Ravitsemusterapia Imeväis- ja leikki-ikäisen lapsen kasvisrukavali Lapsella riittävä energian ja ravintaineiden saanti n erityisen tärkeää kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Ravitsemuksellisesti täysipaininen kasvisrukavali kstuu täysjyväviljasta, perunasta, juureksista, vihanneksista, palkkasveista, siemenistä, pähkinöistä, sienistä, marjista, hedelmistä, kasvirasvista ja äidinmaidsta/maitvalmisteista (sekä munasta ja/tai kalasta). Kasvisrukavalit vidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: semivegetaarinen (kaikki kasvikunnan tutteet, maitvalmisteet, muna ja kala) lakt-vvegetaarinen (kaikki kasvikunnan tutteet, maitvalmisteet ja muna) laktvegetaarinen (kaikki kasvikunnan tutteet ja maitvalmisteet) vegaani (vain kasvikunnan tutteet) Js lapsi n päivähidssa, tulee vanhempien phtia lapsen rukavalin tteutusta hitpaikassa. Kasvisrukavalita nudattavan lapsen seuranta Mnipulisesti kstettuna kasvisrukavali n lapselle ravitsemuksellisesti riittävä, ja tällöin nudatetaan nrmaalia kasvun seurantaa. Tarvittaessa kasvisrukavalita nudattavan lapsen kasvua seurataan tihennetyin neuvlakäynnein. Hemglbiiniseuranta 1-2 -vutiaana n perusteltu rukavalin raudan niukkuuden vuksi. Perheiden, jiden vegetaristilapsella tdetaan rukavalin tteutuksen kannalta hankalia ruka-aineallergiita (kuten mait, sija ja palkkasvit) tai jiden lapsella ilmenee kasvuhäiriö tai jtka nudattavat vegaanirukavalita, tulee käydä ravitsemusterapeutin yksilöllisessä hjauksessa. Tätä varten saa neuvlasta lähetteen. Valtin ravitsemusneuvttelukunta Ravitsemuksellisia näkökhtia Lihan krvaaminen Liha krvataan kasvisrukavalissa mm. sijavalmisteilla (esim. tfu, sijajauh ja - ruhe) ja muilla palkkasveilla, kuten pavuilla, herneillä ja linsseillä sekä pähkinöillä, manteleilla, siemenillä ja qurn -valmisteilla. Rukavali n täysipainisempi, js siihen sisällytetään maitvalmisteiden lisäksi myös munaa ja/tai kalaa. Energia Riittävä energian saanti n välttämätöntä lapsen nrmaalille kasvulle ja kehitykselle. Tarja lapselle säännölliset ateriat, 5-6 rukakertaa päivässä. Rukavalin tarvitaan myös riittävästi näkyvää rasvaa. Energian saantia turvaa kasvisrukavalin mnipulisuus ja siihen kuuluu päivittäin: viljavalmisteita, kasviksia, hedelmiä tai marjja, jka aterialla ja lisäksi palkkasveja, siemeniä tai pähkinöitä pääateriilla sekä lisäksi riittävästi maitvalmisteita ja kasviöljyjä/margariineja. Prteiini Riittävä prteiinin saanti ravinnsta n lapsen kasvulle ja elimistön timinnalle välttämätöntä. Kasvisrukavalissa tulee kiinnittää humita sekä prteiinin riittävään saantiin että prteiinin laatuun. Maitvalmisteissa, kalassa ja munissa n
hyvälaatuista prteiinia. Kasvikunnan prteiineissa n yleensä niukasti yhtä tai useampaa välttämätöntä aminhappa, pikkeuksena sijaprteiini, jka vastaa lähes täysin eläinprteiinia. Yhdistelemällä ateriilla eri kasviprteiinin lähteitä, esim. palkkasveja ja täysjyvväviljaa/pähkinöitä/siemeniä, saadaan kaikki välttämättömät aminhapt. Riittävän ja hyvälaatuisen prteiinin saaminen pelkistä kasvikunnan tutteista n haastavampaa, mutta tteutettavissa spivilla valinnilla. Maidnkaltaiset kasviprteiinijumat Sija-, kaura-, sija-, pähkinä-, manteli-, hirssi- ja kvinaphjaiset kasviprteiinijumat eivät vastaa ravitsemuksellisesti maita. Mikäli näitä halutaan kuitenkin käyttää, susiteltavimpia vat mnipulisesti täydennetyt (kalsium, B2-, B12- ja D-vitamiini) jumat, jihin ei le lisätty skeria. Sijajumissa n hyvälaatuista prteiinia lähes lehmänmaidn verran, mutta muissa kasvijumissa n hyvin niukasti prteiinia, js llenkaan. Riisijumaa ei susitella alle 6-vutiaille yksinmaiseksi rukajumaksi. Välttämättömät rasvahapt Rasvat vat hyvä energian lähde. Pieni lapsi ei jaksa kerralla syödä paljn, jllin energian saantia n helpp lisätä rasvalla. Rasvista saadaan myös välttämättömiä rasvahappja ja rasvaliukisia vitamiineja, jten lapsen rukavalissa n ltava riittävästi pehmeää rasvaa. Susiteltavia rasvja vat kasvirasvat, kuten rypsiöljy ja kasvimargariinit (rasvaa vähintään 60 %). Pähkinät, siemenet, manteli ja avkad sisältävät myös hyviä kasvirasvja. Rypsiöljy, rapsiöljy, pellavansiemenöljy, camelinaöljy ja rasvaiset kalat vat parhaimpia välttämättömien rasvahappjen lähteitä. Kalsium ja D-vitamiini Riittävä D-vitamiinin saanti yhdessä kalsiumin kanssa n tärkeää vahvan luustn kehittymiselle. Kalsiumia n vaikea saada riittävästi ilman maitvalmisteita tai kalsiumtäydennettyjä kasviprteiinijumia. Kalsiumin imeytymiseen tarvitaan D- vitamiinia. Kaikille lapsille tulee antaa D-vitamiinivalmistetta päivittäin ympäri vuden neuvlan hjeiden mukaan. Rauta Rautaa tarvitaan veren punaslujen mudstukseen ja siten elimistön hapenkuljetukseen. Raudan puute aiheuttaa anemiaa. Imeväisikäisen raudan saannin kriittinen vaihe n nin pulivutiaana lisärukiin siirryttäessä, jllin vauvan sikiöaikaiset rautavarastt lppuvat. Tällöin tulee kiinnittää humita lisärukien rautapitisuuteen. Kasvikunnan rauta n ns. nnhemirautaa, jka ei imeydy yhtä hyvin kuin eläinkunnan rauta eli hemirauta. C-vitamiini parantaa nnhemiraudan hyväksikäytettävyyttä. Viljavalmisteiden raudan imeytymistä edistävät samalla aterialla nautitut C- vitamiinipitiset ruka-aineet, kuten tureet kasvikset, hedelmät ja marjat sekä täysmehut. Mnet lasten valmispuurt ja -vellit n täydennetty raudalla, jten näiden tutteiden käyttöä kannattaa susia. Kasvikunnan hyviä raudan lähteitä vat täysjyväviljatutteiden lisäksi sija ja sijavalmisteet, muut palkkasvit, pähkinät, mantelit ja siemenet. Kalaa ja munaa käyttämällä saa hyvin imeytyvää hemirautaa. Valtin ravitsemusneuvttelukunta 2
Imeväisen kasvisrukavali Täysimetystä susitellaan 4-6 kuukauden ikään. Lisärukien ant alitetaan pieninä makuannksina, jtta lapsi tttuu uuden ruan makuun. Lisärukien määrää ja rukien karkeusastetta lisätään vähitellen. Imetystä jatketaan lisärukien rinnalla vuden ikään tai perheen niin halutessa pidempäänkin. Imeväisen rukaa vidaan maustaa mutta alle 1-vutiaan lapsen rukaan ei lisätä sulaa. Lapsen ikä Lisättävä ruka-aine Muuta humiitavaa 0-6kk 4-6kk äidinmait tai telliset äidinmaidnkrvikkeet mikäli äidinmait ei riitä ensimmäiset kiinteät lisäruat pieninä maisteluannksina kasvikset, marjat, hedelmät kaupan sija/kaurajumat tai siemenjumat eivät svellu äidinmaidnkrvikkeeksi, sillä niissä ei le kaikkia vauvalle tarpeellisia ravintaineita. Riisijumat eivät svellu alle 6vutiaille. runsaasti nitraattia sisältävien kasvisten välttäminen alle vuden iässä: pinaatti, punajuuri, erilaiset lehtisalaatit (mukaan lukien kiinankaali ja rucla), tureet yrtit, lehtikaali, kyssäkaali, kurpitsa (pis lukien kesäkurpitsa), retiisi, varsiselleri, fenkli, idut ja juuresmehut. 5-6 kk täysjyväpuurja hedelmä- tai marjasseen kera puurja riittävän energian ja raudan saannin turvaamiseksi (raudalla täydennetyt lasten puurt susiteltavia) raakapuurja ei anneta niiden hunn sulavuuden vuksi 5-6 kk munaa ja kalaa alle 6 kk ikäiselle pieninä maisteluannksina. Tämän jälkeen 1-2 rkl ateriaa khti 7 kk sijavalmisteet saadaan prteiinia. Saatavissa eri mudissa, esim. jauh, ruhe, sulatn tfu, suikaleet, tempeh 7 kk herneet, pavut, linssit palkkasveja vi antaa pakkauksenhjeen mukaan hyvin kypsennettyinä 7 kk pähkinät ja siemenet pähkinät ja siemenet tulee antaa jauhettuina ja sulattmina 10-12 kk maitvalmisteet maitvalmisteiden ant kannattaa alittaa tutustumisannksina maustamattmilla hapan- maitvalmisteilla, esim. jgurtti, viili, raejuust leikki-ikäisen maitna rasvatn mait Kats viimeisin versi Eviran Ruka-aineiden turvallisen käytön -tauluksta www.evira.fi. Leikki-ikäisen kasvisrukavali Säännöllinen viiden aterian rukarytmi n susiteltava. Lapselle tarjtaan pääateriilla kypsennettyjä kasvisrukia perunan, hran, täysjyväriisin tai tumman pastan kanssa ja niiden lisänä khtuullisia raakaraaste- ja salaattiannksia sekä leipää tai muita viljavalmisteita ja maitvalmisteita. Täysjyväviljavalmisteita kannattaa susia niiden paremman ravintsisällön vuksi. Herneitä lukuun ttamatta palkkasveja annetaan vain kypsennettyinä. Pähkinät, mantelit ja siemenet n syytä hienntaa varhaisleikki-ikäisille, jtta ne eivät jutuisi kknaisina hengitysteihin. Leikki-ikäisen lapsen rukaan sulaa lisätään vain niukasti. Välipalat vat kasvisrukavalissa tärkeitä. Ne varmistavat riittävän päivittäisen energiansaannin. Vesi n paras janjuma. Mehuista paras n täysmehu, mutta sitäkin annetaan krkeintaan 1-2 dl päivässä ateriiden yhteydessä. Mehujen sijaan kannattaa susia hedelmiä ja marjja sellaisenaan. 3
Leikki-ikäisen (1-6 vutiaan) kasvisrukavali Käytettävät tutteet Päivittäinen käyttömäärä Muuta humiitavaa Viljavalmisteet, peruna ja bataatti - susi täysjyvävalmisteita: leipä, puur, mysli, aamiaishiutaleet, hiilihydraattilisäkkeet: - peruna, bataatti, hra, kaura, kvina, tattari, riisi, pasta, spelt, hirssi, teff, kamut ja amarantti Vihannekset, juurekset ja sienet - esim. prkkana, lanttu, kurkku, tmaatti, paprika, erilaiset kaalit, salaatit, kesäkurpitsa jne. Marjat ja hedelmät - banaani, mena, päärynä, appelsiini, melnit, avkad jne. - tureet ja pakastetut marjat - kuivatut hedelmät ja marjat esim. puurn sekaan vähintään 4 annsta päivässä (1 anns = 1 viipale tai 1 dl puura tai murja tai hiilihydraattilisäkettä kypsennettynä) hiilihydraattilisäke kahdella pääaterialla 2-3 annsta päivässä, mnipulisesti 2-3 annsta päivässä, mnipulisesti Yhteensä 250 g päivässä Mait ja maitvalmisteet 4 dl päivässä ja lisäksi 1 viipale juusta päivässä Prteiinipitista rukaa - Sijavalmisteet ja palkkasvit, siemenet, mantelit ja pähkinät jauhettuna mm. tfu, sijajauh ja sijaruhe pavut, linssit, tureet, pakastetut ja kuivatut herneet säilykepavut ja herneet härkäpapuvalmisteet tempeh - Kananmuna keitettynä ja ruanvalmistuksessa - Kala - Qurn, nyhtökaura, hamppu, seitan - Prteiinipitisia valmisrukia, kuten falafelit, kasvispyörykät, mutta niiden sulapitisuus vi lla krkea. Ravintrasvat - rypsiöljy - rasiamargariini (rasvaa vähintään 60 %) - pähkinät, siemenet, manteli ja avkad kahdella pääaterialla 2-3 kertaa viikssa 4-6 tl näkyvää rasvaa päivässä leivällä ja ruanvalmistuksessa. Pähkinöitä enintään 2 rkl päivässä (= 15 g). Öljykasvin siemeniä enintään 1 rkl päivässä (= 6-8 g). ei raakapuura 1 kasvisanns n 1 lapsen kurallinen kasvikset kannattaa pestä hyvin ja kuria, vierasaineiden vuksi, js mahdllista 1 kasvisanns n 1 lapsen kurallinen hedelmät kannattaa pestä hyvin ja kuria, vierasaineiden vuksi, js mahdllista rasvatn mait ja vähärasvaiset maitvalmisteet, juustt Kuivatut pavut n litettava ja keitettävä pakkauksen hjeen mukaan ennen käyttöä. Papuja ja linssejä n saatavissa myös säilykkeinä ja tetrapakkauksissa valmiiksi kypsennettyinä. Ei ituja. Kalalajia n hyvä vaihdella Yhteismäärä pähkinöille ja siemenille enintään 2 rkl päivässä. Kats viimeisin versi Eviran Rukaaineiden turvallisen käytön -tauluksta www.evira.fi. 4
Yhden päivän ateriasuunnitelma leikki-ikäiselle Aamupala Puura tai täysjyväleipää Rasiamargariinia Hedelmää tai marjja tai täysmehua (enintään 1 dl) Rasvatnta maita Mait ja Terveys ry Lunas Kasvisrukaa sisältäen sijaa tai muita palkkasveja tai pähkinöitä tai kalaa tai munaa Perunaa, hraa, täysjyväriisiä tai täysjyväpastaa Tureraastetta tai -salaattia ja/tai keitettyjä kasviksia Täysjyväleipää ja rasiamargariinia Rasvatnta maita Välipala Täysjyväleipää ja rasiamargariinia ja juusta Hedelmää tai marjja Pähkinöitä Rasvatnta maita tai vettä Päivällinen Keitt-, pata- tai laatikkrukaa, jssa esim. palkkasveja/kalaa/munaa Kasviksia tai jälkiruaksi marjja tai hedelmää Täysjyväleipää ja rasiamargariinia Rasvatnta maita Iltapala Puura tai täysjyväleipää Rasiamargariinia Hedelmää tai marjja tai kasviksia Rasvatnta maita, viiliä tai jgurttia Mait ja Terveys ry Muuta humiitavaa! Hyviä seleeninlähteitä vat viljatutteet sekä pähkinät ja siemenet. Lumuviljassa n tavanmaisesti viljeltyä viljaa vähemmän seleeniä. Piilskerin lähteitä vat mehut, jgurtit, leivnnaiset, keksit sekä makeiset. Maidn, hedelmien, marjjen ja kasvisten sisältämää luntaista skeria ei tarvitse vara. Täysmehuista, kuten turemehuista, saadaan yhtä paljn skeria kuin limsista. Lapset saavat helpsti sulaa murista, juuststa ja leivästä. Varmista, että käyttämäsi sula n jdiitu. Lähteenä käytetty: Syödään yhdessä -rukasusitukset lapsiperheille. VRN ja THL 2016. Terveyskeskusravitsemusterapeuttien työkkus 2016/ terveyskeskusravitsemusterapeutit Esp, Lahti, Sal ja Kirkknummi 5