Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen



Samankaltaiset tiedostot
Potku-matka potilaan luo. Risto Kuronen, koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Parempi Arki hanke. - mitä asiakaslähtöisellä toiminnalla voidaan saavuttaa? Neuroliitto Erja Oksman, hankejohtaja Parempi Arki -hanke

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Terveys- ja hoitosuunnitelma. Asiakaslähtöisyydellä toiminnalliseen sote-integraatioon

Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä

Sote palvelujen kohdentaminen ja koordinointi Keski-Suomessa? Palvelutarpeet, asiakasryhmittely ja palveluprosessien kriittiset pisteet

Potilas kuljettajan paikalle mitä tapahtui? Erja Oksman, hankejohtaja Risto Kuronen, koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö

Terveys- ja hoitosuunnitelma. Sari Ketola Sairaanhoitaja, TtM Potku2-hanketyöntekijä Järvi-Pohjanmaa

Potilas kuljettajan paikalle mitä tapahtui? Erja Oksman, hankejohtaja Potku2-hanke

Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia vähemmän sairastavuutta, sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT

SOTE Järjestämisen edellytykset ja aluejako: potilasnäkökulma

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista

missä mennään ja mitä on tulossa?

Parempi Arki. Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke Risto Kuronen

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Yhteistyössä on voimaa vaan kuinka siihen päästään?

Paja 3, Tampere

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

HoSu haltuun facilitaattorikoulutus. Rovaniemi

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen monisairaan potilaan hoitoketju

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Omahoidon tuki Kokemuksia Päijät-Hämeestä

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

PITKÄAIKAISSAIRAIDEN NÄKEMYKSIÄ OMASTA JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN OSALLISTUMISESTA LÄÄKEHOITONSA TOTEUTUKSEEN

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Hankesuunnitelma, osahankkeet

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Asiakkuudet asiakaslähtöistä toimintaa tukemassa. Kenttäpaja Osaamisen kehittämisseminaari 2015 Duodecim Anna Rikala & Ulla Harala

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Toimintakyky osana potilastietojärjestelmää. Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Terveys ja talous 2016

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Omahoidon tuen ja palveluvalikoiman toteutuminen terveyshyötymallin

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun alkaen

40 vuotta potilaan parhaaksi

Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM)

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

VÄLI-SUOMEN POTKU HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Diabeteksen hoidon kehittäminen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Transkriptio:

Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen Risto Kuronen Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö 2.11.2015

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa Leskelä, Komssi, Sandström, Pikkujämsä ym. SLL 48/2013 Kallein 10 % kerryttää 81% soten kokonaiskustannuksista 38% käyttää vain terveyspalveluja, 62% molempia keskimääräiset vuosikustannukset 15 940 (vrt. 417 ) käyttivät keskimäärin neljää palvelukokonaisuutta (vrt 1,1) muu 90% käytti käytännössä vain terveyspalveluja

Better Health and Lower Cost for Patients with Complex Needs IHI 2014-2015 - viisi prosenttia potilaista tuottaa 50 % kuluista ja usein näiden potilaiden kohdalla on kyse fyysisestä tai psyykkisestä pitkäaikaissairaudesta, sosiaalisista ongelmista ja köyhyydestä - palvelujen, joiden vaikuttavuus on osoittautunut heikoksi, suuri käyttö kertoo, että nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan näiden potilaiden tarpeisiin - tämän ryhmän hoito on usein kaoottista, resursseja tuhlaavaa ja on huomattava taakka sekä hoitohenkilökunnalle, että potilaille

Nykytilanne 75 % potilaista käy vastaanotolla sovitusti 50 % potilaista käyttää lääkkeitä kuten niitä on määrätty hoidon hyöty jää saamatta hoito johtaa odottamattomiin haittoihin 40 % potilaista pesee hampaat suositusten mukaisesti ja näistä 40% oikealla tavalla 30 % potilaista noudattaa terveellistä ruokavaliota 25 % potilaista liikkuu suositusten mukaisesti <10 % potilaista kykenee pysyvään laihtumiseen Mikko Nenonen

Omahoito, määritelmä Ammattihenkilön kanssa yhdessä räätälöity, potilaan tilanteeseen parhaiten sopiva näyttöön perustuva hoito Avaimia uudenlaiseen hoidon vaikuttavuuteen ovat potilaan valmentaminen omahoitoon ja hänen elämänhallintansa tukeminen. Omahoidon tukeminen-opas terveydenhuollon ammattilaisille Pirkko Routasalo & Kaisu Pitkälä

Akuutti hoitomalli vs. terveyshyötymalli Sairauskeskeisyys Reaktiivinen, oireisiin keskittyvä Episodinen hoito Fokus parantamisessa Diagnostisen informaation antaminen Yksilökontaktit Lääkärikeskeisyys Painopiste yksilössä Yhteen hoitopaikkaan kerralla keskittyvä Erikoissairaanhoidon painotus Potilaslähtöisyys Suunnitelmallinen hoito Jatkuva hoito Fokus taudin hallinnassa Omahoidon tukeminen Monimuotoiset kontaktit Tiimikeskeisyys Väestön terveys Yhteisönäkökulma, laaja-alainen yhteistyö Perusterveydenhuollon painotus Potilaassa on vikaminun tehtäväni on löytää se ja korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä! Pilvikki Absetz Mukailtu: Nurses and doctors working together in New Zealand primary Care (luento) Sue Pullon ja Fiona Doolan-Noble, University of Otago Wellington CPD-Nelson 2009

Potku-hanke Väli-Suomen Kaste-hanke 61 kuntaa, n. 1 milj. asukasta I 1.1.2010-31.10.2012 6,5 milj. II 1.11.2012-31.10.2014 4,4 milj. > 80 % budjetista tk:lle kehittämisen resurssointiin 420 ammattilaista osallistunut hankkeen tukemaan kehittämistyöhön Pohjanmaan Potku Pirkka Potku Häme Potku Päijät Potku

Chronic Care Model (CCM), kehitys Wagner 1996 Näyttöön perustuvat hoidot ja hoitosuositukset eivät toteudu akuutin tyrannia Pth ei pysty enää pysty vastaamaan kroonisten sairauksien lisääntymisen haasteisiin Grumbacher ja Bodenheimer 2002 Lääkärit uupuvat liian tiukkojen aikataulujen, tehottoman työskentelynympäristön ja epäkiitollisen hallinnollisen hässäkän takia Lääketieteellinen kulttuuri ihannoi erikoistumista Hallinnolliset vaatimukset lisäävät byrokratiaa Vaatimukset kovenevat koko ajan Sairauksien hoito yhä komplisoidumpaa Väestön vanhetessa sairaudet lisääntyvät Diagnostiikan tarkentuminen ja medikalisaatio

CCM, kehitys Lääkäri kuin hamsteri juoksumatolla = täytyy juosta kovemmin, jotta pysyisi paikallaan Johtopäätökset nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan haasteeseen eikä kovemmin yrittäminen toimi järjestelmää muutettava

12.11.2015

Terveys- ja hoitosuunnitelma apukysymykset Tarpeet Miten voin auttaa? (Mitä ajatuksia omahoitolomake herätti?) Tavoitteet Kertoisitko miten voit nyt ja miten haluaisit voida vuoden päästä? Keinot Mitä teet jo nyt? Mikä sujuu hyvin? Mitä haluat kokeilla seuraavaksi? Minkälaista tukea toivoisit? (Ammattilaisen käytössä th:n palveluvalikko) Seuranta ja arviointi Mistä tiedät meneväsi oikeaan suuntaan? Miten voit seurata onnistumistasi? Milloin tavataan seuraavan kerran?

800 700 600 500 400 Ennen Jälkeen 300 200 100 0 Lpäivystys Lsuunnitellut Lkäynnit Lpuhelin Hpuhelin Hkäynnit -50% -27% -38% -45% +38% -20% Palvelujen käyttö vuosi ennen ja jälkeen hoitosuunnitelman >10 käyntiä/vuosi hoitosuunnitelmaa edeltävänä vuotena 2014, n=71

Pitkäaikaissairaiden hoidon koetaan olevan paremmin hallussa, mikä näkyy päivystyskäyntien vähentymisenä. Lääkärinaikojen nähdään riittävän aikaisempaa paremmin. Ja organisaation tunnelma koetaan aikaisempaa rauhallisempana.

Pacic-kysely pitkäaikaissairaille syksy 2013 - Patient Assessment of Chronic Illness Care www.improvingchroniccare.org - Potku2-hankealueen terveyskeskuksissa - N= 1220 - hoitosuunnitelma tehty 604:lle

Minulta on kysytty kuinka sairauteni vaikuttaa elämääni 40 35 30 25 20 hosu + hosu - 15 10 5 0 aina useimmiten joskus harvoin ei kertaakaan

Minun kanssani on keskusteltu omista tavoitteistani sairauden hoidossa 50 45 40 35 30 25 20 hosu+ hosu- 15 10 5 0 aina useimmiten joskus harvoin ei kertaakaan

Minun kanssani on keskusteltu lääkehoidosta ja mahdollisista lääkitykseen liittyvistä ongelmista 50 45 40 35 30 25 20 hosu+ hosu- 15 10 5 0 aina useimmiten joskus harvoin ei kertaakaan

Ammattilaisen muutosprosessi Potkun alkuvaiheessa tuntui vaikealta ja kummalliselta, ajatus siitä, että potilas olisi mukana määrittämässä hoitotavoitteita. Potkun myötä on kirkastunut ajatus siitä, että potilas oikeasti kuitenkin toteuttaa vain sen, mihin on sitoutunut noudattaen oman tulkintansa mukaan lääkärin määräyksiä. Auttanut katsomaan omaa työtä osana isompaa kokonaisuutta: potilaan etu on tärkeä, mutta myös se, että tehtäisiin työtä entistä vaikuttavammin ja kohdennetaan niihin, joiden hoitoon erityisesti panostamalla koko terveyskeskus hyötyy ja samalla koko yhteiskunta.

Ammattilaisten kokemuksia Suurin kehittämistyö on ollut siirtyminen työparimalliin. Pitkäaikaissairaat ovat saaneet omahoitajan, jota heillä ei ole aikaisemmin ollut. Jo muutaman kuukauden jälkeen olemme saaneet potilailta positiivista palautetta. Lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö ja työnjako on merkittävästi parantunut ja selkiytynyt. Aikaisemmin toimintamalli hyvin lääkärivetoinen.

Ihan kuin olisi työpaikkaa vaihtanut vaikka todellisuudessa aivot ovat vaan nyrjähtäneet eri asentoon...

What s the matter? What matters to you? 12.11.2015

Kiitos!