Älyänkö tunteet? apukäsi tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistamiseen Itä-Suomen oppimisentuenpäivät, 8.11.2018, Kuopio Christine Välivaara, kehittämispäällikkö
Taustaa Yhä useammat lapset ja nuoret tarvitsevat apua psyykkisiin pulmiin (kouluterveyskysely, Sisukas- toiminta) Tärkeää auttaa varhain ja ennaltaehkäistä vaikeuksien kasautumista Ohjattu oma-apu on lupaava keino lasten auttamisessa
ÄLYÄ TUNTEET psyykkisen ensiavun materiaali Kehitetty Norjassa, psykologi Solfrid Raknes työryhmineen Perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan Soveltuu alakouluikäisille Kotiin, kouluun, oppilashuoltoon, lastensuojeluun, terveydenhuoltoon Norjaksi myös varhaiskasvatus- ja nuorisoversio, tulossa suomeksi MATERIAALIT
Älyä tunteet materiaalin kohderyhmät Kohderyhmä 1. Kaikki lapset ennaltaehkäisevä toiminta 2. Riskiryhmään kuuluvat lapset (esim. sijoitetut lapset, päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset) 3. Lapset, joilla todettu psyykkisiä pulmia (ahdistuneisuus, masennus ) Työskentelymuoto Ryhmätyöskentely Koululuokat Pienryhmä- tai yksilötyöskentely Yksilötyöskentely
Oma sisäinen puhe vaikuttaa lapsen kokemuksiin Varhaislapsuudesta lähtien lapselle kehittyy vuorovaikutussuhteessa: Tunne- ja itsesäätelytaitoja Taitoja käyttää sisäistä puhetta kannustavasti (tai ajatella vähemmän kannustavasti) -> lapset oppivat tunnetaitoja parhaiten leikin, vuoropuheluiden, esimerkkien ja kokemusten kautta
Kognitiivinen käyttäytymisterapia Tutkii ihmisen ajattelutapojen, tunteiden ja käyttäytymisen välisiä yhteyksiä Auttaa löytämään toimimattomat ajattelutavat, jotka saavat olon tuntumaan huolestuneelta, ahdistuneelta, surulliselta, vihaiselta tai epämukavalta Epämiellyttävien tunteiden torjuminen voi johtaa vaikeiden tilanteiden ja haasteiden välttelyyn Ajattelua on mahdollista muokata joustavammaksi
Työskentelyn osa-alueet Kognitiivinen työskentely Tunnetyöskentely Itsesäätelytaidot Toiminnan tason työskentely Kehollinen työskentely Vanhempien kanssa työskentely Psykoedukaatio Eskonen ym. (2017)
Poika uimahallissa Lyhytelokuva punaisista ja vihreistä ajatuksista: http://bit.ly/2ljvmgc
Poika uimahallissa Liikuntatunnilla hypätään uimahyppy altaaseen Pelko Jännitys Keholliset reaktiot En pysty tähän! Se on aivan liian korkealla! Se sattuu! Hukun varmasti. Toiset nauravat minulle. Olen pelkuri! Ope Luokkakaverit Ehkä minun pitäisi yrittää. Jos yritän, olen rohkea. Ehkä ope voi auttaa. Voin kertoa opelle etukäteen, että jännittää. Voin tehdä mielikuvahypyn etukäteen.
Kognitiivinen timantti Laukaiseva tekijä Ajatukset Käyttäytyminen Tunteet Kehollinen reaktio Kuva: Collins-Donnelly (2013): Anxiety Gremlin
Punaiset (kuumat) ajatukset Kaikilla on punaisia ajatuksia, niitä ei voi täysin kontrolloida Ovat haitallisia, pahentavat tilannetta ja estävät tekemästä asioita Tekevät vihaisemmaksi, surullisemmaksi tai pelokkaammaksi kuin tarvitsisi Miksi kuuntelen punaisia ajatuksiani?
Vihreät ajatukset Auttavia ja hyödyllisiä tapoja ajatella Tekevät olon turvalliseksi, iloiseksi ja itsevarmaksi Auttavat tekemään ja saavuttamaan sen, mitä haluat Toistot vahvistavat Opettele puhumaan itsellesi yhtä kannustavasti kuin ystävällesi
Tietoisuus ajatuksista Se mitä ajattelet, vaikuttaa tunteisiisi ja siihen, mitä päätät toimia Voimme näyttää ulospäin yhtä ja ajatella toista, toinen ei voi lukea ajatuksiasi Ajatusten tunnistaminen ja sanoittaminen tärkeää
Ongelman syntyä selittävä käsitteellistys Tärkeät tapahtumat ja kokemukset Ydinuskomukset Oletukset Laukaisijat Automaattiset ajatukset Tunteet Toiminta Stallard 2016
Tietoisuus tunteista On vaikea säädellä sitä, mitä ei tunnista, mille ei ole nimeä tai mistä ei ole edes havaintoja.
Tunteet tuntuvat myös kehossa Tunteiden tukahduttaminen lukkiuttaa ja voi johtaa tunteita herättävien tilanteiden välttelyyn Tule tutuksi tunteiden kanssa, niillä on sinulle tärkeitä viestejä Opettele rauhoittamaan itseäsi
Tunteiden voimakkuus vaihtelee, voimakkuutta voi oppia säätelemään
Opetellaan yhdessä!
Mihin tilanteisiin ajattelun apukättä voi hyödyntää? Jännittävän tilanteen ennakointi Kaveripulmat Motivaatiovaikeudet Vaikean elämäntilanteen/tapahtuman läpikäynti Mielialaongelmat, alakuloisuus Kielteinen minäkuva Ahdistuneisuus, liika murehtiminen
Ajattelu apukäsi vaihe vaiheelta 1. Mitä tapahtuu? 2. Tunteet 3. Punaiset ajatukset 4. Vihreät ajatukset 5. Mitä voin tehdä? 6. Kuka voi auttaa minua?
1. Mitä tapahtuu? Valitaan yksi tilanne/tapahtuma tiettynä aikana ja tietyssä paikassa Lähimenneisyys/-tulevaisuus Esim: Pidän esityksen yksin englanniksi koko luokan edessä ensi perjantaina. Tapahtumien neutraali kuvaus (ei tulkintoja!)
2. Tunteet Pohjana lapsen taito tunnistaa ja nimetä tunteitaan! Tunteiden voimakkuuden eron pohtiminen (iloinen-tosi iloinensuperiloinen tai asteikko 1-10) -> tunteiden sietäminen -> tunteiden vivahteet -> erilaiset toimintatavat (esim. vihaisuus) -> muutoksen mittaaminen ja tavoitteiden asettaminen Myös keholliset reaktiot mukaan
3. Punaiset ajatukset Normalisoi, kaikilla on joskus punaisia ajatuksia ja useimmiten niiden löytäminen on vaikeaa ja ääneen sanominen noloa Omat esimerkit, nimettömästi toiset lapset Kannusta, anna hyvää palautetta, kun lapsi alkaa löytää Vinkkejä: Käykää tapahtuma läpi yksityiskohtaisesti eri aistimustenkautta Tunteiden muistelu punaisten ajatusten ankkurina Voivat olla kuvia tai filminpätkää Piirtäminen, sarjakuva, sadut Apukysymykset: Mikä on kamalinta, mitä voisi tapahtua? Mitä joku muu voisi ajatella vastaavassa tilanteessa?
4. Vihreät ajatukset Parasta, jos lapsi itse keksii! Jos lapsella vielä kielteinen tunnetila päällä, pyrkikää muuttamaan tunnetilaa myönteisemmäksi Roolileikki nukeilla, punaisten ja vihreiden vuoropuhelu Apukysymyksiä: Mitä hän sanoisi muille vastaavassa tilanteessa oleville? Miten lapsi toimii tilanteissa, joissa onnistuu? Kuinka hän niissä haastaa ja toisaalta tukee itseään? Miten tilanteessa olisi hyvä ajatella? Mitä hyvä ystävä/äiti tai isä/muu positiivinen roolimalli sanoisi? Ajatuksiin uskominen on tapojen muuttamista!
Ehdotuksia vihreistä ajatuksista Voin ajatella tätä myöhemmin. Tämän asian murehtiminen ei auta. Keksin jotain mukavaa sen sijaan että istuisin murehtimassa. Onko tämä oikea ongelma vai uskomus?
5. Mitä voin tehdä? Tavoitteiden pilkkominen pienempiin osiin. Altistaminen asteittain hankalalle tilanteelle. Toistot ja aktiivinen harjoittelu Aikuisten kannustus Tunnekokemuksen muuttumisen seuraaminen 0 1 2 3 4 5
Positiiviset tunnetilat lisäävät selviytyvyyttä!
6. Kuka voi auttaa minua? Keskustelu toisten ihmisten merkityksestä Lapsen sosiaalisen verkoston kartoittaminen Luovuus auttajien keksimisessä, ei tarvita fyysistä läsnäoloa arjessa Oma rooli?
Älyä tunteet ryhmä päiväkodissa Tapaamisten rakenne (45 ): 1. Virittäytyminen, tunnesäätila 2. Työskentely Kuvat ja opetuskeskustelu Satu ja animaatio Toiminta 3. Loppurentoutus, mindfulnessharjoitus Tapaamisten teemat: 1. Vihreät ja punaiset ajatukset 2. Tunteet ja keho 3. Ilo 4. Viha + hallintakeinot 5. Pelko + uudet näkökulmat 6. Suru + selviytymiskeinot 7. Ylpeys + itsetunnon vahvistaminen 8. Kärsivällisyys + odottaminen
Älyä tunteet ryhmä alakoulussa Tapaamisten rakenne, 45 1. Virittäytyminen 2. Työskentely Teemasta keskustelu kuvakirjan avulla Aiheeseen liittyvä filmi Toiminta (leikki, piirtäminen, askartelu) Kotitehtävä 3. Mindfulness- rentoutus Tapaamisten teemat 1. Tunteet Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen 2. Ajatukset Vihreä ja punainen ajatus Kannustava ajattelu 3. Toiminta Mitä voin tehdä? Keinoja rauhoittumiseen Mieluisat tekemiset 4. Kuka voi auttaa? Sosiaalisen verkoston kartoittaminen Kuka lohduttaa? Kuka iloitsee onnistumisistani?
Oheislukemistoa Paul Stallard (2005) Ajattelemalla iloa: kognitiivista käyttäytymisterapiaa lapsille ja nuorille. Työntekijän opas ja työkirja. Hogrefe. Helsinki. Eskonen,Levander, Roine (2017) Ahdistus aisoihin. Lasten ahdistuneisuuden fokusoitu kognitiivinen hoito. Pesäpuu ry, LUPAUS LAPSELLE välineet: verkkokauppa.pesapuu.fi Koulutukset: www.pesapuu.fi/ tapahtumakalenteri FB: Älyä tunteet ja Pesäpuu ry
Kiitos mielenkiinnosta! Koulutukset ja materiaalit verkkokauppa.pesapuu.fi Apukäteen liittyvät lyhytelokuvat: Youtube: Pesäpuu ry
Lisätietoja: christine.valivaara@pesapuu.fi www.pesapuu.fi