Etelä-Savon maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017

Etelä-Savon maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 128:2014

Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015 321 1359 Kotisivu: www.esavo.fi Julkaisu: Etelä-Savon maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 Julkaisusarjan nro: 128:2014 ISBN 978-952-5932-21-7 (verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930 Mikkeli 2014

SISÄLLYSLUETTELO TAVOITTEENA ELINVOIMAINEN ETELÄ-SAVO 1 MAAKUNNAN PARHAAKSI 4 Työtä koko Etelä-Savon hyväksi 5 PÄÄTAVOITTEET MUUTTOVOITTO JA VAHVISTUVA ALUETALOUS 6 Etelä-Savo - elin- ja vetovoimainen maakunta 7 Strategiset toimenpiteet 7 Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu 8 Maakuntaohjelma ja sen toimeenpano 8 Elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen 9 Uudistuva hyvinvointi 9 Hyvä toimintaympäristö 10 Kansainvälinen yhteistyö 11 TALOUDELLISET VOIMAVARAT 13 Talousarvio 2015 13 Talousarvion rakenne 14 LIITTEET Rahoituslaskelma Tuloslaskelma Talousarvio tehtäväalueittain Henkilöstöliite Kuntien maksuosuudet sivu

Tavoitteena elinvoimainen Etelä-Savo Etelä-Savon visiona on olla vuonna 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaaajan maakunta. Kesäkuussa 2014 hyväksytty maakuntaohjelma asettaa päätavoitteiksi kääntää väestökehitys muuttovoittoiseksi ja vahvistaa aluetaloutta. Maakunnan kehittämisen painopisteinä ovat menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä uudistuva hyvinvointi ja hyvä toimintaympäristö. Taloudessa synkkiä sävyjä Koko Suomen ja myös Etelä-Savon talouden näkymät kehittyivät vuoden 2014 aikana huonoon suuntaan. Venäjän kysynnän heikentyminen, EU-alueen heikot kasvuluvut ja Suomen teollisuuden rakennemuutos ovat lisänneet Suomen talouden negatiivista kierrettä. Talouden kokonaiskuvaa kaikkialla Suomessa synkistävät tiedot, että vienti ja yritysten investoinnit ovat hiipuneet, yritysten kannattavuus on heikentynyt, työttömyys kääntynyt nousuun ja ostovoima vähentynyt. Synkistelyn sijaan uskoa tulevaan Yritysten kokonaismäärä on kääntynyt laskuun koko maassa. Erityisen huolestuttavaa on se, että uusia työllistäviä pk-yrityksiä on entistä vähemmän sekä Suomessa että Etelä-Savossa. Uskoa tulevaan ei kuitenkaan ole Etelä-Savossa menetetty. Talouden synkistä näkymistä huolimatta syksyllä 2014 julkistetun PK-barometrin mukaan olivat eteläsavolaisten pk-yritysten näkemykset kilpailukyvystään maan parhaiden joukossa. Etelä-Savo ei muiden maakuntien tavoin elä irrallaan talouden todellisuudesta. Tämän vuoksi maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uskoa tulevaisuuteen. On tehtävä entistä enemmän työtä ja luotettava aiempaa enemmän maakunnan omiin vahvuuksiin. Venäjä on tärkeä Etelä-Savolle Venäjän talouden alamäki ja Ukrainan kriisi ovat vaikuttaneet välillisesti myös Etelä-Savoon. Myönteistä on ollut se, etteivät venäläisten matkailijoiden yöpymiset maakunnassa heinäkuun loppuun mennessä olleet useimpien muiden maakuntien tavoin kääntyneet laskuun. Kuitenkin ruplan kurssin heikkeneminen ja venäläisten matkailijoiden ostovoiman hiipuminen ovat vähentäneet matkailijoiden maakuntaan jättämää matkailutuloa, ja se onkin lähtenyt laskuun. Venäjän talouden taantuma vaikuttaa heikentävästi myös maakunnan vientiyritysten näkymiin. Taloudellisesti ja poliittisesti epävarmana aikana tarvitaan toimia, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen. Rajayhteistyö ja erityisesti tieto, että Parikkala Syväoron kansainvälinen raja-asema toteutuu, olisivat tällaisia myönteisiä toimia. Maakuntaliitto tekee aktiivisesti työtä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Maakuntaliiton on ylläpidettävä hyviä suhteita venäläisten toimijoiden kanssa erityisesti nyt, kun suhteisiin liittyy maakunnasta riippumattomia epävarmuustekijöitä. Yhteistyötä vetovoiman vahvistamiseksi Maakunnan vetovoima pohjautuu maakunnan vahvuuksille. Maakunnan vahvuudet muodostavat sen kivijalan, jonka varaan alue voi rakentaa vahvaa identiteettiä, hyvää imagoa ja myönteistä näkyvyyttä. Vetovoimainen maakunta houkuttelee ihmisiä muuttamaan maakuntaan ja erityisesti se houkuttelee nuoria jäämään. 1

Maakunnan kaikkien toimijoiden yhteinen viesti on vahvempi kuin hajanainen. Yhteiset toimet ja yhteiset viestit perustuvat yhteiseen tahtotilaan. Maakuntaliiton tulee vahvistaa yhteistä tahtoa maakunnan sisällä ja tuoda yhteinen tahto sille maakunnan ulkopuolella. Maakunnan hyvistä puolista on osattava kertoa myös muille. Tunnemme kyllä itse hyvin maakuntamme vahvuudet. Ainutlaatuinen ja puhdas luonto, monipuolinen kulttuuritarjonta, palvelukykyiset ja turvalliset kaupungit ja kunnat, erinomainen sijainti lähellä Helsinkiä ja Pietaria on tuotava entistä paremmin esille niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Maakuntaliiton on yhteistyössä jäsentensä kanssa tuotava maakunnan vahvuudet laajasti tunnetuksi maakunnan ulkopuolella. Nuorille työtä omasta maakunnasta Maakunnan kääntäminen muuttovoittoiseksi riippuu ennen kaikkia siitä, kuinka hyvin nuoret eli 15 29 -vuotiaat saadaan pysymään maakunnassa. Tällöin avainasemassa ovat koulutus ja uudet työpaikat. Suomen paras ammattikorkeakoulu ja laadukas ammatillinen koulutus tarjoavat hyvät mahdollisuudet luoda maakunnasta nuorille houkutteleva paikka asua. Koulutuksen ohella tarvitaan luonnollisesti myös työpaikkoja nuorille. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli, jotta nuoret voivat löytää tulevaisuutena omasta maakunnasta. Aluekehitykseen turhaa byrokratiaa Aluekehityslain muutos tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Maakuntaliiton tehtävät säilyivät lähes ennallaan. Aluekehitys on maakuntaliiton ydintehtävä aluesuunnittelun ja maakunnan edunvalvonnan ohella. Maakunnan liitot ja Ely-keskukset ovat edelleen rakennerahasto-ohjelman välittäviä viranomaisia. Suomeen luotiin järjestelmä, jossa neljä ns. koordinoivaa maakunnan liittoa hoitaa suuralueilla eräitä ohjelmahallinnon tehtäviä liittojen sopimalla tavalla. Itä- Suomessa koordinoiva maakunnan liitto on Pohjois-Karjala. Muutoksella luotiin Suomeen tarpeeton ylimääräinen hallinnon taso, joka ei tuo ohjelman toimeenpanoon lisäarvoa eikä säästöjä. Aluekehitykseen tarkoitettua rahoitusta leikattiin viidenneksellä ja rakennerahasto-ohjelmien toteutukseen tarkoitettua ns. teknistä tukea jopa neljänneksellä. Etelä-Savon maakuntaliitolle muutos tarkoittaisi sitä, että rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen käytettävät henkilötyövuodet vähenisivät kuudesta kahteen. Muutos ajoittuisi toimintavuoden 2015 lopulle ja vaikuttaisi täysimääräisesti liiton vuoden 2016 budjettiin. Liiton tavoitteena on palauttaa tekninen tuki valtakunnallisesti aiemmalle tasolle, jotta rakennerahasto-ohjelmien tehokas toimeenpano ei vaarannu. Hallitusohjelmaan maakunnan näkemys Vuoden 2015 keskeinen kysymys on, millaisen hallituksen ja erityisesti hallitusohjelman Suomi saa eduskuntavaalien jälkeen. Julkisen talouden ahdinko on vuoden 2014 aikana edelleen pahentunut. Julkisen talouden säästötoimet tulevat kohdistumaan väistämättä myös alueiden kehitykseen. Etelä-Savon näkökulmasta keskeisiä asioita ovat liikenteen rahoitus ja aluehallinnon uudistus. Mikäli tämä eduskunta hyväksyy valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen eli sote-uudistuksen, tulevat kunnat käyttämään paljon aikaa ja resursseja uudistuksen käytännön toteutukseen. Seuraavan hallituksen on otettava kantaa aluepolitiikan suuntaan. Etelä-Savon ja muiden Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien yhteinen näkemys elokuussa 2014 korosti muutosta nykyiseen alueellista keskittymistä painottavaan politiikkaan. 2

Aluehallintoa uudistettiin viimeksi vuonna 2010. Parhaillaan on menossa keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys eli ns. Virsu-hanke. Aluehallinnon kokonaisuuden tarkastelu on tarpeen, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa hallintomalli, joka takaa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vahvistaa alueellista kasvua ja hyvinvointia. Aluehallintoa on kehitettävä kokonaisuutena, jossa myös maakuntien liitot ovat mukana. Aluehallinnon uudistuksen tulee perustua kansanvaltaiseen malliin, joka pohjautuu alueiden omiin vahvuuksiin ja asiantuntemukseen. Tarvitaan selkeä kolmiportainen hallintomalli, jossa valtion, alueiden ja kuntien toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty. Yhdessä työtä maakunnan puolesta Liiton tehtävänä aluekehitysviranomaisena on kehittää maakuntaa ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Lisäksi liitto osallistuu monin tavoin koko maakunnan niiden yhteisten näkemysten muodostamiseen, jotka liittyvät eri tavoin maakunnan kehittämiseen. Etelä- Savossa maakuntaliitolla on vahva yhteisiä näkemyksiä kokoava rooli. Toimintaympäristön muuttuessa entistä nopeammalla vauhdilla myös maakuntaliiton on uudistuttava. On välttämätöntä käydä läpi omat sisäiset toimintatavat ja tarvittaessa arvioitava ne uudelleen. On kehitettävä liiton vuorovaikutusta omistajakuntien ja sidosryhmiensä kanssa. Erityisesti on luotava entistä vahvempi yhteinen tahtotila. Vain yhteisiä etuja voidaan tehokkaasti ajaa. Jokaisen liiton työntekijän, samoin kuin luottamushenkilön, on tunnettava maakuntaliiton strategiset tavoitteet ja se, mitä ne tarkoittavat käytännön työssä. Aloitin maakuntajohtajana 1. syyskuuta 2014. Jo näin lyhyessä ajassa olen voinut havaita, että maakuntaliitossa toimii hyvin ammattitaitoisia, työhönsä sitoutuneita osaajia. Maakuntaliiton luottamushenkilöt ja sidosryhmät tuovat aktiivisesti panoksensa maakunnan kehittämiseksi. Tältä pohjalta on hyvä suunnata haasteelliseen vuoteen 2015. Mikkelissä 14.10.2014 Pentti Mäkinen maakuntajohtaja 3

Maakunnan parhaaksi Maakunnan parhaaksi Etelä-Savon maakuntaliitto on kolmen eteläsavolaisen kaupungin ja yhdentoista kunnan muodostama kuntayhtymä. Liiton tehtävänä on: vahvistaa kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä, edistää maakunnan yhteishenkeä sekä toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa, huolehtia maakuntakaavan laadinnasta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä sekä edistää maakuntakaavan toteuttamista, huolehtia alueiden kehittämiseen, alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon sekä yhteensovittamiseen ja seurantaan liittyvistä tehtävistä aluekehitysviranomaisena ja vastata välittävän toimielimen tehtävistä EU:n rakennerahastoista rahoitettavien suunnitelmien ja ohjelmien osalta. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia määrittelee maakunnalle vision, strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet. Maakunnan vision mukaan vuonna 2020 Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa: yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita, huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä, toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti, maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastuttavat elämisen laatua, arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää, puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle, ja Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittavat elinkeinoelämää ja kulttuuria. Maakuntavaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet ovat: Menestyvä yritystoiminta: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti. Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö: Koulutus ja tutkimus palvelevat maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä. Laadukkaat hyvinvointipalvelut: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta. Hyvä toimintaympäristö: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Päätavoitteina ovat väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden vahvistaminen. Näitä tavoitteita maakuntaliitto toteuttaa aluekehityksen, maankäytön suunnittelun ja edunvalvonnan keinoin. Kesäkuussa 2014 hyväksytyn maakuntaohjelman tavoitteet ja toimintalinjat on johdettu suoraan maakuntastrategiasta. 4

Työtä koko Etelä-Savon hyväksi Maakuntaliiton ylin päättävä elin, maakuntavaltuusto, aloitti uuden toimikauden vuonna 2013. Maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä, ja sen poliittinen jakauma on seuraava: Keskusta 23 Sdp 17 Kokoomus 13 Perussuomalaiset 8 Vihreät 3 Kristilliset 3 Vasemmistoliitto 1 Maakuntavaltuusto kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Maakuntahallitus on 13-jäseninen, ja siinä paikkajakauma on seuraava: Keskusta 5 Sdp 4 Kokoomus 2 Perussuomalaiset 2 Maakuntahallitus kokoontuu 10 12 kertaa vuodessa. Tarkastuslautakunta toimikaudelle 2013 2016 on 5-jäseninen, ja siinä edustettuina ovat maakunnan neljä suurinta poliittista puoluetta. Maakuntajohtajan johdossa ja hänen alaisuudessaan toimii maakuntaliiton virasto. Siellä on reilut 30 ammattilaista tekemässä työtä maakunnan hyväksi. Yksikkö Henkilömäärä 2015 Htv 2015 Aluekehitys 12 11,43 Aluesuunnittelu 5 3,9 Hallinto- ja kehittäminen 17 14,37 josta maakuntajohtajan esikunta 5 3,5 Yhteensä 34 29,7 Virasto jakaantuu yksiköihin, jotka ovat: Taulukko 1. Maakuntaliiton henkilöstö yksiköittäin ja henkilötyövuodet 2015. Hallinto- ja kehittämisyksikkö resursseineen huolehtii omalta osaltaan siitä, että liitto pystyy toiminaan ja saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Yksikkö jatkaa yhteistyössä koko viraston kanssa vuonna 2015 mm. liiton johtamisjärjestelmien kehittämistä, henkilöstön osaamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä sekä toiminnallisten ratkaisujen tehostamista. Vuonna 2015 jatketaan mm. sähköiseen arkistointiin valmistautumista ja vuoden 2014 lopulla käynnis- 5

Päätavoitteet muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous tyvää viraston strategiatyötä sekä organisaation kehittämistä. Maakuntaliiton toiminnan tarkoituksena on luoda edellytykset entistä elinvoimaisemmalle ja vetovoimaisemmalle Etelä-Savolle. Maakuntaliitto vauhdittaa Etelä-Savon aluekehitystä ja vahvistaa sen vetovoimaa keskeisten strategia- ja ohjelmaprosessien sekä maakuntakaavoituksen keinoin. Maakuntaliiton vuoden 2015 toimintaa ohjaavat maakuntastrategia, maakuntavaltuuston vuonna 2011 hyväksymä maakuntakaava ja maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymä Etelä-Savo -ohjelma eli maakuntaohjelma vuosille 2014 2017. Päätavoitteina ovat maakunnan väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden kohentaminen. Kuva 1. Maakuntaohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017. 6

Etelä-Savo elin- ja vetovoimainen maakunta Aluekehityslain uudistus tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Maakuntaliiton tehtävät säilyivät kutakuinkin ennallaan. Maakunnan liitot ja Ely-keskukset ovat edelleen rakennerahasto-ohjelman välittäviä viranomaisia. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpano on käynnistetty keväällä 2014, vaikka komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen ohjelma-asiakirjaa eikä kumppanuussopimusta. Etelä-Savo saa rakennerahasto-ohjelmasta noin 101 miljoonan euron EAKR- ja ESR-rahoituksen 7-vuotisella ohjelmakaudella. EU-rahan lisäksi ohjelmaan tulee 75 miljoonan euron valtion rahoitus, ja kuntarahaa sen toimeenpanoon pitää löytyä yhteensä 25 miljoonaa euroa. Itärajaohjelmien (ENI) valmistelu on edelleen käynnissä. Venäjän tilanne saattaa hidastaa ohjelmavalmistelua. Vuonna 2015 käydään eduskuntavaalit ensimmäistä kertaa uudella vaalipiirijaolla, jossa Etelä-Savo muodostaa Kaakkois-Suomen vaalipiirin yhdessä Kymen kanssa. Vaalipiirimuutos tuo lisäulottuvuuden maakuntaliittojen yhteistoimintaan, kun yhteistyötä tehdään entistä tiiviimmin myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa. Etelä-Savo kuuluu edelleen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueeseen sekä neuvottelukuntaan ja tekee yhteistyötä myös Itä- ja Pohjois-Suomen muodostaman alueen kanssa. Maakuntaliiton viraston strategiassa on määritelty aluekehitystyön tavoite seuraavasti: Maakuntaliitto tunnistaa alueen erityispiirteet ja tarpeet elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon kehittämiseksi sekä toteuttaa ja edistää niihin perustuvia kehittämistoimia maakunnan strategia- ja ohjelmatyössä, ohjelmien toimeenpanossa, hanketyössä sekä sisällöllisillä vastuualueillaan. Maakuntaliitto tekee tuloksellista yhteistyötä jäsenkuntiensa, Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Kaakkois-Suomen maakuntien, Ely-keskusten ja muiden keskeisten aluekehitystoimijoiden kanssa. Strategiset toimenpiteet Etelä-Savon maakuntastrategian uudistaminen Tavoite: Maakunnalla on ajantasainen strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: tekee Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -strategiaa tunnetuksi maakunnassa ja sen ulkopuolella ja käynnistää skenaariovalmistelun strategian uudistamiseksi. Etelä-Savon maakuntakaavan ajantasaistaminen Tavoite: Maakunnalla on ajantasainen maakuntakaava. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: edistää Etelä-Savon voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamista ja jatkaa syksyllä 2014 käynnistynyttä Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan laatimista. 7

Itä-Suomen liikennestrategian päivitys Tavoite: Ajantasainen liikennestrategia Itä-Suomessa Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: päivittää yhdessä Pohjois-Savon Ely-keskuksen, Itä-Suomen maakuntaliittojen ja Liikenneviraston kanssa Itä-Suomen liikennestrategian ja tuo esiin Itä-Suomen liikennejärjestelmän erityiskysymykset ja kehittämistavoitteet ja vaikuttaa Suomen tulevaan hallitusohjelmaan. Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu Tavoite: Laadukkaan ennakointitiedon oikea-aikainen hyödyntäminen. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: vastaa alueellisen ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, kokoaa, jäsentelee ja analysoi aluekehityksen kannalta keskeistä ennakointi- ja seurantatietoa yhdessä sidosryhmien kanssa, osallistuu työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointitiedon tuottamiseen ja ajan tasalla pitämiseen, hyödyntää tietoja koulutuksen kehittämisessä ja edunvalvonnassa, varmistaa keskeisen ennakointitiedon saatavuuden ja edistää tiedon oikea-aikaista hyödyntämistä, kehittää edelleen tietopalvelua kunnille ja arvioi kehittämistoiminnan vaikuttavuutta maakunnassa. Maakuntaohjelma ja sen toimeenpano Tavoite: Maakunnassa on käytettävissä volyymiltaan riittävät ja maakunnan tavoitteiden edistämiseen sopivat aluekehityksen resurssit ja työkalut, joita käytetään vaikuttavalla tavalla maakunnan elinvoiman ja vetovoiman parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: edistää voimassaolevan maakuntaohjelman toteuttamista, valmistelee/päivittää maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä seutukuntien ja Ely-keskusten kanssa, osallistuu tarvittaessa Ely-keskusten ja Avin strategiseen tulosohjausprosessiin ja valmistelee maakuntaohjelman vuonna 2016 tapahtuvan ulkopuolisen arvioinnin kilpailutuksen. Tavoite: Maakunnassa käytettävissä oleva rakennerahastorahoitus ja muut kehittämisresurssit hyödynnetään täysimääräisesti ja vaikuttavasti. Ohjelmahallinto hoidetaan tehokkaasti. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: ohjaa, edistää ja seuraa aluekehitysviranomaisena Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 toimeenpanoa maakunnassa ja Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyössä, toteuttaa välittävänä viranomaisena Suomen rakennerahasto-ohjelmaa 2014 2020 maakunnassa ja Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyössä, käynnistää yhdessä NSPA-verkoston kanssa Euroopan unionin tulevaa ohjelmakautta pohjustavan valmistelutyön, vastaa aluekehitysasioihin liittyvästä kansallisesta ja EU-tason edunvalvonnasta maakunnassa 8

saattaa tehokkaasti loppuun ohjelmakauden 2007 2013 hankkeet ja kehittää edelleen hanketoimintaa ohjelmakauden 2014 2020 osalta suuntaamalla hakuja ja osoittamalla rahoitusta maakuntaohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä seuraamalla niiden vaikuttavuutta, osallistuu Kaakkois-Suomen ENI-ohjelman käynnistämiseen ja edistää sen toimeenpanoa yhteistyössä Kaakkois-Suomen maakuntien sekä Pietarin ja Leningradin alueen kanssa ja osallistuu muuhun kansainväliseen, kansalliseen ja alueelliseen ohjelma- ja hanketyöhön sekä edistää rahoituksen saamista maakuntaan ja toimijoiden pääsyä rahoituksen piiriin. Elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Maakuntaliiton toimet elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi perustuvat maakuntaohjelman painotuksiin erityisesti sen toimintalinjoilla Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä Uudistuva hyvinvointi. Maakunnan Älykkään erikoistumisen strategiassa on määritelty vahvoiksi innovaatiokärjiksi metsäbiomassan hyödyntäminen, puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus sekä älykkäät materiaalit. Kehittyviksi kärjiksi on tunnistettu digitaalinen tiedonhallinta sekä luomu ja elintarviketurvallisuus. Tavoite: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: kehittää maakunnan elinkeinoelämän edellytyksiä erityisesti teknologia. ja puutuoteteollisuuden, puurakentamisen, metsä- ja maatalouden sekä matkailun ja palvelujen osalta, edistää ja tukee Etelä-Savon matkailustrategian 2014 2020 toteuttamista, toimii valtakunnallisen Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelman alueellisena koordinaattorina ja päivittää yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa kulttuurin toimenpideohjelman 2010 2015 sekä tukee osaltaan yritysten kasvua, kehitystä ja kansainvälistymistä. Tavoite: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: vastaa koulutustarpeiden ennakoinnin ja koulutuksen kehittämissuunnittelun yhteen sovittamisesta ja sidosryhmäyhteistyöstä maakunnassa ja toteuttaa syksyllä 2014 aloitetun työvoima- ja koulutustarpeiden maakunnallisen ennakointiprosessin (KESU) yhdessä sidosryhmien kanssa, vahvistaa ja kehittää osaltaan maakunnan koulutustarjontaa ja TKI-toimintoja sekä elinkeinoelämän tarpeisiin että osana valtakunnallista koulutus- ja TKI-järjestelmää, osallistuu koulutusasioita koskevaan maakuntien ja yhteistyöhön ja valtakunnalliseen kehittämissuunnitteluun ja siihen liittyvään edunvalvontaan sekä edistää Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa. Uudistuva hyvinvointi Maakuntaliitto on tehostanut hyvinvointialan kehittämistoimintaa Kumppanuuspöytä-hankkeella, jota se on hallinnoinut vuosina 2012 2014. Tavoite: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: tukee toimia, jotka kohentavat palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee toimia, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia ennakoivasti. 9

Hyvä toimintaympäristö Maakuntaliitto vastaa maakuntakaavoituksesta ja toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa. Maakuntastrategian 2020 mukaan Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Tavoitteena on hyvä toimintaympäristö yrityksille ja asukkaille. Tavoitteen toiminnallisiksi painopisteiksi on valittu: näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen (Maakunta maailmankartalle), saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen (Sujuvasti Savoon), tonttipalvelun tehostaminen (Mallikas maankäyttö) ja vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (Iloa ja tuloa luonnosta). Maakunnan vahvuudet vetovoimana Maakuntaliitto kehittää ja uudistaa maakunnan markkinointia ja viestintää yhteistyössä kuntien ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Konkreettisina käytännön toimenpiteinä liitto mm. edistää keskusten näkyvyyttä ja vetovoimaa osallistumalla valtakunnalliseen pienten keskusten kehittämiskampanjaan (Pike kampanja). Toimintaympäristön kehittämiselle hyvä perusta Maakuntakaavan lisäksi mm. uusi maakuntaohjelma, Itä-Suomen liikennestrategia sekä kaupunkiseutujen rakennemallit ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat, kaupunkikeskusten kehittäminen ja pienten keskusten kehittämiskampanja (Pike-kampanja), Savot ilmasto-ohjelma, Itä- Suomen bioenergiaohjelma (ISBEO), Saimaan norpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma sekä Etelä-Savon matkailustrategia ja Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma muodostavat tärkeän perustan toimintaympäristön maakunnalliselle kehittämiselle ja kehittämishankkeille. Toimintaympäristön kehittämisen yksityiskohtaisemmat tavoitteet Tavoite: Näkyvyyden, vetovoiman ja vaikuttavuuden vahvistaminen Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: pyrkii monin erilaisin toimin vahvistamaan Etelä-Savossa sitä yhteistä tahtotilaa, jonka varaan maakunta voi rakentaa yhteistä markkinointiviestiä ja näin vahvistaa maakunnan vetovoimaa ja näkyvyyttä, kehittää maakuntapäivää, Etelä-Savon valtuuskuntaa, Päämajasymposiumia, kunnallisasiain työryhmän ja muiden jo olemassa olevien tai mahdollisesti uusien foorumeiden roolia entistä enemmän myös vetovoimaa ja yhteistä tahtotilaa vahvistavina, käynnistää viraston sisäisenä prosessina omien toimintatapojensa uudelleen arvioinnin ja kehittämisen: tavoitteena on sekä kehittää liiton vuorovaikutusta omistajakuntien ja sidosryhmien kanssa ja luoda pohjaa nykyistä vahvemmalle yhteiselle tahtotilalle että jäsentää nykyistä selvemmin, mitä maakuntastrategian ja -ohjelman ja liiton viraston strategian vetovoimatavoitteet tarkoittavat liiton jokaisen työntekijän käytännön työssä. 10

Tavoite: Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015 osallistuu Itä-Suomen liikennejärjestelmästrategian 2011 päivitykseen, valvoo maakunnan liikenteellistä etua kokonaisvaltaisesti: edunvalvonnan keskeisiä painopisteitä VT 5, lentoliikenne, rautatieyhteydet, Parikkala, alempi tieverkko, edistää ja koordinoi osaltaan seudullisia, maakunnallisia ja ylimaakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia sekä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita ja edistää laajakaista-asioita maakunnassa. Tavoite: Tonttipalvelun tehostaminen Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: valmistelee 2. vaihemaakuntakaavaa (kokonaismaakuntakaavan päivitys), pitää yllä ja kehittää maakuntakaavan seurantajärjestelmää, ohjaa ja edistää kuntakaavoitusta sekä edistää muulla tavoin maakuntakaavan toteuttamista ja arvioi maakuntaliiton laatimien suunnitelmien, ohjelmien ja maakuntakaavan ympäristövaikutuksia. Tavoite: Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä ja hyvän ympäristön säilymistä hankkeiden, yhteistyön, lausunnonannon ja edunvalvonnan avulla, edistää bioenergiasektorin liiketoiminnan tehostamista hankkeiden avulla, tehostaa hanketoiminnan koordinointia, edistää bioenergiasektorin yhteistyötä maakunnassa ja kehittää toimintamalleja, koordinoi toimintamallin kehittämistä itäsuomalaiseen energianeuvontaan ja energiatehokkuuden kohentamiseen, osallistuu Savon ilmasto-ohjelman seurantaryhmän työhön yhdessä Etelä- ja Pohjois-Savon Ely-keskusten ja Pohjois-Savon liiton kanssa sekä edistää ohjelman toimeenpanoa, viestintää ja jalkauttamista alueellisiin olosuhteisiin ja erityispiirteisiin, edistää Etelä-Savon kulttuuriympäristön arvojen säilymistä viestinnän, yhteistyön, inventointien ja hankkeiden kautta sekä hoitaa kuntien perustaman Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallinnoinnin ja edistää jokamiehenoikeudella tapahtuvaa luonnon virkistyskäyttöä hankkeiden, kaavoituksen, tiedotuksen ja yhteistyön kautta. Kansainvälinen yhteistyö Toimivat kansainväliset yhteydet ovat maakunnalle elintärkeitä. Perinteisesti yhteistyötä on tehty pitkään Venäjän kanssa, mutta viime vuosina Kiina on noussut vahvasti esiin. Maakuntaliitto toimii yhteistyön avaajana ja luo puitteita yhteistyölle. Shaoxingin kaupunki on saanut Kiinan kansantasavallan tasolla hyväksynnän yhteistyölle Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa, mikä johti ystävyyskaupunkisopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 2014. Suurin potentiaali on yritys- ja oppilaitosyhteistyössä, jossa maakuntaliitto antaa Kiinassa välttämätöntä tehokasta taustatukea muille maakunnan toimijoille. 11

Tavoite: Toimivat kansainväliset yhteydet erityisesti Venäjälle ja Kiinaan. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2015: hyväksyy ja toimeenpanee maakunnan kansainvälistymisstrategian, toimii aktiivisesti ENI-ohjelman toteuttamiseksi, osallistuu NSPA-alueen (Pohjoiset harvaan asutut alueet) yhteistyöhön, jatkaa yhteistyön kehittämistä kiinalaisten yhteistyötahojen kanssa, erityisesti ystävyyskaupunki Shaoxingin kanssa, edistää EU:n alueohjelmiin (Itämeri, Pohjoinen ulottuvuus) osallistumista maakunnasta, markkinoi ja kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen EU-toimiston toimintaa yhteistyössä mukana olevien maakuntien kanssa ja edistää toimivia suhteita Karjalan tasavaltaan Karjalan kehitysmahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja erityisesti Parikkalan rajanylityspaikan kehittämiseksi kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi. 12

Taloudelliset voimavarat Liiton käytettävissä olevat taloudelliset resurssit koostuvat valtion talousarviossa sille osoitetusta kehittämisrahoituksesta sekä liiton omasta talousarviosta, johon rahoitus kannetaan jäsenkuntien maksuosuuksina. Taloussuunnitelmavuosien toimintatulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot ja jäsenkuntien maksuosuudet käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Hankkeet nettona 1000 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 2 455 2 577 2 603 Toimintamenot -2 422-2 545-2 570 Toimintakate 33 33 33 Rahoitustulot 1 1 1 Rahoitusmenot -1-1 -1 Vuosikate 33 33 33 Poistot -33-33 -33 Tilikauden tulos 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet 2 403 2 523 2 549 Maksuosuuksien muutokset 1,5 % 5 % 1 % Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi muodostuu vuoden 2015 talousarviosta. Talousarvio 2015 Maakuntavaltuusto on hyväksyessään vuosien 2014 2016 taloussuunnitelman ennakoinut, että vuoden 2015 talousarviossa jäsenkuntien maksuosuudet nousevat kolme prosenttia. Syyskuun 2014 alussa tehdyn jäsenkuntakierroksen perusteella maakuntahallitus on päättänyt, että vuoden 2015 talousarvioon kuntien jäsenmaksujen nousuksi esitetään 1,5 prosenttia. TALOUSARVIO 2015 Hankkeet nettona TA 2015 TA 2014 muutos % Toimintatulot 2 455 300 2 421 300 1,4 % Toimintamenot -2 422 400-2 481 400-2,4 % Toimintakate 32 900-60 100-154,7 % Rahoitustulot 1 100 1 100 0,0 % Rahoitusmenot -1 000-1 000 0,0 % Vuosikate 33 000-60 000 Poistot -33 000 Tilikauden tulos 33 000-60 000 Tilikauden yli-/alijäämä 0-60 000 Tulot yhteensä 2 456 400 2 422 400 1 % Menot yhteensä -2 423 400-2 482 400-2 % 13

Maakuntahallitus käsittelee talousarvioehdotuksen tulosyksiköittäin ja hankkeittain. Valtuuston käsiteltävässä talousarvioehdotuksessa hankkeet on huomioitu vain nettokustannuksien osalta. Talousarvioehdotuksessa on huomioitu olemassa oleva henkilöstö ja ennakoitu vuoden 2015 työ- ja virkaehtosopimuksen vaikutukset palkkakustannuksiin. Hankkeiden nettomenot vuonna 2015 ovat 47 400 euroa. Talousarvio sitoo maakuntahallitusta toimintatulojen ja -menojen sekä rahoitustulojen ja -menojen tasolla. Talousarvion rakenne Maakuntahallituksen talousarvioehdotus jaetaan kolmeen tehtäväalueeseen: Luottamushenkilöhallinto Virasto Hankkeet Luottamushenkilöhallinto sisältää kahden kustannuspaikan kustannukset: Luottamushenkilöhallinto eli valtuusto ja hallitus (sis. myös maakuntajohtajan kulut) Tarkastuslautakunta Viraston sisällä kustannukset jaetaan neljälle kustannuspaikalle: Aluekehitysyksikkö Aluesuunnitteluyksikkö Hallinto- ja kehittämisyksikkö Maakuntajohtajan esikunta (1.1.2013 alkaen, aiemmin hallinto- ja kehittämisyksikössä) Hankkeissa ovat kaikkien niiden maakuntaliiton hallinnoimien hankkeiden tuotot ja kulut, jotka ovat tiedossa talousarvion laadinnan hetkellä. Tehtäväalueen talousarvio täydentyy käyttösuunnitelmassa mahdollisten uusien hankkeiden käynnistyessä. Talousarvioehdotukseen sisältyvät hankkeet Talousarvioehdotuksessa on huomioitu seuraavat hankkeet: EAKR-tekninen tuki, hallinnollinen tekninen tuki EAKR-tekninen tuki, muu tekninen tuki ESR-tekninen tuki, hallinnollinen tekninen tuki Ennakointiaskel Hankkeiden tulot ja menot 2015 TA 2015 TA 2014 Hankkeiden tulot 503 300 533 500 Hankkeiden menot -550 700-561 100 Nettomenot -47 400-27 600 14

Talousarvioehdotuksen perusteluna (liitteet): Rahoituslaskelma Tuloslaskelma Talousarvio tehtäväalueittain Henkilöstöliite Kuntien maksuosuudet Vuosien keskinäisessä vertailussa on otettava huomioon seuraavat kirjaustapojen muutokset: aiemmin kokonaan hallinto- ja kehittämisyksikölle kirjatut viraston toimitilavuokrat on budjetoitu vuodesta 2013 lähtien kustannuspaikoille henkilöluvun mukaisesti ja aiemmin kokonaan hallinto- ja kehittämisyksikölle kirjatut viraston kalustohankinnat (atk-laitteet, puhelimet) on vuodesta 2013 budjetoitu hankintasuunnitelman mukaisesti kustannuspaikolle. 15

Liitteet R A H O I T U S O S A TALOUSARVIO 2015 TP 2013 KS 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 27 021-60 000 0 0 0 Toiminnan rahavirta 27 021-60 000 0 Investointien rahavirta Investointimenot 0 0 0 0 Investointien rahavirta 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 27 021-60 000 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 27 021-60 000 0 0 0 Rahavarat 31.12. 390 132 140 000 140 000 Rahavarat 1.1. 208 339 200 000 140 000 TP = Tilinpäätös KS = Käyttösuunnitelma TA = Talousarvio TS = Taloussuunnitelma TOIMINTATUOTOT 2 405 460 2 421 300 2 455 300 2 577 300 2 602 500 1,4 TOIMINTAKULUT -2 449 032-2 481 400-2 422 400-2 544 600-2 569 800-2,4-43 572-60 100 32 900 32 700 32 700 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 304 600 600 800 800 0,0 Muut rahoitustuotot 70 289 500 500 500 500 0,0 Korkokulut 0-1 000-1 000-1 000-1 000 0,0 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut 70 593 100 100 300 300 0,0 VUOSIKATE 27 021-60 000 33 000 33 000 33 000 Poistot ja arvonalentumiset Poistot -33 000-33 000-33 000 Poistot ja arvonalentumiset -33 000-33 000-33 000 TILIKAUDEN TULOS 27 021-60 000 0 0 0 16

T U L O S L A S K E L M A O S A TALOUSARVIO 2015 Hankkeet bruttona TP 2013 KS 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Muutos 2014-15 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 458 463 2 434 100 2 449 100 2 558 800 2 584 000 0,6 Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset valtiolta 775 444 565 900 499 300 124 000 124 000-11,8 Tuet ja avustukset 775 444 565 900 499 300 124 000 124 000-11,8 Vuokratuotot 10 501 10 700 10 200 11 000 11 000-4,7 TOIMINTATUOTOT 3 244 408 3 010 700 2 958 600 2 693 800 2 719 000-1,7 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 583 354-1 619 400-1 534 100-1 386 500-1 400 100-5,3 Eläkekulut -388 793-388 400-363 300-337 800-342 400-6,5 Muut henkilösivukulut -49 878-53 200-50 100-46 200-47 200-5,8 Henkilöstökulut -2 022 025-2 061 000-1 947 500-1 770 500-1 789 700-5,5 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -989 723-673 600-667 600-599 600-597 600-0,9 Palvelujen ostot -989 723-673 600-667 600-599 600-597 600-0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -92 229-70 400-84 400-86 000-88 000 19,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -92 229-70 400-84 400-86 000-88 000 19,9 Muut toimintakulut Vuokrat -184 003-265 800-226 200-205 000-211 000-14,9 Muut toimintakulut -184 003-265 800-226 200-205 000-211 000-14,9 TOIMINTAKULUT -3 287 980-3 070 800-2 925 700-2 661 100-2 686 300-4,7 TOIMINTAKATE -43 572-60 100 32 900 32 700 32 700 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 304 600 600 800 800 Muut rahoitustuotot 70 289 500 500 500 500 Korkokulut -1 000-1 000-1 000-1 000 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut 70 593 100 100 300 300 VUOSIKATE 27 021-60 000 33 000 33 000 33 000 Poistot ja arvonalentumiset Poistot -33 000-33 000-33 000 Poistot ja arvonalentumiset -33 000-33 000-33 000 TILIKAUDEN TULOS 27 021-60 000 0 0 0 17

K Ä Y T T Ö T A L O U S O S A TALOUSARVIO 2015 TP 2013 KS 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Muutos 2014-15 % LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 340 933 2 367 600 2 403 100 2 523 300 2 548 500 1,50 TOIMINTATUOTOT 2 340 933 2 367 600 2 403 100 2 523 300 2 548 500 1,50 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -194 926-172 400-174 100-175 000-176 000 0,99 Eläkekulut -28 005-23 300-24 800-25 000-26 000 6,4 Muut henkilösivukulut -4 924-4 400-4 600-4 600-4 700 4,5 Henkilöstökulut -227 855-200 100-203 500-204 600-206 700 1,7 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -270 681-259 600-277 400-276 600-274 600 6,9 Palvelujen ostot -270 681-259 600-277 400-276 600-274 600 6,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -30 122-8 700-12 800-13 000-14 000 47,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -30 122-8 700-12 800-13 000-14 000 47,1 Muut toimintakulut Vuokrat -33 897-47 000-54 500-55 000-56 000 16,0 Muut toimintakulut -33 897-47 000-54 500-55 000-56 000 16,0 TOIMINTAKULUT -562 554-515 400-548 200-549 200-551 300 6,4 LUOTTAMUSHLÖHALLINTO NETTO 1 778 378 1 852 200 1 854 900 1 974 100 1 997 200 0,1 VIRASTO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 35 091 36 000 35 000 35 500 35 500-2,8 Tuet ja avustukset 18 936 7 000 7 000 7 500 7 500 0,0 Vuokratuotot 10 501 10 700 10 200 11 000 11 000-4,7 TOIMINTATUOTOT 64 528 53 700 52 200 54 000 54 000-2,8 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 018 678-1 054 300-1 001 500-1 021 500-1 031 600-5,0 Eläkekulut -295 124-299 400-275 300-280 800-283 400-8,0 Muut henkilösivukulut -33 295-36 200-33 900-34 700-35 000-6,4 Henkilöstökulut -1 347 097-1 389 900-1 310 700-1 337 000-1 350 000-5,7 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -286 728-296 700-312 000-303 000-303 000 5,2 Palvelujen ostot -286 728-296 700-312 000-303 000-303 000 5,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -51 532-56 800-69 400-70 000-70 000 22,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -51 532-56 800-69 400-70 000-70 000 22,2 Muut toimintakulut Vuokrat -121 774-188 500-134 700-140 000-145 000-28,5 Muut toimintakulut -121 774-188 500-134 700-140 000-145 000-28,5 TOIMINTAKULUT -1 807 131-1 931 900-1 826 800-1 850 000-1 868 000-5,4 VIRASTO NETTO -1 742 604-1 878 200-1 774 600-1 796 000-1 814 000-5,5 HANKKEET TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 82 440 30 500 11 000-63,9 Tuet ja avustukset 756 508 558 900 492 300 116 500 116 500-11,9 TOIMINTATUOTOT 838 948 589 400 503 300 116 500 116 500-14,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -369 750-392 700-358 500-190 000-192 500-8,7 Eläkekulut -65 664-65 700-63 200-32 000-33 000-3,8 Muut henkilösivukulut -11 661-12 600-11 600-6 900-7 500-7,9 Henkilöstökulut -447 075-471 000-433 300-228 900-233 000-8,0 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -432 312-117 300-78 200-20 000-20 000-33,3 Palvelujen ostot -432 312-117 300-78 200-20 000-20 000-33,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -10 575-4 900-2 200-3 000-4 000-55,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 575-4 900-2 200-3 000-4 000-55,1 Muut toimintakulut Vuokrat -28 332-30 300-37 000-10 000-10 000 22,1 Muut toimintakulut -28 332-30 300-37 000-10 000-10 000 22,1 TOIMINTAKULUT -918 294-623 500-550 700-261 900-267 000-11,7 HANKKEET NETTO -79 346-34 100-47 400-145 400-150 500 39,0 18

HENKILÖSTÖ VUONNA 2015 HLÖ 2014 HTV 2014 HLÖ 2015 HTV 2015 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntajohtaja 1 1 1 1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHT. 1 1 1 1 VIRASTO HALLINTO- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ Hallinto- ja kehittämisjohtaja 1 1 Arkisto- ja julkaisusihteeri 1 1 Asiantuntija 20% 0,2 0,2 Henkilöstösihteeri/Hallintosihteeri 0,5 1 Järjestelmäpäällikkö 1 1 Palveluneuvoja 1 1 Palveluneuvoja 60% 0,6 Talouspäällikkö 1 1 Virastoemäntä 1 1 YHTEENSÄ 9 7,3 8 7,2 ALUESUUNNITTELUYKSIKKÖ Aluesuunnittelujohtaja 1 1 Kaavoituspäällikkö 1 1 Maakuntainsinööri 1 1 Paikkatietokäsittelijä 60% 1 0,6 Ympäristöpäällikkö 1 0,3 YHTEENSÄ 5 5 5 3,9 ALUEKEHITYSYKSIKKÖ Aluekehitysjohtaja 1 1 Aluekehityspäällikkö 1 1 Kehittämispäällikkö, matkailu 0,9 1 Kehittämispäällikkö, osaaminen 1 1 Maakunta-asiamies 0,5 Ohjelmapäällikkö, maakuntaohjelma 1 1 Tilastosihteeri 1 1 YHTEENSÄ 7 6,4 6 6,0 MAAKUNTAJOHTAJAN ESIKUNTA Maakuntajohtajan sihteeri 1 1 Tiedottaja 60%,osuus 75% 0,45 0,45 Yhteyspäällikkö, edunvalvonta 1 1 Yhteyspäällikkö, Venäjä-asiat 0 1 YHTEENSÄ 4 2,5 4 3,5 VIRASTO YHTEENSÄ 25 21,2 23 20,6 19

HANKKEET HALLINNOLLINEN TEKNINEN TUKI, EAKR Maksatustarkastaja 1 0,83 Maksatustarkastaja 1 0,83 Maksatustarkastaja 1 0,83 Ohjelmapäällikkö, rakennerahasto 75%(v.2014) 0,85 0,83 Suunnittelija, ennakointi 1 0,83 Suunnittelija, hankevalmistelu 1 0,83 Tiedottaja 60%, osuus 25% 0,15 0,09 Suunnittelija 0,25 Toimialapäällikkö 0,17 Avustaja 0,67 YHTEENSÄ 6 6 8 6,2 TEKNINEN TUKI, ESR Ohjelmapäällikkö, rakennerahasto 15%(v.2014) 0,15 Toimialapäällikkö 0,7 YHTEENSÄ 0,15 1 0,7 E-S-ELINVOIMAINEN SAIMAAN MAAKUNTA Markkinointipäällikkö 0,25 Projektisihteeri 0 YHTEENSÄ 2 0,25 KUMPPANUUSPÖYTÄ Projektipäällikkö 1 1 E-S MAAKUNNALLISEN MARKKINOINNIN ESISELV. Projektipäällikkö 1 0,25 ENNAKOINTIASKEL Suunnittelija 1 0,25 HALLINNOLLINEN TEKNINEN TUKI, EAKR 2014-2020 Maksatustarkastaja 0,17 Ohjelmapäällikkö, rakennerahasto 0,17 YHTEENSÄ 0,33 HALLINNOLLINEN TEKN.TUKI, TUKIKELV. 2014-2020 Maksatustarkastaja 0,17 Maksatustarkastaja 0,17 Suunnittelija, ennakointi 0,17 Suunnittelija, hankevalmistelu 0,17 YHTEENSÄ 0,67 HANKKEET YHTEENSÄ 10 6,7 10 8,1 KAIKKI YHTEENSÄ 36 28,8 34 29,7 20

JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2015, alustava Lähde: VM Kuntaosasto 31.12.2013. 21

ISBN 978-952-5932-21-8 ISSN 1455-2930