Kaavanro TIILITEHTAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 20.3.2018 päivättyyn kaavaehdotukseen PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus 129/10/02/03/2016
2 PAIMION KAUPUNKI TIIILITEHTAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko... 5 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus... 5 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 8 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 12 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 14 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.2.1 Osalliset... 14 4.2.2 Vireille tulo... 15 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 15 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 15 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 18 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 19 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 19 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet... 21 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet... 21 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset... 21
3 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 5.1 Kaavan rakenne... 21 5.1.1 Mitoitus... 21 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 5.1.3 Aluevaraukset... 22 5.2 Kaavan vaikutukset... 23 5.2.1 Rakennettu ympäristö... 23 5.2.2 Tekninen huolto... 23 5.2.3 Liikenne... 23 5.2.4 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 23 5.2.5 Viheralueet... 23 5.2.6 Luonnonympäristö... 23 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 23 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 23 5.5 Nimistö... 23 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 24 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta... 24
4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 20.3.2018 päivättyä asemakaavaa. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Kaava-alueen määrittely Tiilitehtaan asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava koskee viher-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavan muutos koskee osakortteleita 46 ja 47, korttelia 51 sekä viher-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu osakortteleita 46 ja 47, kortteli 51 sekä viher-, katu- ja vesialuetta. Kaavan laatija Paimion kaupunki Tekninen ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Juha Suominen, kaavoituspäällikkö (YKS 451) Diaarin:o 129/10/02/03/2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.10.2016, 8.8.2017, 21.3.2018 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoitus lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 18.11.2016 Kaavan käsittely Ympäristölautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 23.8.2017 Ympäristölautakunta..2018 Kaupunginhallitus..2018 Hyväksyminen Ympäristölautakunta..2018 Kaupunginhallitus..2018 Kaupunginvaltuusto..2018 Asemakaava on tullut voimaan..2018
5 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko Suunnittelualue sijaitsee Paimion ydinkeskustassa, junaradan ja Vähäjoen välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 17,9 ha. 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään nimeä Tiilitehdas, koska kaavaalueella on toiminut 1910 1960 luvulla tiilitehdas. Kaavan laatimisen tavoitteena on suunnittelualue pientaloalueeksi. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot Liite 5. Luontoselvitys Liite 6. Melu- ja tärinäselvitys Liite 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunki osti vuonna 2014 perikunnalta laajat maa-alueet, joista suurin osa oli asemakaavoitettu pientaloasumiseen sekä virkistysalueeksi. Kaavoittamaton alue sijoittuu Tiilitehtaantien ja Vähäjoen väliin suhteellisen kapeana ja rakentamiseen sopimattomana kaistaleena. Kaavan laatimisen päätavoitteena on tarkistaa voimassa olevassa kaavassa osoitettuja asuinrakentamiseen tarkoitettuja kortteleita sekä tutkia alueen hyödyntämistä ulkoiluun. Suunnittelutyö tehdään kaupungin omana työnä. Ympäristölautakunta esitti 1.11.2016 ( 129) kokouksessaan että kaupunginhallitus laittaisi vireille asemakaavamuutoksen laatimisen. Kaupunginhallitus päätti 9.11.2016 ( 290) asemakaavamuutoksen aloittamisesta ja kuuluttaa vireille tulon. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 18.11.2016, samaan aikaan myös hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville. Ympäristölautakunta esitti 22.8.2017 kokouksessaan, että kaupunginhallitus asettaisi kaavaluonnoksen valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville. Kaupunginhallitus päätti
6 kokouksessaan 23.8. 2017 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää viranomaisilta lausunnot. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 1.9. 2.10.2017 välisen ajan (MRL 62 ja MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta saatiin 5 lausuntoa. Lausunnot ja vastineet on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Ympäristölautakunta esitti kokouksessaan..2018, että kaupunginhallitus asettaisi kaavamuutoksen julkisesti nähtäville. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan..2018 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ja pyytää viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä...2018 välisen ajan (MRL 65 ja MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta saatiin x lausuntoa ja x muistutusta. Lausunnot, vastineet on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..20. Asemakaava on tullut voimaan..20. 2.2 Asemakaava Suunnitelmassa alueelle tarkistetaan Vistan osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö. Alueelle liikennöinti tapahtuu Vähäjoentien tai Tiilitehtaantien kautta. Tiilitehtaantieltä on osoitettu Tiilikuja niminen katu, josta on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Vähäjoentielle. Tiilikujalta on osoitettu Muottikuja niminen katu. Osakorttelin 46 pinta-ala on 1,07 ha ja rakennusoikeus on 2 050 k-m² (tonttitehokkuus e=0.19). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelialueelle on määritetty alin painovoimainen viemäröintitaso. Osakorttelin 47 pinta-ala on 0,83 ha ja rakennusoikeus on 1 660 k-m² (tonttitehokkuus e=0.20). Korttelialue on osoitettu asuinpientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelin 49 pinta-ala on 0,70 ha ja rakennusoikeus on 1 325 k-m² (tonttitehokkuus e=0.19). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on yksi ja puoli (Iu½). Korttelialueelle on määritetty alin painovoimainen viemäröintitaso. Korttelin 50 pinta-ala on 0,50 ha ja rakennusoikeus on 1 000 k-m² (tonttitehokkuus e=0.20). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelin 50 tonteille 2-4 on annettu ääneneristävyysvaatimus. Korttelin 51 tonttien 1 ja 2 pinta-ala on 0,26 ha ja rakennusoikeus on 500 k-m² (tonttitehokkuus e=0.19). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on puolikas kellari ja yksi (½kI). Korttelialueelle on määritetty alin painovoimainen viemäröintitaso. Korttelin 51 tonttien 3, 4, 5 ja 6 pinta-ala on 0,81 ha ja rakennusoikeus on 1 100 k-m² (tonttitehokkuus e=0.14). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on yksi ja puoli (Iu½). Korttelin 51 tonteille 3-6 on annettu ääneneristävyysvaatimus.
7 Korttelin 51 tonttien 7, 8 ja 9 pinta-ala on 0,49 ha ja rakennusoikeus on 900 k-m² (tonttitehokkuus e=0.18). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelin 51 tonteille 7-9 on annettu ääneneristävyysvaatimus. Korttelin 52 pinta-ala on 0,33 ha ja rakennusoikeus on 650 k-m² (tonttitehokkuus e=0.20). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelialueelle on annettu ääneneristävyysvaatimus. Lähivirkistysalueen pinta-ala on 10,67 ha, rakennusoikeutta on osoitettu 50 k-m² (koirapuisto) ja suurin sallittu kerrosluku on yksi (I). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Paimion kaupunki ja Paimion Vesihuolto Oy, yhteistyössä rakentavat katualueet ja kunnallistekniikan. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan pohjoisosassa, junaradan ja Vähäjoen välissä. Suunnittelualue on rakentumaton. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue rajoittuu Vähäjoen muodostamaan laaksoon. Saviteollisuuden loputtua 1960 luvulla, luonnonympäristö on itselleen uudelleen kasvanutta. Suunnittelualueelta on näkymiä pohjoisen suunnassa olevaan Oinilan asuntoalueelle sekä koilliseen Spurilan kartanon alueelle ja idässä olevaan Hanhijoen asuntoalueelle. Alue on ollut 1960 luvulla suurimmaksi osaksi niittyä, mutta ajan myötä alueelle on tullut pääosin lehtipuita. Alueelta laadittiin kesällä 2017 luontoselvitys luontoarvojen kartoittamiseksi. Suunnittelualueelta löydettiin kaksi metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä, jotka on myös kaavakarttaan merkitty. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella ja Vähäjoen pohjoispuolella on asutusta. Alueen ympäristöhäiriöitä pääsääntöisesti aiheuttaa raideliikenne. Vesihuoltoverkostot sekä sähkö- ja televerkot kulkevat suunnittelualueen reunalla. Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot ja Liite 6. Melu- ja tärinäselvitys
8 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Paimion kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.12.2017-26.1.2018 välisenä aikana. Suunnittelualueelle ei esitetty muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan, vaan on osoitettu edelleen taajamatoimintojen alueena (A). Kuva 2. Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, ei mittakaavassa. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti 7.12.2015 luonnonarvojen- ja varojen vaihemaakuntakaavatyön laadinnan. Vaihemaakuntakaavan käynnistämisen tarve liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 30.4.2016. Kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 26.3. 27.4.2018 välisenä aikana. Valmisteluvaiheen kuulemisen tavoitteena on saada eri sidosryhmiltä palaute siitä, onko kaavatyölle asetetut tavoitteet huomioitu ja tuotu riittävällä tavalla esille kaava-aineistoissa ja siihen liittyvissä selvityksissä siten, että kaavalle asetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Valmisteluaineistoon voi tutustua Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla http://www.varsinaissuomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-jakaavoitus/maakuntakaava/luonnonarvojen-ja-varojen-vaihemaakuntakaava Kuva 3. Liitekarttoja valmisteluvaiheen aineistosta, ei mittakaavassa.
9 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vistan osayleiskaavan muutos, joka on Turun hallintooikeuden päätöksellä 2.4.2014 vahvistunut. Kuva 4. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Yleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:
10 Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa suuremmaksi osaksi Vähäjoen rakennuskaava vuodelta 1992. Kuva 5. Ote Vähäjoen rakennuskaavasta. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Asemakaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:
11 Rautatien (LR) osalta on voimassa Ala-Vistan rakennuskaava vuodelta 1973. Kuva 6. Ote Ala-Vistan rakennuskaavasta. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä.
12 Asemakaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Rakennusjärjestys Paimion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.6.2011. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavoituksen pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Suunnittelualueelle on syksyn ja talven 2017 aikana laadittu melu- ja tärinäselvitys. Selvityksen tarkoitus on laskennallisesti selvittää Paimion rautatieaseman pohjoispuolella sijaitsevan Tiilitehtaantien asemakaava-alueelle vaikuttava rautatiemelu sekä alueen herkkyys rautatieliikenteen aiheuttamalle tärinälle ja runkomelulle. Osalle korttelialueista on annettu ääneneristysvaatimuksia, lisäksi osassa korttelialueen tonteille rakentamisessa on huomioitava tärinäalueelle sijoittuminen. Raportti on selostuksen liitteenä. Liite 6. Melu- ja tärinäselvitys Lisäksi suunnittelualueelta on laadittu energiaselvitys, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma sekä rakennettavuusselvitys. Edellä mainitut eivät ole selostuksen liitteenä. Paimion kaupungin energiaselvitys Selvitys on laadittu Paimion kaupungin toimeksi annosta vuonna 2015. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa aineistoa joka tukisi Paimion aseman alueen kaavoittamista ja samalla myös vaikuttaisi tulevaan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen ja omavaraisuuteen sekä energiantuotannosta ja kulutuksesta syntyviin kasvihuonepäästöihin. Selvityksessä vertailtiin kaukolämmön, bioenergian, maalämmön, pientuulivoiman ja aurinkoenergian käyttö-potentiaaleja. Suunnittelualueella voidaan hyödyntää kaikkia, paitsi pientuulivoimaa hyvällä hyötysuhteella. Kuva 7. Tiilitehtaan alueen auringonsäteilyn potentiaali, ei mittakaavassa.
13 Maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Selvitys on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuonna 2008. Paimion Vähäjoella tehdyn yleissuunnittelun tarkoituksena on kohentaa luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämistoimia sellaisille kohteille, joiden hoidolla on merkitystä. Yleissuunnitelmassa kuvatut kohteet on tarkoitettu esimerkeiksi, joten myös muita kuin suunnitelmassa mainittuja kohteita on mahdollista hakea tuen piiriin. Suunnitelma ei sen sijaan velvoita hoitamaan suunnitelmassa mainittuja kohteita tai hakemaan hoitoon tukea. Kuva 8. Ote Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmasta, ei mittakaavassa. Paimion Vähäjoen valintaan suunnittelukohteeksi vaikutti ennen kaikkea sen sijainti Saaristomeren ravinnekuormituksen kannalta keskeisen Paimionjoen vesistöalueella. Vähäjoen rakennuskaava-alueen rakennettavuusselvitys Rakennettavuusselvitys on laadittu Paimion kaupungin toimeksi annosta vuonna 1988. Selvitys on laadittu aikoinaan voimassa olevan Vähäjoen rakennuskaavan suunnittelua varten. Suunnittelualueelle tehtiin 14 painokairausta sekä siipikairausta kolmessa poikkileikkauksessa. Painokairauspisteissä 1-6 kairaukset lopetettiin kovaa pohjaa tavoittamatta 13,6-19,4 metrin syvyyteen. Pisteissä 7-14 kairaukset lopetettiin kiveen tai kallioon 10,2 15,8 metrin syvyyteen. Painokairausten perusteella maaperä on pehmeää savea. Siipikairalla mitatut leikkauslujuudet vaihtelivat 20 40 kn/m² välillä. Kuivakuorikerroksessa leikkauslujuudet olivat jonkin verran korkeampia. Tutkimusten perusteella alue soveltuu pientalojen rakentamiseen, mikäli rakennukset perustetaan paaluille. Rakentamisessa on otettava huomioon luiskan vakavuus Vähäjoen rantaalueella. Vakavuustarkastelussa on leikkauslujuuden arvona käytetty 25 35 kn/m² sekä maan tilavuuspainona 18 kn/m². Tutkimuspiirroksessa on osoitettu alue joka tulisi jättää rakentamatta. Alueen kunnallistekniikka on rakennettava siten, että Vähäjoen rantapenkereellä ei rikota savikerroksen pinnassa olevaa kuivakuorikerrosta. Piirroksessa on esitetty alueen vesihuoltosuunnitelma sekä alimmat viemäröintitasot.
14 Kuva 9. Vähäjoen rakennettavuusselvityksen kartta, ei mittakaavassa. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tiilitehtaan asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella lisätään kaupungin omakotitalon tonttitarjontaa ja vielä ydinkeskustassa. Suurin osa alueesta tullaan osoittamaan lähivirkistyskäyttöön, joten alueen suunnittelua tullaan jatkamaan vielä kaavatyön jälkeenkin. Asemakaavamuutos on käynnistetty kaupungin toimesta syksyllä 2016. Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta 9.11.2016. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueen kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset Paimion kaupungin ao. hallintoelimet Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Caruna Oy
15 4.2.2 Vireille tulo Vireille tulosta on ollut ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 18.11.2016. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on asetettu nähtäville 18.11.2016. Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos, mielipiteet Kaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 1.9. 2.10.2017 välisenä aikana. Esitetyt mielipiteet ja vastineet kohdassa 4.5.1. Yleisötilaisuus Kaavaluonnoksesta saaduista palautteista ja alustavista vastineista pidettiin yleisötilaisuus 19.3.2018. Asemakaavaehdotus, muistutukset Kaavaehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä. -..2018 välisenä aikana. Esitetyt muistutukset ja vastineet kohdassa 4.5.1. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu Kaavasta on viranomaisten kanssa neuvoteltu..2018. Viranomaisten antamat lausunnot Osallistumis- ja arviontisuunnitelma Caruna, 9.12.2016 Kaavoituksen myötä sähkön käyttö alueella tulee kasvamaan ja alueella tarvitaan uusia kaapelointeja sekä puistomuuntamoita. Näihin voidaan ottaa tarkemmin kantaa kaavan käyttötarkoituksen tarkentuessa. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta.
16 Liikennevirasto, 14.12.2016 Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asuinmukavuuteen. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää tai - määräystä. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Suunnittelualueelta on laadittu 1980-luvun lopulla rakennettavuusselvitys, eikä sen jälkeen alueelle ole tehty mitään toimenpiteitä. Kaavaluonnoksessa esitetään lähimpiin kortteleihin rakenteiden ääneneristävyysvaatimuksia. Kaavaluonnos Varsinais-Suomen liitto, 20.11.2017 Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päätti kokouksessaan 20.11.2017 ettei lausuntopyyntö anna aihetta lausunnon antamiseen, koska liitolla ei ole siitä huomautettavaa, eikä se ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta. Varsinais-Suomen maakuntamuseo, 12.9.2017 Kaavan tavoitteena on lisätä omakotitarjontaa kaupungin keskustassa. Alue on tällä hetkellä rakentamaton. Vuosina 1910-1960 alueella on sijainnut tiilitehdas. Varsinais-Suomen maakuntamuseolla ei ole omalta toimialaltaan kaavamuutoksesta huomautettavaa. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos, 14.9.2017 Kaava-alueella on huomioita pelastuslaitoksen sammutusvesitarpeet (sammutusvesiasemat). Kaavamääräyksissä sallitaan rakentaminen kahden metrin päähän naapurin rajasta. Naapurirakennukset voivat olla tähän viitaten neljän metrin etäisyydellä, jonka johdosta naapurusten välillä palon leviämistä on rajoitettava rakenteellisin tai muulla tavoin.
17 Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Suunnittelualueelle laaditaan kaavan hyväksymisen jälkeen kunnallistekniikan suunnitelma, jossa myös sammutusvesitarpeet huomioidaan. Rakennuksien osastoinnit tai muut palon leviämistä rajoittavat toimet määrätään rakennuslupia haettaessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, 3.10.2017 ELY-keskus ilmoitti, ettei anna muutosluonnoksesta lausuntoa. Alueelta on laadittu mm. rakennettavuusselvitys ja luontoselvitys. ELY:n luonnonsuojeluyksiköltä ei ole huomautuksia. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta. Tekninen lautakunta, 28.9.2017 Tekninen lautakunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Paimion kaupungin tekniset- ja ympäristöpalvelut toimialan laatimasta Tiilitehtaan asemakaavan muutosluonnoksesta. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta. Liikennevirasto, 14.12.2016 (OAS) ja 6.9.2017 Liikennevirasto ei anna uutta lausuntoa, vaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettu lausunto on edelleen pätevä. Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asuinmukavuuteen. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää tai - määräystä. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Suunnittelualueelta on laadittu 1980-luvun lopulla rakennettavuusselvitys, eikä sen jälkeen alueelle ole tehty mitään toimenpiteitä. Kaavaluonnoksessa esitettiin raideliikenteen liittyen lähimpiin kortteleihin rakenteiden ääneneristävyysvaatimuksia. Suunnittelualueelta laadittiin syksyn ja talven 2017 aikana melu- ja tärinäselvitys Liikenneviraston esittämillä vaatimuksilla.
18 Kaavaehdotuksessa tullaan osoittamaan tärinänvaatimustoimenpiteet sekä tarkistamaan ääneneristävyysvaatimuksia. Kaavaehdotus Lausunnonantaja, pvm Lausunto. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnon vaikutus kaavaan. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan 1.4.2018. Päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 30.9.2018 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. Päätöksen voimaan tullessa valmisteltavana oleva muu päätös tai toimenpide voidaan päätöksen estämättä tehdä 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, joista tätä asemakaavaa koskettaa kohdat 1, 3, 4 ja 5: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen; Kaavaratkaisulla kehitetään Paimion ydinkeskustan aluetta Vistan osayleiskaavan mukaisesti tiivistämällä olevaa aluerakennetta kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella. Suunnittelualueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka toteutuessaan mahdollistaa Paimiossa uuden yhteyden Vistan ja Hanhijoen välille Vähäjoen rantoja mukaillen. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset alueella ovat erinomaiset. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö; Kaavaratkaisu eheyttää yhdyskuntarakennetta ja kohentaa elinympäristön laatua: hoitamaton ja jäsentymätön alue, joka on suurelta osin vailla käyttöä, muuttuu viihtyisäksi asuinalueeksi. Pienemmässä mittakaavassa elinympäristön laadun takaavat huolellinen rakennussuunnittelu sekä kaavamääräyksissä asetetut vaatimukset niin rakennusten kuin piha-alueidenkin toteutukselle. Suunnittelualueen turvallisuutta lisää asuinalueiden sijainnit päättyvien katujen varsilla. Tiilitehtaantien katualueelle jätetty riittävä leveys jalkakäytävän tai kevyen liikenteen väylän rakentamista varten. Tiilitehtaantietä ja Vähäjoentietä yhdistää kevyen liikenteen väylä.
19 Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Suunnittelun alkuvaiheessa alueelta laadittiin luontoselvitys. Alueelta löydettiin kaksi metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä ja ne ovat kaavakarttaan merkitty luo alueena. Vähäjoki rantoineen muodostaa arvokkaan luontokohteen. Alueellista kulttuuria on nähtävissä vanhan myllyn ja tiilitehtaan rakennusrungon muodossa. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Paimion kaupunki laaditutti 2015 energiaselvityksen jossa tutkittiin eri energiamuotojen hyödyntämisiä. Selvityksessä vertailtiin kaukolämmön, bioenergian, maalämmön, pientuulivoiman ja aurinkoenergian käyttö-potentiaaleja. Suunnittelualueella voidaan hyödyntää kaikkia, paitsi pientuulivoimaa hyvällä hyötysuhteella 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksessa suunnittelualueelle haluttiin edelleen osoittaa pientaloasumista, joten ratkaistavaksi jäi miten alueelle tuleva liikennöinti olisi järkevää osoittaa. Kuva 10. Yksi vaihtoehto tonttien sijoitteluista ja liikennejärjestelyistä. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisussa korttelialueet osoitettiin suurin piirtein samana kuin voimassa olevassa kaavassa, koska alueen rakennettavuus oli rajallista. Rakennettavuusselvityksessä todettua rakentamiseen soveltavaa aluetta ei ole ylitetty.
20 Osalle tonteille on annettu rakennuksen harjansuuntaa osoittavat merkinnät, jolla halutaan ohjata rakentamista ja tonttien istutuksia määräävät merkinnät. Lisäksi osassa tonteista on alin painovoimainen viemäröitävä taso määritelmä, johtuen alueen pinnan muodoista Kuva 11. Mallinnuskuva pohjoisen suunnalta, Spurilantieltä. Kuva 12. Mallinnuskuva lännen suunnasta. Kuva 13. Mallinnuskuva Apilatien kerrostaloilta katsottuna
21 Kuva 15. Mallinnuskuva pohjoisen suunnasta. 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet Ei tullut mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue käsittää yhden asuinpientalojen korttelialueen, kuusi erillispientalojen korttelialuetta, lähivirkistysaluetta, vesialuetta sekä katualuetta. Suunnittelualueelle liikennöinti tapahtuu Vähäjoentieltä tai Tiilitehtaantieltä, josta lähtee Tiilikuja ja Muottikuja. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 17,90 hehtaaria ja alueen rakennusoikeus on 9 335 k-m². AP -alue: Kaavalla poistuu korttelialuetta 7 100 m² ja rakennusoikeutta 2 153 k-m². Kaavaalueelle jää korttelialuetta 8 300 m² ja rakennusoikeutta 1 660 k-m². AO alue: Kaavalla muodostuu uutta korttelialuetta 41 800 m² ja rakennusoikeutta 7 625 k- m². VL -alue: W -alue: Katu-alue: Klv: Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 4,2 ha, yhteensä aluetta on 10,68 ha. Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 0,33 ha, yhteensä aluetta on 0,85 ha. Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 0,67 ha, aluetta yhteensä 1,26 ha. Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 0,1 ha.
22 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisussa on pyritty ottamaan huomioon kaupunkiympäristön ja maiseman erityispiirteitä kuten kohdassa 4.5. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet on kuvattu. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu liikenteen aiheuttamia häiriöitä. Kaavassa on otettu kantaa liikennemelun aiheuttamiin häiriöihin kaavamerkinnöin ja määräyksin. Suunnittelualueelta on laadittu keväällä 2017 luontoselvitys ja kaavakarttaan on merkitty kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta. Alueelta on laadittu 1980 luvun lopulla rakennettavuusselvitys, jota on hyödynnetty kaavanlaadinnassa. Alueella mikään rakentamis- tai täyttämistoimenpide ei saa aiheuttaa maaperänsortumisriskiä. 5.1.3 Aluevaraukset Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi (1) asuinpientalojen korttelialue. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0,20) ja kerrosten enimmäismäärä on kaksi (II). AO Erillispientalojen korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu viisi (5) erillispientalojen korttelialuetta. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä (200-300 k-m²) ja kerrosten enimmäismäärä on puolikkaasta kellarista ja yhdestä kerroksesta kahteen kerrokseen (½kI - II). Korttelialueella on puustoisena säilytettävä / istutettava alueen osa, jossa alueen puustoa tulee säilyttää tai korvata uusintaistutuksilla. Osalle korttelialueista on annettu ääneneristysvaatimuksia, lisäksi osassa korttelialueen tonteissa on huomioitava rakentamisessa tärinäalueelle sijoittuminen. Muut alueet VL Lähivirkistysalue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi (1) lähivirkistysalue. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä (50 k-m²) nykyisen koirapuiston alueelle ja kerrosten enimmäismäärä on yksi (I). Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti Vähäjoen varteen. Katualueet Itä-länsisuuntaisina kulkevat Vähäjoentie ja Tiilitehtaantie. Tiilitehtaantieltä on osoitettu Tiilikuja ja Muottikuja nimiset kadut. Tiilitehtaantien päästä etelän suuntaan on osoitettu kevyen liikenteen väylä, jossa tonteille ajo on sallittu. Tiilikujan ja Vähäjoentien välille on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Kaavassa valaisimet ja kaapelit osoitetaan kuuluvaksi kaduille sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle.
23 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos tulee vaikuttamaan lähialueen rakennettuun ympäristöön. Lähialue mukaan lukien alueella tulee lisääntymään pientaloasutus. Rakennusten sijoittamisista koskevilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä luodaan uusi laadukas asuntoalue. 5.2.2 Tekninen huolto Suunnittelualue on rakentamaton, mutta alueen tarvitsema infra on jo suunnittelualueen reunalla. 5.2.3 Liikenne Liikenne tulee rakentamisen myötä lisääntymään Vähäjoentiellä ja Tiilitehtaantiellä sekä myös Vistantiellä. 5.2.4 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavalla on vaikutusta alueen lähialueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueen rakentaminen muuttaa alueen ympäristöä kaupunkimaisemmaksi ja helpommin saavutettavaksi. Ulkoilureitin toteutuminen parantaisi entisestään alueen virkistyskäyttöä. Kaava-alue on lähellä kaupunkikeskustaa, jossa keskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa. 5.2.5 Viheralueet Kaavassa on osoitettu yksi laaja lähivirkistysalue. Lähivirkistysalueelle on osoitettu kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, ohjeellisia ulkoilureittejä, ajo yhteys pieneläinhautausmaalle ja koirapuistoon sekä infraa varteen johtovaraus. 5.2.6 Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksella luonnonympäristö rakentuessaan muuttuu merkittävästi. Huolellisella suunnittelulla alueen puusto harvenee, mutta korttelialueelle voidaan jättää merkittävästi luonnontilaista metsää. Rakentamiseen osoitetulla alueella piha-alueiden luonnonympäristöön vaikuttavat oleellisesti ihmisen toimet. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen toiminta ei aiheuta suuria häiriöitä lähialueelle. Liikennöinti alueelle tulee lisääntymään, josta muodostuu luultavasti suurin ympäristön häiriötekijä yhdessä raideliikenteen kanssa. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ilmenevät kaavaluonnoksesta. 5.5 Nimistö Asemakaavassa on osoitettu Muottikuja, Tiilitehtaantie ja Vähäjoentie nimiset kadut.
24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta Asemakaava valmistuu hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2018. Alueen jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen ja lainvoimaistumisen jälkeen mahdollisesti syksyllä 2018. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo myös lupaehtojen noudattamisesta. Paimiossa..20 Markku Kylén Tekninen johtaja Juha Suominen Kaavoituspäällikkö