7 Vastaus Asunto Oy Mäntykaran pyyntöön käsitellä asiaansa uudelleen rakennusvalvontaviranomaisessa huomioon ottaen Itä-Suomen hallinto-oikeuden asiaa koskeva päätös Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/165/00.04.02.00/2018 Esittelijä: puh. Rakennustarkastaja Salminen Päivi 040 596 3883 Valmistelija/lisätiedot: puh. Konsernihallinnon lakimies Näykki 040 075 3497 Mika Rakennustarkastaja Salminen Päivi 040 596 3883 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Rakennuslautakunnan päätös 5.4.2016 43 2. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 28.6.2017 No 17/013/3 Dnro 00930/16/4122 3. Korkeimman oikeuden tuomio 23.12.2016 No 2630 Dnro S2016/31 4. Tarkastuskertomus 1.9.2017 5. Etelä-Karjalan käräjäoikeuden välituomio 6.11.2014 L14/2401 6. Itä-Suomen hovioikeuden päätös 12.11.2015 S 15/47 7. Luonnos (20.10.2017) päätösehdotuksesta esittelyteksteineen 8. Asunto Oy Mäntykaran ja Asunto Oy Kuusikaran kuuleminen, kirjeet 20.10.2017 Asunto Oy Mäntykaran vaatimus Asunto Oy Kuusikaran pihajärjestely-asian ottamisesta uudelleen käsittelyyn 9. Asunto Oy Mäntykaran ja Asunto Oy Kuusikaran kuuleminen, kirjeet 20.10.2017 Asunto Oy Mäntykaran vaatimus Asunto Oy Kuusikaran pihajärjestely-asian ottamisesta uudelleen käsittelyyn 10. Asunto Oy Mäntykaran kirje 1.11.2017: Selvitys Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnalle 11. As Oy Kuusikaran kirje 18.3.2015 Vastinlausunto Asunto Oy Kuusikaran pihajärjestelyt 12. Sähköposti Junnonen Jarmo 12.2.2015 13. Tarkastuskertomus 23.3.2015, Jarno Junnonen Muut asiakirjat ovat nähtävillä rakennuslupajaoston kokouksessa.
1. Asian taustaa Asunto Oy Mäntykara on pyytänyt asian käsittelyä Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvontaviranomaisessa. Lappeenrannan kaupungin rakennuslautakunta on käsitellyt asian ja antanut päätöksen (liite 1). Asunto Oy Mäntykara valitti rakennuslautakunnan päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus päätöksellään palautti asian uudelleen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi (liite 2). 2. Rakennusluvista, riita-asiasta ja vaatimuksista Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnalle As Oy Mäntykaran rakennuslupa As Oy Mäntykaralle on myönnetty rakennuslupa 22.11.1976 ( 2 Lappeenrannan maistraatti). Loppukatselmus on pidetty 26.7.1977. Siinä on todettu, että pihatyöt ja ulkomaalaus on suoritettava 30.9.1977 mennessä, johon mennessä tulee pyytää rakennustarkastusvirastolta tarkastusta. Tarkastuskertomuksessa 24.11.1977 on todettu, että pihatyöt ja ulkomaalaus on suoritettu sokkeleita lukuun ottamatta. As Oy Kuusikaran rakennuslupa As Oy Kuusikaralle on myönnetty rakennuslupa 12.12.1977 ( 10 Lappeenrannan maistraatti). Loppukatselmus on pidetty 12.9.1979. Siinä on todettu, että rakennusten ulkomaalaus ja pihatyöt ovat kesken ja että ne valmistuvat myöhemmin, jolloin niistä on pyydettävä tarkastus. Tarkastuskertomuksessa 28.5.1980 on todettu katselmuksessa piha- ja ulkomaalaustyöt hyväksytyiksi. As Oy:n Kuusikaran ja As Oy Mäntykaran välinen riita-asia As Oy Mäntykara (jäljempänä Mäntykara) on nostanut As Oy Kuusikara (jäljempänä Kuusikara) vastaan kanteen Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Asia on tullut vireille 10.4.2014.
Kanteessa Mäntykara oli vaatinut Kuusikaralta vahingonkorvausta liittyen vuonna 1992 tehtyihin pihatöihin (pysäköintialueen korottaminen ja sen päällystäminen / asfaltointi), jotka Mäntykaran mukaan ovat aiheuttaneet vahinkoa (kosteusvaurio) Mäntykaran talon huoneistolle. Kanteen mukaan Mäntykaran huoneistossa oli havaittu syyskuussa 2012 kosteusvaurio. Mäntykaran vaatimukset Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnalle Mäntykara on vaatinut, että Mäntykaran ja Kuusikaran välistä asiaa käsitellään myös Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnassa ja siten, että asiasta tehdään valituskelpoinen päätös. Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan kyseessä on ollut yksityisoikeudellinen riita-asia, vahingonkorvausasia, joka on tullut käsitellä yleisessä tuomioistuimessa. Näin asiassa on tapahtunut (liitteet 3, 5-6). Rakennusvalvonnalla ei ole ollut tietoa vuonna 1992 tehdyistä pihatöistä. Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan tuolloin 1992 voimassa olleiden määräysten mukaan tällaisten pihatöiden tekijällä/teettäjällä ei ole ollut velvollisuutta hakea tällaiselle työlle toimenpidelupaa tai rakennuslupaa koska oletettavasti tarkoitus on ollut, että tästä toimenpiteestä ei aiheudu mitään haittaa naapurille. Mäntykaran vaatimuksesta asiaa on kuitenkin käsitelty Lappeenrannan kaupungilla monella tapaa, sekä siis rakennusvalvonnassa että rakennuslautakunnassa. Asiaa koskeva aiempi käsittely keskeisiltä osin sekä rakennuslautakunnan päätös ilmenevät liitteestä 1. Mäntykara valitti rakennuslautakunnan päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus palautti asian uudelleen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi (liite 2). 3. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 28.6.2017 Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi (liite 2) rakennuslautakunnan päätöksen ja palautti asian uudelleen lautakunnan käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden mukaan rakennuslautakunnan päätöstä ei ole perusteltu riittävästi.
Hallinto-oikeus päätti myös asettaa päätöksensä muutoksenhakukiellon. Hallinto-oikeuden päätöksen kommentointi enemmälti on siten tarpeetonta koska muutoksenhakukiellon vuoksi rakennuslautakunta ei voinut päätöksestä valittaa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan lautakunnan tulee asiaa uudelleen käsiteltäessä huolehtia hallintolain 31 :n edellyttämällä tavalla asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset sekä varata hallintolain 34 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla kummallekin asunto-osakeyhtiölle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. 4. Asian uudelleen käsittelystä ja selvittämisestä Asian uudelleen käsittelyssä päädyttiin siihen, että rakennustarkastaja ja tarkastusinsinööri suorittavat kohteeseen uuden tarkastuksen. Tarkastus suoritettiin 1.9.2017 (liite 4). Lisäksi päädyttiin selvittämään tämän tyyppisten asioiden lupakäytäntöä kyseiseltä ajalta. Rakennusvalvonnan arkistosta tutkittiin tämän tyyppisten asioiden lupakäytäntöä 1992 1999 väliseltä ajalta. Yhtäkään piha-alueen muutostöitä koskevaa toimenpidelupapäätöstä mainitulta ajanjaksolta ei löytynyt. Selvityksen perusteella oli siis arvioitavissa, että lupakäytännön mukaan tuohon aikaan tällaiset toimenpiteet eivät edellyttäneet rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Asianosaisten eli taloyhtiöiden kuuleminen päädyttiin toteuttamaan siten, että uuden tarkastuksen tarkastuskertomus (liite 4) sekä luonnos rakennuslupajaostolle tehtävästä päätösehdotuksesta esittelyteksteineen (liite 7) lähetettiin molemmille asunto-osakeyhtiöille. Asunto-osakeyhtiöille varattiin näin tilaisuus lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta sekä rakennuslupajaostolle luonnostellusta päätösehdotuksesta esittelyteksteineen (liite 7) sekä esittää haluamaansa muuta selvitystä, joka saattaisi vaikuttaa asian ratkaisuun. Asianosaisille ilmoitettiin, että lähettämänsä kirjalliset vastaukset huomioidaan lopullisessa valmistelussa ja päätösehdotuksessa rakennuslupajaostolle.
Asianosaisista Asunto Oy Mäntykara toimitti kirjallisen vastauksen (liite 10). Asunto Oy Kuusikara ei toimittanut kirjallista vastausta 5. Asian uusi käsittely 5.1 Yleistä Koska hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi, asiassa on tehty uutta selvitystä ja asia saatetaan uudelleen toimielimen käsiteltäväksi. Lappeenrannassa ei ole enää rakennuslautakuntaa vaan vastaavia tehtäviä hoitaa rakennuslupajaosto. 5.2 Tapahtumista ja piha-alueelle kohdistuneista rakentamistoimenpiteistä Asiakirjoihin liitetään korkeimman oikeuden tuomio (liite 3), Itä- Suomen hovioikeuden tuomio (liite 5) ja Etelä-Karjalan käräjäoikeuden välituomio (liite 6). Mainituista asiakirjoista voidaan todeta, että Mäntykaran ja Kuusikaran välinen asia, vahingonkorvausriita, on käsitelty oikeassa foorumissa eli yleisessä tuomioistuimessa ja asia on tullut lopullisesti ratkaistuksi. Varsinaiseen pääkysymykseen siitä, onko Kuusikaran menettely aiheuttanut Mäntykaralle vahinkoa vai ei, ei ole vastattu koska korkein oikeus on katsonut mahdollisen vahingonkorvaussaatavan vanhentuneeksi (liite 3). Etelä-Karjalan käräjäoikeuden välituomion (liite 5) mukaan riidaton seikka olisi se, että Kuusikara on vuonna 1992 tehnyt Mäntykaran vastaisella sivulla pysäköintialueen korottamisen ja sen päällystämisen/asfaltoinnin. Yleisen tuomioistuimen eli korkeimman oikeuden tuomio (liite 3) ja siten asian lopullinen lopputulos huomioon ottaen on jäänyt epäselväksi, mitä todella on tapahtunut milloinkin ja mikä niiden tapahtumien mahdollinen seuraus on ollut. Kuusikaran vastinlausunnon18.3.2015 mukaan (liite 11) Mäntykaran toimesta on poistettu Mäntykaran asunnon B 7 seinustalta asfaltti 23.10.2012 ja että soralla olevan maanpinnan korkeusasema on tehty Mäntykaran toimesta.
Rakennusvalvonnan käsityksen mukaan Mäntykara ei ole kiistänyt sitä, etteikö juuri Mäntykaran toimesta asfaltti olisi poistettu. Joka tapauksessa rakennusvalvonnan omin havainnoin on todettu 11.2.2015 (liite 12) sekä 1.9.2017 (liite 4), että ko. alueella asfalttipinnoitusta ei (ainakaan enää) ole vaan maanpinta on sorapintainen. 5.3 Vuonna 1992 tehdyn toimenpiteen luvanvaraisuudesta ja normipohjasta Hallinto-oikeuden (liite 2) päätöksessä todetaan, että vuonna 1992 voimassa olleen rakennuslain 124 a :n mukaan tarvittiin toimenpidelupa asemakaava-alueella muun muassa sellaisen täyttämistyöhön, joka ei ole vähäinen. Edelleen päätöksessä on todettu, että vuonna 1992 voimassa olleessa rakennusasetuksen 103 :n 1 momentin mukaan rakennuslautakunnan asiana on ollut määrätä haitan poistamisesta, jos tontinomistaja on laiminlyönyt velvollisuuteensa huolehtia siitä, ettei luonnollista veden juoksua tontilla muuttava toimenpide aiheuta huomattavaa haittaa naapurille. Hallinto-oikeus viittaa myös voimassaolevaan maankäyttö- ja rakennuslain (jäljempänä MRL) 165 1 momenttiin. Säännöksen mukaan kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että jos maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, että toimenpiteistä ei aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja laiminlyö tämän velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. Rakennusvalvonnan käsityksen mukaan tässä tapauksessa ja tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, mikä on ollut kyseisellä alueella luonnollinen vedenjuoksu rakentamisen aikaan (1970-1980-luvuilla), Kuusikaran tekemien toimenpiteiden jälkeen (1990-2000- luvuilla) ja Mäntykaran tekemien toimenpiteiden jälkeen (2010-luvulla). Korkeimman oikeuden tuomion lopputulos huomioiden on jäänyt epäselväksi, ovatko Kuusikaran vuonna 1992 tekemät toimenpiteet aiheuttaneet Mäntykaralle vahinkoa. Koko asiaan Mäntykara on reagoinut vasta noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua toimenpiteestä. Tämä jo sinänsä kertoo, että mitään huomattavaa haittaa toimenpiteet
eivät ole voineet aiheuttaa. Jos jokin haitta olisi ollut huomattava, tämän olisi pitänyt ilmetä jo paljon aikaisemmin kuin noin kaksikymmentä vuotta toimenpiteen jälkeen. Mäntykara on itse tehnyt/teettänyt kohteessa toimenpiteitä, jotka ovat mahdollisesti voineet vaikuttaa luonnolliseen veden juoksuun eli poistaneet asfalttipinnan ko. piha-alueelta siten, että maanpinta on jäänyt sorapintaiseksi. Tämä on voinut mahdollistaa tai aiheuttaa kosteusvauriota. Sorapintaisella alueella eli Mäntykaran rakennuksen seinän viereisellä alueella, josta Mäntykara poisti asfaltin, hulevesi imeytyy suoraan maahan (liite 4). Varmaa tietoa ei toki ole, mutta oletettavasti aiemman asfalttipinnan kaato oli kuitenkin pihan hulevesiviemärin suuntaan. Tällöin oletettavasti hulevesi ainakin suurelta osin valui asfaltin pintaa pitkin kohti viemäriä eikä imeytynyt sorapinnan läpi, kohti talon sokkelia tai seinää. Kun vesi imeytyy seinän vierellä maahan, se on omiaan mahdollisesti aiheuttamaan kosteusrasitusta Mäntykaran seinään ja perustuksiin. 6. Asianosaisten kuuleminen 6.1 Yleistä Kohteessa suoritettiin tarkastus 1.9.2017. Tarkastuskertomus (liite 4) lähetettiin asianosaisille, Mäntykaralle ja Kuusikaralle. Kuulemiskirjeissä (liitteet 8-9) asianosaisille lähetettiin myös luonnos päätösehdotuksesta esittelyteksteineen (liite 7). Kuulemiskirjeissä ilmoitettiin, että asianosaisille varattiin tilaisuus kirjallisesti lausua mielipiteensä sekä antaa selitys sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Selvityksen toimittaminen oli vapaaehtoista. Mäntykara, asiamiehenään AA Minna Romu toimitti kirjallisen selvityksen (liite 10). Kuusikara ei toimittanut kirjallista selvitystä. 6.1 Mäntykaran selvitys Mäntykaran selvityksen (liite 10) mukaan tilanteessa olisi tarvittu lain mukaan lupa eikä kaupungin noudattamalla käytännöllä ole asiassa merkitystä. Mäntykaran mukaan, jos tontinomistaja on
laiminlyönyt huolehtia siitä, ettei luonnollista vedenjuoksua tontilla muuttava toimenpide aiheuta huomattavaa haittaa, rakennusvalvonnan tehtävä on määrätä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. Mäntykaran mukaan tilanne aiheuttaa Asunto Oy Mäntykaralle haittaa kuten alkuperäisessä hakemuksessa 9.2.2015 on esitetty. Tilanteella Mäntykara tarkoittanee Kuusikaran vuonna 1992 tekemiä toimenpiteitä piha-alueella. Mäntykara on lisäksi todennut, että Mäntykaran seinien alaosan rakenne ei ole enää vastannut rakennuslupakuvaa, jossa sokkeli on normaalisti esillä ja maanpinnan yläpuolella. 6.2 Vastine Mäntykaran selvitykseen Ensinnäkin todetaan, että Mäntykaran selvityksessä esitetyt rakennedetaljit ovat ristiriidassa asemapiirustuksen mukaisten korkojen kanssa. Asemapiirustuksessa lattian/sokkelin ja maanpinnan korkeusero on 15 cm. Näillä rakennuslupakuvilla ei ole kuitenkaan tämän asian ratkaisemisen kannalta mitään merkitystä, koska maanpinnan ja lattian/sokkelin todellinen korkeusero eri aikoina ei ole tiedossa. Ei ole olemassa todellista tietoa siitä, mikä korkoero oli rakennusaikaan (1976-1980) tai vuosina 1992 ja 2012, jolloin Kuusikara ja Mäntykara ovat alueella operoineet. Jos vaikka Mäntykaran näkemyksen mukaan vuonna 1992 olisikin tarvittu lupa kyseiselle toimenpiteelle, kelloa ei voi siirtää taaksepäin. Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta ei voi edellyttää minkään luvan hakemista yli 20 vuotta myöhemmin jonkin toimenpiteen tekemisestä, varsinkaan kun ei tiedetä, mitä tarkkaan ottaen on tehty vuonna 1992 ja kun tiedetään, että alueella tuon jälkeen eli vuonna 2012 Mäntykara on itse tehnyt/teettänyt jotain toimenpiteitä. Rakennusvalvonnan viranomaiset havainnoivat tarkastuksessa 1.9.2017 (liite 4) että ko. alue eli alue noin kolmen metrin matkalta Mäntykaran seinästä on sorapinnalla. Tarkastajat havainnoivat myös, että Mäntykaran seinän alaosa oli pellitetty. Sitä ei voitu tarkastuksessa havainnoida, kuinka syvälle pellitys oli sijoitettu maan alle ja mitä kosteussuojauksia pellin alle oli laitettu. Edellä kerrotun perusteella voidaan siis arvioida, että Mäntykara on suorittanut asfalttipinnan poiston ja rakennuksensa seinän
pellityksen joskus 23.10.2012 11.2.2015 (ks. liite 12) välisenä aikana. Mäntykaran toteuttamat toimenpiteet ovat ilmeisesti tähdänneet kosteusvaurion poistamiseen tai vähentämiseen. Työ on osin tapahtunut Kuusikaran omistamalla alueella. Voidaan arvioida, että mainittuun aikaan (23.12.2012-11.2.2015) ajoittuneet Mäntykaran toteuttamat toimenpiteet olisivat vaatineet voimassa olevan lain ja lupakäytännön mukaan rakennusvalvonnan lupaa. Jos Mäntykara olisi tuolloin ilmoittanut hankkeesta rakennusvalvontaan, rakennusvalvonta olisi varmaankin edellyttänyt rakennuslupaa, koska rakennustyöllä ilmeisesti olisi voinut olla vaikutusta turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL 125 2 mom.). Koska rakennustyö on tapahtunut osin naapurin Kuusikaran alueella, rakennusvalvonta olisi voinut antaa luvan naapurin alueen käyttämiseksi, naapuria Kuusikaraa kuultuaan, toimenpiteen tekemiseksi (MRL 149 a ). Yhteenvetona rakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä ko. alueella voidaan siis todeta seuraavaa. Kuusikara on tehnyt/teettänyt toimenpiteitä ko. piha-alueella vuonna 1992. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos huomioiden ei voi varmuudella sanoa olisiko vai eikö nämä toimenpiteet tuolloin edellyttäneet rakennus- tai toimenpidelupaa. Mäntykara on tehnyt/teettänyt toimenpiteitä ko. piha-alueella 23.10.2012 11.2.2015 välisenä aikana. Tällöin voimassa oleva laki(mrl 125 2 mom. ja 149 a ) huomioiden voidaan arvioida, että toimenpiteet olisivat edellyttäneet rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Kumpanakaan ajankohtana kumpikaan osapuoli ei ole kysynyt rakennusvalvonnan viranomaisilta, vaatisiko kyseinen rakentamistoimenpide jotain lupaa. Lienee kiistatonta, että kumpikin edellä mainittu rakentamistoimenpide olisi edellyttänyt vähintäänkin naapurin kuulemista tai suostumusta koska on operoitu osin naapurin alueilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kumpikin osapuoli on siis toteuttanut erilaisia rakentamistoimenpiteitä kyseisellä pihaalueella eri aikoina ilman mitään rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää lupaa ja ilman naapurin suostumusta.
On jäänyt epäselväksi, millaisia toimenpiteitä tarkkaan ottaen alueella on tehty milloinkin ja kumman osapuolen toimesta. Täysin epäselväksi on jäänyt, millaisia vaikutuksia, mahdollisia vahinkoja tai haittoja näistä toimenpiteistä olisi aiheutunut. Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnalle on tullut ensimmäisen kerran koko asiasta joku tieto vuonna 2012. Mistään huomattavasta haitasta ei ole voinut olla kyse koska yleisen elämänkokemuksen perusteella rakennukselle aiheutuva huomattava haitta ilmenee kyllä nopeammin kuin kahdessakymmenessä vuodessa. Tämän hetkinen tilanne alueella ei aiheuta huomattavaa haittaa eli välitöntä uutta haittaa Mäntykaran rakennukselle. Tämän ovat rakennusvalvonnan viranomaiset todenneet ensin 23.3.2015 (liite 13) ja uudelleen 1.9.2017 (liite 4). Asiassa ei siis ole perusteita määrätä Kuusikaraa haitan korjaamisen tai poistamisen, kuten Mäntykara selvityksessään (liite 10) vaatii. Ei ole mahdollista myöskään määrätä Mäntykaraa haitan korjaamiseen tai poistamiseen. Kuten tarkastuskertomuksessa (liite 4) on todettu, suositeltavaa toki olisi, että Mäntykara ryhtyisi rakennusteknisiin korjaustoimiin kosteusrasituksen vähentämiseksi. Suositeltavaa olisi hoitaa asiaa normaalilla tavalla eli siten, että ammattitaitoinen suunnittelija laatisi korjaus- tai parantamistoimista suunnitelman, joiden pohjalta haettaisiin rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupaa. Mäntykaran uusi selvitys (liite 10) ei anna aihetta muuttaa asian lopputulosta ja luonnoksen (liite 7) mukaista päätösehdotusta. 7. Yhteenveto Edellä esitetyn perusteella todetaan, että kyseisellä piha-alueella sekä Kuusikara että Mäntykara ovat tehneet/teettäneet rakentamistoimenpiteitä. Kumpikaan osapuoli ei ole kysynyt tai hakenut toimenpiteille rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Epäselväksi on jäänyt, ovatko Kuusikaran tai Mäntykaran toimenpiteet jotenkin vaikuttaneet Mäntykaran rakennukseen, aiheuttaen rakennukselle jotain vahinkoa tai haittaa.
Esittelijän ehdotus Selväksi on tullut, että vallitseva tilanne ei aiheuta Mäntykaran rakennukselle MRL 165 :n 1 momentin tarkoittamaa huomattavaa haittaa, jonka perusteella tai MRL 182 1 momentin perusteella rakennusvalvontaviranomainen voisi velvoittaa Kuusikaran tai Mäntykaran tekemään jotain korjaavia rakentamistoimenpiteitä. Rakennusvalvontaviranomainen voi vain suositella, että Mäntykara ryhtyisi rakennusteknisiin korjaustoimiin kosteusrasituksen vähentämiseksi, hanke asianmukaisesti suunnitellen ja rakennuslupaa hakien. Asiassa sovellettavat säännökset: Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys 4.5.1992, 17 Lappeenrannan kaupungin hallintosääntö 1.6.2017 Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnan toimintasääntö 26.9.2017 Rakennuslaki 124 a Rakennusasetus 103.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 2 mom., 149 a, 165 1 mom. ja 182 1 mom. Hallintolaki 31, 34, 44-45 Rakennuslupajaosto päättää antaa edellä esitetyn vastauksen As Oy Mäntykaralle hyläten kaikki As Oy Mäntykaran Lappeenrannan kaupunkiin kohdistamat vaatimukset. Päätökseen annetaan hallintovalitusosoitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätös annetaan tiedoksi valitusosoituksin myös As Oy Kuusikaralle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano As Oy Mäntykara As Oy Kuusikara