 US3 Vuorivilla Kuitulevy, vuorivilla Kuitulevy, vuorivilla Sukkelihalkaisu, lämmöneriste Jakelu A026/ Ruokasali A024 Viittaa vaurioon Ulkoseinä, eriste Ruokasali A024 Heikko viite vauriosta Ulkoseinä, eriste Puu- ja metallityö B011 Heikko viite vauriosta US4 Kuitulevy Ulkoseinä, eriste Konesali B013 Heikko viite vauriosta US5 Vuorivilla, paperi Ulkoseinä, eriste Tekstiilityö B005 Viittaa vaurioon US6/1 Toja-eriste Ulkoseinä, eriste Käytävä C002 Ei viitettä vaurioista US6/2 Kuitulevy Ulkoseinä, eriste Käytävä C002 Ei viitettä vaurioista US7/1 Korkki Ulkoseinä, eriste Käytävä C002 Ei viitettä vaurioista US7/2 Kuitulevy Ulkoseinä, eriste Käytävä C002 Ei viitettä vaurioista US8/1 Ulkoseinä, tuulensuojalevy ikkunan alta Musiikki C029 Vahva viite vauriosta US8/2 Mineraalivilla Ulkoseinä, eriste Musiikki C029 Heikko viite vauriosta US8/3 US9 Tuulensuojakipsilevy Tuulensuojakipsilevy Mineraalivilla ikkunan alta Ulkoseinä, tuulensuojalevy, seinän alaosa Musiikki C029 Vahva viite vauriosta Ulkoseinä, eriste Liikuntasali C027 Vahva viite vauriosta US10 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila A115 Ei viitettä vauriosta US11 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste, ikkunan päältä Opetustila A116 Ei viitettä vauriosta US12 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila A120 Vahva viite vauriosta US13 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opettajat B108 Ei viitettä vauriosta US14 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Neuvottelu B103 Ei viitettä vauriosta US15 Kuitulevy Ulkoseinä, eriste Voimistelu C106 Ei viitettä vauriosta US16 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila A124 Ei viitettä vauriosta US17 Mineraalivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila A101 Ei viitettä vauriosta US18 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila A216 Ei viitettä vauriosta US19 Paperi Ulkoseinä, ikkunan päältä Opetustila A218 Vahva viite vauriosta US20 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila B205 Heikko viite vauriosta US21 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste, ikkunan päältä Opetustila B206 Ei viitettä vauriosta US22A Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila B203 Ei viitettä vauriosta US22B US23 Vuorivilla Toja-eriste Ulkoseinä, eriste, ikkunan päältä Ulkoseinä, eriste, ikkunan päältä Opetustila B203 Voimistelu C106 Heikko viite vauriosta Heikko viite vauriosta US24 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila A211 Viittaa mikrobivaurioon US25/1 Kuitulevy Ulkoseinä, eriste Studio A315 Ei viitettä vauriosta

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 43 (60) US25/2 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Studio A315 Ei viitettä vauriosta US26 Toja-eriste Ulkoseinä, eriste, ikkunan päältä Opetustila A320 Viittaa mikrobivaurioon US27 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste Opetustila A321 Viittaa mikrobivaurioon US28 Toja-eriste Ulkoseinä, eriste, ikkunan päältä Käytävä A310 Vahva viite vauriosta US29 Vuorivilla Ulkoseinä, eriste, ikkunan päältä Pajatila A313 Ei viitettä vauriosta Merkkiainekokeet Analyysitulosten perusteella ulkoseinän lämmöneristeissä esiintyy paikoin selviä viitteitä mikrobivaurioista. Merkittävimmät mikrobivauriot kohdistuvat 0. kerroksen ulkoseinärakenteisiin sekä kohtiin, joissa on ennen peruskorjausta todettu merkittäviä kattovesien poisohjeukseen ja ulkopuoliseen kosteudenhallintaan liittyviä puutteita, jolloin sadevedet ovat kastelleet seinärakenteita. Ulkoseinärakenteisiin suoritettiin 11 merkkiainekoetta rakenteiden tiiveyden tutkimiseksi. Merkkiainekokeissa merkkiaine johdettiin ulkoseinän lämmöneristeeseen joko rakennuksen ulkopuolelta (0. kerroksen ulkoseinät) tai sisäpuolelta (ylemmät kerrokset). Merkkiaineen kulkeutumista lämmöneristekerroksesta sisäilmaan tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainekokeiden aikana tutkitut tilat olivat 0,5 15 Pascalia (pääsääntöisesti 2,5 15 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden). Merkkiainekokeiden perusteella ulkoseinärakenteista tapahtui ilmavuotoja sisäilmaan päin: - ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden liittymissä olevien Ardex tiivistysnauhojen liittymistä/ epätiiveyskohdista. Tiivistetyissä rakenneliittymissä ilmavuodot tapahtuivat erityisesti ikkunasaranoiden kohdilta, joissa tiivistysnauhan asentaminen on ollut haasteellista. Lisäksi tiivistenauhoissa oli paikallisesti havaittavissa paikallisia ilmavuotoja kohdissa, joissa tiivistysnauha oli hiukan irti alustastaan. Pääsääntöisesti ikkunoiden ympärille tehdyt tiivistyskorjaukset ovat onnistuneet kohtalaisesti kerroksen ruokalassa ulkoseinärakenteissa olevista sähköpistorasioista, - patterikiinnikkeistä ja patteriputkien kiinnikkeiden kohdilta, - lattian ja ulkoseinärakenteiden liittymistä, mikä on osoitus siitä, että ulkoseinän lämmöneristeistä pääsee sekoittumaan ilmaan mm. välipohjarakenteiden kotelolaattojen sisälle. Ulkoseinään lämmöneristeisiin johdettu merkkiaine sekoittui sisäilmaan myös välipohjassa olevien patteriputkien läpivientien ja välipohjaan merkkiainekokeita varten porattujen reikien kautta. - ulkoseinärakenteissa olevien liikuntasaumojen kautta (A- siiven käytävät). Kuvat 50a ja 50 b. Ulkoseinän lämmöneristeestä tapahtui ilmavuotoja sisäilmaan päin erityisesti ikkunoiden saranoiden kohdilta. Saranoiden kohdille Ardex-vedeneristenauhan asentaminen on haasteellista.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 44 (60) Kuvat 51a ja 51b. Ulkoseinän lämmöneristeestä tapahtui pienimuotoisia ilmavuotoja myös kohdissa, joissa vedeneristeessä esiintyy kiinnityspuutteita. Kuvat 52a ja 52b. Ruokalassa merkittävimmät ilmavuodot ulkoseinästä tapahtuivat ulkoseinässä olevien pistorasioiden kautta, vaikka tutkitut sähköpistorasiat olivat aika kaukana merkkiaineen syöttöpisteestä. B108 B205 Kuvat 53a ja 53b. Ulkoseinän lämmöneristeestä tapahtui ilmavuotoja pattereiden kiinnikkeiden kohdilta sekä ulkoseinässä olevien patterisyvennysten kulmauksissa ja nurkissa.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 45 (60) B203 Kuvat 54a ja 54b. Ulkoseinän lämmöneristeestä tapahtui ilmavuotoja pattereiden kiinnikkeiden kohdilta sekä ulkoseinässä olevien patterisyvennysten kulmauksissa ja nurkissa Johtopäätökset Kuvat 55. Liikuntasalin pukuhuonetilojen käytävällä ulkoseinän eristekerroksesta ilmavuotoja tapahtui erityisesti ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden kulmauksesta, patteriputkien ja pattereiden kiinnikkeiden kohdista sekä merkittävästi ulkoseinä- ja lattiarakenteiden liittymistä. Ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy mikrobivaurioista erityisesti rakennuksen alimmassa, 0. kerroksessa sekä ylemmissä kerroksessa kohdissa, joissa on ennen peruskorjausta tapahtunut sadevesisyöksytorvien vuotoja. Lisäksi liikuntasalin ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä ikkunarakenteiden alla esiintyy selviä viitteitä kosteus- ja mikrobivaurioista ja Musiikkiluokan C0209 ulkoseinärakenteissakin esiintyy mikrobivaurioituneita rakenteenosia. Tutkimusten ja havaintojen perusteella ulkoseinärakenteissa esiintyy epätiiveyskohtia, joiden kautta lämmöneristekerroksesta tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin. Lämmöneristekerroksesta tapahtuu ilmavuotoja myös uusittujen välipohjarakenteiden sisälle. Koska mikrobivaurioituneista rakenteista tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin, on rakennuksen käyttäjät voineet rakenteissa esiintyville mikrobivaurioille altistua.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 46 (60) Vesikatto, yläpohja ja sadevesien poisohjaus Sijainti Rakenne Yläpohjarakenteiden kotelolaattarakenteet purettu yläkautta Vanha IV-konehuone. Konehuoneen alta ei sanapurueristeitä tai muottipuulaudoituksia ole purettu Vanha purkamaton yläpohja, sisältää vanhat lämmöneristeet (sahanpuru, valkoinen villa, paperi) Kokonaan uusittu yläpohjarakenne Kattokaltevuutta muutettu Kattomuutoksia ja kattoikkuna laitettu umpeen 1950 luvulla rakennettujen rakennuksenosien (A ja B -siivet sekä osa C-siivestä) yläpohjarakenteet ovat aiemmin olleet betonisia kotelolaattarakenteita, jotka ovat sisältäneet ylälaatan muottilaudoituksia ja sahanpurueristeitä. Ennen peruskorjausta A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n suorittamissa tutkimuksissa on yläpohjan lämmöneristeissä todettu selviä viitteitä mikrobivaurioista, minkä johdosta peruskorjauksessa on kaikki kotelolaattarakenteiset yläpohjarakenteet purettu (yllä olevissa pohjapiirustuksissa vihreällä merkityt alueet). Purkamatta on jäänyt vanhojen ilmanvaihtokonehuoneiden lattian alla olevat kotelolaattarakenteet (pohjapiirustuksissa oranssilla). Alkuperäisissä purkusuunnitelmissa on ilmanvaihtokonehuoneiden seinärakenteet ja lattiarakenteet esitetyt purettavaksi, mutta rakennusurakan tarjouspyyntövaiheessa ko. rakenteiden purkutyö jätetty urakan ulkopuolelle (01 Lisäkirje1_RU_A, ja 01 Lisäkirje1_RU_B, ). Rakennetyypit on otettu A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n rakennesuunnitelmista. A-osa yläpohja yleensä: - vanhat vesikattorakenteet - puhallusvilla (mineraalivilla) 500 mm - höyrynsulku, kumibitumikermi - vanha ylälaattapalkisto o puhdistetaan imuroimalla purkupölystä - uusi pintakäsittely ja pintamateriaali tai alaslaskettu kattorakenne Ulkoseinän sisäpintaa vasten ja muita yläpohjatason yläpuolelle nousevia seinärakenteita vasten levyeriste (Paroc extra 100 mm). Räystäälle uusi tuulenohjain kovalevystä ja korroosionkestävä reikälevy hyönteisverkoksi

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 47 (60) A-osan yläpohjarakenne aulan puoleisessa päädyssä ja B-siiven yläpohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - vanhat vesikattorakenteet - vanhat betonipalkit - palkit eristetään levyeristeellä ympäri (Paroc extra 100 mm) - välit eristetään puhallusvillalla (mineraalivilla), 500 mm - höyrynsulku, kumibitumikermi (kiinnitys palkkien kylkeen) - vanha alalaatta o puhdistetaan imuroimalla purkupölystä - uusi pintakäsittely ja pintamateriaali tai alaslaskettu kattorakenne - ulkoseinän sisäpintaa vasten ja muita yläpohjatason yläpuolelle nousevia seinärakenteita vasten levyeriste (Paroc extra 100 mm) - räystäälle uusi tuulenohjain kovalevystä ja korroosionkestävä reikälevy hyönteisverkoksi C-siivessä yläpohjan rakenne parven alueella on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - betonipalkit o puhdistetaan imuroimalla purkupölystä - palkit eristetään levyeristeellä ympäri (Paroc extra 100 mm) - välit eristetään puhallusvillalla (mineraalivilla), 600 mm - höyrynsulku (kumibitumikermi), kiinnitys palkkien kylkeen - alalaatta o o puhdistetaan imuroimalla purku- ja hiekkapuhalluspölystä korjausvalu reikäkohdin - uusi pintakäsittely ja pintamateriaali tai alaslaskettu kattorakenne Yläpohjan rakenne Voimistelu-/ monitoimisalin alueella on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - betonipalkit o puhdistetaan imuroimalla purkupölystä - palkit eristetään levyeristeellä ympäri (Paroc extra 100 mm) - välit eristetään puhallusvillalla (mineraalivilla), 600 mm - alalaatta o puhdistetaan imuroimalla purku- ja hiekkapuhalluspölystä, korjausvalu reikäkohtiin - tuulettumaton ilmaväli - vanhaa eristevillaa ja ainakin paikoin kutterinlastua - lämmöneristeiden seassa vanhat kierresaumailmanvaihtokanavat - ei höyrynsulkua - vanha alakatto (monitoimisalin vanhat valaisimet uppoasennettu alakattoon)

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 48 (60) Havainnot Peruskorjauksen yhteydessä on Liikuntasalin C027 ja Musiikkiluokan C029 kohdalle tehty kattomuutoksia (pohjapiirustuksessa violetti ja vaaleanpunainen alue) ja musiikkiluokan kattoikkuna on laitettu umpeen. Opetustilan A124 ja kirjastotilan A125 kohdalla olevat yläpohjarakenteet ja vesikattorakenteet on uusittu kokonaan (pohjapiirustuksessa sininen alue). Liikuntasalin yläpohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - huopakate - umpilaudoitus - tuuletusrako - puupalkisto + mineraalivilla - höyrynsulkumuovi - ruoteet - sisäverhouslevy (kipsilevy) 1950-luvun rakennuksenosien vesikatot ja yläpohjarakenteet: Tutkimusten yhteydessä tutkittiin kaikki 1950 luvulla rakennettujen siipien vesikatteet ja ullakkotilat aistinvaraisesti. Saatujen lähtötietojen perusteella rakennuksen B- ja C-siipien vesikatteita on uusittu n. 10 vuotta sitten ja A-siivessä vesikatteita uusittiin peruskorjauksen yhteydessä paikallisesti IV- konehuoneiden rakentamisen yhteydessä. Rakennuksen vesikatteet ovat selvästi eri ikäisiä ja kuntoisia vesikatteita. A-siiven vesikatteet ja A-osalla olevan vanhan IV-konehuoneen vesikatteet ovat pääosin huonokuntoiset ja kuluneet. Muissa siivissä ja uusien IV-konehuoneiden alueella vesikatteet ovat hyväkuntoisia. Kuvat 56a ja 56b. Rakennuksen vesikatteet ovat selvästi eri ikäisiä ja kuntoisia vesikatteita. A-siiven vesikatteet ja A-osalla olevan vanhan IV-konehuoneen vesikatteet ovat pääosin huonokuntoiset ja kuluneet. Muissa siivissä ja uusien IV-konehuoneiden alueella vesikatteet ovat hyväkuntoisia. A-siiven päädyssä (lounaan puoleinen pääty) on yläpohjan alue, jossa on kattoikkunoita sijaintikuvassa vaalean vihreällä rajattu alue). Kattoikkunoiden kohdalla olevien luokkatilojen yläpohjarakenteena on viisto ylälaattapalkisto. Ylälaatan päällä on n. 170 mm lämmöneriste, lämmöneristeen päällä on laudoituksia (pysty- ja/ tai vaakalaudoitus) sekä vanerilevy. Vanerilevyn päällä on bitumikermikate.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 49 (60) Kattoikkunoiden alueella olevan yläpohjan rakenne ja kunto selvitettiin rakenteisiin tehtyjen kahden rakenneavauksen avulla (avauspisteet YP8 ja YP9). Rakenneavausten perusteella yläpohjasta ei ole peruskorjausten yhteydessä poistettu vanhoja lämmöneristeitä, vaan rakenteessa eristeenä on sahanpurua sekä vuorivillaa. Toinen rakenneavauksista suoritettiin Pajatilan A313 kohdalla olevan keskimmäisen kattoikkunan alapuolelle ja toinen rakenneavaus suoritettiin opetustilan A312 kohdalla olevan kattoikkunan viereen. Yläpohjan lämmöneristeenä Pajantilan alueella on sahanpurua ja vuorivillaa ja opetustilassa A312 kohdalle tehdyssä rakenneavauspisteessä eristeenä on vuorivillaa. Opetustilan A312 rakenneavaus tehtiin kohtaan, jonka yläpuolella on vanha paikattu huopakatealue (mahdollinen vanha läpiviennin kohta) ja avauskohdan rakennusmateriaaleissa oli havaittavissa selviä kosteusvauriojälkiä. Rakennusurakoitsijan ottamien työmaa-aikaisten valokuvien mukaan kattoikkunoiden kohdalla rakenteita on tiivistetty Styrofoam-levyillä ja uretaanilla. Tiivistystapaa ei voida pitää ilmavuotojen kannalta luotettavana. YP8 Kuvat 57a ja 57b. A-siiven lounaan puoleisessa päädyssä on kolme kattoikkunaa. Ko. alueen yläpohjan rakenne selvitettiin vesikatteeseen tehtyjen rakenneavausten avulla. Kuvat 58a ja 58b. Pajatilan A313 kattoikkunan alapuolelle tehty rakenneavaus YP8. Yläpohjan lämmöneristeenä on sahanpurua ja vuorivillaa 170 mm, analyysituloksen perusteella eristeissä ei esiinny mikrobivaurioita.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 50 (60) Kuvat 59a ja 59b. Opetustilan A312 kohdalle kattoikkunan viereen tehtiin rakenneavaus. Rakenneavauspisteessä oli selvästi havaittavissa olevia kosteusvaurioituneita materiaaleja ja analyysitulosten perusteella näytteissä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Kuvat 60a ja 60b. Kattoikkunoiden alueella oleva yläpohjarakenne on viisto ylälaattapalkisto. Peruskorjauksen yhteydessä kattoikkunoiden seinärakenteita on tiivistetty Styrofoam-levyillä ja uretaanilla. A-, B- ja alkuperäisen C-osan kotelolaattarakenteiset yläpohjarakenteet on suunnitelmien mukaisesti purettu ja puhdistettu ennen höyrynsulkurakenteiden (bitumikermit) asentamista. Kuvat 61a ja 61b. Peruskorjauksen yhteydessä yläpohjarakenteiden kotelolaattarakenteet (palopermanto, muottilaudoitukset, sahanpurueristeet) purettiin yläkautta. Kuvissa työmaa-aikaisia valokuvia puhdistetuista kotelolaattayläpohjista. Ullakkotiloista tehtyjen havaintojen perusteella alalaatan yläpintaan on asennettu rakennesuunnitelmien mukaiset bitumikermit höyrynsulkurakenteeksi. Rakennesuunnitelmien mukaan kermit tulee kiinnittää palkkirakenteiden kylkiin, mutta havaintojen perusteella kermit

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 51 (60) ovat paikoin irti alustastaan. Palkkirakenteita ei ole myöskään lämmöneristetty levyeristeellä suunnitelmien mukaisesti, minkä johdosta erityisesti A- ja B-osilla palkkirakenteet voivat toimia kylmäsiltoina (palkin päällä ohut eristekerros). B-siipi B-siipi Kuvat 62a ja 62b. Yleiskuvia B-siiven yläpohjarakenteista. A-siipi C-siipi Kuvat 63a ja 63b. Yleiskuvia A- ja C-siipien yläpohjarakenteista. Kuvat 64a ja 64b. Erityisesti B-siivessä on betonipalkkien kohdalla vähän puhallusvillaa. Puutteellisesti lämmöneristetyt betonipalkit voivat toimia merkittävinä kylmäsiltoina. Betonilakkeja ei ole lämmöneristetty rakennesuunnitelmien mukaisesti.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 52 (60) C-osalla yläpohjarakenteessa lämmöneristekerroksen paksuus on selvästi paksumpi kuin rakennesuunnitelmissa on esitetty (eristepaksuus n mm) eikä palkkeja ole eristetty suunnitelmien mukaisesti. C-osalla kuitenkin betonipalkkien päällä on kuitenkin puhallusvillaa yli 200 mm. Havaintojen perusteella höyrynsulkubitumikermi on kiinnitetty betonipalkkien kylkiin, mutta paikoin bitumikermi oli irti alustastaan. Höyrynsulkukermiä ei myöskään ole pystytty liittämään tiiviisti ilmanvaihtokonehuoneiden Kuvat 65a 65b. Höyrynsulkubitumikermit ovat paikoin irti palkkien kyljistä. IV-konehuoneiden kohdilla höyrynsulkukermejä ei ole voitu kiinnittää rakenteisiin vaan höyrynsulkukermit lepäävät sahanpurueristeiden päällä. Kuvat 65c 65d. Höyrynsulkubitumikermit ovat paikoin irti palkkien kyljistä. IV-konehuoneiden kohdilla höyrynsulkukermejä ei ole voitu kiinnittää rakenteisiin vaan höyrynsulkukermit lepäävät sahanpurueristeiden päällä. A-, B- ja C- siipien ullakolla on vanhat ilmanvaihtokonehuoneet, joiden alta ei sahanpurueristeitä tai ylälaatan muottilaudoituksia ole purettu.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 53 (60) Kuvat 66a 66c. Vanhojen ilmanvaihtokonehuoneiden kohdilta ei ole purettu sahanpurueristeitä eikä ylälaatan muottilaudoituksia. B-osan yläpohjarakenteen alapinnassa (alalaatan alapinta on havaittavissa kosteusvauriojälkiä ja runsaasti maalipintojen hilseilyä. Opetustilan B210 kohdalla alakaton yläpuolella on havaittavissa mikrobiperäistä hajua ja yläpohjan alapinnassa on havaittavissa selviä kosteusvauriojälkiä. Kosteusvaurioiden kohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyyseihin. B210 Kuvat 67a ja 67b. Erityisesti B-siiven 2. kerroksessa yläpohjarakenteen alapinnassa esiintyy maalipintojen hilseilyä ja hilseilevän maalin alla esiintyy viitteitä kosteusvauriojäljistä. Luokkatilan B210 alakaton päällä sisäilmassa esiintyy mikrobiperäistä hajua ja rappauksessa esiintyy selvä viite mikrobivaurioista.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 54 (60) B203 B206 Kuvat 68a ja 68b. Erityisesti B-siiven 2. kerroksessa yläpohjarakenteen alapinnassa esiintyy maalipintojen hilseilyä ja hilseilevän maalin alla esiintyy viitteitä kosteusvauriojäljistä. Voimistelu-/ monitoimisalin katon rakenne tarkastettiin opettajien työtilan C204 seinään tehdyn reiän kautta. Havaintojen perusteella monitoimisalin yläpohjan rakenne vastaa rakennesuunnitelmia siltä osin, että alakattorakenteen päällä on eristeenä pinnoittamatonta mineraalivillaa ja ilmanvaihtokanavat osat mineraalivillaeristeen seassa. Merkkisavujen perusteella ko. yläpohjarakenteen eristekerroksesta sekoittuu ilmaa opettajien työtilaan (tila C204) päin. Lisäksi koska voimistelutilan valaisimet on upotettu alakattorakenteeseen, ei rakenne ole tiivis ja mineraalivillakuituja voi mahdollisesti sekoittua myös monitoimitilan sisäilmaan. Kuvat 69a ja 69b. Opettajien työtilan C204 väliseinän yläosaan tehtiin rakenneavaus Voimistelusalin yläpohjarakenteen toteutustavan varmistamiseksi. Merkkisavujen perusteella voimistelusalin yläpohjasta sekoittuu ilmaa opettajien työtilaan päin alakaton yläpuolelle. Voimistelusalin katossa olevan levyrakenteen yläpuolella on runsaasti pinnoittamatonta mineraalivillaa.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 55 (60) Liikuntasalin vesikatto ja yläpohjarakenteet Liikuntasalin bitumikermikatteet ovat hyväkuntoiset. Yläpohjarakenteet tuulettuvat hyvin peruskorjauksessa jatkettujen räystäiden sekä harjalla olevien alipainetuulettimien kautta. Kuvat 70a ja 70b. Yleiskuvia liikuntasalin hyväkuntoisista vesikatteista. Liikuntasalin yläpohjarakenteet tuulettuvat peruskorjauksessa jatkettujen räystäiden sekä harjalla olevien alipainetuulettimien kautta. Liikuntasalin yläpohjarakenteisiin tehtiin neljä rakenneavausta, joista kolmesta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyyseihin. Yksi rakenneavaus tehtiin harjan läheisyyteen, yksi räystään läheisyyteen, yksi vanhaan vesivuotokohtaan ja yksi IV-konehuoneen kohdalle. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella yläpohjarakenteet tuulettuvat hyvin, eikä rakenteissa esiinny puutteellisesta tuulettumisesta aiheutuneita vaurioita. Yläpohjan lämmöneriteissä ei todettu aistinvaraisesti merkittäviä tummentumia tai vauriojälkiä. Kuvat 71a ja 71b. Yksi rakenneavauksista tehtiin harjan läheisyyteen ja yksi räystään läheisyyteen. Kuvat 72a ja 72b. Yläpohjarakenteissa ei esiinnyt vaurioita, jotka viittaisivat yläpohjarakenteiden puutteelliseen tuulettumiseen.

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 56 (60) Kuvat 73a ja 73b. Yläpohjarakenteissa ei todettu vaurioita. Yläpohjarakenteet ovat hyväkuntoiset. Ennen peruskorjausta on liikuntasalin katon alapinnassa olleessa kipsilevyssä esiintynyt paikallisia kosteusvauriojälkiä. Yksi rakenneavauksista kohdistettiin vanhan kosteusvauriojäljen kohdalle. Avauspisteessä yläpohjan höyrynsulkumuovin yläpinnalla oli havaittavissa kosteusvauriojälkiä, mutta vauriokohdan lämmöneristeissä ei ollut havaittavissa mikrobivaurioita. Saneerauksen yhteydessä on yläpohjan alapinnassa olleita kosteusvaurioituneita kipsilevyjä uusittu. Kuva 74a ja 74b. Perukorjaustyön aikaisten valokuvien perusteella liikuntasalin katossa on ollut havaittavissa vesikattovuotoihin liittyneitä kosteusvauriojälkiä. Yksi vesikattoavaus kohdistettiin vesivuotokohtaan. Rakenneavauspisteessä Sisäpuolisia kipsilevyjä on peruskorjauksen yhteydessä uusittu. Kuva 75a ja 75b. Vanhojen kattovuotojälkien kohdalla yläpohjassa ei ole havaittavissa vauriojälkiä. Avauskohdassa höyrynsulkumuovin yläpinnassa on paikallinen vedenlammikoitumisjälki, mutta analyysituloksen perusteella lämmöneristeessä ei esiinny viitteitä mikrobivaurioista. Rakenneavauskohdassa näkyy rakenteen sisäpinnassa olevan vanhan kipsilevyn ja uuden kipsilevyn saumakohta. Liikuntasalin yläpohjan päädyissä olevien ns. viisto-osuuksien kattokaltevuuksia on peruskorjauksen yhteydessä muutettu. Uusien kattorakenteiden alle on jätetty vanhat vesikatteet ja uuden ja vanhan kattorakenteen välissä on uusi kylmäullakko- / huoltotila. Ullakkotiloihin

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 57 (60) pääsee kulkemaan korkeiden julkisivujen yläpäässä olevien ovien kautta. Tutkimusten yhteydessä tarkastettiin toinen A-siiven puoleinen ullakko. Kuvat 76a ja 76b. Liikuntasalin yläpohjan kattomuotoa on peruskorjauksen yhteydessä muutettu. Rakennuksen päädyissä olevan vanhan viistokatto-osuuden ja uusien seinä- ja vesikattorakenteiden väliin jää kylmät ullakkotilat Liikuntasalin päädyissä oleviin vanhoihin yläpohjarakenteisiin (viisto-osuudet) tehtiin kaksi rakenneavausta vastakkaisille puolille. A-siiven puoleiselle viisto-osuudelle tehdyssä rakenneavauspisteessä yläpohjan puurakenteissa oli havaittavissa kosteusvaurioihin viittaavia jälkiä, yläpohjan lämmöneristeissä esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. Kuvat 77a ja 77b. Liikuntasalin viisto-osuudelle (vanha yläpohjarakenne) tehtiin kaksi rakenneavausta. Toisessa rakenneavauspisteessä (A-siipeen päin oleva ulkoseinä) esiintyy selviä vesivuotoihin liittyviä jälkiä.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 58 (60) Kuva 78a ja 78b. Koillisen puolisella viisto-osuudella yläpohjarakenteissa ei esiintynyt vauriojälkiä eikä mikrobivaurioita Materiaalien mikrobit Liikuntasalin yläpohjarakenteeseen (viisto-osuus) tehtiin kaksi rakenneavausta rakenteen kunnon selvittämiseksi. Lisäksi B-osan yläpohjarakenteen alapinnassa olevasta hilseilevästi maali/ tasoiteainepinnasta otettiin kaksi näytettä mikrobianalyyseihin. Taulukko 4 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite YP1/1 Mineraalivilla, höyrynsulkumuovin takaa Vanha yläpohja, lämmöneriste Liikutasali C027 Ei viitettä vaurioista YP1/2 YP2 Mineraalivilla, keskeltä rakennetta Mineraalivilla Vanha yläpohja, lämmöneriste Vanha yläpohja, lämmöneriste Liikutasali C027 Liikutasali C027 Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta YP3 Rappaus + maali Yläpohjan alapinta Opetustila B210 Viittaa vaurioon YP4 Rappaus + maali Yläpohjan alapinta Opetustila B206 Ei viitettä vaurioista YP5 Mineraalivilla Yläpohja, lämmöneriste, vanha kosteusvauriokohta YP6 Mineraalivilla Yläpohja YP7 YP8/1 YP8/2 YP9/1 YP9/2 Mineraalivilla Sahanpuru Valkoinen vuorivilla, paperi Valkoinen vuorivilla, paperi Valkoinen vuoivilla, paperi Yläpohja, räystään läheisyydestä Yläpohja kattoikkunan alla Yläpohja kattoikkunan alla Liikutasali C027 IV-konehuone C201 Liikutasali C027 Paja A313 Paja A313 Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Yläpohja Opetustila A312 Vahva viite vaurioista Yläpohja Opetustila A312 Vahva viite vauriosta

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 59 (60) Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella B-siiven opetustilassa B210 katossa olevan kosteusvaurion kohdalla esiintyy viitteitä mikrobivauriosta. Vaurion kohdalla alakaton yläpuolella sisäilmassa on havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Maalipinnan hilseilyä/ kosteusvauriojälkiä on havaittavissa laajemmalla alueella B-osan yläpohjan alapinnassa. Liikuntasalin yläpohjan viisto-osuudella esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. A-siiven päädyssä olevien kattoikkunoiden alueella yläpohjarakenteita ei ole peruskorjauksessa uusittu ja analyysitulosten perusteella opetustilan A312 alkuperäisissä eristemateriaaleissa esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Yläpohjarakenteet on laajasti korjattu ja vanhan osan kotelolaattarakenteisen yläpohjarakenteet on pääosin korjattu yläkautta. Purkamatta on jäänyt vanhojen ilmanvaihtokonehuoneiden alla olevat sahanpurueristeet ja muottilaudoitukset sekä A-siiven kattoikkunoiden puoleisella ylälaattarakenteisella alueella olevat sahanpuru ja valkoisen vuorivillaeristeet. Yläpohjassa olevat vanhat lämmöneristeet ovat paikoin mikrobivaurioituneet ja voivat heikentää sisäilman laatua, jos eristekerroksista tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin. Yläpohjarakenteet on pääosien korjattu peruskorjaustyöhön liittyvien korjaussuunnitelmien mukaisesti. Yläpohjan palkkirakenteita ei kuitenkaan ole lämmöneristetty suunnitelmien mukaisesti, minkä johdosta erityisesti B-siivessä yläpohjassa olevat palkkirakenteet voivat toimia rakenteen läpi kylmäsiltoina. B-siiven yläpohjan alapinnassa olevat maali- ja tasoitepinnat hilseilevät merkittävästi ja paikoin tasoitepinnan alla esiintyy kosteusvauriojälkiä ja viitteitä mikrobivaurioista. C-siiven Voimistelusalin C106 kohdalla alakattorakenteiden yläpuolella on runsaasti pinnoittamatonta mineraalivillaa. Eristeistä voi kulkeutua mineraalivillaeristeistä voimistelusalin sisäilmaan. Liikuntasalin yläpohjan viisto-osuuksilla esiintyy paikoin vanhoihin vesivuotoihin liittyviä vuotojälkiä ja lämmöneristeissä esiintyy paikoin heikko viite mikrobivauriosta. Rakennuksen vesikatteet ovat pääosin hyväkuntoiset. A-siivessä on hyvin eri ikäisiä ja eri kuntoisia vesikatteita ja ne suositellaan uusittavaksi. Kattoikkunoiden kohdalla oleva vesikatto uusitaan yläpohjarakenteiden lämmöneristeiden uusinnan yhteydessä. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että jos rakenteissa esiintyvät mikrobivauriot ja rakenteista tapahtuvat ilmavuodot sekä muut sisäilman laatua heikentävät mahdollisesti heikentävät tekijät korjataan, on korjauslaajuus mittava. Rakenteiden korjaustapa ja laajuus esitetään tarkemmin Korjaustapaehdotuksessa.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 60 (60) Tampereella Saija Korpi Projektipäällikkö Kuntotutkija Ins. (amk), RTA Rakennusterveys- ja sisäilmasto Heidi-Johanna Jokelainen Tiimipäällikkö Kuntotutkija RI (amk), RTA Rakennusterveys- ja sisäilmasto

63 5 Pa US9, N14, eriste, ikkunan alta, min.villa Näytteenottokohta, väritys mikrobitulosten mukaan Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Viite tai vahva viite vauriosta N AP PM US YP Näytenumero Alapohja Perusmuuri Ulkoseinä Yläpohja Vanhat ulkoseinän tojaeristeet näkyvissä kuorimuurauksen takana Rakenneavaus, ei näytteenottoa x Pa Vanhat ulkoseinän tojaeristeet näkyvissä Paine-ero sisätilan ja ulkoilman tai kahden sisätilan välillä ja ilmavirtauksen suunta US8/1, N11, tuulensuojalevy, ikkunan alta US8/2, N12, eriste ikkunan alta, min.villa Merkkiainekaasun syöttöpiste VS2/1, N19, eriste, toja VS2/2, N20, eriste, kuitulevy Selvä mikrobiperäinen haju seinän eristeessä 6-8 Pa US6/1, N7, eriste, toja US6/2, N8, eriste, kuitulevy 15 Pa 13 Pa US1/1, N1, eriste, puukuitulevy + villa US2, N3, eriste, puukuitulevy + villa VS1, N18, puukuitulevy + paperi US1/2, N2, sokkeli, eriste, villa US5, N6, eriste, villa + paperi 9-10 Pa 8-11 Pa US3, N4, eriste, puukuitulevy + villa US4, N5, eriste, kuitulevy US7/1, N9, eriste, korkki US7/2, N10, eriste, kuitulevy US8/3, N13, tuulensuojalevy, sisäpinta, seinän alaosa

64 US16, N54, eriste, min. villa US17, N55, eriste, villa VS3, N28, eriste, korkki Vanhat ulkoseinän tojaeristeet oviaukossa 5 Pa VP2, N42, eriste, turve Sisäilmassa mikrobiperäinen haju VP1, N27, eriste, sahanpuru US15, N26, eriste, puukuitulevy 15 Pa US10, N21, eriste, villa 43 Pa US11, N22, eriste, villa US12, N23, eriste, villa US13, N24, eriste, villa 9-11 Pa US14, N25, eriste, villa

65 YP1/1, N15, eriste, min.villa YP2, N17, eriste, min. villa YP1/2, N16, eriste, min.villa US24, N35, eriste, villa Vanhat ulkoseinän tojaeristeet oviaukossa VP4, N44, valupaper i VP6, N46, huokoinen kuitulevy US23, N34, eriste ikkunan päältä, toja 1,5-3 Pa VP3, N43, valupaperi US18, N29, eriste, villa VP5, N45, valupaperi US19, N30, peperi ikkunan päältä 2-3 Pa US20, N31, eriste, villa 1,5-2,5 Pa US21, N32, eriste ikkunan päältä, villa YP4, N57, rappaus+maali, (katon alapinta) YP3, N56, rappaus+maali, (katon alapinta) US22A, N53, eriste, villa US22B, N33, eriste ikkunan päältä, villa

66

67

68 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 1 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 Mittaaja: Piritta Salmi, Harri Särkipaju Aloituspäivä: päiväys mittauspiste nro tila rakenne materiaali mittaussyvyys mm anturi suhteellinen kosteus Rh % lämpötila C absoluuttinen kosteus g/m Ulkoilma 99,0-0,5 4, Sisäilma 20,0 20,1 3,5 Viiltomittaus Muovimatto 0, V1 VAR C023 Alapohja 81,5 19,0 13, V2 VAR C022 Alapohja 83,3 19,0 13, V3 tuolivar C021 Alapohja 78,7 18,6 12, V4 Käytävä C024 Alapohja 77,7 20,0 13, V5 Käytävä C024 Alapohja 81,1 20,4 14, V6 Käytävä C024 Alapohja 68,8 20,1 12, V7 A011 Alapohja 69,1 19,1 11, V8 Kirjasto A017 Alapohja 70,1 19,6 11, V9 Kirjasto A017 Alapohja 73,2 19,5 12,3 V10 WC A009 Alapohja 0, V11 A026 käytävä Alapohja 71,1 18,3 11, V12 A026 käytävä Alapohja 69,1 18,7 11, V13 A026 käytävä Alapohja 66,1 19,5 11, V14 Ruokala A024 Alapohja 74,2 18,1 11, V15 Ruokala A024 Alapohja 71,3 18,1 11, V16 Ruokala A024 Alapohja 80,4 18,5 12, V17 Ruokala A024 Alapohja 79,1 18,1 12, V18 Ruokala A024 Alapohja 69,7 18,1 10, V19 Ruokala A024 Alapohja 70,4 18,0 10, V20 Jakelu A025 Alapohja 72,2 18,6 11, V21 Liuska B006 Alapohja 78,8 20,5 14, V22 B004 Alapohja 74,2 20,2 13, V23 Teks.B007 Alapohja 77,4 20,7 13, V24 Teks.B007 Alapohja 71,0 20,2 12, V25 B002 Alapohja 69,5 19,1 11, V26 Puu-metalli B 011 Alapohja 69,9 19,6 11, V27 Teks.B005 Alapohja 70,8 20,5 12, V28 Teks.B005 Alapohja 74,5 20,2 13, V29 Konesali B013 Alapohja 68,0 19,5 11, V30 Konesali B013 Alapohja 65,5 19,3 10,9 Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

69 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 2 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 päiväys mittauspiste nro tila rakenne materiaali mittaussyvyys mm anturi suhteellinen kosteus Rh % lämpötila C absoluuttinen kosteus g/m 3 Ulkoilma 99,0-0,5 4,6 Sisäilma 20,0 20,1 3,5 Viiltomittaus Muovimatto 0, V31 VAR B014 Välipohja 50,7 19,6 8, V32 Puu-metalli B 011 Välipohja 77,7 20,1 13, V33 OpettajatB 103 Välipohja 56,1 20,8 10, V34 Vaatetila B112 Välipohja 69,7 20,4 12, V35 Työ B111 Välipohja 68,8 20,0 11, V36 Työ B111 Välipohja 78 19,7 13, V37 Terv.hoitaja B121 Välipohja 78,6 19,5 13, V38 Odotustila B 119 Välipohja 79,3 19,6 13, V39 Lepo B 120 Välipohja 77 20,1 13, V40 Psykologi B125 Välipohja 76,9 19,9 13, V41 Kuraattori B124 Välipohja 82,5 19,0 13, V42 Neuvottelu B103 Välipohja 78,6 19,7 13, V43 Käytävä B102 Välipohja 70,3 20,6 12, V44 Käytävä B102 Välipohja 68,5 21,0 12, V45 Käytävä B102 Välipohja 67 21,4 12, V46 A 124 Välipohja 69,3 19,8 11, V47 A 124 Välipohja 68,5 19,7 11, V48 A116 Välipohja 67,5 19,5 11, V49 A116 Välipohja 66,7 19,2 11, V50 A219 Välipohja 68,2 18,8 11, V51 A219 Välipohja 69,9 18,5 11, V52 A218 Välipohja 75,1 18,2 11, V53 A218 Välipohja 66,4 18,6 10, V54 Käytävä B202 Välipohja 72,0 20,0 12, V55 Käytävä B202 Välipohja 72,1 19,9 12, V56 Käytävä B202 Välipohja 66,0 19,6 11, V57 B204 Välipohja 68,0 18,7 10, V58 B204 Välipohja 68,2 20,0 11, V59 B203 Välipohja 65,7 20,0 11, V60 B205 Välipohja 60,4 19,2 10,0 Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

70 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 3 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 päiväys mittauspiste nro tila rakenne materiaali mittaussyvyys mm anturi suhteellinen kosteus Rh % lämpötila C absoluuttinen kosteus g/m Ulkoilma 99,0-0,5 4, Sisäilma 20,0 20,1 3,5 Viiltomittaus Muovimatto 0, V61 B206 Välipohja 67,7 19,9 11, V62 B210 Välipohja 72,2 18,9 11, V63 B211 Välipohja 64,9 18,6 10, V64 B212 Välipohja 64,4 19,7 10, V65 A313 Välipohja 74,9 19,5 12, V66 A313 Välipohja 67,7 19,8 11, V67 A312 Välipohja 72,1 20,0 12, V68 Käytävä A310 Välipohja 71,5 18,8 11, V69 Käytävä A310 Välipohja 77,5 19,3 12, V70 Käytävä A310 Välipohja 73,6 19,0 12, V71 Käytävä A310 Välipohja 72,7 18,0 11, V72 Käytävä A310 Välipohja 73,1 20,2 12, V73 Käytävä A310 Välipohja 72,7 20,4 12,9 Mittalaitteet ja kalibrointipäivä: Pintakosteuden tunnistin Gann Hydrotest LGM + teleskooppianturi LB70, pinta-anturi B50 kalibroitu 09/2017 Kosteusanturit, lukulaite Vaisala SHM40 ja HM42 Mitta-anturit HM42Probe ja HMP40S kalibroitu 09/2017 Lisäykset: Kosteusmittaukset on suoritettu ohjekortin RT mukaan. Viiltomittaus: Viiltomittauksella tarkoitetaan lattiapinnoitteen ja betonin välisen ilmatilan suhteellisen kosteuden mittausta. Viiltomittauspisteissä mitta-antureiden tasaantumisaika on ollut n min Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

71 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 4 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 Pääasiallisimmat rakennetyypit mittausalueilla: Uusittu alapohjarakenne yleisesti, AP1: Uusittu välipohjarakenne yleisesti, VP1: Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

72 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 5 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 Pohjakuva pohjakerros, viiltomittauspisteet V7: 69,1 %, 19,1 C V5: 81,1 %, 20,4 C V20: 72,2 %, 18,6 C V13: 66,1 %, 19,5 C V12: 69,1 %, 18,7 C V11: 71,1 %, 18,3 C V9: 73,2 %, 19,5 C V8: 70,1 %, 19,6 C V4: 77,7 %, 20,0 C V6: 68,8 %, 20,1 C V V1: 81,5 %, 19,0 C V2: 83,3 %, 19,0 C V3: 78,7 %, 18,6 C V14: 74,2 %, 18,1 C V18: 69,7 %, 18,1 C V16: 80,4 %, 18,5 C V19: 70,4 %, 18,0 C V15: 71,3 %, 18,1 C V17:79,1 %, 18,1 C V23: 77,4 %, 20,7 C V24: 71,0 %, 20,2 C V25: 69,5 %, 19,1 C V21: 78,8 %, 20,5 C V28: 74,5 %, 20,2 C V27: 70,8 %, 20,5 C V22: 74,2 %, 20,2 C V32: 77,7 %, 20,1 C V26: 69,9 %, 19,6 C V31: 50,7 5, 19,6 C V29: 68,0 %, 19,5 C V30: 65,5 %, 19,3 C Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

73 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 6 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 Pohjakuva 1. kerros, viiltomittauspisteet V47: 68,5 %, 19,7 C V46: 69,3 %, 19,8 C V48: 67,5 %, 19,5 C V45: 67,0 %, 21,4 C V49: 66,7 %, 19,2 C V33: 56,1 %, 20,8 C V44: 68,5 %, 21,0 C V34: 69,7 %, 20,4 C V43: 70,3 %, 20,6 C V42: 78,6 %, 19,7 C V35: 68,8 %, 20,0 C 82 V36: 78,0 %, 19,7 C V37: 78,6 %, 19,5 C V40: 76,9 %, 19,9 C V39: 77,0 %, 20,1 C V38: 79,3 %, 19,6 C V41: 82,5 %, 19,0 C Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

74 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 7 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 Pohjakuva 2. kerros, viiltomittauspisteet V50: 68,2 %, 18,8 C V53: 66,4 %, 18,6 C V51: 69,9 %, 18,5 C V52: 75,1 %, 18,2 C V57: 68,0 %, 18,7 C V54: 72,0 %, 20,0 C V58: 68,2 %, 20,0 C V60: 60,4 C, 19,2 C 81 V61: 67,7 %, 19,9 C V55: 72,1 %, 19,9 C V59: 65,7 %, 20,0 C V62: 72,2 %, 18,9 C V56: 66,0 %, 19,6 C 83 V65: 74,9 %, 19,5 C V63: 64,9 %, 18,6 C V64: 64,4 %, 19,7 C Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

75 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 2 8 (8) Kohde: Akaa, Viiala Keskustan koulu Turuntie 3, Akaa Projektinumero: P34024P002 Pohjakuva 3. kerros, viiltomittauspisteet V67: 72,1 %, 20,0 C V66: 67,7 %, 19.8 C V68: 71,5 %, 18,8 C V69: 77,5 %, 19,3 C V70: 73,6 %, 19,0 C V71: 72,7 %, 18,0 C V72: 73,1 %, 20,2 C V73: 72,7 %, 20,4 C Hatanpäänkatu 1 A, Tampere Puh , fax ,

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87 TUTKIMUSSELOSTUS VTT-S Lattiarakenteen emissiomittaukset, kosteustekniset- ja mikroskooppitutkimukset, Viialan koulu Tilaaja: Akaan kaupunki

88 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Akaan kaupunki Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen PL 34 / Myllytie Akaa Sähköposti Henri Salonen VTT Expert Services Oy Tuotepäällikkö Helena Järnström Biologinkuja 7, Espoo PL 1001, VTT Puh helena.jarnstrom@vtt.fi 1 KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Toimeksiannon kohde on Viialassa, osoitteessa Turuntie 3, Akaa. Kiinteistö koostuu kolmesta osasta: A- ja B-siipi, jotka on rakennettu 1950-luvulla sekä C- osa, joka on rakennettu 50-luvulla ja laajennettu 1980-luvulla. Koulun tilat poistettiin käytöstä vuonna 2013 sisäilmaoireilujen ja kosteusvaurioiden vuoksi, jonka jälkeen kouluun tehtiin peruskorjaus vuosina Kohteessa on tämän jälkeen edelleen oireilua, ja kuntotutkimuksia on jatkettu eri toimijoiden osalta. Toimeksiannon kohteena olevat rakennuksen lattiarakenteet ovat betonirakenteita. Tarkastelun kohteena olevat alapohjarakenteet ovat lähtötietojen mukaan peruskorjauksessa uusittuja maanvaraisia betonilaattoja ja välipohjat ovat alkuperäisiä alalaattapalkistoja, joiden täytöt ja pintalaatta on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Välipohjarakenteiden pintalaatan paksuus voi vaihdella erityisesti alkuperäisten palkkien kohdissa. Tilaajan antaman tiedon mukaan lattiarakenteen pinnoitusjärjestelmä on seuraava: Primeri: Cascon tuote Tasoite: Schönox ZM, Schönox fine dust reduced (pumpputasoitetut rakenteet) Liima: Casco Proff GP (vesiohenteinen) Muovimattopinnoite 1: Tarkett Oy iq Eminent Muovimattopinnoite 2: Tarkett Oy iq Optima Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

89 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) Toimitetuissa lähtötiedoissa oli pääasiassa viiltomittausmenetelmällä saatuja kosteusmittaustuloksia vuodelta 2017, noin kaksi vuotta peruskorjauksen jälkeen. Kesällä tehtyjen kosteusmittausten (Vahanen Oy ja ) tulosten perusteella kahdessa tilassa (B121 ja B125) oli välipohjassa maton alla havaittu yli raja-arvona pidetyn 85 RH-% lukemia. Tutkimusselostuksessa esitettyjen välipohjan porareikämittausten perusteella korkein lukema mitattiin maton alta samassa kohdassa, jossa porareikämittauksin päästiin yli pintalaatan ilmoitetun paksuuden (150 mm/ 80mm). Tämä viittaa siihen, että rakennepaksuus pintalaatassa vaihtelee olennaisesti tai sitten mittauspiste on osunut alkuperäisen palkiston kohdalle ja se sisältää palkin ikään nähden merkittävästi enemmän kosteutta. Joulukuussa 2017 (FCG ) maton alta tehdyissä kosteusmittauksissa ei havaittu yli raja-arvon pidettyjä lukemia ala- tai välipohjarakenteissa, ja lukemat olivat pääosin alle 80 RH-%. Tutkimuskohteessa tehtiin aiemmin laaditun tutkimussuunnitelman mukaisia tutkimuksia VTT Expert Services Oy:n toimesta lattiarakenteen emissioiden ja kosteuksien selvittämiseksi /1/. 2 TUTKIMUSTEN SUORITUS 2. 1 Emissiomittauspisteet Näytteenotto tutkimuskohteessa tehtiin aikavälillä Lattiarakenteen orgaanisten haihtuvien yhdisteiden (VOC) emissio määritettiin yhteensä kolmessa eri tilassa. Emissiotutkimukset tehtiin lattiapinnoitteen päältä sekä pinnoitteen alapuolisesta rakenteesta 7 vuorokautta pinnoitteen ja liiman poiston jälkeen. Mittauspisteet valittiin niin että kaksi tilaa oli rakennekosteuden kannalta korkeampia. Lisäksi mitattiin yksi vertailutila, jossa oli alhaisempi kosteus. Lattiarakenteessa oli jonkin verran liimaa jäljellä toisella mittauskerralla niissä kohdissa missä myös tasoitetta jäi rakenteeseen. Kahdessa korkeamman kosteuden tilassa tasoite irtosi lähes kokonaan pinnoitteen mukana. Näissä kohdissa mittaus tehtiin betonin päältä. Näytteenottokohdat on merkitty pohjapiirustuksiin liitteessä 1. Mittauspisteiden tiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mittauspisteiden tiedot. Tila Mittauspisteen sijainti Sisäilman lämpötila / suhteellinen kosteus RH % B103 Neuvottelu Etäisyys käytävän seinästä cm, kaapiston seinästä cm 20,3 C / 31 % ( ) 18,8 C / 38 % ( ) B121 Etäisyys ikkunaseinästä cm, 18,4 C / 32 % ( ) Terveydenhoitaja B124 Kuraattori väliseinästä cm Etäisyys ikkunaseinästä 218 cm, ulkoseinästä 188 cm 20,2 C / 34 % ( ) 18,9 C / 33 % ( ) 19,5 C / 37 % ( ) Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

90 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) 2. 2 Emissionäytteenotto- ja analyysitekniikat Emissiomittaukset suoritettiin FLEC-tekniikalla (Field and Laboratory Emis sion Cell) /2/. FLEC-kammion ulostuloilmasta haihtuvat orgaaniset yhdisteet adsorboitiin Tenax TA adsorbenttiin ja analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen näytteensyöttöön termodesorptiotekniikkaa /3, 4/. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät ovat akkreditoituja. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä, TVOC, on laskettu liekkiionisaatiodetektorin kromatogrammin kokonaispinta-alasta väliltä heksaaniheksadekaani tolueenin vastetekijän avulla. Näytteissä esiintyneet yksittäiset VOC-yhdisteet tunnistettiin massaselektiivisen detektorin kokonaisionikromatogrammista spektrikirjaston perusteella. Yksittäisten VOC-yhdisteiden pitoisuudet on laskettu yhdisteen FID-grammista piikin pinta-alan ja tolueenin vastetekijän perusteella. 2-Etyyliheksanolin pitoisuudet näytteissä on määritetty yhdisteen oman vastetekijän perusteella, muut yhdisteet tolueenin vastetekijän perusteella. Tavanomaisimmat sisäilmassa esiintyvät yhdisteet on varmennettu malliaineilla. Yksittäisten VOC-yhdisteiden alin määritysraja on yhdisteestä ja näytemäärästä riippuen tasolla 1 µg/m 2 h /4/. Kuva 1. Lattiarakenteen emissiomittaus FLEC-tekniikalla. Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

91 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) 2. 3 Kosteusmittauspisteet ja -menetelmät Kosteusmittauksia suoritettiin kolmeen tilaan rakennuksen B-siiven päädyssä. Tilat olivat B121, B124 ja B125, joiden aiemmissa kosteusmittaustuloksissa on ollut merkittäviä eroja maton alla olevassa kosteuspitoisuudessa. Tutkimuksen yhteydessä suoritettiin myös pintakosteuskartoitus B-siiven ensimmäisen kerroksen lattiarakenteeseen. Mittauspisteiden tarkempi sijainti määritettiin alalaattapalkkijaon ja pintakosteusilmaisimella (GANN LG3/LB70) tehdyn kosteuskartoituksen perusteella. Pintakosteuskartoitus on ainetta rikkomaton tutkimusmenetelmä, jolla samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja (0-180) voidaan verrata toisiinsa, jolloin saadaan paikannettua alueet, joissa on muusta alueesta poikkeavia lukemia. Kosteusmittaukset tehtiin viiltomittaus- ja porareikämenetelmällä. Porareikämittaus tehtiin RT-kortin mukaisesti. Viiltomittauksessa mittapisteessä lattiapäällysteeseen tehtiin muutaman senttimetrin pituinen viilto mattopuukolla. Muovimattoa raotettiin alustastaan kahden naulan avulla, joiden väliin asennettiin mittapää. Viillon, mittapään ja lattiapinnan välinen liittymä tiivistettiin vesihöyrytiiviillä massalla välittömästi. Mittapään annettiin tasaantua ennen kosteuslukemien kirjausta. Mittapistettä ympäröivät sisäilman olosuhteet mitattiin mittaushetkellä mittauskohdan vierestä. Mittaukset tehtiin Vaisalan HM40 ja HMI41-näyttölaitteilla sekä Vaisalan HMP44-, HMP110-, HM42- ja HMP42-antureilla. Mitta-antureiden kalibrointitiedot ja valmistajan ilmoittama mittausepävarmuus on esitetty liitteessä 2. Mittausolosuhteet huomioiden mittausepävarmuus viiltomittauksissa on enintään ± 2 RH-% ja porareikämittauksissa ± 3 RH-%. Mittaukset suorittivat Mika Mantere ja Risto Koivusaari VTT Expert Services Oy:stä. Mittauspisteiden tarkemmat sijainnit on esitetty liitteenä 1 olevassa paikannuspiirustuksessa Mikroskooppitutkimukset ja -menetelmät Maton alapinnan mikroskooppitutkimuksia varten otettiin matosta kolme näytepalaa. Näytteinä käytettiin emissiomittauspisteistä irrotettuja 30 x 30 cm kokoisia muovimattopaloja. Näytteenotto tutkimuskohteessa tehtiin ja materiaalinäytteiden suoramikroskopointi tehtiin VTT:llä Hannu Viitasen toimesta. Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

92 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) 3 TULOKSET Taulukko Emissiomittaus Pinnoitteen poiston yhteydessä tehdyt havainnot sekä rakennekosteustulokset on esitetty taulukossa 1. Mittauspiste Valokuva Havainnot pinnoitteen poiston jälkeen, Kosteusmittaukset B103 Vertailutila Tasoitetta irtosi maton mukana vähän pinnoitteen poiston yhteydessä. Liima olomuoto tavanomainen, haju normaali. Gann 73 (pintakosteus) V5 B121 Tasoitetta irtosi maton mukana n. 50% pinnoitteen poiston yhteydessä. Liima olomuoto tavanomainen, haju normaali. SK 85% viiltomittaus Gann 82 (pintakosteus) V12 B124 Tasoitetta irtosi maton mukana n. 90 % pinnoitteen poiston yhteydessä. Liima olomuoto tavanomainen, haju normaali. SK 83% viiltomittaus Gann 83 (pintakosteus) Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

93 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) Lattiarakenteen emissiomittausten tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukossa esitetään orgaanisten haihtuvien yhdisteiden kokonaisemissio, TVOC-emissio, sekä muovimaton/liiman hajoamista liiallisen alkalisen rakennekosteuden vaikutuksesta indikoivien 2-etyyliheksanolin ja C9-alkoholien emissiot. TVOCarvoon sisältyvät yksittäiset VOC- yhdisteet on esitetty liitteessä 2. Lattiarakenteesta, pinnoitteen päältä mitatut TVOC- emissiot olivat välillä µg/m 2 h. Vertailuna vähäpäästöisen, M1- luokitellun tuotteen TVOCemissiokriteeri on alle 200 µg/m 2 h /5/. VTT:n aiempien tutkimusten mukaan muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen TVOC-emissio (n. vuoden ikäinen rakenne, rakennekosteus arviointisyvyydellä pinnoitusvaiheessa <85 RH%) on ollut tasolla 150 µg/m 2 h tai alle /6/. Muovimaton / liiman hajoamista indikoivan 2-etyyliheksanolin emissio oli pinnoitteiden päältä mitattuna välillä 2-4 µg/m 2 h ja pinnoitteen alapuolisessa rakenteessa välillä 9-27 µg/m 2 h. Vaurioitumattomasta pinnoitteesta tavanomaisesti mitattu 2-etyyliheksanolin emissio on tasolla 30 µg/m 2 h tai alle /6/. Pinnoitteen alta mitatut 2-etyyliheksanolin emissiot vaihtelevat pinnoitetyypistä ja liimasta riippuen. C9-alkoholien emissio oli pinnoitteiden päältä mitattuna välillä µg/m 2 h ja pinnoitteen alapuolisessa rakenteessa välillä µg/m 2 h. Nämä muovimatolle tyypilliset C9-alkoholit ovat muovimattojen pehmittimien hajoamistuotteita. C9-alkoholeja on kuitenkin todettu muodostuvan alhaisemmassa kosteudessa kuin 2-etyyliheksanolia, joten niiden esiintyminen ei välttämättä indikoi liian korkeaa rakennekosteutta pinnoitusvaiheessa /7/. Taulukko 2. Lattiarakenteiden TVOC- ja 2-etyyliheksanoliemissiot. Mittauspiste Emissiokerroin µg/m 2 h pinnoitteen päältä ( ) Emissiokerroin µg/m 2 h pinnoitteen alapuolinen rakenne ( ) TVOC C9-alkoholit 2-etyyliheksanoli *) TVOC C9-alkoholit 2-etyyliheksanoli *) B103 Neuvottelu B121 Terveydenhoitaja B124 Kuraattori *) Laskettuna 2-etyyliheksanolin omalla vastetekijällä Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

94 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) 3. 2 Kosteusmittaukset Pintakosteuskartoituksessa havaittiin tiloissa B121, B124 ja B125 muista huonetiloista poikkeavia arvoja. Viiltomittausten tulosten perusteella kosteus lattiapäällysteen alla ei kuitenkaan mittaushetkellä ollut yli muovimaton vaurioitumisen raja-arvona pidettävää 85 RH-%. Edellä mainituissa huonetiloissa mitattiin riskialttiimmiksi arvioitujen kohtien lattiarakenteiden kosteutta porareikämittauksilla. Porareikämittauksilla arvioitiin lisäksi alalaattapalkiston vaikutusta pintalaatan kosteuteen ja porausten yhteydessä tarkasteltiin rakenteen toteutustapaa suhteessa laadittuihin suunnitelmiin. Pintabetonilaatassa ei tutkimushetkellä ollut havaittavissa normaalista poikkeavaa kosteutta, mutta tulosten perusteella ei voida poissulkea, etteivätkö kosteusolosuhteet maton alla olisivat voineet paikallisesti ja hetkellisesti olla yli muovimattopinnoitteen raja-arvona pidettyä 85 %-RH. Porareikämittausten perusteella vanhalla palkistolla ei havaittu olevan pintalaatan kosteutta lisäävää vaikutusta. Pintalaatan läpi suoritetuissa koeporauksissa havaittiin, että toteutettu rakennetyyppi poikkesi pintalaatan paksuuden osalta suunnitellusta. Suunnitelmissa esitetyn mm sijaan pintalaataksi on ainakin paikoin valettu n. 130 mm. Rakennusaikana tehdyt pinnoitettavuusmittaukset eivät olleet tiedossamme, emmekä pysty siten arvioimaan onko lattiarakenteen dimension muuttuminen osattu huomioida niiden toteutuksessa ja tuloksien tulkinnassa. Muutamat paikalliset kosteusalueet voivat myös selittyä esim. työmaa-aikaisella toiminnalla Mittaustulokset on esitetty alla olevissa taulukoissa (taulukot 3 ja 4) ja mittauskohdat on esitetty liitteenä olevassa tutkimuskartassa (liite 1).. Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

95 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) Taulukko 3. Viiltomittaustulokset Mittapiste Rakenne Huonetila Suhteellinen kosteus RH-% Lämpötila C Absoluuttinen kosteus g/m 3 Mittapää asennettu Mittaus suoritettu Mittapään tunnus V1 KS B ,3 13,8 9:50 10:24 G7 sisäilma 27 19,5 4,5 10:00 10:10 G1 V2 KS B ,5 14,1 9:55 10:27 G6 sisäilma 0,0 V3 PALKKI B ,2 13,3 10:00 10:42 G4 sisäilma 0,0 V4 PALKIN ULKOP. B ,1 12,4 10:12 10:42 G1 sisäilma 0,0 V5 KSBET B ,5 14,2 10:30 11:08 G7 sisäilma 0,0 V6 PALKKI B ,6 13,2 10:31 11:15 G6 sisäilma 0,0 V7 KS B ,1 13,2 10:51 11:42 G4 sisäilma 23 20,2 4,0 11:15 10:42 G6 V8 KS B ,5 14,1 12:16 13:11 G6 sisäilma 0,0 V9 KS B ,7 14,0 12:19 13:12 G7 sisäilma 25 19,7 4,2 13:13 13:19 G1 V10 PALKKI B ,7 13,6 12:22 13:13 G1 sisäilma 0,0 V11 KS B ,2 13,2 13:17 13:57 G6 sisäilma 25 19,1 4,0 13:20 14:02 G1 V12 PALKKI B ,5 13:19 13:58 G7 Taulukko 4. Porareikämittaustulokset. Mittapiste/ huone Mittaussyvyys mm Suhteell inen kosteus RH-% Lämpötila C Absoluuttinen kosteus g/m 3 B125/PR ,9 13,5 B125/PR ,7 13,2 B125/PR ,3 11,0 sisä 9,9 19,5 1,7 Reikä porattu, holkitettu ja tiivistetty klo 16: klo 16: klo 16:03 Mittapää asennettu Mittaus suoritettu klo 9: klo 11: klo 9:26 klo 11: klo 9:26 klo 11: klo 9:26 klo 10:35 Mittapään tunnus E8 F6 F5 G7 Huom Alalaataston palkin kohdalla Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

96 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) Mittapiste/ huone Mittaussyvyys mm Suhteell inen kosteus RH-% Lämpötila C Absoluuttinen kosteus g/m 3 B124/PR ,2 13,0 B124/PR ,1 13,7 B124/PR ,4 sisä 10,4 19,3 1,7 Reikä porattu, holkitettu ja tiivistetty klo 15: klo 15: klo 15:45 Mittapää asennettu Mittaus suoritettu klo 9: klo 10: klo 9:28 klo 10: klo 9:28 klo 10: klo 9:26 klo 10:41 Mittapään tunnus E6 E5 E4 G6 Huom Alalaataston palkin kohdalla Mittapiste/ huone Mittaussyvyys mm Suhteell inen kosteus RH-% Lämpötila C Absoluuttinen kosteus g/m 3 B121/PR ,4 11,6 B121/PR ,3 12,3 B121/PR ,4 11,6 B121/PR ,3 4,3 B121/PR ,6 12,9 B121/PR ,5 13,4 B121/PR ,3 12,9 B121/PR ,3 12,2 B121/PR ,2 14,3 B121/PR ,8 14,6 B121/PR ,7 14,6 B121/PR ,7 12,1 sisä 10,9 19,4 1,8 Reikä porattu, holkitettu ja tiivistetty klo 13: klo 13: klo 13: klo 13: klo 14: klo 14: klo 15: klo 14: klo 13: klo 13: klo 14: klo 14:10 Mittapää asennettu Mittaus suoritettu klo 9: klo 11: klo 9:30 klo 11: klo 9:30 klo 11: klo 9:30 klo 12: klo 11:22 klo 12: klo 11:22 klo 12: klo 11:22 klo 12: klo 11:22 klo 12: klo10:52 klo 11: klo10:52 klo 11: klo10:52 klo 11: klo10:52 klo 11: klo 11:10 Mittapään tunnus F4 F1 F8 F7 F4 F5 E8 F6 E6 E5 E4 E1 G7 Huom Laatan kohta, joten syvyys 200 on eristetilassa. Alalaataston palkin kohdalla Laatan kohta, joten 200 on eristetilassa Mikroskooppitutkimus Näytteenotto tutkimuskohteessa tehtiin Näytteenoton suoritti Mika Mantere VTT Expert Services Oy:stä. Materiaalinäytteiden suoramikroskopointi tehtiin VTT:llä Hannu Viitasen toimesta. Rakennusaikaisen ja nykyäänkin käytössä olevien materiaalivalmistajien ohjeistusten mukaan muovimattopinnoitteiden kosteus pinnoitteen alla valmistumisesta lähtien tulisi olla < 85 RH-%, jolloin homesienten ja mikrobien kasvu ei pinnoitteen alla pitäisi olla mahdollista. Tässä tutkimuksessa näytteet on otettu kosteusmittaustulosten perusteella rakenteen kosteimmista kohdista, ja siten niiden voidaan katsoa edustavan ns. pahinta mahdollista tilannetta. Maton alapinnat tutkittiin pintavalomikroskoopilla. Tulosten mukaan maton alapinnassa ei ole homekasvua. Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

97 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Lattiarakenteen TVOC-emissio pinnoitteen päältä mitattuna ja 2- etyyliheksanoliemissio pinnoitteen päältä ja alta mitattuna olivat tavanomaisella tasolla kaikissa tutkituissa tiloissa. C9-alkoholien emissiot olivat korkeat tiloissa B121 ja B124 pinnoitteen alta mitattuna. Korkea emissiotaso voi johtua liiman pehmittimien hajoamisesta alkalisen kosteuden vaikutuksesta. C9 alkoholeja voi muodostua vaikkakin rakennekosteus on pinnoitusvaiheessa ollut ohjeen mukainen. Myös lattianpintaan muovimaton poiston yhteydessä jäänyt liimamäärä on voinut vaikuttaa mittaustuloksiin. Betonilaatan pinnassa, maton alla, ei tutkimushetkellä ollut havaittavissa pinnoitteelle haitallista kosteutta, mutta tulosten perusteella ei voida poissulkea, etteivätkö kosteusolosuhteet maton alla olisivat voineet paikallisesti ja hetkellisesti olla yli muovimattopinnoitteen raja-arvona pidettyä 85 %-RH. Rakennusaikana tehdyt pinnoitettavuusmittaukset eivät olleet tiedossamme, emmekä pysty siten arvioimaan onko lattiarakenteen dimension muuttuminen osattu huomioida pinnoitettavuutta arvioitaessa. Toisaalta muutamat paikalliset kosteusalueet voivat selittyä myös esim. työmaa-aikaisella toiminnalla. Tutkimusten perusteella kriittisimmissä oloissa ollut lattiapinnoite ei ole vaurioitunut, eikä sen voida katsota heikentävän sisäilman laatua. Lattiapinnoitteen uusiminen kauttaaltaan nyt tutkittuihin tiloihin on kuitenkin perusteltua jo tutkimusten aiheuttamien pinnoitevaurioiden korjaamisen takia. Tutkimusten yhteydessä havaittiin paikoin lattiatasoitteen heikkoa kiinnittymistä alustaansa ja samaa ongelmaa oli havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Lattiatasoitteen irtoaminen oli paikallista ja tapahtui betonilaatan yläpinnan murtumisella (tasoitteen alapintaan jäi betonia). Havainnot viittaavatkin siihen, ettei lattioiden tasoitusta ole tehty puhtaalle ja kiinteälle pinnalle. Paikoin tasoitteen kiinnittyminen alustaansa oli niin heikkoa, että se voi heikentää koko lattiapinnan pitkäaikaista rasituskestävyyttä. Espoo Mika Mantere Asiantuntija Helena Järnström Tuotepäällikkö Liitteet Liite 1. Mittauspisteet pohjapiirustuksessa. Liite 2. Emissionäytteissä tunnistetut yksittäiset VOC-yhdisteet. Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

98 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S (10) Lähteet 1. VTT Expert Services Oy Tutkimusselostus VTT-S Sisäinen, standardia EN ISO soveltava menetelmäohje. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) emissionopeuden määrittäminen FLECtekniikalla. 3. Sisäinen, standardia EN ISO soveltava menetelmäohje. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuden määrittäminen. 4. Sisäinen, standardia EN ISO soveltava menetelmäohje. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) analysointi Tenax TA-adsorbenttiputkista käyttäen GC-FID/MSD tekniikkaa. 5. Rakennustietosäätiö, 6. VTT sisäilma- ja materiaaliemissioviitetietokanta Peter Backlund ym: Uusien lattiamuovipäällysteiden emissiot, Sisäilmastoseminaari Jakelu Tilaaja Alkuperäinen Arkisto Alkuperäinen Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

99 TUTKIMUSSELOSTUS VTT-S Liite 1 1 (1) Mittauspisteet pohjakuvassa: Pohjakuva ei ole mittakaavassa. Mittauspisteiden sijainnit suuntaa-antavasti esitettynä. Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

100 TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S Liite 2 1 (1) Emissionäytteistä tunnistetut yksittäiset VOC- yhdisteet tolueeniekvivalenttina, päältä = muovimaton päältä, alta=alapuolisesta rakenteesta 7 vrk pinnoitteen poiston jälkeen. B103 B121 B124 COMPOUND CAS päältä alta päältä alta päältä alta HAPPO Etikkahappo * 1 * * 1 * ALKOHOLI 1-Butanoli * Etyyli-1-Heksanoli ** / 2 8 / 9 2 / 3 23 / 27 3 / 4 19 / 22 2-Metyyli-1-propanoli * 2 * 2 * 3 C9-alkoholit ALDEHYDI Bentsaldehydi * 1 * * * * Butanaali * 1 * 1 * * Dekanaali Heksanaali * 2 * 3 * 2 Nonanaali * Oktanaali * 1 * 2 ALIFAATTINEN HIILIVETY 2,4-Dimetyyli-1-hepteeni * 1 * * * 4 1-Okteeni * * * * 1 * Dekaani * 3 * 2 * Dodekaani * 2 * 2 * 4,6-Dimetyylidodekaani * 3 * * * 2 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani * 4 * 2 * 2,4-Dimetyyliheptaani * 5 * * * 14 4-Metyyliheptaani * * * * * 2 2,3,5-Trimetyyliheksaani * * * * * 1 Oktaani * 1 * * * 4-Metyylioktaani * 2 * * * 5 AROMAATTINEN HIILIVETY Bentseeni * 2 * * * * 1-Metyyli-2-propenyylisyklopropaani * * * * 1 * ESTERI 1,2-Bentseenidikarboksyylihapon dietyyliesteri * * 2 * * * Tetradekaanihapon 1-metyylietyyliesteri * * * * 1 * Rikkihapon oktyyli-2-pentyyliesteri * 2 * * * * EETTERI Tetrahydrofuraani * 5 * 2 * 8 GLYKOLI / GLYKOLIEETTERI 2-Butoksietanoli KETONI 5-Metyyli-2-heptanoni * * * 4 * * 2-Oktanoni * * * 1 * * 2-Propanoni * ,6-Dibutyyli-p-bentsoquinoni * 3 * 1 * SILOKSAANI Heksametyylisyklotrisiloksaani * * * * 1 * Oktametyylisyklotrisiloksaani * 2 * * 1 * TERPEENI l-limoneeni * 2 * * * * TVOC *) tulos alle määritysrajan (<1µg/m 2 h) **) 2-Etyyliheksanolin tulos tolueeniekvivalenttina / omalla standardivasteella laskettuna Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

101 AKAAN KAUPUNKI Viialan Yhtenäiskoulu, Keskustan koulurakennus Korjaustapaehdotus, päivitetty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P004

102 Korjaustapaehdotus, päivitetty Haapala Antti Sisällysluettelo 1 Yleistiedot Tilaaja Kohde ja lähtötilanne Korjaustapaehdotus Riskirakenteen määritelmä Lähtötietoina käytetyt asiakirjat Korjaustapaehdotus rakenneosittain ja alueittain Alapohjarakenteet Peruskorjauksessa uusitut alapohjarakenteet Korjaamattomat vanhat 1950-luvun alapohjarakenteet C-osan laajennuksen lattiarakenne, käytävät ja opetustilat C-osan laajennuksen lattiarakenne, liikuntasali Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet Ruokasalin käytävän (A026) ja kirjastotilan (A017) seinä Liikuntasalin edustalla olevan käytävän seinä Välipohjat Peruskorjauksessa korjatut välipohjarakenteet (kotelolaattapalkisto) A-osan 2. ja 3. kerroksen alkuperäiset välipohjarakenteet (ylälaattapalkisto) Pääsisäänkäynnin aulatilojen alkuperäiset välipohjarakenteet, 1.-3.krs (kotelolaattapalkisto) Voimistelu- / monitoimisalin alkuperäinen välipohjarakenne (alalaattapalkisto) Väliseinärakenteet (vanhat ulkoseinät, maata vasten olevat väliseinät) Väliseiniksi jääneet vanhat ulkoseinät Väliseinä A- ja B-osan välillä Ulkoseinärakenteet luvun ulkoseinärakenteet luvun ulkoseinärakenteet Ikkunat Yläpohjarakenteet luvun yläpohjarakenteet Vesikatteet ja sadevesijärjestelmät... 19

103 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Viialan Yhtenäiskoulu, Keskustan koulurakennus 1 Yleistiedot 1.1 Tilaaja Akaan kaupunki Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen PL 34 / Myllytie Akaa 1.2 Kohde ja lähtötilanne Viialan Keskustan koulu Turuntie Akaa Arvioinnin kohteena on Akaan Viialassa sijaitseva koulurakennus, jonka alkuperäiset osat on rakennettu 1950-luvulla. Rakennusta on laajennettu luvun lopulla, jolloin vanhan koulun yhteyteen on rakennettu liikuntasali oheistiloineen. Lisäksi A-osan yhteyteen on rakennettu myöhemmin lämmönjakohuone ja opetustiloja (ns. wc-tornilaajennus). Rakennuksen alkuperäiset osat sekä wc-tornilaajennus ovat kellarikerros mukaan lukien pääosin 4-kerroksisia ja 1980-luvulla rakennettu C-osan laajennus pääosin 1-kerroksinen. Rakennukseen on 1980 luvun loppupuolella on toteutettu vaiheittain peruskorjaus. Rakennus on peruskorjattu uudelleen vuosina , jolloin tarkoituksena on ollut poistaa koulussa ennen peruskorjausta koetut sisäilmaongelmat. Ennen peruskorjausta, A-Insinöörit Suunnittelu Oy on vuonna 2013 suorittanut rakennuksessa rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimuksen, jonka tavoitteena on ollut selvittää rakenteissa todettujen mikrobivaurioiden ja sisäilman laatuun vaikuttavien haittatekijöiden syitä ja laajuutta sekä tuottaa perus- ja pohjatietoja rakennuksen korjaus- / peruskorjaushankkeeseen. Peruskorjauksen jälkeen rakennuksessa on koettu yhä rakennukseen ja sisäilman laatuun liitettyjä oireita, jonka johdosta rakennuksessa on FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n toimesta suoritettu vuoden 2017 aikana uusia tutkimuksia rakenteiden kuntoon ja sisäilman laatuun liittyvien haittatekijöiden selvittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella rakenteissa esiintyy mikrobivaurioita, joista on todettu ilmayhteys sisäilmaan. Mikrobivaurioita esiintyy mm. ulkoseinien lämmöneristeissä, korjaamattomissa ala- ja välipohjarakenteissa sekä väliseiniksi jääneissä entisissä ulkoseinärakenteissa. Lisäksi viitteitä mikrobivaurioista esiintyy mm. liikuntasalin seinärakenteissa.

104 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) 1.3 Korjaustapaehdotus Korjaustapaehdotus on ehdotus kohteessa havaittujen sisäilmaongelmien syiksi arvioitujen kosteusvaurioiden ja muiden sisäilmaongelmien korjaamiseksi. Korjaustapaehdotus on luonnosvaiheen suunnitelma, jonka pohjalta pystytään arvioimaan korjausten laajuutta ja kustannustasoa. Korjaustapaehdotus ei ole lopullinen korjaussuunnitelma. Korjaustapaehdotus kattaa havaittujen ongelmien korjaamisen lisäksi myös riskirakenteiksi arvioitujen rakenneosien korjaukset siinä laajuudessa, kun ne on ollut mahdollista käytettävissä olleista asiakirjoista arvioida. Korjaustapaehdotuksessa ei ole huomioitu käyttäjän tarpeeseen perustuvia tilojen käyttötarkoituksen tai tilajärjestyksen mahdollisia muutoksia eikä niiden kustannusvaikutuksia. Korjaustapaehdotukseen on liitetty pohjakuvat rakennuksen kerroksista, joiden avulla on havainnollistettu missä osissa rakennusta korjauksia tehdään milläkin tavalla. Liitteenä on kustannusarvio, joka on laadittu korjaustapaehdotuksen ja pohjakuvien pohjalta ja se on siten suuntaa antava. 1.4 Riskirakenteen määritelmä Riskirakenne on rakenneratkaisu, joka on kosteusvaurioaltis joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyryn liikkeen tai muun veden kulkeutumisen johdosta. Rakenne on voitu suunnitella väärin kosteusteknisesti toimimattomaksi tai rakenne on vaurioitunut rakennusvaiheessa rakennekosteuden vaikutuksesta. Riskirakenne voi sisältää materiaaleja, jotka ovat sisäilman epäpuhtauslähteitä. Teknisen käyttöiän umpeutuessa rakenne voi muuttua riskirakenteeksi. Eri aikakausien rakennusten rakenteista on määritelty riskiherkimmät tyypillisimmät tai ongelmallisimmat rakenteet. Kaikki riskirakenteet eivät ole välttämättä vaurioituneita, mutta ovat vaurioitumisherkkiä ja rakenteet on syytä tutkia vaurioiden ennaltaehkäisemiksi. (TTL - Arvorakennusten käytettävyys ja hyvät korjauskäytännöt (ARVO), 2013.) 1.5 Lähtötietoina käytetyt asiakirjat Tämä korjaustapaehdotus perustuu FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n päivättyyn kuntotutkimusraporttiin sekä sen lähtötietoina olleisiin asiakirjoihin. Päivityksessä lisätyt korjaustavat perustuvat yläpohjan lisätutkimuksiin, jotka on lisätty FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n päivättyyn kuntotutkimusraporttiin.

105 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) 2 Korjaustapaehdotus rakenneosittain ja alueittain Kuntotutkimuksessa havaittujen riskirakenteiden perusteella suuritöisimmät korjaustoimet ovat alkuperäisten kotelovälipohjien ja ulkoseinien purkaminen mikrobivaurioituneista materiaaleista sekä niiden rakentaminen lämpö- ja kosteusteknisesti toimiviksi. Niiden korjaaminen täysin riskittömiksi on vaikeaa ja vaatii erityisen tarkkaa suunnittelua ja huolellista työtä. 2.1 Alapohjarakenteet Rakennus on korjattavissa jäljempänä esitetyllä tavalla. Rakennuksessa on erilaisia alapohjarakennetyyppejä. Suurin osa alapohjarakenteista on uusittu peruskorjauksessa , mutta rakennuksessa on myös osittain vanhoja alkuperäisiä 50-luvun alapohjarakenteita sekä 1980-luvun lopussa, laajennustöiden yhteydessä rakennettuja alapohjarakenteita. Peruskorjauksessa uusittu rakenne Korjaamaton/ vanha rakenne Alapohja 1980 luku, puulattia Alapohja luku

106 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Peruskorjauksessa uusitut alapohjarakenteet AP1 lattiapinnoite (muovimatto) teräsbetonilaatta 80mm lämmöneristys 150mm (EPS 100 lattia) kapillaarisora yli 200mm suodatinkangas Havaitut ongelmat: Uusituissa alapohjarakenteissa ei todettu viitteitä sisäilmaan vaikuttavista vaurioista tai niiden aiheuttajista. Alapohjarakenteesta puuttuu maanvastaisten seinien sisäpuolisen kuorimuurauksen alta vuoden peruskorjaussuunnitelmissa esitetty laatan vahvistus, jonka on syytä epäillä aiheuttaneen halkeamia mm. ruokalan käytävän sisäpuoliseen kuorimuuraukseen. Korjaustapaehdotus: Lattiarakenne säilytetään ja sisäpuolinen kuorimuuraus korvataan puuttuvan laatan vahvistuksen vuoksi kevyemmällä seinärakenneratkaisulla Korjaamattomat vanhat 1950-luvun alapohjarakenteet Rakennuksen aulatilassa A004, porrashuoneessa C001 sekä varastotilassa A019 on yhä alkuperäiset 1950-luvun alapohjarakenteet. Varastotilan alapohjarakenne eroaa aulatilan sekä porrashuoneen rakenteesta. Aulatilan A004 ja porrashuoneen C001 alapohjarakenne: AP2 sementtimosaiikki betoni 110mm tyhjä tila n. 100mm:ä (porrashuoneessa) hiekkatäyttö Havaitut ongelmat: Aulatilan lattian alla kulkee vanhoja tekniikkakanaaleja ja aulatilan lattiassa on muottilaudoituksia sisältä kaivo, joiden sisäilmassa on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua. Tekniikkakanaalien ja kaivon luukut eivät ole tiiviitä ja niistä voi kulkeutua mikrobeja sisäilmaan. Rakenne luokitellaan riskirakenteeksi puuttuvan alapuolisen kapillaarikatkon sekä puuttuvan alapuolisen lämmöneristeen vuoksi. Korjaustapaehdotus: Vanhat alapohjarakenteet, tekniikkakanaalit sekä kaivot puretaan pois. Vanhaa maatäyttöä poistetaan noin 500 mm:n syvyydeltä ja kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas.

107 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Alapohjan rakennekerrokset rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Alapohjan kapillaarikatko varustetaan radonputkistolla. o o o Korjaussuunnittelussa huomioidaan uuden rakenteen kosteustekninen toiminta. Purkutyössä huomioidaan anturan alapinnan korkeustaso sekä luiskaukset tarvittaessa. Lisäksi huomioidaan mahdolliset kantavat laatanosat, joita ei saa purkaa. Uusien lattiapinnoitteiden tulee olla alapuolisen rakenteen kanssa yhteensopivia. Vanhojen anturoiden sekä muiden alapohjan rakenteiden muottilaudat ja asennuskiilat poistetaan alapohjan korjaustöiden yhteydessä. Alapohjan purkutyön yhteydessä puretut lattian alapuoliset putkistot ja muu tekniikka uusitaan niiltä osin, kun ne ovat käytössä. Kaikki uuden alapohjarakenteen läpi menevät läpiviennit sekä lattiaseinä/lattia-pilariliittymät tiivistetään. Kantavien väliseinien ja pilarien alaosiin tehdään kapillaarikatko injektoimalla. Varastotilan A019 alapohjarakenne: AP3 lattiapinnoite (uusi muovimatto + vanha vinyylilaatta) betoni 90mm pikisively (vedeneriste) betoni 60mm hiekkatäyttö Havaitut ongelmat: Varastotilan lattiarakenteessa (AP3) ei ole havaittu viitteitä vaurioista, mutta rakenne luokitellaan riskirakenteeksi puuttuvan alapuolisen kapillaarikatkon sekä puuttuvan alapuolisen lämmöneristeen vuoksi. Korjaustapaehdotus: Vanhat alapohjarakenteet puretaan pois. Vanhaa maatäyttöä poistetaan noin 500 mm:n syvyydeltä ja kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas. Alapohjan rakennekerrokset rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Alapohjan kapillaarikatko varustetaan radonputkistolla. o Korjaussuunnittelussa huomioidaan uuden rakenteen kosteustekninen toiminta.

108 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) o o Purkutyössä huomioidaan anturan alapinnan korkeustaso sekä luiskaukset tarvittaessa. Lisäksi huomioidaan mahdolliset kantavat laatanosat, joita ei saa purkaa. Uusien lattiapinnoitteiden tulee olla alapuolisen rakenteen kanssa yhteensopivia C-osan laajennuksen lattiarakenne, käytävät ja opetustilat AP4 lattiapinnoite (muovimatto) pintalaatta + ontelolaatta 275mm tyhjä tila n. 400mm lämmöneriste (EPS) täyttömaan päällä Havaitut ongelmat: C-osan laajennuksen lattiarakenteissa (AP4) ei havaittu viitteitä vaurioista tai niiden aiheuttajista. Korjaustapaehdotus: Suositellaan lattia- ja seinärakenteiden liitoksien tiivistämistä siten, että ontelolaataston alapuolisesta ilmatilasta ei tapahdu ilmavuotoa sisäilmaan sekä ilmatilan alipaineistamista C-osan laajennuksen lattiarakenne, liikuntasali AP5 parketti vaneri 32mm ristikoolaus 2x45mm lauta 22mm ontelolaatta 260mm tyhjä tila n. 150mm lämmöneriste (EPS) täyttömaan päällä Havaitut ongelmat: Liikuntasalin lattiarakenteissa (AP5) ei havaittu viitteitä vaurioista. Liikuntasalin parkettilattian alla, kantavan ontelolaatan päällä, on kuitenkin jonkin verran rakennusjätteitä ja sahanpurua, joka aiheuttaa mahdollisen riskin. Korjaustapaehdotus: Rakennusjätteet ja sahanpuru suositellaan poistettavaksi. Samassa yhteydessä suositellaan tiivistettäväksi lattia- ja seinärakenteiden välinen liitos. Alapuolisen ilmatilan alipaineistus.

109 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) 2.2 Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet Ulkopuolista maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet on merkitty alla olevaan piirustukseen vihreällä Ruokasalin käytävän (A026) ja kirjastotilan (A017) seinä PM1 maali + rappaus kalkkihiekkatiili 130mm ilmarako 40mm kosteuseristys (vanha bitumisively) betoninen perusmuuri bitumihuopakermi lämmöneristyslevy (EPS) Havaitut ongelmat: Sisäpuolisessa kuorimuurauksessa on halkeamia, jotka todennäköisesti johtuvat alapohjarakenteen painumisesta ja tiiliseinän alta puuttuvasta laatan vahvistuksesta.

110 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Korjaustapaehdotus: Kuorimuuraus puretaan ja seinärakenne suunnitellaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi huomioiden lattian kantokapasiteetti Liikuntasalin edustalla olevan käytävän seinä PM2 maali + rappaus kalkkihiekkatiili 130mm ilmarako 20mm SPU-lämmöneristelevy 50mm kosteuseristys (vanha bitumisively) betoninen perusmuuri bitumihuopakermi lämmöneristyslevy (EPS) Havaitut ongelmat: Tiiliseinän takana on paikoitellen yhteys ulkoseinän vanhoihin eristemateriaaleihin (toja-eriste), joista saattaa kulkeutua mikrobiepäpuhtauksia sisäilmaan. Rakennusfysikaalisesti tarkastellen sisäpuolisena lisälämmöneristyksenä ko. tapauksessa SPU-levyä parempi vaihtoehto olisi kapillaarista kosteutta tehokkaasti siirtävä kalsiumsilikaattieriste. Korjaustapaehdotus: Kuorimuuraus puretaan ja vanhat toja-eristeet poistetaan. Seinärakenteen (SPU-eristetty) kosteustekninen toiminta varmistetaan rakennusfysikaalisin laskelmin. Seinän sisäverhous rakennetaan uudelleen kevytrakenteisena erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. o Rakennusfysikaalinen toiminta huomioidaan korjaussuunnitelman rakennetyypissä. 2.3 Välipohjat Rakennuksessa on erilaisia välipohjarakennetyyppejä, joista suurin osa on uusittu peruskorjauksessa Rakennuksessa on myös useita erilaisia alkuperäisiä 50-luvun välipohjarakenteita sekä joitakin 1980-luvun lopussa, laajennustöiden yhteydessä rakennettuja välipohjarakenteita.

111 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Korjatut välipohjarakenteet (kotelolaatta) Ylälaattapalkisto (pintalaatan alla valupaperi, vuorivillaeriste tai huokoinen kuitulevy) Vanha alkuperäinen välipohjarakenne (sisältää turvetta, sahanpurua ja ylälaatan muottilaudoitukset) Alalaattapalkisto (pintarakenne puurakenteinen, eristeenä sahanpuru) Ontelolaattavälipohja Ylälaattapalkisto (ei eristekerroksia) Peruskorjauksessa korjatut välipohjarakenteet (kotelolaattapalkisto) VP1 lattiapinnoite (muovimatto) teräsbetonilaatta n. 80mm suodatinkangas EPS-eriste 50mm (palkkiväleissä) kevytsoratäyttö (palkkiväleissä) vanha alalaattapalkisto alakattorakenteet Havaitut ongelmat: Peruskorjatuissa kotelolaattavälipohjissa ei ole havaittu viitteitä vaurioista tai niiden aiheuttajista. Välipohjarakenteiden eristekerroksista kuitenkin tapahtuu

112 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) ilmavuotoja alapuolisiin tiloihin alapinnoissa olevien epätiiveyskohtien, reikien ja läpivientien kautta sekä yläpuolisiin tiloihin ylälaatan ja seinien liittymäkohdista. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia. Korjaustapaehdotus: Seinien ja laattojen liittymäkohdat sekä reiät ja läpiviennit tiivistetään erillisen korjaussuunnitelman tiivistysdetaljien mukaisesti. Tiivistystyön onnistuminen varmistetaan merkkiainekokein A-osan 2. ja 3. kerroksen alkuperäiset välipohjarakenteet (ylälaattapalkisto) VP2 lattiapinnoite pintabetonilaatta n. 50mm valusuoja, villaeriste tai huokoinen kuitulevy kantava betoniholvi (ylälaattapalkisto) Havaitut ongelmat: Alkuperäisissä ylälaattavälipohjarakenteissa ei ole havaittu merkittäviä viitteitä vaurioista tai niiden aiheuttajista mutta rakenteesta todettiin ilmavuotoja sisäilmaan päin. Korjaustapaehdotus: Seinien ja laattojen liittymäkohdat sekä reiät ja läpiviennit tiivistetään erillisen korjaussuunnitelman tiivistysdetaljien mukaisesti. Tiivistystyön onnistuminen varmistetaan merkkiainekokein Pääsisäänkäynnin aulatilojen alkuperäiset välipohjarakenteet, 1.-3.krs (kotelolaattapalkisto) VP3 sementtimosaiikki pintabetonilaatta muottilaudoitus (palkkiväleissä) alkuperäinen sahanpuru- / turve-eristys (palkkiväleissä) kantava betoniholvi (alalaattapalkisto) Havaitut ongelmat: Aulatilan sahanpurueristeissä on jo aiemmissa tutkimuksissa havaittu mikrobivaurioita (Lähde: A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n sekä Immosen raportit). Tutkimusten mukaan välipohjissa esiintyy epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta tapahtuu ilmavuotoja.

113 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Korjaustapaehdotus: Välipohjarakenteen pintalaatta puretaan ja muottilaudoitukset sekä vanhat eristeet poistetaan. Alalaattapalkisto hiekkapuhalletaan. Välipohjan rakenteet rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Seinä- ja välipohjarakenteiden liitokset tiivistetään huolellisesti uudelleen rakentamisen yhteydessä Voimistelu- / monitoimisalin alkuperäinen välipohjarakenne (alalaattapalkisto) VP4 sormiparketti ponttilaudoitus 32 mm alkuperäinen sahanpurueristys n. 420 mm (palkkiväleissä) kantava betoniholvi (alalaattapalkisto) Havaitut ongelmat: Voimistelusalin sahanpurueristeissä ei todettu mikrobivaurioita. Rakenne on kuitenkin luokiteltavissa riskirakenteeksi vaurioherkän eristysmateriaalin vuoksi ja se suositellaan korjattavaksi. Tehdyissä tutkimuksissa todettiin myös, että välipohja- ja seinärakenteiden liitokset eivät ole tiiviitä, jolloin eristemateriaalin epäpuhtaudet saattavat kulkeutua sisäilmaan. Korjaustapaehdotus: Parketti sekä ponttilaudoitus puretaan, purueristeet poistetaan ja alalaattapalkisto hiekkapuhalletaan. Välipohjan rakenteet rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Seinä- ja välipohjarakenteiden liitokset tiivistetään huolellisesti uudelleen rakentamisen yhteydessä. 2.4 Väliseinärakenteet (vanhat ulkoseinät, maata vasten olevat väliseinät) Rakennuksessa esiintyy väliseinärakenteita, jotka ovat aiemmin olleet ulkoseinärakenteita (punaisella viivalla merkityt). Lisäksi A-siiven aulan ja B- siiven väliin sää seinärakenne, joka ainakin paikoin sisältää eristemateriaaleja (kuvassa sininen katkoviiva).

114 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Väliseiniksi jääneet vanhat ulkoseinät VS1 maali ja rappaus n. 30mm kantava massiivitiilirunko 270mm lämmöneriste 50mm (toja-levy tai vuorivilla) poltettu tiili 180mm (vanha julkisivumuuraus) maali ja rappaus n. 20mm Havaitut ongelmat: Seinien lämmöneristeissä esiintyy paikoitellen vahvoja viitteitä mikrobivauriosta ja havaintojen perusteella niistä on mahdollista tapahtua ilmavuotoja sisäilmaan. Korjaustapaehdotus: Ei-kantava entinen ulkoverhousmuuraus puretaan ja vanhat eristeet poistetaan. Kantava massiivitiilirunko hiekkapuhalletaan ja puhdistetaan. Seinärakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.

115 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Väliseinä A- ja B-osan välillä VS2 (opetustilasta B005 A-osan suuntaan) maali ja rappaus n. 30mm massiivitiili 270mm huokoinen kuitulevy bitumisively perusmuuri Havaitut ongelmat: Seinärakenteessa esiintyvästä huokoisesta kuitulevystä otetusta näytteestä löytyy viite mikrobivauriosta. Korjaustapaehdotus: Vanhat vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan ja massiivitiilirunko hiekkapuhalletaan, mikäli se on mahdollista purkamatta kantavia rakenteita. Seinärakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 2.5 Ulkoseinärakenteet kerros 1950 luvun ulkoseinä 1980 luvun ulkoseinä, ns. valesokkeli 1980 luvun ulkoseinä, alaosa korjattu luvun ulkoseinärakenteet US1 maali ja rappaus n. 30mm kantava massiivitiilirunko 270mm lämmöneriste 50mm (vuorivillavanu tai kuitulevy) julkisivutiili 180mm

116 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) rappaus n. 20mm Havaitut ongelmat: Seinärakenteen eristeistä otetuista näytteistä löytyy viitteitä mikrobivauriosta. Vuosina tehdyn peruskorjauksen korjaussuunnitelmissa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) on esitetty, että julkisivun kosteusvaurioituneilta alueilta uusitaan lämmöneristeet ja kuorimuuraus. Peruskorjausta varten tehdyssä kuntotutkimusraportissa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) on esitetty, että ulkoseinärakenteiden eristetilojen kuntoa tulee tutkia lisää korjauslaajuuden selvittämiseksi. Työmaa-aikaisten asiakirjojen ja digikuvien perusteella ulkoseinärakenteita ei ole korjattu suunnitelmien mukaisesti. Digikuvien perusteella työmaa-aikainen kosteudenhallinta on ollut puutteellista (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, kuntotutkimusraportti 2017). Seinärakenteessa on yhä vaurioituneita eristemateriaaleja ja vaurioiden todellista laajuutta on mahdotonta määrittää tarkasti. On myös mahdollista, että rakenne on vaurioitunut peruskorjauksen yhteydessä lisää puutteellisen kosteudenhallinnan vuoksi. Rakenne luetaan riskirakenteeksi julkisivuverhouksen puuttuvan tuuletuksen vuoksi. Korjaustapaehdotus: Julkisivumuuraus rappauksineen ja vanhat vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan. Massiivitiilirunko puhdistetaan mekaanisesti. Ulkoseinän rakenteet rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti luvun ulkoseinärakenteet C-osan 1980-luvulla rakennetun laajennusosan alkuperäisiä ulkoseinärakenteita on muutettu peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjauksen jälkeen rakenne on seuraava: US2 (liikuntasali) sisäverhouslevy, kipsilevy (pääosin vanha) höyrynsulkumuovi (pääosin vanha) pystykoolaus 50x50 (pääosin vanha) lämmöneristys, mineraalivilla (pääosin vanha) + vaaka-teräsorret (vanhat) korjaussuunnitelmasta poiketen tuulensuojakipsilevy (pääosin vanha) tuulensuojavilla 100mm (uusi) pystykoolaus, kevytorsi 20mm (uusi) vaakakoolaus 22mm (uusi) Sto Ventec julkisivujärjestelmä o Sto Ventec rappauslevy o silikonihartsipinnoite, hierrettävä

117 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) US3 (musiikkiluokka) sisäverhouslevy, kipsilevy höyrynsulkumuovi puurunko + mineraalivillaeristys tuulensuojalevy, kipsilevy tuulensuojavilla 100mm (uusi) pystykoolaus, kevytorsi 20mm (uusi) vaakakoolaus 22mm (uusi) Sto Ventec julkisivujärjestelmä o Sto Ventec rappauslevy o silikonihartsipinnoite, hierrettävä Havaitut ongelmat: Seinärakenteiden eristemateriaaleissa sekä tuulensuojalevyissä esiintyy mikrobivauriota ja ilmavuotoja sisäilmaan. Rakenteita ei ole tehtyjen tutkimusten sekä työmaa-aikaisten asiakirjojen ja digikuvien perusteella toteutettu korjaussuunnitelman (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) mukaisesti. Korjaustapaehdotus: Seinärakenteet puretaan kantavaa pilari-palkkirunkoa lukuun ottamatta ja rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. o o Uudelleenrakentamisessa kiinnitetään erityistä huomioita työmaaaikaiseen kosteudenhallintaan sekä rakenteiden ja rakenneliitosten tiiveyteen Korjaussuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota seinien alapään kosteustekniseen toimintaan. Seinän alapää toteutetaan siten, että puu- tai mineraalivillamateriaaleja ei ole < 400mm:n etäisyydellä ulkopuolisen maanpinnan yläpuolella Ikkunat Lähtötietojen perusteella on oletettu, että suurin osa ikkunoista on uusittu 1980-luvun lopulla. o o Ikkunoiden tekninen käyttöikä on ikkunatyypistä ja rasitusluokasta riippuen vuotta (RT ). Ikkunoiden uusimisen tarve on syytä tarkastella julkisivukorjauksen yhteydessä.

118 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) 2.6 Yläpohjarakenteet Yläpohjarakenteiden kotelolaattarakenteet purettu Vanha IV-konehuone. Konehuoneen alta ei sanapurueristeitä tai muottipuulaudoituksia ole purettu Kokonaan uusittu yläpohjarakenne Kattokaltevuutta muutettu Kattomuutoksia ja kattoikkuna laitettu umpeen luvun yläpohjarakenteet 1950-luvun yläpohjarakenteet (A, B ja C osat) ovat alun perin olleet betonisia ylälaatta- tai alalaattapalkistoja sekä kotelopalkkilaattoja. Kotelolaattapalkistoista on peruskorjauksessa pääosin purettu ylälaatta sekä mikrobivaurioiset laatan muottilaudoitukset ja vanhat eristeet korjaussuunnitelman (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) mukaisesti. Purkamatta on vastoin purkusuunnitelmaa jätetty ilmanvaihtokonehuoneiden kohdalla olevat vanhat yläpohjarakenteet. YP1 (A-osa yleensä, peruskorjauksen jälkeen) vanhat vesikattorakenteet puhallusvilla (mineraalivilla) 500mm höyrynsulku, kumibitumikermi vanha ylälaattapalkisto uusi pintakäsittely / -materiaali A-osa yleensä YP2 (A-osan aulan puoleinen pääty, B-osa sekä C-osa parven alueella) vanhat vesikattorakenteet puhallusvilla (mineraalivilla) 500mm vanha alalaattapalkisto höyrynsulku, kumibitumikermi uusi pintakäsittely / -materiaali

119 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) A-osan aulan puoleinen pääty ja B-osa C-osa, parven alue YP3 (C-osan voimistelu- / monitoimisali) vanhat vesikattorakenteet puhallusvilla (mineraalivilla) 1200mm vanha alalaattapalkisto tuulettumaton ilmaväli o vanhaa eristevillaa / kutterinlastua o vanhat iv-kanavat vanha alakatto o valaisimet upotettu C-osa, monitoimisali YP4 (C-osan laajennus, liikuntasali, peruskorjauksessa korotettu osa) Uusi rakenne: bitumikermikate (uusi) raakaponttilaudoitus 19mm uudet kattopukit 50x100 vanhan bitumikermin päällä Vanha rakenne: palahuopakate (vanha, suunnitelman mukaan rei itetty) raakaponttilaudoitus 22mm puurunko mm + tuuletusrako n mm huokoinen kuitulevy vanha runkorakenne + mineraalivilla n. 200mm harvalaudoitus 22mm höyrynsulkumuovi sisäverhouslevy uudet sisäverhous- / akustointirakenteet

120 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) YP5 (A-osan lounaan puoleinen pääty, viisto ylälaattapalkisto) bitumikermikate (vanha) vanerilevy laudoituksia lämmöneriste 170 mm (sahanpuru, vuorivilla) ylälaatta Havaitut ongelmat: 1) Ilmanvaihtokonehuoneiden kohdalla yläpohjarakenteessa (A-, B- ja C-osat) on vastoin korjaussuunnitelmaa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) jäljellä vanhat yläpohjan purueristeet sekä kotelopalkiston ylälaatan muottilaudoitukset. Kuvien perusteella muottilaudoituksessa näkyy viiteitä mikrobiepäpuhtauksista. 2) Alalaattapalkistojen (YP2) höyrynsulkuna toimivat kumibitumikermit on korjaussuunnitelman (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) mukaisesti pitänyt liimata kiinni palkkien kylkiin. Höyrynsulkukermit ovat ainakin paikoitellen irti. Lisäksi palkkien ympärille on korjaussuunnitelman mukaisesti pitänyt asentaa 100mm:n levyeriste (Paroc Extra). Palkkien levyeristeet puuttuvat kokonaan. 3) B-osan yläpohjarakenteessa (YP2) on todettu mm. luokkatilan B210 kohdalla selviä, todennäköisesti vuotovesistä aiheutuneita kosteusvauriojälkiä sekä mikrobiperäistä hajua. Otetussa näytteessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. 4) Voimistelu- / monitoimisalin yläpohjassa on alalaattapalkiston alapuolinen alaslasku, jonka päällä on vanhoja eristevilloja. Eristekerroksesta on ilmayhteys sisäilmaan ja merkkiainekokeiden perusteella eristekerroksesta sekoittuu ilmaa ainakin opettajien työtilaan (C204). Rakenteesta puuttuu myös höyrynsulkukerros. 5) Liikuntasalin yläpohjassa on selviä jälkiä vanhoista vesivuodoista A-osan puoleisella viisto-osuudella. Yläpohjan alkuperäisessä lämmöneristeen materiaalinäytteessä todettiin heikko viite mikrobivauriosta. 6) Viiston ylälaattapalkiston (YP5) rakenneavauksessa (A312) havaittiin rakennusmateriaaleissa selviä kosteusvauriojälkiä. Yläpohjan eristeissä todettiin vahvoja viitteitä mikrobivauriosta. Korjaustapaehdotus: 1) Yläpohjarakenne (iv-konehuoneiden alapohjarakenne) suositellaan korjattavaksi korjaussuunnitelman mukaisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun iv-koneiden käyttöikä on päättynyt ja niitä uusitaan. Väliaikaisena ratkaisuna suositellaan poistamaan rakenteesta vaurioherkät materiaalit (purueristeet ja muottilaudoitukset) niiltä osin, kun se on mahdollista purkamatta kuorilaattaa. Väliaikaisessa korjauksessa suoritettavat toimenpiteet ja rakennekerrokset tulee suunnitella erikseen rakenteen

121 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) rakennusfysikaalinen toiminta huomioiden. Yläpohjarakenteen tiiveys varmistetaan siten, että yläpohjarakenteesta ei tapahdu ilmavuotoja sisäilmaan. 2) Yläpohjarakenteen YP2 kumibitumikermit liimataan kiinni palkkeihin ja palkit eristetään korjaussuunnitelman mukaisesti (A-Insinöörit Suunnittelu Oy). 3) Yläpohjarakenteessa YP2 (B-osa) varmistetaan että vaurion aiheuttaja on korjattu. Mahdollisia syitä mm. kattovuoto, iv-konehuoneen kondenssivesivuoto tai peruskorjausaikainen vesivuoto. Mahdollisena syynä myös vastoin korjaussuunnitelmaa eristämättä jätetyt alalaattapalkiston palkit (kts. kohta 2). Vaurion korjaus: Puretaan alakatot ja hiekkapuhalletaan alalaattapalkiston alapinta. 4) Alalaattapalkiston (YP3) alapuolisen alaslaskun sisällä olevat vanhat eristeet poistetaan. Rakenne varustetaan höyrynsulkukerroksella erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 5) Liikuntasalin yläpohjarakenne (YP4) puretaan A-osan puoleiselta viistoosuudelta alakautta ja vaurioituneet eristeet poistetaan. Yläpohjarakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 6) Viisto ylälaattapalkisto (YP5) puretaan yläkautta ylälaatan yläpintaan asti. Ylälaatan pinta puhdistetaan mekaanisesti. Yläpohjarakenne rakennetaan uudelleen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti Vesikatteet ja sadevesijärjestelmät Rakennuksessa on huopakate. Lähtötietojen perusteella peruskorjauksessa on uusittu pintahuopa C-osan laajennukselle. Muiden vesikatteiden iästä ei ole tietoa. Alueelliset sadevesijärjestelmät on uusittu ja C-osassa on asennettu uusi kouru vanhan sisään. Sadevesijärjestelmän iästä ei ole tietoa. Vanhoissa kouruissa ja syöksyissä on havaittu vuotoja tilaajalta saatujen valokuvien perusteella. A-siivessä on hyvin eri ikäisiä ja eri kuntoisia vesikatteita. Osa A-alueen vesikatteesta puretaan viiston ylälaattapalkiston korjauksen yhteydessä (YP5). Korjaustapaehdotus: 1) A-siiven huopakate uusitaan pois lukien uuden ilmanvaihtokonehuoneen (2015) vesikate. Sadevesikourut ja syöksytorvet uusitaan samalla.

122 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus, päivitetty (20) Yleisesti vesikatteista: Huopakatteiden tekninen käyttöikä on tyypistä riippuen vuotta. Räystäskourujen ja syöksytorvien tekninen käyttöikä on vuotta. (RT ) Hankesuunnittelussa on syytä huomioida huopakatteiden ja sadevesijärjestelmien uusimistarve. Sadevesikourujen ja syöksytorvien vuotokohdat tulee paikata. Allekirjoitus Tampere Rakennusterveys ja sisäilmasto Projektipäällikkö Antti Haapala puh Tiimipäällikkö Matti Kiljunen puh

123 Kustannuslaskenta Paavo Kero Kustannuslaskennan perusteita, päivitetty Kohde: Tilaaja: Viialan Keskustan koulu Akaan kaupunki Turuntie 3 Tekninen toimi Akaa Henri Salonen Tämä kustannuslaskenta perustuu FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n päivättyyn kuntotutkimusraporttiin sekä sen lähtötietoina olleisiin asiakirjoihin. Tämä laskenta päivittyy tulevaisuudessa lattiapinnoitteiden kuntotutkimusten, ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimusten tulosten valmistuttua. Kustannusarvio on alustava, eikä se perustu tarkkoihin suunnitelmiin tai kattavaan hankesuunnitelmaan. Kustannusarviota on tarkoitus käyttää hankepäätöksen tukena. Hankesuunnittelun tarkentaessa tavoitteet ja suunnitteluratkaisut, on suositeltavaa päivittää kustannusarviota investointipäätöstä varten. Yleisenä perusteena kustannuslaskennassa on tilajärjestyksen uudelleen rakentaminen samanlaiseksi kuin nykyhetkellä. Määrälaskenta on suoritettu tilaajalta saaduista arkkitehtikuvista. Kuvien ollessa puutteellisia, määrälaskennassa käytetään kustannuslaskijan tekemää arviota mitoista ja määristä. Arvio perustuu laskijan kokemukseen tavanomaisista mitoista rakennusosille. Laskennan hinnoittelu perustuu pääosin RT-kustannuslaskentaohjelman hinnastoon laskentakohteen alueella. Ohjelman hinnastoa on täydennetty sisäilmakorjauksissa käytetyillä toimenpiteillä. Rakennusajankohtana on käytetty nykyhetkeä. Hintasuhdanteen vaihtelut saattavat vaikuttaa kustannuksiin. Kustannuslaskenta on päivitetty yläpohjan lisätutkimuksien jälkeen. Laskentaan on lisätty päivitetyn korjaustapaehdotukseen (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ) lisätyt toimenpiteet. Alla luettelo laskennassa tehdyistä täydennyksistä ja oletuksista: - julkisivuihin ei ole laskettu ikkunoiden uusimista - vesikattoihin ei ole laskettu vesikatteen tai sadevesijärjestelmän uusimista - tilapinnat on laskettu tavanomaisin, kohteeseen soveltuvin pinnoittein - varusteisiin on laskettu kiinteiden kalusteiden siirtoja purkulaajuuden mukaan - talotekniikan kustannuserä sisältää purkamisen takia tehtävät siirrot - ilmanvaihtojärjestelmälle on laskettu kanavien nuohous, säätö ja mittaus Kustannuksiin mahdollisesti vaikuttavat tekijät ja riskit: - kuntotutkimuksissa havaitsematta jääneet riskit - hintatason muutokset ennen työmaa-aikaa - liikuntahallin alapohjan puhdistuksen vaikeus - vanhan yläpohjatäytteen poistaminen iv-konehuoneen alta hankalaa - lisä- ja muutostyöt Hatanpäänkatu 1 A, Tampere

124 Powered by TCPDF ( Osmontie 34, PL Helsinki Kustannuslaskelma, päivitetty Raporttityyppi Tiivis kustannuslaskelma : Hanke: Akaa Viialan Keskustan koulu Rakennuslup a: Osoite: Turuntie 3 Osoite 2: Postinumero: Postitmp: Akaa Maa: Suomi Tulostuspäivä: Muokkauspäivä: Laskelman laajuus: 7308 brm² ALV-%: 24,00 Kustannukset/laajuus ALV 0%: 559 /brm² Kustannukset/laajuus sis. ALV: 693 /brm² Laskelmien kustannukset yht. ALV 0%: ,39 Laskelmien kustannukset yht. sis. ALV: ,49 Selite: Kustannuslaskelma Jnro Laskelman nimi Hankinnat ja palvelut (ALV 0%) Materiaalit (ALV 0%) Työ (ALV 0%) Tunnit (tth) Yhteensä (ALV 0%) Yhteensä: Rakennuksen vierustat Perustukset ja maanvastaiset seinät Alapohjat Runko Julkisivut Yläpohjat ja vesikatot Tilan jako-osat Tilapinnat Tilavarusteet Lämmitysjärjestelmät KVV-järjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Hanketehtävät Työmaapalvelut Riskivaraus 6 % sivu 1 / 1