Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
Tuhoeläimet viljalla - nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet, IPM Fakta: Viljan tuotanto on tällä hetkellä suhteessa viljan käyttöön merkittävästi epätasapainossa, eivätkä tulevaisuuden viljelynäkymät tuotannon kannattavuuden ja raaka-aineen kysynnän suhteen ole helmikuussa 2010 tarkasteltuna muutaman tulevan satokauden osalta juuri millään tavoin lupaavampia. Väite: Ruokakriisi uhkaa ennemmin tai myöhemmin, jolloin viljelyn onnistumiseen tähtäävien toimien merkitys korostuu huomattavasti tämän hetken tilanteeseen verrattuna.
Tuhoeläimet viljalla ja IPM Nykytila Haasteet Uhat Ilmaston lämpeneminen Maan käytön ja teknologian muuttuminen Ennusteet Kynnysarvot Tarkkailumenetelmät Ennaltaehkäisevä kasvinsuojelu Onko IPM-kasvinsuojelua toteuttamalla mahdollista vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä viljalla (ja saada samalla elinkeino viljan viljelyn osalta taloudellisesti kannattavaksi)?
Haasteet: Tuhoeläimet viljalla & IPM 1. Tuhoeläinlajit ja hyötyhyönteiset tunnistetaan 2. Kemiallinen torjunta ja muut menetelmät hallitaan & kasvinsuojeluainevalikoima on riittävän laaja 3. Resistenssin eli kestävien tuhoeläinkantojen muodostumisen estetään: Eri tavoin vaikuttavien aineiden käyttö =>Vaikutustapa: (Mode of intake/action) Nykyisillä insektisideillä jako ravinnonottoon, hengitykseen tai kosketusvaikutteisuuteen perustuen on hieman hankala! Uudet insektisidit jaetaan miel. tehoaineen perusteella kemiallisiin ryhmiin:
insektisidien jako kemiallisiin ryhmiin: i) Organofosfaatit (klorpyrifossi ja paration) ii) Luonnon ja synteettiset pyretroidit (deltametriini, betacyflutriini, lamdasyhalotriini, taufluvalinaatti) iii) Karbamaatit (metiokarbi, pirimikarbi) iv) Neonikotinoidit (imidaklopridi, tiaklopridi) v) Pymetrosiini vi) Flonikamiidi vii)oxadiatsiini
Haasteet: Ilmastonmuutos ja viljojen tuholaiset Lämpimät syksyt ja syysviljojen viljely Kahukärpänen Hesseninsääski Viirukaskas & WDV Kirvat ja BYDV Lämpimän ja kostean syksyn piteneminen Etanat Kevätviljojen fenologiamuutokset Kirpat Kirvat Kahukärpänen Tähkäsääski Viljakukko Ref: Erja Huusela-Veistola 2010.
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet I Tuhohyönteisten tarkkailu kentällä, varoitus-, ennuste- ja varhaishavaintojärjestelmät, neuvojat https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasperit/ennusteet/tuomikirva
Esimerkkejä kirvojen torjuntakynnyksistä viljalla 1/2 Torjuntakynnykset tuomikirvalla ja merkitsevä sadonlisä: Vaihtelevat huomattavasti eri maissa: 20 kirvaa/verso (GS 50 tahkälletulo) Stewart (1980) Quebec => 8-16 kirvaa/verso 25-30 kirvaa/ohran verso Stern (1967) Kalifornia 7 kirvaa/verso (Metopolophium dirhodum) elokirva George (1974) UK 5-10 kirvaa/verso (GS 31-45) Hallqvist (1991) Ruotsi 10-20 kirvaa/verso (GS 50) 2-3 kirvaa/verso (GS 31) ja 4-6 kirvaa/verso (GS 51) Folkesson (1999) => nyk. suositus Ruotsissa
Esimerkkejä kirvojen torjuntakynnyksistä viljalla 2/2 Ruiskutussuositus, kun 50 % kasveista on kirvojen saastuttamia Smatas et. al. (2008) Liettua [jaksolla 1976-1996 >50 % saastunta 9 vuotena 20:stä, kun jaksolla 1998-2007 > 50 % saastunta oli 6 vuotena 10:stä ja joista yli 100 % saastunta oli 4 vuotena.] Suomi: Torjuntakynnys saavutetaan, kun kirvoja on joka 5. versossa Viljan versoista kirvat torjutaan viimeistään korrenkasvuvaiheessa ja tähkistä viimeistään kukinnan päätyttyä (Suomi)
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet II Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 1/6 Viljelykierto => esim. öljykasvien jälkeen suositaan hyödyllisten loispistiäisten selviytymistä tekemällä edellisvuoden rypsilohkolla kevennettyä muokkausta/suorakylvöä (lohkon reunat)
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 2/6 Asianmukaisten viljelytekniikoiden käyttö (esim. kylvöalustan valmistelu, kylvöajankohdat ja tiheydet, kylvö suojaviljaan, säilyttävä maanmuokkaus, harvennus ja suorakylvö <=> kirvat, etanat, hesseninsääski, kahukärpänen
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 3/6 Resistenttien/kestävien lajikkeiden ja standardoitujen /sertifioitujen siementen ja istutusaineiston käyttö tarpeen mukaan => rehevä, terve kasvusto
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 4/6 Tasapainoisten lannoitus-, kalkitus- ja kastelu- tai kuivatusjärjestelmien käyttö => tuhoeläinten torjunnan kannalta tärkeää, jotta saadaan kilpailukykyinen kasvusto, jossa pienet tuholaisvioitukset eivät aiheuta merkittäviä satotappioita
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 5/6 Haitallisten eliöiden leviämisen estäminen hygieniatoimilla Erityisen tärkeä rikkakasvien ja kasvitautien torjunnassa!
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 6/6 Merkittävien hyötyeliöiden suojelu ja vahvistaminen Erilaiset viherkaistat, viherkesannot, riistapellot => Leppäpirkot, loispistiäiset, rapsikuoriaispistiäiset ym.