IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

Transkriptio

1 IPM periaatteet puutarhatuotannossa Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

2 IPM periaatteet puutarhatuotannossa IPM:n periaatteet ja perusteet: yleinen taso Mitä? Miksi? Miten? IPM:n käyttö valituilla kasveilla: tiivistetyt ohjeet Tuhoeläimet, kasvitaudit, rikkakasvit: menetelmät ja käytännöt Suunnittele, estä ja ehkäise, tarkkaile ja tunnista, käytä kynnysarvoja, torju, arvioi, opi Nykyhetki ja tulevaisuus IPM-tietolähteet ja kehittämisen tuki IPM-portaali ja kirjallisuus Asiantuntijat ja palvelut Vertaisryhmät ja demotilat IPM-APU: Irene Vänninen, Tuomo Tuovinen VIPM: Marja Aaltonen, Sakari Raiskio

3 Suunnittele, Suunnittele, estä ja ehkäise estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

4 Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjuntaja hävittämisvaihtoehdot Kasvintuotannossa sovelletaan mahdollisimman monipuolista viljelykiertoa Viljelyssä käytetään asianmukaista viljelytekniikkaa viljelykasville oikeaa kylvöalustan valmistelua sopivaa istutus- tai kylvöajankohtaa ja istutus- tai kylvötiheyttä kylvöä suojaviljaan kevennettyä muokkausta, harvennusta tai suorakylvöä Mahdollisuuksien mukaan käytetään kasvintuhoojia kestäviä lajikkeita sekä sertifioitua siementä ja taimiaineistoa. Tasapainoiseen kasvintuotantoon kuuluvat myös tarpeenmukainen lannoitus, kalkitus, kastelu ja ojitus. Kasvintuhoojien leviämistä estetään hyvällä viljelyhygienialla, kuten koneiden ja kaluston säännöllisellä puhdistuksella. Asianmukaiset kasvinsuojelutoimet

5 Suunnittele, estä ja ehkäise; marjat Mansikkapunkki Viljelylohkon valinta ja valmistelu Etäisyys vanhaan lohkoon, liikkuminen ja työjärjestys lohkojen välillä Viljelytekniikan valinta Rivikatteet, harson käyttö Taimihankinta Vattukärsäkäs Viljelylohkon valinta ja valmistelu Etäisyys villivadelmiin Viljelytekniikan valinta Avomaa kausihuone Taimihankinta Lajikkeen valinta (aikaisuus, jatkuvasatoiset) Harmaahome Viljelylohkon valinta ja valmistelu Lohkoa ympäröivän kasvillisuuden raivaus Viljelytekniikan valinta Avomaa kausihuone, rivikatteet, istutustiheys Lajike; Pitkät kukkavanat, harva lehvästö

6 Ennakoivia toimenpiteitä, omena Viljelylohkojen valinta ja valmistelu: v perspektiivi v perspektiivi Viljelmän sijainti kasvuvyöhyke lämpösumma Vaikutukset lajikevalintaan Vesitalous, maalaji, tuulensuojat, aitaus Viljelyn perustamisvaiheen valintoja Harjuistutus, istutustiheys, myyräverkot Rivikatteet, kastelu/lannoitus Vuosittaiset viljelytoimenpiteet Leikkaukset, pölytyksen varmistaminen, työjärjestys, liikkuminen lohkojen välillä Taimien hankinta ja istutus Lajikevalinta Kotimaiset, ulkomaiset Paljasjuuriset taimet, astiataimet

7 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja Tarkkaile ja tunnista tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

8 Kasvintuhoojien seuranta Kasvintuhoojien esiintymistä seurataan asianmukaisin menetelmin ja välinein tarkkailua kentällä varoitus-, ennuste- ja havainnointijärjestelmät neuvojat

9 Tarkkaile ja tunnista, menetelmät; omena Visuaalinen tarkkailu: havainnot kasvustossa Oksa- ja runkovioitusten tarkkailu: talvivauriot, myyrät, jänikset, kauriit, hirvet, linnut Hedelmäpuupunkki: talvimunat oksilla, punkit lehdillä Omenakemppi: talvimunat oksilla, toukat nupuissa Kasvinäytteet, tarkastus luupilla/mikroskoopilla Omenakempin ja hedelmäpuupunkin talvimunat, talvehtivat omenankellastajapunkit Hedelmäpuupunkki: toukat, aikuiset ja munat ruusukelehtien alapinnalla Karistushaavinäytteet, tarkastus silmävaraisesti, luupilla Omenankukkakärsäkäs: varhainen nuppuvaihe Omenanlehtikemppi: varhainen nuppuvaihe Feromonipyydykset, tärkeimmät lajit Pikkuhedelmäkääriäinen: lämpösumma Omenakääriäinen: ls (1. sukupolvi) Pihlajanmarjakoi: ls

10 Tarkkaile ja tunnista; marjat Mansikkapunkki Uudet istutukset: Suppulehtinäyte, seuranta kasvukaudella Vanhat lohkot: Oireiden tarkkailu, suppulehtinäytteet elokuussa Mansikkapunkin tunnistus: Mikroskooppi tai tehokas luuppi Vattukärsäkäs Tarkkailu; aikuiset ja vioitukset: Vatinäyte, feromonipyydykset Tarkkailun ajoitus: Lämpösumma, nuppujen esiintulo, lämmin ja tyyni sää, aikaisimmat lajikkeet ensin Harmaahome Harmaahomeen eteneminen vaatii kosteutta: Korkea kosteus kukinnan aikana > tartunta kukkiin > tartunta kukkapohjukseen > tartunta raakileeseen Tunnistus: Ilmenee selvästi vasta raakileessa

11 VATINÄYTTEEN OTTO Pesuvadista muotoillaan sopiva näytteenottoväline Pesuvati sujautetaan lehtien ja kukkien alle Karistetaan nopeasti hyönteiset vatiin Tunnistusta varten näyte muovipussiin

12 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät Käytä torjuntakynnyksiä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

13 Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen Kasvintuhoojien seurannan tulosten perusteella päätetään, toteutetaanko kasvinsuojelutoimenpiteitä mitä toimenpiteitä toteutetaan milloin niitä toteutetaan Päätöksenteossa apuna kasvintuhoojien torjunnan kynnysarvot paljonko kasvintuhoojia pitää esiintyä ennen kuin niiden torjunta on taloudellisesti kannattavaa

14 Ohjeellisia torjuntakynnyksiä vihanneksilla Porkkanakempin torjuntakynnys Hernekääriäisen torjuntakynnys tuorehernetuotannossa Torjuntakynnys: 5 kemppiä / 5 pyydystä Torjuntakynnys: 7kpl/pyydys kahtena peräkkäisenä kertana tai summa ylittää 14 kpl/pyydys

15 VATTUKÄRSÄKÄS KÄYTÄ TORJUNTAKYNNYKSIÄ Vatinäyte: 100 kasvia Ohjeellinen kynnysarvo: Alkukeväällä: 3-5 kärsäkästä Kukinnan alkaessa: 5-10 kärsäkästä Lohkon sisäiset suosikkipaikat syytä huomioida Tilakohtainen kynnysarvo Historia vattukärsäkkään vioitusten osalta Lajikkeiden aikaisuus Myyntihinta, poimintakustannus, torjuntakustannus Laskentamallin käyttö kynnysarvon määritykseen IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

16 Ajankohta Tuhoeläin Tarkastuskohde Kynnysarvo Ennen silmujen Hedelmäpuupunkki, talvimunat Oksanhangat ja silmujen tyvet (yli 50 %:ssa runsaasti munia 1 avautumista 1-v. oksat) (talvileikkausten Omenankellastajapunkki TORJUNTAKYNNYKSET 1 Silmut (1-v. vaakaversot) 50 %:ssa punkkeja, ks. teksti yhteydessä) Omenakemppi, talvimunat 1 Kannusversot, silmujen tyvet 80 %:ssa munia Lehtikirvat, talvimunat 1 1-v. oksat, silmut 10 %:ssa munia Silmujen avauduttua Perhostoukat silmuissa Avautuvat silmut 10 %:ssa toukkia tai vioitus (ls ) Omenakirva Vuosiversot 10 %:ssa kirvoja Lustokuoriainen Etanolipyydykset Ks. teksti Omenankukkakärsäkäs Haavinäyte, 33 oksaa 5-10 kärsäkästä 5 Viikko ennen kukinnan Omenanratamokirva Versot, ruusukkeet 2 %:ssa kirvoja alkua Omenakirva Versot 10 %:ssa kirvoja (ls ) Muut lehtikirvat Versot, ruusukkeet 10 %:ssa kirvoja Omenakemppi Kukintoruusukkeet 50 %:ssa kemppejä Perhostoukat yht. A. Ruusukkeet 5-10 %:ssa toukkia Kukinnan aikana tai heti kukinnan jälkeen B. Haavinäyte, 33 oksaa toukkaa 6 Omenankehrääjäkoi Oksat 20 %:ssa puista toukkaryhmiä Omena- ja luumuleikkuri Haavinäyte, 33 oksaa 2-5 leikkuria 5 Hedelmäpuupunkki 1 Ruusukelehdet, alapinta 80 %:ssa punkkeja Omenankellastajapunkki 1 Versolehdet, alapinta 80 %:ssa punkkeja Kasviluteet Haavinäyte, 33 oksaa 5-10 ludetta 5 Omenakemppi -" kemppiä (ls ) Perhostoukat yht. -" toukkaa 6 Omena- ja luumuleikkuri -"- 2-3 leikkuria Kirvat Kuten ennen kukinnan alkua Kukinnan jälkeen, feromonipyydykset Pikkuhedelmäkääriäinen 2 Saalis kukinnan aikana kpl/pyydys 5 Omenakääriäinen 3 Saalis 2-3 vk kukinnan jälkeen kpl/pyydys, katso teksti (ls ) Pihlajanmarjakoi 4 Saalis kesäkuun lopulla kpl/pyydys, katso teksti Heinä-elokuussa Muut perhostoukat, yht. Haavinäyte, 33 oksaa 5-10 toukkaa Omenakemppi Haavinäyte, 33 oksaa kemppiä Omenakirva Uudet versot 5-10 %:ssa vioitusta Omenanratamokirva Oksat 2 %:ssa vioitusta Perhostoukat Raakileet (pintavioitus) 1-2 %:ssa toukka tai tuore pintavioitus Hedelmäpuupunkki Versolehdet 60 %:ssa punkkeja

17 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjunta- torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

18 Mekaaniset Verkot, harsot Aidat Kasvuston ja maan katteet

19 Katekangas nuorella herukalla

20 Mekaaniset Harat Äkeet

21 Biologiset Peittausaineet (Mycostop) Tuholaistorjunnan: >Virukset >Bakteerit >Sienitaudit Sukkulamadot Kasviperäiset aineet Pedot Loiset Koivu Tisle (etikkahappo)

22 HARMAAHOME HARKITSE EI-KEMIALLISIA TORJUNTAKEINOJA Biologinen torjunta Gliocladium catenulatum Prestop ja Prestop Mix Prestop ruiskutteena: kolme käsittelyä Prestop Mix: mehiläislevitteinen valmiste, 2 pesää/ha Täydennyskäsittelyt tarvittaessa kemiallisilla valmisteilla (olosuhteet) Viljelyteknisiä keinoja Harva istutus, korkeat penkit Kausihuone, sadesuojat

23 Mansikkapunkin biologinen torjunta Yksinkertainen levitysväline 1,5 litran virvoitusjuomapullosta Kaksirivinen versio on myös käytössä Myös kastelukannua on käytetty Kylvökoneista on tehty traktoriversioita

24 Ekologiset Houkutuskaistat Ympäristönkasvit > tuholais- ja tautipaine > rikkakasvien siemenet Ympäristön eläimet

25 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitys- oikeat sivuvaikutukset: menetelmät levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

26 TÄSMÄTORJU JA MINIMOI SIVUVAIKUTUKSET: LEVITYSMENETELMÄT Mansikkapunkki Paikallisten pesäkkeiden käsittelyt Ajoitus ja toisto Ruiskutusneste oikeaan paikkaan Riviruisku, mansikkatangosto, suojattu ruisku Vattukärsäkäs Lohkojen samanaikaiset käsittelyt Valmisteen valinta Ruiskutusneste oikeaan paikkaan Omena Paikallisten tuholaispesäkkeiden käsittelyt (omenakirva) Ajoitus ja toistot (omenakääriäinen) Kasvinsuojeluaineen valinta (huom. petopunkit) Ruiskutusneste oikeaan paikkaan Tuulikulkeuman minimointi

27 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise Ehkäise resistenssin syntyminen syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden vain Minimoi kasvinvälttämättömään käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

28 Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen käytetään vain, kun on välttämätöntä valittu kasvinsuojeluaine soveltuu kohteeseen mahdollisimman hyvin kasvinsuojeluaine, jolla on vähiten haittavaikutuksia ihmisten terveydelle, muille kuin kohde-eliöille ja ympäristölle Käyttöä vähennetään pidentämällä levityskertojen välejä tai käsittelemällä vain osaa kasvustosta tai käyttämällä suotuisissa olosuhteissa alimpia suositeltuja käyttömääriä Käytön vähentämisessä otetaan huomioon, että kasvintuhoojien aiheuttama riski kasvustolle on hyväksyttävissä ettei pääse syntymään resistenssiä eli riskiä kasvinsuojeluaineita kestävien kantojen kehittymisestä kasvintuhoojissa Valmisteiden tehon säilyttämiseksi käytetään eri tehoaineryhmiin kuuluvia kasvinsuojeluaineita resistenssin syntymisen estämiseksi

29 Tuntumaa käytöstä vihanneksilla ja perunalla Vuosina käytettyjen aineryhmien osuudet kasviryhmittäin vihannesten sopimustuotannossa lohkokirjanpidon perusteella Eri torjunta-aineryhmien osuus kokonaiskäytöstä % Rikkakasvit Kasvitaudit Tuhoeläimet Kilomääräisesti rikkakasviaineita käytetään eri kasveilla jokseenkin saman verran Lähde: Asko Hannukkala, MTT

30 MINIMOI KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTTÖ VAIN VÄLTTÄMÄTTÖMÄÄN Mansikkapunkki Punkkivapaat taimet ja lähiympäristö Vanhempi kasvusto, jossa lievä saastunta Kevät syyskäsittelyt Korvaavat menetelmät käyttöön Vattukärsäkäs Käytä torjuntakynnyksiä Kaksi kärpästä yhdellä iskulla Ajoitus pahimman riesan mukaan Omena Omenarupiruiskutukset (säätila) Pihlajanmarjakoi (onko tarvetta?) Omenakääriäinen (feromonitarkkailu) Korvaavat ei-kemialliset menetelmät käyttöön

31 EHKÄISE RESISTENSSIN SYNTYMINEN Mansikkapunkki Vältä vuodesta toiseen jatkuvia ruiskutuksia Tehoaineita käytännössä vain yksi: abamektiini (Vertimec ja Agrimec) Vaihtoehtona biologinen torjunta etenkin nuorissa kasvustoissa Vattukärsäkäs Vaihda välillä tehoaineryhmää, jos mahdollista Pyretroidit <> neonikotinoidit Omena Vältä saman valmisteen toistuvia perättäisiä ruiskutuksia

32 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, Dokumentoi, arvioi tuminen ja opi arvioi onnistuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT

33 Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu Kasvinsuojelun suunnittelun perustana ovat viljelyhistorian tuntemus sekä aikaisempien vuosien kasvintuhoojien tarkkailutiedot. Suunnittelun tukena käytetään kirjanpitoa, johon merkitään tiedot kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja kasvintuhoojien esiintymisestä. Kirjanpidon perusteella tulisi voida tarkistaa miten hyvin toteutetut kasvinsuojelutoimet ovat onnistuneet

34 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT

35 PAIKALLISIIN OLOSUHTEISIIN SOVELLETTU IPM Tilan olosuhteet vaikuttavat Sijainti pohjoinen/etelä, paikallisilmasto, naapuriviljelmät Viljelijät, työntekijät, itsepoiminta, lähiliikenne Pellot ja niiden lähiympäristön kasvullisuus, tuuliesteet Tilan muut viljelykasvit, viljelykierrot, vuokrapellot Taimien hankintapaikat, laadun varmistus Viljelytekniikka ja sen muutokset, viljelykausien pituus Kasvinsuojeluaineiden valinta ja hankinta Ruiskutuskalusto Neuvontapalvelut, tiedon hankinta IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

36 Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi arvioi onnistumisesi ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse eikemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömimpään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset (levitysmenetelmät) IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT

37 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi (Luke)