Kaavojen vaikutukset metsänomistajan oikeusturvaan 14.10.2016, Seinäjoki Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi
Metsien kaavoituksesta Kaavoitus saattaa vaikuttaa merkittävästi maanomistajan oikeuksiin käyttää maataan jokaisen tulee seurata sekä alue- että kuntatason kaavoitusta tarkasti kunnan tulee erityisesti kuulla maanomistajia silloin kun kaavoitetaan yksityisomistuksessa olevia alueita Metsien käytön kannalta merkittäviä ovat yleensä yhden kunnan alueelle tehtävät yleiskaavat Mitä lähempänä taajamaa toimitaan, sitä varmemmin joku kaava vaikuttaa metsien käyttöön ja kaavan tavoitteet joudutaan ottamaan huomioon metsätalouden toimenpiteissä Periaatteessa kaavoituksen metsänomistajalle aiheuttamat menetykset pitäisi korvata mutta käytännössä kaavoista yleensä puuttuu arvio näistä menetyksistä. Yleinen tulkinta kunnissa on, että korvausvelvollisuutta ei synny, koska alue säilyy metsätalouskäytössä. Lait, kaavamerkinnät ja määräykset ovat myös usein tulkinnanvaraisia ja samaa asiaa tulkitaan kunnittain eri tavalla. Esimerkiksi milloin toimenpiteen vaikutus on niin vähäinen, ettei maisematyölupaa tarvita?
Onko kaava juridinen asiakirja vai toiveiden tynnyri? Moni yleiskaava on strateginen suunnitelma, tärkeä informaation lähde, jolla on oikeusvaikutuksia Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon maiseman sekä luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys (MU- ja MY-merkinnät) Kaavamerkintöjä tehdään sellaisiin luonnonolosuhteisiin, jotka muuttuvat jatkuvasti. Kiinteät kaavamerkinnät eivät kuitenkaan sovi dynaamiseen luontoon (luo-merkinnät) Virkistysalueiden kaavoittamiseen liittyy helposti se riski, että kaavamääräyksillä rajoitetaan metsätaloustoimia ja toisaalta ei esitetä mitään vastuutahoa, joka huolehtisi siitä, että alueet todella toimivat siinä tarkoituksessa, mitä on kaavassa ajateltu Maisematyölupaa on käytetty luonto- ja virkistysarvojen suojeluun, vaikka laki ei siihen taivu Eduskunnan perustuslakivaliokunta näki ongelmia yleiskaavoihin sisällytettävien pitkien kieltojen ja rajoitusten vaikutuksesta omaisuuden suojaan (PeVL 38/1998 vp)
Onko kaavoitus hyvä vai paha? Maankäyttö- ja rakennuslain voimassaolon aikana kaavoitus on saanut tarpeettoman negatiivisen leiman Kaavoituksella pitäisi olla elinvoimaa, hyvää elinympäristöä, kasvua ja kehittämistä tuovia positiivisia vaikutuksia Negatiivinen suhtautuminen on osaltaan johtunut siitä, että kuntalaisia ei ole saatu osallistumaan prosesseihin riittävästi ja toisaalta, kuntalaiset ovat kokeneet, että heidän perustuslaillisia oikeuksiaan on riistetty kaavoituksen myötä Onnistunut vuorovaikutus on taitolaji Avoimuus tuo hyväksyttävyyttä hankkeille Kuntien tulee ymmärtää vuorovaikutuksen tuomat hyödyt Maanomistajan tulee ymmärtää, ettei vuorovaikutus tarkoita sitä, että oma mielipide toteutuu 100% Parhaimmillaan tavoitetila hyväksytään ja keinot siihen pääsemiseksi sovitaan yhdessä
Perustuslailliset oikeudet PERUSTUSLAIN SUOJA 106 Perustuslain etusija: Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. 9 Liikkumisvapaus Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa 15 Omaisuuden suoja Jokaisen omaisuus on turvattu 20 Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudes ta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille 22 Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Muutos maankäyttö- ja rakennusasetukseen 1.3.2016 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.
Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.3.2017 LUONNOS 128 Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; 23) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä 34) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Onko korvausvelvollisuus syntynyt? Lunastuslaki 98 (1.9.2011) Milloin kiinteää omaisuutta koskeva lunastus- tai korvausvelvollisuus ratkaistaan tämän lain mukaisessa toimituksessa, sovelletaan lunastus- tai korvausvelvolliseen hakijan velvollisuuksia koskevia 81 ja 82 :n säännöksiä siinäkin tapauksessa, ettei toimituksessa lunastusvelvollisuutta tai korvausta määrätä. Kustannukset on kuitenkin määrättävä osaksi tai kokonaan lunastus- tai korvausvaatimuksen esittäjän maksettavaksi, jos vaatimus on tehty ilmeisen aiheettomasti. Jos omistaja luopuu lunastuksesta, hänen on korvattava lunastusvelvolliselle tälle aiheutuneet kustannukset.
Muutokset kunnissa Ymmärretään, että kaavasuojelun aika on ohi! Kaavoituksen rinnalle otetaan käyttöön sopimusmalleja, joilla varmistetaan yksityisen maanomistajan omaisuuden suoja sekä järjestetään alueiden kehittäminen ja ylläpito Käydään arvokeskustelua muun muassa virkistysalueiden järjestämisestä Maisematyölupaan liittyvät vähäiset toimenpiteet määritellään Määritelmiä on annettu kunnan eri lautakuntien ratkaisuina sekä rakennusjärjestyksessä Käydään vuoropuhelua metsäalan toimijoiden kanssa Ymmärretään, että ekologiset käytävät ja viheryhteystarpeet tarkoittavat metsäisessä Suomessa sitä, että vältetään maankäytön muutos metsätaloudesta muihin maankäyttömuotoihin ja säilytetään alueiden metsäinen luonne Avo- ja päätehakkuut kuuluvat metsätalouteen eikä niitä ole syytä rajoittaa Kestävä metsänhoito on myös ilmastoteko Otetaan MRL:n uudistukset aktiiviseen käyttöön maankäytön suunnittelussa Mietitään, miten olemassa olevien yleiskaavojen ja niissä olevien merkintöjen kanssa pärjätään jatkossa
Metsänomistajan muistilista kaavoitukseen 1. Seuraa kaavoitusprosesseja aktiivisesti ja ole itse aktiivinen 2. Kaavaprosessin käynnistysvaihe on oleellinen vaihe, siinä ratkaistaan kaavan tarkoitus ja kaava-alueen rajaus 3. Mikäli metsätalousalueita aiotaan sisällyttää kaavaan, vaadi kaavoittajaa selvittämään kaavan vaikutukset metsätalouden toimivan kilpailun kehittymiselle (MRA 1) 4. Selvitä kaavamerkintöjen vaikutus itsellesi (Lukessa valmisteilla laskentamalli) 5. Mikäli vahvistettu kaava asettaa rajoitteita metsätalouden harjoittamiselle, hae korvauksia kaavan aiheuttamista menetyksistä maanmittauslaitoksesta, se on sinulle maksutonta. Korvauksen hakemiseksi tarvitset päätöksen, josta näkyy toiminnan estyminen