Itsearviointia Porvoon taidekoulussa 2013
01 VIRVATULI Arviointiraportti Porvoon taidekoulussa suoritettiin Virvatuliarviointi lukuvuoden 2012 2013 aikana. Arvioinnin kohteeksi valittiin kaikki viisi Virvatuli-arviointikohdetta: opettajat, oppilaat, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Painopiste arvioinnissa oli välittömimmin opettamiseen ja sen sisältöön liittyvissä kohdissa. Porvoon taidekoulussa annettava opetus perustuu lakiin taiteenperusopetuksesta ja se noudattaa visualisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. (Opetushallitus > Säädökset ja ohjeet > Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet > Taiteen perusopetus). Koska oppilaitoksemme pyrkii toiminnassaan fokusoimaan opetuksen ja sen sisällön tärkeimpänä tehtävänään pyrkimyksenämme arviointityössä oli keskittyä juuri sellaisiin tekijöihin, joiden kautta parhaiten tätä tietoa voisimme itseämme hyödyttävällä tavalla kerätä.
OPPILAAT Oppilasmäärä noin 750 oppilasta. Laaja oppimäärä noin 700 oppilasta IKÄJAKAUMA Taiteen perusopetusta 0 19-vuotiaille, lisäksi opetusta aikuisille OPETTAJAT Virassa toimivat opettajat Kirsi Fredriksson Jenni Iivonen Anne Niskala Heikki Oksanen Irina Sorsa 02 TOIMINTA JAKAUTUU Taidekouluopetukseen Kuvismuskariopetukseen Konstikas-iltapäivätoimintaan Arviointiprosessi kosketti kaikkia koulun oppilaita HENKILÖKUNTA Rehtori: Leena Stolzmann Kanslia: toimistosihteeri Annukka Inoranta Projektikoordinaattori: Ulrica Stråhlmann TAIDEKOULUAVUSTAJAT Tove Åkerberg Siistijä: Toma Shemushina PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT Teija Laine TUNTIOPETTAJAT Pirjo Himmelroos Tiina Kolehmainen Tarja Laitinen Sirkka Tapio Liisu Vartija-Rissanen TAIDEKOUN PERUSTOIMINTA Kolme lukukautta: syksy, kevät ja kesä Valmentavat opinnot (0 5-v.) Perusopinnot (6 11-v.) Syventävät opinnot (12 19-v.) Opintoihin sisältyy mahdollisuus tehdä päättötyö
03 ARVIOINTIMENETELMÄT Materiaalia arviointityötä varten päätettiin ruveta keräämään lähinnä arviointi-iltojen, opetusryhmävierailujen, haastattelujen sekä jatkoilmoittautumislomakkeen yhteyteen liitetyllä kyselyosiolla. a rts e d u zef Totesimme jo hyvin varhaisessa vaiheessa arviointia, että Artsedu ZEF-ohjelmisto ei tulisi palvelemaan tarpeitamme. Halusimme kuitenkin kokeilla palvelun toimivuutta ja lähetimme kyselyn opintonsa juuri lopettaneille Kuvismuskarin oppilaille. Emme saaneet ainuttakaan vastausta siitä huolimatta, että olimme luvanneet tuotelahjan kaikille kyselyyn vastanneille. Tämän jälkeen päätimme keskittyä täysin toisen tyyppisiin arviointitapoihin. a rv i o i n t i-illat Kohtaamisen tärkeys Antamamme opetus perustuu kohtaamiseen. Ulkokohtainen, välitöntä kohtaamista vaille jäävä opetus ei tue pedagogista ajattelutapaamme. Sen tähden halusimme korostaa kohtaamisen tärkeyttä myös arviointityössämme, jonka myötä päätimme järjestää eri kohderyhmille suunnattuja arviointi-iltoja.
Vanhemmille suunnatussa arviointi-illassa osallistujat valittiin sillä perusteella, että saimme mahdollisimman monipuolisen otannan eri ikäisten, eri kieliryhmien sekä opintojensa eri vaiheissa olevien oppilaiden vanhempia. Vanhemmat kutsuttiin henkilökohtaisesti puhelinsoitolla. Puhelun aikana jokaisen vanhemman kanssa käytiin läpi tulevan arviointi-illan sisältö ja annettiin pohdittavaksi erilaisia keskustelun aiheita sekä toivomus epäkohtien esittämisestä. Kaikki 13 kutsuttua saapuivat paikalle. Ryhmä haluttiin pitää pienehkönä, jotta luontevalle keskustelulle olisi mahdollisuus. Illan aikana keskusteltiin mm. arvioinnista, opetuksen sisällöstä, kurssitoiveista, oppimisympäristöstä, opetuksen ajankohdista sekä vanhempien toiveista ja opetukseen liittyvistä epäkohdista. Oppilaille järjestettiin vastaavanlainen tilaisuus. Oppilasryhmä koostui päättötyöntekijöistä. Ryhmä oli valittu sillä perusteella, että se edusti pitkän linjan taidekoululaisia, joista jokaisella oli takanaan opintoja vähintään 900 tuntia, molempia kieliryhmiä, kaikkia työpajoja ja molempia sukupuolia. Vanhempien kanssa arvioinnista keskusteltaessa kaikki olivat yksimielisiä siitä että oppilasta tulee kuunnella ja arvostaa. Oppilaan tulee nauttia tekemisestä. On hienoa että harrastus on VAIN harrastus. On tärkeää että opetus on laadukasta ja nousujohteista mutta sitä ei mitata, eli oppiminen tapahtuu vähän kuin vahingossa. Oppilaat olivat arvioinnin suhteen tyytyväisiä nykytilanteeseen. Numeroarvioinnin suhteen oppilaat lausuivat yksimielisesti ei. Oppilaiden mielestä numeroarviointi loisi vain turhia paineita. Sanallisesta arvioinnista keskusteltaessa esiin nousi toive kirjallisesta palautteesta: jotain asiallisen näköistä läpyskää mummolle näytettäväksi, kun se kuitenkin kysyy mitä sinä siellä taidekoulussa olet tehnyt Opetusta ja sen sisältöä pidettiin hyvänä, jonka mittarina vanhemmat pitivät oppilaiden viihtymistä taidekoulussa. Opetuksen ajankohdista todettiin, että jos on motivoitunut ja viihtyy taidekoulussa niin haluaa saada ajat toimimaan. Opetusta ja sen sisältöä pidettiin hyvänä, jonka mittarina vanhemmat pitivät oppilaiden viihtymistä taidekoulussa. Opetuksen ajankohdista todettiin, että jos on motivoitunut ja viihtyy taidekoulussa niin haluaa saada ajat toimimaan. Oppimisympäristö sai runsaasti kiitosta. Vanhemmat pitivät Porvoontalon tiloja mahtavina ja tunnelmallisina. Myös Sipoon tilat saivat kiitosta. Illan aikana esille nousi myös keskustelu koulun kaksikielisyydestä. Vanhemmat antoivat kiitosta erityisesti siitä, että koulu on aidosti kaksikielinen ja kielet elävät luontevasti rinnakkain. Oppilaat puolestaan pitivät taidekoulua viihtyisänä paikkana, jossa oppii paljon ja ihmiset ovat ystävällisiä. Paikka on kotoisa ja sinne on luonnollista tulla. Opiskelu on monipuolista, tehtävät ovat uudentyyppisiä ja ilmapiiri hyvä. Eräs oppilaista kiteytti näkemyksensä asiasta näin: Minulla on sellainen politiikka, että jos harrastus ei tunnu kivalta lopetan sen. Taidekoulussa olen 04
05 minulla on sellainen politiikka, että jos harrastus ei tunnu kivalta lopetan sen. taidekoulussa olen oppinut paljon sellaista mitä ei muualla opi ja on hyvät työkalut. pienempänä oli enemmän annettuja tehtäviä, nyt isompana mediapajassa pääsee tekemään enemmän omien ideoiden pohjalta.
oppinut paljon sellaista mitä ei muualla opi ja on hyvät työkalut. Pienempänä oli enemmän annettuja tehtäviä, nyt isompana mediapajassa pääsee tekemään enemmän omien ideoiden pohjalta. o p e t u s ry h m ä v i e r a i lu t ja o p p i l a s h a a stat t e lu t Kehitimme lukuvuoden aikana menetelmää, jossa teimme vierailuja eri opetusryhmiin. Tavoitteena oli saada monipuolista, välitöntä informaatiota opetuksesta, opetustiloista, ryhmien toimivuudesta, työssäjaksamisesta sekä haastatella niin oppilaita kuin opettajiakin. Vierailuryhmät koostuivat arviointivastaavan lisäksi 1 2 opettajasta. Kohteiden valintakriteereinä käytettiin sitä, että otanta olisi mahdollisimman laaja ikätasojen, kielen sekä oppimisympäristön suhteen. Tärkeää opetusryhmävierailujen osalta oli myös, että mahdollisimman moni opettaja saisi tulla opetusryhmänsä kanssa arvioiduksi ja näin saada arvokasta tietoa oman työnsä kehittämisen pohjaksi. Vastavuoroisesti opettajilla oli mahdollisuus vierailla toisten opettajien tunneilla. Ennen arviointitapaamista opettajilla oli mahdollisuus kertoa, minkälaista tietoa he itse kaipaisivat ja mihin toivoisivat vierailun aikana kiinnitettävän huomiota. Arvioinnissa lähdettiin liikkeelle nimen omaan siitä, minkälaisia havaintoja ja tietoja kukin opettaja toivoisi saavansa oman työnsä kehittämiseksi. Opetusryhmävierailujen yhteydessä kaikki kyseessä olevat ryhmän oppilaat haastateltiin. Oppilaat saivat kertoa muun muassa harrastuksistaan, mieltymyksistään, toiveistaan, mahdollisista opetukseen liittyvistä epäkohdista (ajankohta, tilat, kiusaaminen, epämukavat tehtävät ) sekä ehdottaa esimerkiksi viikonloppu- ja kesäkursseja. Näiden ehdotuksien pohjalta toteutettiin menestyksekkäästi jo viime kesän kesäkursseja. Opetusryhmäarvioinnit, oppilaiden ja opettajien haastattelut ovat tarjonneet arvokasta materiaalia opetussuunnitelmatyötä varten. Kiinnostuksen kohteita, tehtävien mielekkyyttä, opettajien vahvuus- ja osaamisalueita hyödyntäen pystymme muokkaamaan opetussuunnitelmaamme järkevämpään sekä toimivampaan suuntaan. Opetusryhmävierailuja tehtiin vuoden aikana yhteensä kymmenen. o p e t ta j u u d e n va h v i sta m i n e n Opetusryhmävierailut sekä haastattelut ovat vahvistaneet käsitystämme siitä, että ryhmä- ja parityöskentely on menetelmänä erinomainen. Olemme pyrkineet kehittämään toimintaamme niin, että voisimme tarjota kaikille opettajille kollegiaalista vertaistukea. Olemme todenneet, että pari- sekä tasoryhmätyöskentelyllä on vaikutusta työssäjaksamiseen, innovatiivisuuteen sekä merkittävä rooli sisäisenä kouluttajana ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opetus monipuolistuu ja oppilaille pysytään tarjoamaan entistä laajempaa, monipuolisempaa ja henkilökohtaisempaa opetusta. Ryhmä- ja parityöskentely antaa myös huomattavasti enemmän valmiuksia puuttua oppilaiden kanssa kohdattaviin ongelmiin ja häiriökäyttäytymiseen. Työskentelymalli mahdollistaa reflektoinnin sekä opetustilanteiden jälkeen välittömästi tapahtuvan purun sekä keskustelun, joilla on merkittävä itsearvioinnin rooli myös työn kehittämisen kannalta. 06
07 OPPIMISYMPÄRISTÖ t i l at, Porvo o n ta lo 07 Taideluokan tulisi oppimisympäristönä parhaimmillaan olla sellainen, että oppilaalla on tunne kuin tulisi parhaimmille syntymäpäiväjuhlille toteaa emeritus professori George Szekely. Tunnelman, toimivuuden ja innostavuuden osalta saamamme palaute on ollut hyvää: Täällä on ihana huonekorkeus, mahtava ullakko ja ne miljoonat holvit joista löytää mitä vaan. Ja kellari. toteaa työpajaikäinen oppilas. Porvoontalo on tosi kiva paikka, todetaan kuin yhdestä suusta. Porvoon taidekoulun tiloja on kuluneen lukuvuoden aikana arvioitu turvallisuuden, käytännöllisyyden ja riskienkartoituksen näkökulmista. Ongelmakohdista esiin on Porvoontalon osalta noussut mm. siivous. Rakennus on iso ja erilaisia tiloja spesifine toimintoineen on paljon. Siivoustyön toimivuuden parantamiseksi ja asianmukaisen siivoussuunnitelman laatimiseksi on ostettu asiantuntijapalveluita. 8 luokkahuonetta ja lisäksi medialuokka serigrafiatila muskari pajahuone keramiikka-ateljee äänityskoppi keittiö sosiaalitilat h i n t h a a r a n o p e t u s tapa h t u u h i n t h a a r a n ko u- lu ss a. s i p o o n ry h m ä t to i m i vat s i p o o n ku n n a n tilo i ss a. Nikkilä Artborg Talman koulu Söderkullan kartanon parakit Lisäksi toimintaa on yksityisessä musiikkipäiväkoti Pocossa.
08
09 JATKOILMOITTAUTUMIS-LOMAKE y h t e y t e e n liitetty kys e ly lo m a k e Tavoitteena oli kehittää kyselymenetelmä, joka tavoittaisi mahdollisimman laajan otannan oppilaista. Päädyimme jatkoilmoittautumislomakkeen yhteyteen liitettyyn kyselyyn. Kyselystä päätettiin muokata kompakti ja selkeä, jotta mahdollisimman moni vaivautuisi täyttämään sen. Kysymyksiksi valittiin viihtyvyyttä, kohtaamista ja opetuksen laatua kartoittavat kysymykset sekä vapaan palautteen antamisen mahdollisuus toiveiden ja ehdotuksien muodossa. Lisäksi kartoitettiin taidekoulun näkyvyyttä uusien oppilaiden taidekoulua koskevan tiedonhankinnan osalta. k ys e ly n tulo ks e t Jatkoilmoittautumisen yhteyteen liitetty kysely p o rvo o n ry h m ä t 1. Viihdytkö taidekoulussa? Loistavasti 76% Melko hyvin 23,5% Huonosti 0,5 % 2. Huomioiko opettajasi sinua riittävästi? Kyllä aina 74% Kyllä joskus 24,5% Ei kovin usein 1,5% Ei koskaan 0% 3. Oletko ollut tyytyväinen saamaasi opetukseen? Erittäin 86% Kohtalaisen14% En laikaan tyytyväinen 0 ku v i s m u s k a r i 1. Viihdytkö kuvismuskarissa? Loistavasti 86% Melko hyvin 11% Huonosti 1,5 % Ei vastausta 1,5% 2. Huomioiko opettajasi sinua riittävästi? Kyllä aina 77,5% Kyllä joskus 21% Ei kovin usein 0% Ei koskaan 0% Ei vastausta 1,5% 3. Oletko ollut tyytyväinen saamaasi opetukseen? Erittäin 90,5% Kohtalaisen1,5% En lainkaan tyytyväinen 0% Ei vastausta 8%
s i p o o n artbor g 1. Viihdytkö taidekoulussa? Loistavasti 60% Melko hyvin 40% Huonosti 0% 2. Huomioiko opettajasi sinua riittävästi? Kyllä aina 86,5% Kyllä joskus 13,5% Ei kovin usein 0% Ei koskaan 0% 3. Oletko ollut tyytyväinen saamaasi opetukseen? Erittäin 87% Kohtalaisen 13% En lainkaan tyytyväinen 0 s i p o o n söderku l l a 1. Viihdytkö taidekoulussa? Loistavasti 82% Melko hyvin 18% Huonosti 0 % k ys e ly n tulo ks e t va pa a pa l au t e Toiveiden ja ehdotusten osalta palaute keskittyi lähinnä erilaisiin tehtävätoiveisiin. Merkittävimmin esille nousi toivomus erilaisten savi- tai muovailutehtävien tekemisestä. Myös muut perustekniikat kuten piirtäminen ja maalaaminen nousivat esiin palautteesta. Palaute ei ollut erityisen runsasta. Mukaan mahtui kuitenkin myös kommentteja kuten: Kiitos tähänastisesta! Taidekoulu on Porvoon harrastuskirjossa huippuluokkaa. Kokonaisuudessaan vapaan palautteen sekä haastattelujen kautta saadusta tiedosta voi päätellä, että oppilaat toivoisivat saavansa keskittyä enemmän perustekniikoihin ja perustaitojen kehittämiseen. 10 2. Huomioiko opettajasi sinua riittävästi? Kyllä aina 85% Kyllä joskus 15% Ei kovin usein 0% Ei koskaan 0% 3. Oletko ollut tyytyväinen saamaasi opetukseen? Erittäin 96% Kohtalaisen 4% En lainkaan tyytyväinen 0
11 JOHTAMINEN Porvoon taidekoulun johtaminen pohjautuu pitkälti tiimityöskentelylle. Lukuvuoden alussa käytyjen kehityskeskustelujen avulla on pyritty löytämään henkilökunnan vahvuudet, erityisosaaminen ja kiinnostuksen kohteet. Näiden avulla on jokaiselle voitu osoittaa oma vastuualue. Rehtorin rooli työyhteisössämme nähdään yleisesti ottaen eräänlaisena kapellimestarina, jonka johdolla koko orkesteri saadaan antamaan parhaansa. Olemme todenneet, että vastuuta jakamalla kunkin opettajan vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden työhön sitoutuminen ja työssä viihtymien sekä työhyvinvointi lisääntyvät. o p e t ta j i e n erityiso s a a m i n e n erilaiset piirustus- ja maalaustekniikat erilaiset grafiikan tekniikat serigrafia eri materiaaleille kankaankuviointi- ja värjäystekniikat värioppi valokuvaus perinteinen valokuva ja sen kehittäminen kuvien digitointi digitaalinen kuvankäsittely, -muokkaus ja -rakentaminen voimauttava valokuvaus syanotypia arkkitehtuuri ympäristötaide ympäristösuunnittelu nukke- varjoteatteri paperinvalmistus paperimassatyöskentely kirjansidonta performanssi kohtaamistaide ohjelmistot mm. Photoshop, InDesign, Flash, Illustrator, Final Cut, imovie, After Effects käsikirjoittaminen animaatio lyhytelokuva kuunnelmat sarjakuva vaate- ja tekstiilisuunnittelu sisustussuunnittelu esinesuunnittelu juhlasuunnittelu keramiikka (astiat, veistokset, rakukeramiikka) mosaiikki korusuunnittelu pienoismallirakentaminen lennokkirakentaminen robottiajokit nukkekodit Porvoon taidekoulun opettajakunnalla on runsaasti erilaista erityisosaamista. Olemme sen hyödyntämiseksi kehitelleet erilaisia toimintamalleja sekä laajentaneet toimintaamme yhteistyötahojemme suuntaan mm. tarjoamalla erilaisia koulutuspaketteja. Olemme keränneet kirjallista palautetta järjestämiemme koulutuksien yhteydessä: Underbart! Fart och spänning. Man hölls vaken och lärde sig mycket! Kiitos! Mukavaa, innostavaa, hauskaa! Kivaa, testasin heti rummut. Aika kului nopeasti.
Kiitos! Virkistävää ja uusia ideoita antava ja poikiva. Kiitos. Superbra! Härligt att få själv och samtidigt få idéer för det verkliga arbetet. TACK. m u u to i m i n ta ja yhteist y ö s u h t e e t viikonloppukurssit kesäkurssit kultur i dagis kultur i skolan kultur i vården-projektit tilaustoiminta, mm. koulutukset päiväkodeille, iltapäiväkerhoille ja kaupungin henkilöstölle tyky- ja veso-toiminta materiaalimessut arviointi-illat monitaiteelliset projektit, muun muassa Kruunulapset-musikaali ostopalvelut, esimerkiksi maahanmuuttajaopetus, alueellisen syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät projektit Porvoon kulttuurikoulu toiminta yhteistyössä Porvoon kulttuuritoimen, Porvoon museon, Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon kirjaston ja Luontokoulun kanssa taidesynttärit konsultointipalvelut esim. erilaisista taide- tekniikoista, materiaaleista, tuotetilauksista, painatuksista jne. harjoittelijoiden ohjaaminen esim. lähihoitajaopiskelijat, sosiaaliala, maahanmuuttajat, työelämään tutustuminen, työllistettävät, siviilipalvelusta suorittavat, ammattiin opiskelevat, kansainväliset harjoittelijat k a n s a i n v ä l i n e n to i m i n ta Espanja Japani Viro Latvia Liettua Puola Ruotsi Saksa Tanska Venäjä y h t e i st y ö pa i k a l l i st e n ta i t e i l i j o i d e n kanss a Sano se kukkasin-projekti Jäniksiä, Malena Granqvist Liisa ihmemaassa, Ylva Holländer Loistava kukka-projekti 12
13 Porvoon VIRVATULI kehittämissuunnitelma taidekoulun toiminta perustuu käsitykseen ihmisestä eettisenä, moraalisena ja valintakykyisenä yksilönä, joka aktiivisesti vaikuttaa omaan elämäänsä ja ymmärtää esteettisyyden merkityksen. Opetus tukee henkistä kasvua, persoonallisuuden eheyttä sekä kehittymistä arvostelukykyiseksi ja ajattelevaksi ihmiseksi. Tavoitteena on, että ilmaistessaan itseään taiteen keinoin oppilas oppii arvostamaan itseään ja ympäristöään sekä rakentamaan maailmankuvaansa omien kokemustensa ja kulttuuriperinnön pohjalta ja kehittämään sitä edelleen. Opetus ohjaa oppilasta tiedostamaan itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä ja ilmaisemaan niitä visuaalisin keinoin. Tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä työskennellä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppilas ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta. Ihmisläheisyys, yhteisvastuullisuus ja kestävä kehitys tulee olla pohjana porvoolaisten lasten ja nuorten opetukselle. Aito kohtaaminen ja sisällön tärkeys ovat laadukkaan opetuksen perusta. o p p i l a at Opetusryhmäarviointikäyntejä jatketaan. Ne ovat osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi kerätä monipuolista informaatiota opetustilanteista. Jatkoilmoittautumislomakkeen yhteyteen tullaan jatkossa aina liittämään kyselyosio. Se osoittautui hyväksi tavaksi kerätä tietoa ja se tavoitti kaikki opintojaan jatkavat oppilaat. o p e t ta jat Opettajia (virassa olevat) varten on laadittu työaikaseurantalomakkeet (liite). Useimmat opettajista kokivat muun kuin opettamiseen liittyvän työn seuraamisen ongelmallisena. Se, kuinka paljon niin sanottua muuta työtä kertyy, mitkä työt siihen lasketaan ja niin edelleen ovat aiheuttaneet hankaluutta ja tulkintaeroja. Päästäksemme sekavasta tilanteesta ja luodaksemme tasapuolisen, oikeudenmukaisen systeemin olemme päätyneet kuukausikohtaiseen työaikaseurantaan. Näin voimme seurata jatkuvasti työaikatoteutumaa ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia välittömästi, mikäli näyttää siltä että niitä tarvitaan. Kehityskeskustelujen yhteyteen tullaan liittämään työn- ja omien vahvuuksien arviointikeskustelu, jossa esimiehen lisäksi paikalla on myös Virvatuli-vastaava. Opettajien ja henkilökunnan hyvinvointi tulee olemaan entistä tärkeämmässä roolissa. Tyky-toimintaa lisätään. Avoimuuteen ja ihmisten huomioimiseen kokonaisuutena kannus-
tetaan. Suoraan sydämestä tulevaa rakentavaa palautetta pyritään antamaan. Ilmapiiri pyritään luomaan sellaiseksi, että myös heikkoudet uskalletaan tuoda esiin. Avoimen ja luovan ilmapiirin uskotaan lisäävän myös innovatiivisuutta. Opetusta tullaan muuttamaan. Opetusryhmäarviointikäynnit, oppilas-, vanhempi-, sekä opettajapalaute osoittivat, että annettavan opetuksen muotoa on syytä tarkastaa. Tulemme työryhmissä pohtimaan opetuksen tärkeimpiä sisältöalueita ja muokkaamaan opetussuunnitelmaa. Tämän hetkisen informaation valossa tulemme mahdollisesti työskentelemään kohti työpajaopetuksen kurssimuotoisuutta. Pedagogiset työryhmät aloittavat toimintansa. Palautteen kautta saatua tietoa tullaan hyödyntämään niin sanotun taso-ops työskentelyssä. Tavoitteena on luoda laatustandardijärjestelmä, joka takaa oppilaalle tasalaatuisen ja -sisältöisen opinpolun opettajasta riippumatta. Itsearviointi tulee jatkossa olemaan osa oppilaitoksen normaalia toimintaa. o p e t ta m i n e n Mediataiteen opetus suurennuslasin alla Mediakasvatuksella on opetuksessamme merkittävä rooli. Yhteiskuntamme pursuaa mediaa kuvia, tietoa ja informaatiota yhä kiihtyvällä tahdilla. Tietokoneet, ohjelmistot ja oheislaitteet ovat kaikkien ulottuvilla. Laitteiden käyttöä aloitellaan jo varhaislapsuudessa. Koneet ja niiden käyttö hallitaan, mutta visuaalinen sisältö ja siihen liittyvä pohdinta unohdetaan liian helposti. Tietotekniikka muuttuu itsetarkoitukseksi. Laitteiden tarjoamat työskentelymahdollisuudet hämärtävät helposti alleen sisällön merkityksen. Opetuksen tulisi aina lähteä sisällöstä ja sen tärkeydestä. Vasta sisältö ja siihen liittyvä ilmaisu ovat asioita, joiden päälle voidaan lähteä rakentamaan tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Opetuksen tehtävänä on opettaa erottamaan toisistaan tekniset ratkaisut ja aito ilmaisu sisältöineen. Kriittisyyteen kasvattaminen tulisi nähdä opetuksen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä. Mikä on hyvää suunnittelua ja ilmaisua? Mikä puolestaan tietoteknistä kikkailua ilman sisällöllistä ja ilmaisullista merkitystä? Asian ja aihepiirin arkipäiväisyys tekee siitä erityisen haasteellinen. Jotta muistaisimme säilyttää kriittisyytemme on siitä jatkuvasti muistettava myös keskustella. o p p i m i sy m p ä r i st ö Merkittävimmät muutokset oppimisympäristön kannalta liittyvät yleiseen turvallisuuteen ja siisteyteen. Porvoontalon tilojen osalta lukitus- ja vartiointisysteemit ovat täysin uudistettuja. Kaikki lukot ja lukitsemisjärjestelmät on uusittu, vartiointia on parannettu mm. asentamalla vahti- ja kamerapalvelut. 14
15 Työturvallisuutta tullaan lisäämään siten, että jatkossa kukaan opettajista ei työskentele yksinään iltaisin Porvoontalossa ainoana aikuisena. Paikalla tulee olla vähintään tuntiavustaja. Opettajilla tulee olla saatavilla myös puhelin ja tarvittavat turva -numerot. Siivoojien määrää on lisätty. Konstikas-iltapäivätoiminnassa on syksystä 2013 alkaen toiminut oma siivoojansa. Porvoontalon muista tiloista huolehtiva siivooja on saanut koulutusta sekä ohjausta työhönsä. Sipoossa Artborgin tiloissa olevan keramiikkauunin käytöstä on laadittu tarkennettu ohjeistus, jotta sen käyttö turvataan Sipoossa toimiville opetusryhmille. Sipoon toimintaa profiloidaan uudestaan. Näkyvyyttä tullaan lisäämään. Sipoolle laaditaan oma Porvoon taidekoulua mukaileva graafinen ilme sekä oma logonsa. Söderkullaan ja Artborgiin tullaan teettämään uuden logon mukaiset kyltit. j o h ta m i n e n Taidekoulun johtajuus on sekä koordinaattorina oloa, esteiden raivaamista että toivon rakentamista. Johtajuutta on jaettu vastuualueisiin. Sen lisäksi, että rehtori vastaa koulun kokonaisjohtamisesta on opettajille jaettu vastuualueita. Jokaisella opettajalla on oma vastuualue, joka mukailee omaa erityisosaamista ja kiinnostuksen kohteita. y h t e i st y ö s u h t e e t Porvoon taidekoululla on monipuolinen ja runsas yhteistyöverkosto. Jotta pystyisimme kehittymään palveluosaamisessamme, pidämme jatkuvasti yhteyttä yhteistyötahoihimme. Pyrimme tuottamaan toimintaa, joka mahdollisimman hyvin vastaa kumppaniemme tarpeita. Sen tueksi järjestämme muun muassa yhteistyöiltoja, materiaalimessuja sekä erityyppisiä ideointikokouksia. Kehityssuunnitelmamme kautta pyrkimyksenämme on kehittää koulun strategiaa siten, että pystymme tuotteistamaan erityisosaamisalueemme ja voimme lähteä rakentamaan positiivisen oppimisen brändiä. Yhteinen tulevaisuuskuva edesauttaa näkemään vaatimukset positiivisina.
16