OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIKANRANTA I ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 26. KAUPUNGINOSAAN, ASEMAKAAVAN MUUTOS 26. KAUPUNGINOSAN KATU-, PYSÄKÖINTI-, ERITYIS- JA VIRKISTYSALUEELLE SEKÄ 25. KAUPUNGINOSAN VIRKISTYSALUEELLE Kaavatunnus 26:042 10.11.2016, 11.7.2017, 9.1.2018 (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualue on rajattu karttaan mustalla katkoviivalla 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaava alue sijaitsee Nenäinniemen kaupunginosassa Päijänteen rannalla noin 4 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena on Pohjanlahden pohjukassa sijaitseva rakentamaton vanha peltoalue. edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Tarkistettu maakuntakaava on hyväksytty 1.12.2017 (ei ole tullut voimaan). Tarkistuksessa suunnittelualue on osoitettu seudullisesti merkittäväksi tiivistettäväksi taajamaksi sekä kulttuuriympäristön vetovoimaalueeksi. - Jyväskylän yleiskaavassa 1982 (Kv hyväksynyt 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana) suunnittelualue on pääosin virkistysaluetta (V) ja vähäisiltä osin pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Suunnittelualue on ensisijaista rakentamisen kohentamisvyöhykettä, jossa tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa. Päijänteen rantaan on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti. - Asemakaavoissa (hyväksytty 9.2.1981 ja 6.4.1981) suunnittelualue on urheilu- ja virkistysaluetta (VU), uimaranta-aluetta (VV), lähivirkistysaluetta (VL), yleistä pysäköintialuetta (LP), suojaviheraluetta (EV) sekä katualuetta. Virkistysalueille on osoitettu ohjeellisia jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kaupungin aloitteesta ja kohde kuuluu kaavoitusohjelmaan 2017 2019. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle laadukasta ja tehokasta asumispainotteista (rivi- ja kerrostalo) täydennysrakentamista alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Täydennysrakentaminen on tavoitteellista sovittaa saumattomaksi ja toimivaksi osaksi aluerakennetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue rajattu mustalla katkoviivalla) Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: - Alueelle on laadittu 2000 -luvulla useita maankäytön tarkasteluita sekä asemakaavoituksen omana työnä että ulkopuolisten konsulttien toimesta. - Kuokkalan kehäväylän katusuunnitelmien (2006) yhteydessä on laadittu autoliikenteen meluselvitys, joka ulottuu osittain myös suunnittelualueelle. - Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

26:042 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.11.2016, 11.7.2017, 9.1.2018 (2) - Alueelle on laadittu liito-oravaselvitys keväällä 2016. - Alue kuuluu kaavoitusohjelmaan 2017 2019. - Alueen asemakaava on tullut ensimmäisen kerran vireille 31.8.2005. Tuolloin kaava-alue oli laajempana kokonaisuutena käsittäen myös Sippulantien länsipuolen nykyisin jo kaavoitetun kerrostalokorttelin. Asemakaavan laatiminen on ollut pitkään tauolla ja myös tavoitteet ovat osittain muuttuneet, joten asemakaavan muutos ilmoitetaan tulemaan uudelleen vireille. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan kaakon suuntaan, kohti Päijännettä, loivasti laskevaa rinnettä. Sippulantieltä Päijänteen rantaan maasto laskee enimmillään noin 9 metrillä. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta virkistysaluetta, vanhaa peltoa. Alueella sijaitsee Tikan uimaranta ja venelaiturialue. Päijänteen rantaa pitkin kulkee sorapintainen kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 8,7 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Kuokkalan kehäväylän (Tikanväylän) eteläpuolella Ristikiven asuinalueen pohjoisosassa. Lähiympäristön rakennuskanta on pääosin rivi- ja pientalovaltaista. Rakennuskanta on pääosin 1980 -luvulla ja sen jälkeen valmistunutta. Ristikiven alueen rakennuskanta on hyvin yksilöllistä ja tarkasti rakennustapaohjeilla ohjattua. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee Tikanranta II -alue, jonka kerrostalorakentamisen asemakaava on hyväksytty 2010 (alue ei ole vielä toteutunut). Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto, kaukolämpö jne.) äärelle. Suunnittelualue tukeutuu Kuokkalan alueen palveluihin. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Yhdistykset: Kuokkalan asukkaat ry Tikan Omakotiyhdistys ry Nenäinniemen asukasyhdistys 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) Asemakaavaa on aiemmin (laajempana kokonaisuutena) käsitelty viranomaisneuvotteluissa 2005 ja 2008. 7. Vaikutusalue Asemakaavan vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun edetessä. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Kaavaprosessin aikana laaditaan liikennemelumallennos alueelta. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

26:042 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.11.2016, 11.7.2017, 9.1.2018 (3) Luonnosvaihe (syksy 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn). Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5034 email mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta. Hyväksymisvaihe (kevät kesä 2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen/kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 11.7.2017 ja 9.1.2018. Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

179-26-16-4 179-26-16-3 179-401-4-320 179-401-5-34 179-402-2-77 179-26-7-14 179-26-6-11 179-26-6-12 179-402-8-50 179-402-8-49 179-26-6-4 179-26-6-1 179-26-6-10 179-26-6-2 179-26-6-9 179-402-8-46 179-402-8-68 179-25-9-6 179-2 179-402-8-33 179-26-4-4 179-26-4-3 179-26-4-2 179-26-4-1 179-26-9901-40 179-26-3-4 179-26-3-3 179-402-8-57 179-26-3-1 179-402-8-59 179-402-8-66 179-25-9-12 179-25-9-10 25-9-5 179-25-9-11 179-26-2-5 179-26-9903-0 179-26-2-2 179-26-1-2 179-402-8-64 179-26-2-1 179-402-8-62 179-26-1-1 179-402-8-61 179-402-8-60 179-402-8-66 179-402-8-59 179-26-9908-0 179-23-25-3 179-401-5-121 179-401-5-128 179-401-5-128 179-401-5-128 179-23-22-3 179-23-22-1 179-23-22-2 179-895-0-6019 179-401-4-108 179-401-4-109 179-401-4-107 179-23-25-2 179-23-9903-0 179-23-23-4 179-401-5-129 179-401-4-317 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA TIKANRANTA I, 13.7.2017

179-401-5-128 179-402-2-77 179-26-7-14 179-26-6-11 179-26-6-12 179-402-8-50 179-402-8-49 179-26-6-4 179-26-6-1 179-26-6-2 179-26-6-9 179-402-8-46 179-26-6-13 179-402-8-68 179-25-9-6 179-26-7-17 179-402-8-33 179-26-4-4 179-26-4-3 179-26- 179-26-4-2 179-26-4-1 179-26-9901-40 179-26-3-4 179-26-3-3 179-402-8-57 179-26-3-1 179-402-8-59 179-402-8-66 179-25-9-12 179-25-9-10 -5 179-25-9-11 179-26-2-5 1 1 179-26-9903-0 179-26-2-2 179-26-1-2 179-402-8-64 179-26-2-1 179-402-8-62 179-26-1-1 179-402-8-61 179-402-8-60 179-402-8-66 179-402-8-59 179-26-9908-0 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖS TIKANRANTA I, 26:042

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Kytkettyjen asuinpientalojen korttelialue. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden yhteisiä oleskelu ja leikkitiloja sekä muita yhteistiloja alueelle voidaan rakentaa. Alueelle saa sijoittaa AK ja AR tonttien yhteisjärjestelynä toteutettavia leikki ja oleskelualueita sekä jätteenkeräyspisteitä. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Suojaviheralue. Vesialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alleviivaus osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Alleviivatun kerroslukumerkinnän estämättä toiseen kerrokseen sijoitettavien tilojen kerrosalan ei tarvitse täyttää koko murtoluvun osoittamaa määrää, kerrosalaan laskettavia tiloja tulee kuitenkin sijoittaa toiseen kerrokseen vähintään 1/2 ensimmäisen kerroksen alasta. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen. Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti toteutettavan määräyksen. Katos tulee toteuttaa koko rakennusalan pituisena kytkien vierekkäiset kerrostalot toisiinsa. Rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen. Alueelle saa rakentaa avoimia autokatoksia sekä pieniä huoneistokohtaisia varastotiloja. Rakennusala, jolle saa rakentaa tontin yhteiskäyttöisen saunarakennuksen. Sijainti on ohjeellinen. Rakennuksen katon päälappeen noususuunta. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen istutettava alueen osa. Katu. Ajoyhteydelle varattu alueen osa. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, sijainti on ohjeellinen. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla ajo pysäköintialueelle ja huoltoajo venelaitureille on sallittu, sijainti on ohjeellinen. Ohjeellinen pysäköimispaikka venelaituria ja venevalkamaa käyttäville. Ohjeellinen vesialueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita ja venevalkaman. Ohjeellinen uimaranta alue. Alueelle saa rakentaa kadun sivuojan kadulta tulevien hulevesien johtamista varten. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kadun alittava kevyen liikenteen väylä. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Vaara alueen raja. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja liito oravien lisääntymis ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito oravan pesäpuut ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AP ja AR kortteleissa 1 ap/asunto, AK kortteleissa 1 ap/100 asuinkerrosneliömetriä kohti. AP korttelissa saa toteuttaa tontille useamman tonttiliittymän (asuntokohtaisesti, jolloin ajo autopaikalle on suoraan kadulta). Mesiangervontien varteen katualueelle saa toteuttaa kadunvarsipysäköintipaikkoja kadun suuntaisesti. Katualuetta rytmittämään kadun varteen pysäköintipaikkojen väliin tulee toteuttaa puilla ja pensailla istutettuja taskuja. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisia sekä väreiltään ja mittasuhteiltaan rakennettuun ympäristöön sopivia. AK korttelissa rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla puu. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhdensuuntaisena ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten julkisivujen tulee olla väriltään tummia (musta, tummanharmaa) tai vaaleita puun luontaisissa sävyissä. Vaalean värisiä pintoja ei saa peittomaalata. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena puuta tummana tai puun luontaisissa sävyissä. Muita erillisiä eriaineisia ja erivärisiä tehostekenttiä ei sallita. AK korttelissa kaikkien rakennusten tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. AK korttelissa julkisivujen aukotuksen tulee olla elävää ja monimuotoista. Pääsääntöisesti päällekkäiset ikkunat eivät saa muodostaa symmetristä sommitelmaa, vaan ikkunoiden koon tai sijainnin tulee vaihdella suhteessa toisiinsa epäsäännöllisesti. Ikkuna aukotus tulee toteuttaa pystysuuntaisina (ikkunoiden korkeuden tulee olla suurempi kuin leveyden). AK korttelissa Sippulantien ja Mesiangervontien suuntaisella julkisivulla parvekkeet tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai yhtenäisenä parvekejulkisivuna. Muilla julkisivuilla parvekkeet tulee toteuttaa ns. ripustettuina. Parvekkeet tulee lasittaa. AK korttelissa kattomuotona tulee olla harjakatto ja katemateriaalina musta konesaumattu pelti. Harjan suunnan tulee olla katuun (Mesiangervontie) nähden poikittainen. AK korttelissa at rakennusalalle toteutettavien autokatosten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla betoni. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena puuta puun luontaisissa sävyissä. Sippulantien puolella autokatokset tulee, maastonmuodot huomioon ottaen, sovittaan rinteeseen kerrostalojen ensimmäisten kerrosten mukaisesti. Autokatosten katot tulee toteuttaa viherkattoina. Katosten rakenteissa tulee ottaa huomioon viherkaton aiheuttamat kantavuusvaatimukset. Kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto. AR korttelissa rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla puu. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhdensuuntaisena ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten julkisivujen tulee olla väriltään tummia (musta, tummanharmaa). Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena puuta puun luontaisissa sävyissä (ei peittomaalattuna). Muita erillisiä eriaineisia ja erivärisiä tehostekenttiä ei sallita. AR korttelissa kaikkien rakennusten tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusmassaa tulee porrastaa vähintään kahteen osaan rakennusalan mukaisesti. Jokaiseen asuntoon tulee toteuttaa toiseen kerrokseen ulokkeellinen parveke, joka on lasitettua seinää lukuun ottamatta osa muun rakennuksen julkisivumateriaalia. Parvekkeiden kaiteet tulee toteuttaa metallisina pinnakaiteina tai lasista osana parvekelasitusta. AR korttelissa rakennusten kattomuotona tulee olla yksilappeinen pulpettikatto ja katemateriaalina musta konesaumattu pelti. Kattolappeen noususuunta tulee olla järvelle päin siten, että toisen kerroksen ikkunat aukeavat järven suuntaan. Katon kaltevuuden tulee olla niin jyrkkä, että rakennus näyttäytyy Mesiangervontien suuntaan yksikerroksisena. Järven puolelle toteutettavan ulokkeellisen parvekkeen katon tulee liittyä havainnekuvien mukaisesti pulpettikattoon muodostaen harjakattomaisen taitteen. AP korttelissa rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla puu. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhdensuuntaisena ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten julkisivujen tulee olla väriltään rakennuskohtaisesti eri värisävyjä. Julkisivuvärityksen tulee olla murrettuja vaaleita värisävyjä, kirkkaita värisävyjä ei sallita. Parvekkeiden kaiteet tulee toteuttaa metallisina pinnakaiteina tai lasista osana parvekelasitusta. AP korttelissa rakennusten kattomuotona tulee olla epäsymmetrinen harjakatto. Katon harjan suunnan tulee olla katuun nähden poikittainen. AP korttelissa saunarakennuksen tulee muodostaa materiaaleiltaan ja väritykseltään yhtenäinen kokonaisuus kytkettyjen pientalojen kanssa. Saunarakennuksen katto tulee toteuttaa viherkattona. Katon rakenteissa tulee ottaa huomioon viherkaton aiheuttamat kantavuusvaatimukset. AP korttelissa Uimarannantien puolelle tulee toteuttaa asuntokohtaiset autokatokset ja ulkoiluvälinevarastot. Etupiha tulee rajata kivikorimuurilla. Asemakaavasta on laadittu havainnekuva aineistoa (kaavaselostuksen liite 4), jossa on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoittelun ja julkisivuarkkitehtuurin periaatteita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteuttamista. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Rakennukset ja piha alueet tulee suunnitella siten, että vältetään turhia leikkauksia ja pengerryksiä ja että naapuritonttien korkeusasemat otetaan huomioon. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Rakennukset tulee rinnetonteilla sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros tai osittainen rinteeseen sijoittuva kerros. Piha alueilla yli 1:2 luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla. Tukimuurien materiaalina tulee olla luonnonkivillä täytetyt kivikorit, muotoon lohkotut luonnonkivet tai betonista valettu yhtenäinen rakenne. Rakennukset esim. autokatokset voivat muodostaa osan muurista. Yli 0,5 metriä korkeat tukimuurit on suojattava kaiteella tms. putoamisvaaran vuoksi. Alle 1:2 mutta yli 1:3 luiskissa pinnoitteena tulee käyttää pensaskasvillisuutta. AK ja AR korttelialueilla piha alueet tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoittelun kuin kulkureittien osalta. Piha alueet tulee toteuttaa kaikkien tonttien välisenä yhteisjärjestelynä erityisesti leikki ja oleskelualueiden sekä jätehuollon osalta. Yhteisjärjestelynä toteutettavia toimintoja voidaan sijoittaa AK ja AR tonteille sekä AH tontille. Oleskelu ja piha alueet tulee toteuttaa laadukkain materiaalein. Oleskelualueiden tulee olla pääosin istutettuja ja kivettyjä. Piha alueilla sisäänkäyntien edustat sekä kulkureitit tulee päällystää kiveyksellä. Pysäköintialueilla vähintään 50 prosenttia kattamattomista autopaikoista tulee kivetä nurmikivellä. AP korttelissa asuntojen etupihat tulee rajata vähintään 0,5 metriä korkeilla kivikorimuureilla. Korttelialueille tulee istuttaa kerroksellista kasvillisuutta (suuria, keskikokoisia ja pieniä puita sekä pensaita, perennoja ja köynnöksiä). Kullekin tontille tulee istuttaa vähintään kuusi puuta, joista vähintään kolmen tulee olla suurikokoiseksi kasvavia. Istutettavien puiden tulee olla taimikooltaan suuria. Piha alueiden valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Tonteilta tulevia hulevesiä voidaan johtaa tonttien ulkopuolelle max. 160 mm putkella huleveden rajakohtailmoituksen mukaisesti.

YLEISMÄÄRÄYKSET AP korttelissa saa toteuttaa istutettavalle tontin osalle yhteiskäyttöisen saunarakennuksen. Saunarakennuksen enimmäiskoko saa olla 30 kerrosalaneliömetriä ja sen saa toteuttaa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä). Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alueella rakennusten alimman lattiakoron korkeusaseman tulee olla vähintään +81.40 (N2000). Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

LIITE 4. TIKANRANTA I asemakaavan havainnekuvia - ehdotusvaihe, 2/2018 asemapiirros Sippulantien varren kerros- ja rivitaloalueesta (Arkkitehtuuritoimisto AT)

näkymäkuva Sippulantien varren kerros- ja rivitaloalueesta Pohjanlahdelta kohti luodetta (Arkkitehtuuritoimisto AT) tyyppitalopiirros Pohjanlahden rantaan tulevista rivitaloista (Arkkitehtuuritoimisto AT)

asemapiirros Uimarannantien varren kytkettyjen pientalojen alueesta (Arkkitehtuuritoimisto AT) näkymäkuva Uimarannantien varren kytkettyjen pientalojen alueesta Uimarannantieltä kohti kaakkoa (Arkkitehtuuritoimisto AT)

26:042, TIKANRANTA I ASEMAKAAVAN MUUTOS Kooste luonnosvaiheen palautteesta (lausunnot ja mielipiteet) sekä vastineet niihin Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli nähtävillä 29.8. 26.9.2017 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin kolme lausuntoa (3) ja viisi (5) mielipidettä. Lausunnon antoivat Fingrid Oyj, Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy. JE-Siirto Oy ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Mielipiteen esitti neljä yksityishenkilöä, asukasyhdistys sekä kaksi rakenteilla olevaa asuntoosakeyhtiötä. Alla on tiivistetty kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan antamat vastineet niihin. Alkuperäiset lyhentämättömät lausunnot ja mielipiteet ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa ja nähtävillä asemakaavoituksessa. LAUSUNNOT Fingrid Oyj Suunnittelualueella sijaitsevat Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohdot Keljo-Rauhalahti ja Petäjävesi- Kauppila. Voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 50 metriä leveälle johtoalueelle. Johtoalue muodostuu 15 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä, joilla puuston kasvua on rajoitettu. Rakennusrajoitus ulottuu nykyisin 15 metrin etäisyydelle molemmin puolin voimajohdon keskilinjasta. Fingridin pitkän aikavälin tavoitteena on päivittää voimajohdon rakennusrajoitusaluetta koskemaan koko johtoalueen kokonaisleveyttä (50 metriä). Asemakaavaluonnoksessa esitetyt vaara-alueen mitoitus tulee tarkistaa. Voimajohtoalueen tulisi ensisijaisesti olla 50 metriä leveä, mutta kuitenkin vähintään 30 metriä leveä. Ympäristöministeriön ohjeesta poiketen vaara-alue -merkintä ei Fingridin mielestä sovellu luonteeltaan tavanomaisten voimajohtojen suoja-alueiden merkinnäksi. Vaara-alue -merkintä tulisi muuttaa muotoon johtoa varten varattu alueen osa -merkinnäksi. Kaavoittajan vastine: Johtoalue on asemakaavaluonnoksessa toteutettua katu- ja suojaviheraluetta, johon ei kohdistu tulevaisuuden muutostarpeita. Johtoalueeksi varattu alue on asemakaavassa merkinnällä v eli vaara-alue. Vaara-alueen leveys on kaava-alueen kohdalla 26 metriä voimajohdon keskilinjasta etelän suuntaan ja pohjoisen suuntaan noin 31 metriä. Vaara-alueen kokonaisleveys on siis yhteensä noin 57 metriä ja täyttää siten reilusti Fingridin esittämän mitoitusnormiston. Jyväskylässä asemakaavoissa on käytetty Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti vaara-aluemerkintää johtoalueilla. Yksittäisen kaavan kohdalla, jossa kaavalla ei käsitellä koko johtoaluevarausta, ei ole tarkoituksen mukaista muuttaa merkitsemistapaa. Mikäli merkitsemistapaa muutettaisiin, tulisi se tulkinnallisten epäselvyyksien sekä kaavateknisten seikkojen vuoksi ratkaista koko kaupungin asemakaava-alueita tai ainakin laajempia kokonaisuuksia kattavana merkintätavan muutoksena esimerkiksi vaiheasemakaavaprosessia hyödyntäen tai viranomaispäätöksenä. Jyväskylän Energia Oy Kortteliin 7 tulee lisätä maanalaiselle johdolle varattu alueen osa vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemärilinjan kohdalle. Aluevarauksen etäisyys hulevesilinjasta kiinteistön puolella tulee olla 5 metriä.

2 Korttelissa 7 hulevesilinja purkaa tontille, joten hulevesilinjaa ja maanalaiselle johdolle varattua alueen osa -merkintää tulee jatkaa VL -alueelle asti. Mesiangervontien kiinteistöt on liitettävissä rakennettavaan vesihuoltolinjaan. Kaavoittajan vastine: Kortteliin 7 AP-korttelialueelle on lisätty maanalaisen johdon aluevarausmerkintä olemassa olevien vesihuoltolinjojen kohdalle ulottuen VL-alueelle saakka. Aluevarausmerkintä on mitoitettu niin, että hulevesilinjaa siirretään tontin toteutuksen ja putken pidennyksen yhteydessä muutaman metrin lähemmäksi vesi- ja viemärijohtoja. Maanalaisen johdon aluevaraus on yhteensä 6,5 metriä leveä. JE-Siirto Oy JE-Siirto Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. MIELIPITEET Mielipide 1 (asukasyhdistys) Asemakaavaluonnoksessa alueelle on esitetty erityisen tiivis asumisen täydennysrakentamiskohde, jossa monipuolinen rakentaminen näyttää erityisen sopivalta alueelle. Voisiko jokin alueen kerrostaloista olla osoitettu ikääntyneille asukkaille? On tärkeätä, että alueen yhteiset palvelut kuten kevytväylät, uimaranta, venelaituri ja pysäköintipaikka säilyvät muutoksen jälkeenkin. Alueella sijaitseva avantouintipaikka on aktiivisessa käytössä ja olisi suotavaa, että se säilyisi myös tulevaisuudessa. Alueelle johtavan liikenteen järjestämiseen tulee turvallisuussyistä kiinnittää erityistä huomiota. Asumisviihtyisyyden turvaamiseksi alueen läheisyydessä tulisi olla kohtuullisesti myös julkisia palveluja. Kuokkalan terveysaseman tulee säilyä myös tulevaisuudessa ja Kuokkalan yhtenäiskoulun yhteyteen tulee saada kunnolliset nuoriso-, kirjasto- ja tietopalvelut. Liikunnallisia palveluja alueella on jo riittävästi. Rakennettavissa taloissa olisi hyvä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan aurinkosähköä ja -lämpöä. Kaavoittajan vastine: Asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa ei oteta kantaa asuinrakennusten asumismuotoon. Asemakaava mahdollistaa asuinrakennusten toteuttamisen esimerkiksi profiloituna iäkkäille asukkaille. Rakennusten toteuttamisesta ja profiloimisesta vastaa alueen toteuttaja/toteuttajat. Alueen viher- ja vesialuilla olevat palvelut voivat säilyä myös tulevaisuudessa entisellään. Avantouintipaikan säilymiseen ei asemakaavassa oteta erikseen kantaa. Liikenteen järjestämisessä alueelle on otettu turvallisuusnäkökohdat huomioon. Rakentamisen aiheuttama liikennemäärien lisäys ei ole alueen kokonaisliikennemäärään suhteutettuna merkittävä. Kuokkalan keskustan alueella on hyvät julkiset sekä yksityiset palvelut, joita myös asemakaava-muutoksen mahdollistama rakentaminen hyödyntää. Asemakaavassa ei oteta kantaa Kuokkalan alueen palveluverkkoon ja sen tulevaan kehitykseen. Täydennysrakentaminen luo kuitenkin osaltaan edellytyksiä hyvän palvelutason säilymiseen asukasmäärän ja palveluiden käyttäjien lisääntyessä. Myös lähiympäristön virkistys- ja viherpalvelut ovat erityisen hyvät. Lähivuosina on tarkoitus perusparantaa Yrittisuon puistoa sekä toteuttaa Pohjanlammen lähivirkistysalueelle uusia virkistyspalveluita.

3 Mielipide 2 (kaksi asunto-osakeyhtiötä) Kaavaluonnoksessa rakennusoikeuden määrä, rakennusten muoto ja korkeus ovat hyvin maltilliset. Kaavamuutoksen toteuttaminen parantaa Sippulantien ja rannan väliin jäävän alueen maisemaa hoitamattoman pusikon hävitessä. Asemakaavan muutoksessa tulisi tutkia Sippulantieltä ja Tikanranta II alueelta katsoen rakennusten välien avaamista järvinäköalan säilyttämiseksi rakennusten väleistä mahdollisimman suurena. Kaavaehdotusta tulisi havainnollistaa rakennusten korkeuden suhteen kaavaluonnosta paremmin. On hyvä, että nykyiset virkistysalueet toimintoineen säilyvät alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden käytössä. Asemakaavan muutos ja sen toteuttaminen sitoo ja liittää Tikanranta II alueen Tikan asuinalueeseen sekä muodostaa alueesta kaupunkimaisen. Kaavoittajan vastine: Sippulantien varteen sijoittuvien asuinkerrostalojen sijoittelua on muutettu hieman luonnosvaiheesta. Maisemien optimaalinen avautuminen rakennusten välistä on hankalaa tarkastelusuuntien moninaisuuden vuoksi. Joidenkin asuntojen näkymät avautuvat paremmin toisenlaisella sijoittelulla kuin toisten. Sippulantien varteen sijoittuvien asuinkerrostalojen välinen etäisyys on noin 20 metriä. Asemakaavasta on laadittu luonnosvaiheen jälkeen tarkempia havainnekuvia havainnollistamaan alueen rakennetta ja rakennusten arkkitehtuuria. Uudet havainnekuvat ovat kaavaselostuksen liitteenä 4. Mielipide 3 (kaksi allekirjoittanutta yksityishenkilöä) Uimarannantien varren AP-alueelle esitetyt kaksikerroksiset kytketyt pientalot olisivat aivan liian massiivisia ja rakennemuodoltaan sopimattomia nykyisen rakennuskannan joukkoon etenkin, jos talot toteutetaan Tanhukaaren kytkettyjen pientalojen mukaisesti. Uimarannantien varren AP-alueen asemakaavaluonnosta voisit muuttaa siten, että alueelle rakennettaisiin 1) kaksi yksitasoista rivitaloa viereisen tontin rakenneratkaisun mukaisesti, 2) kaksi paritaloa perinteisellä pientalon rakennemuodolla tai 3) neljä erillistä pientaloa nykyisten omakotitalojen rakennemuotoa seuraten. Alueen ohitse kulkevat lukuisat kuntoilijat haluavat kokea harmonisen lopputuloksen luonnonläheisillä väreillä, mikä saadaan laskevaa maastoa järvelle mukaillen paremmin. Äkkijyrkät muodot muurimaisena tienvarren taloissa, joissa on räikeät värit, liian korkea ja kapea muoto vastaa vaihtelun haluun, mutta eikös tässä tehdä koteja jatkeeksi jo olemassa olevalle perinteiselle rakennuskannalle. Kesäaikaan rantaelämä muodostaa alueelle menoa ja melua, mitä on syytä rajata jotenkin. Sippulantien ja rannan väliselle alueelle on ehdotettu neljää kerrostaloja ja kolmea rivitaloa. Suunnitelma vaikuttaa ahtaaksi ahdetulta alueelta. Kaavoittajan vastine: Uimarannantien varteen sijoittuvan AP-alueen suunnittelua on jatkettu asukaspalautteen pohjalta ja ratkaisua on muutettu luonnosvaiheesta. Kortteliin tulee viisi toisiinsa kytkettyä pientaloa, joissa asuinrakennukset ovat puolitoistakerroksisia ja rakennusten väleihin sijoittuvat autokatokset yksikerroksisia. Rakennusten julkisivumateriaalina on puu käsiteltynä murretuilla vaaleilla värisävyillä. Kytketyt pientalot sopivat niin materiaaleiltaan, väritykseltään kuin massan muodoltaan hyvin lähiympäristön pien- ja rivitalovaltaiseen alueeseen. Alueen erinomainen uimaranta on aktiivisessa käytössä kesäaikaan ja aiheuttaa varmasti alueelle rauhattomuutta niin autoliikenteen kuin muunkin liikkumisen vuoksi. Asemakaavassa halutaan säilyttää alueen asukkaille (nykyisille ja tuleville) tärkeät virkistyspalvelut mukaan lukien uimaranta. Virkistysalueiden käytöstä aiheutuvia häiriöitä on vaikea rajata asemakaavalla.

4 Sippulantien ja Pohjanlahden rannan väliin osoitettu kerros- ja rivitalorakentamisen alue on kohtalaisen tiivistä ja tehokasta maankäyttöä. Alueen sijainti laajojen virkistysalueiden ja hyvin liikenneyhteyksien äärellä sekä lähiympäristön muu rakennuskanta huomioon ottaen ei asemakaavan mahdollistama rakentaminen ole kuitenkaan kohtuuttoman tiivistä ja tehokasta. Asemakaava mahdollistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostumisen. Mielipide 4 (yksityishenkilö) Uimarannantien ympäristössä tien rannanpuoleisella osalla olemassa olevassa asemakaavassa on mahdollista rakentaa yksikerroksisia rakennuksia ja muilla osuuksilla korkeintaan puolitoistakerroksisia. Kaavaluonnoksessa esitetty kaksikerroksinen rakennus ei näin ollen sovi ympärillä olevaan pientalotyyliseen rakennuskantaan. Kaavaluonnoksessa oleva kuuden kytketyn pientalon kokonaisuus (750 kem²) on todella suuri alueelle. Vaikka rakennuspaikka on hieno, ei se oikeuta muuta ympäristöä isompaan rakennuskompleksiin. Kerrosneliömäärää tulisi pienentää ja mahdollistaa yksi tai korkeintaan puolitoistakerroksiset rakennukset. Paremmin ympäröivään alueeseen sopisi rivitalo tai kaksi paritaloa. Sippulantien varteen suunnitellut neljäkerroksiset kerrostalot peittävät taakseen rakenteilla olevien kerrostalojen alakerrokset, joten tien varteen sopisi paremmin kaksikerroksiset rivitalot ja niiden alapuolelle puolitoistakerroksiset rivitalot. Näin rakennusten korkeus nousisi tasaisesti rannalta katsottaessa. Kaksikerroksisia rivitaloja on Sippulantien varressa ennestäänkin. Venevalkaman yhteyteen veneilijöiden käyttöön tulisi kaavoittaa parkkipaikka pidempiaikaiselle pysäköinnille. Kaavoittajan vastine: AP-korttelialueen suunnittelua on tarkennettu ja asemakaavaehdotuksessa alueelle esitetään rakentamista 630 kem², mikä on 120 kem² vähemmän kuin kaavaluonnoksessa. Kerrosluvuksi on osoitettu II(2/3), tarkoittaen, että rakennuksen toisessa kerroksessa voi olla tiloja enintään 2/3 ensimmäisen kerroksen pinta-alasta. Uudisrakennukset sopivat niin kooltaan, muodoltaan kuin julkisivuarkkitehtuuriltaan hyvin lähiympäristön pien- ja rivitalovaltaiseen asuinalueeseen. Sippulantien varressa kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti parhaaksi ratkaisuksi nähdään pienimittakaavaiset neljä viisikerroksiset kerrostalot. Maasto laskee kohtalaisen jyrkästi Sippulantieltä kohti Pohjanlahtea, jolloin kerrostalojen ensimmäinen kerros jää kokonaan Sippulantien pinnan alapuolelle. Maaston muodot mahdollistavat siten korkeampaa rakentamista kuin mitä Sippulantien toiselle puolelle sijoittuvat rivitalot ovat. Sippulantien varressa olevien rivitalojen alimman kerroksen korkeusasema on noin +93,7 ja luoteisimman uuden kerrostalon alimman kerroksen korkeusasema on taas noin + 86 ja koillisimman noin +84,5. Näin ollen uusien kerrostalojen kolmas kerros vastaa suurin piirtein vanhojen rivitalojen ensimmäistä kerrosta. Asemakaavassa on osoitettu p-merkinnällä ohjeellinen pysäköintipaikka venevalkaman yhteyteen veneilijöiden tarpeita silmällä pitäen. Mielipide 5 (yksityishenkilö) On hyvä, että kaavaluonnoksessa on säilytetty viheralue ja uimaranta Uimarannantien päässä ranta-alueen ollessa vilkkaassa käytössä. Uimaranta-alueella sijaitseva sähkökaappi sijoittuu korttelin 6 tontin 8 näkymien kannalta keskeiselle paikalle. Voisiko sähkökaapin siirtää vähemmän keskeiselle paikalle mahdollisten muutostöiden yhteydessä? Uimarannantien varren AP-alueella on esitetty autopaikkojen sijoittuvan asuntojen sisäänkäynnin yhteyteen kadun varteen. Tontille ei todennäköisesti jää tilaa sijoittaa talouden toista autoa tai peräkärryä. Tällöin autojen säilytyspaikaksi tulee yleinen pysäköintialue. Pysäköintialue on vilkkaassa käytössä, jolloin pysäköinti laajenee katualueelle ja vaikeuttaa Uimarannantien liikennettä

5 Kaavoittajan vastine: Toive sähkökaapin uudelleen sijoittamisesta on annettu tiedoksi sähköverkosta vastaavalle JE-Siirto Oy:lle. Asemakaavassa ei erikseen oteta kantaa sähkökaapin sijaintiin alueella. AP-kortteliin laaditun viitesuunnitelman mukaisesti kunkin asunnon yhteyteen omalle tontille on mahdollista pysäköidä kaksi ajoneuvoa. Yleinen pysäköintialue ei ole tarkoitettu alueen asukkaiden autojen pitkäaikaissäilytykseen. Yleisen pysäköintialueen pysäköintiaikaa voidaan tarvittaessa rajoittaa liikennemerkein alueen käyttöasteen ja käyttötarpeen mukaisesti.

Y X N:O KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK26 487431.094 6901013.212 1 487417.501 6901037.735 2 487454.887 6901071.360 3 487462.517 6901078.222 4 487501.772 6901113.529 5 487510.321 6901114.492 6 487516.269 6901119.842 7 487517.461 6901128.984 8 487528.163 6901138.609 9 487536.902 6901118.930 10 487547.395 6901109.707 11 487557.038 6901092.311 12 487516.121 6901065.056 13 487473.951 6901036.968 14 487499.914 6901094.293 15 487466.095 6901071.767 16 487433.197 6901014.378 17 487426.272 6901021.913 18 487552.920 6901089.568 19 179-26-9901-0 179-402-8-27 179-402-8-68 179-402-8-27 179-402-8-68 Sippulantie Marjo Lohikainen

179-25-9901-0 179-402-8-27 179-26-9901-0 179-25-9901-0 179-26-9901-0 179-402-8-27 179-25-9-10 179-25-9-11 Sippulantie Marjo Lohikainen Y X N:O KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK26 487410.691 6901046.404 1 487402.709 6901042.051 2 487387.806 6901058.621 3 487414.612 6901092.970 4 487442.791 6901118.314 5 487470.970 6901143.659 6 487510.236 6901178.974 7 487523.894 6901148.220 8 487492.369 6901119.866 9 487464.190 6901094.522 10 487436.011 6901069.177 11 487406.219 6901043.730 12 487390.535 6901055.587 13 487395.216 6901070.527 14 487402.280 6901081.878 68

179-402-2-77 179-402-2-77 179-26-7-14 KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK26 N:O X 10 6901051.033 41 6901007.474 42 6900981.983 43 6901004.459 487767.121 487797.312 487747.607 487723.570 Y Uimarannantie 179-26-9901-0 179-402-8-50 179-402-8-49 Marjo Lohikainen

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 21.03.2018 26. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, 26. KAUPUNGINOSAN KATU-, Kaavan nimi PYSÄKÖINTI-, ERITYIS- JA VIRKISTYSALUEEN SEKÄ 25. KAUPUNGINOSAN VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (TIKANRANTA I) Hyväksymispvm Ehdotuspvm 06.02.2018 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 30.11.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 26:042 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 8,8103 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,7844 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,0259 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 8,8103 100,0 7320 0,08 2,7844 7320 A yhteensä 1,3863 15,7 7320 0,53 1,3863 7320 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,0482 34,6-1,3899 R yhteensä L yhteensä 1,5403 17,5 0,0202 E yhteensä 0,0511 0,6-0,0166 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 2,7844 31,6 2,7844 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 8,8103 100,0 7320 0,08 2,7844 7320 A yhteensä 1,3863 15,7 7320 0,53 1,3863 7320 AK 0,5214 37,6 4800 0,92 0,5214 4800 AP 0,2517 18,2 630 0,25 0,2517 630 AR 0,5011 36,1 1890 0,38 0,5011 1890 AH 0,1121 8,1 0,1121 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,0482 34,6-1,3899 VL 3,0482 100,0 2,6751 VU -1,8364 VV -2,2286 R yhteensä L yhteensä 1,5403 17,5 0,0202 Kadut 1,4545 94,4 0,1060 LP 0,0858 5,6-0,0858 E yhteensä 0,0511 0,6-0,0166 EV 0,0511 100,0-0,0166 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 2,7844 31,6 2,7844 W 2,7844 100,0 2,7844