RIST Pikkulasten vuorovaikutustiimi K5 alueella Relationsinriktat småbarnsteam i K5 området
y Kiintymyssuhde (attachment) syntyy, kun pieni vauva kiinnittyy vanhempiinsa, k h jotka k puolestaan l sitoutuvat lapseen. y Lapsen elintärkeä tehtävä on kiinnittyä lähellä oleviin aikuisiin, sillä lapsi on täysin riippuvainen heistä. Se, millaiseksi ill i k i kii kiintymyssuhde hd muodostuu, d riippuu ii lapsen ja hoitajien välisen vuorovaikutuksen kehittymisestä. y (Karlsson, 2008)
y Vuorovaikutus tarkoittaa toistensa läheisyydessä olevien yy ihmisten välistä molemminpuolista vaikutussuhdetta. Vuorovaikutus on kaikkea sitä, mitä ihmisten välillä p y yy, sen tapahtuu. Vuorovaikutus on ulkoista käyttäytymistä, toimintaa voi tarkkailla lapsen ja vanhempien välillä, ja vuorovaikutuksen perusteella voidaan ymmärtää, y y lapsella p on vanhempiinsa. p millainen kiintymyssuhde y Jos vanhemmat käsittävät, mitä lapsi tahtoo ja tarvitsee, ja reagoivat asianmukaisesti viestiin, viestiin lapsi saa fyysiset ja psykologiset tarpeensa tyydytyksi. (Karlsson, 2008)
l k k h y Se, mitä lapsi oppii vuorovaikutuksessa vanhempiinsa, on keskeistä koko persoonallisuuden kehitykselle, ts. käsitykselle itsestä, itsestä kyvylle käsitellä tunteita tunteita, kyvylle käsitellä kehon tiloja ja kyvylle lukea muiden ihmisten tunteita. (Karlsson, 2008)
y Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus ovat suurin yksittäinen k tekijä, k jolla ll on eniten vaikutusta k lapsen psyykkiseen terveyteen. y Ensimmäinen kiintymyssuhde luo pohjan ja määrittää paljolti sen, mitä yksilö myöhemmin elämässään tuntee, ajattelee j l ja j miten i käyttäytyy kä ä ihmissuhteissaan ih i h i se seuraa meitä kehdosta hautaan kaikissa lähisuhteissamme. (Wennerberg, 2010)
y Viimeisimpää aivotutkimusta: y Varhainen vuorovaikutus on ratkaisevaa aivojen kehittymiselle. y Lapsuuden traumaattiset kokemukset, erityisesti jos kyseessä ovat toistuvat ja krooniset kokemukset, kokemukset vaikuttavat neurofysiologiseen kehitykseen. (Glaser, 2000; Perry, 2000 i Wennerberg, 2010)
y Lapsen kiintymyssuhde y y vanhempiinsa ilmenee erilaisina malleina. Kiintymismalli on heijastus siitä, mitä lapsi on kokenut suhteessa vanhempiinsa. y Vanhempi lapsi suhteen malli rakentuu varhain, jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, aikana ja ohjaa odotuksia, joita lapsella on suhteista muihin ihmisiin. (Karlsson, 2008)
y Lapsen turvallinen kiintymyssuhde osoittaa, osoittaa että lapsi hakee läheisyyttä, kun tuntee olonsa turvattomaksi. Vanhempien huolenpidolle on leimallista herkkävaistoisuus ja ennakoitavuus.
y Yksilö, joka luo turvallisen kiintymyssuhteen vanhempiinsa h vauva aikana, k säilyttää l usein sisäisen turvallisuutensa koko elämänsä ajan. Useat tutkimukset tukevat vahvasti vauva aikaisen turvallisen kiintymyssuhteen yhteyttä hyviin toveruussuhteisiin myöhemmin elämässä, parempaan sosiaaliseen kompetenssiin, kompetenssiin parempaan itsekontrolliin ja tunteiden säätelykykyyn kuin jos lapsella olisi turvaton kiintymyssuhde. (Karlsson, 2008).
y Turvattomassa kiintymyssuhteessa vanhemmat ovat vähemmän ennakoitavissa ja vähemmän herkkävaistoisia kuin turvallisessa kiintymyssuhteessa. Tästä kiintymyssuhteesta on erotettavissa kaksi mallia, välttelevä ja ristiriitainen.
y Jos lapsella on välttelevä kiintymyssuhde, y y hänellä on kokemusta siitä, etteivät vanhemmat pidä siitä, että lapsi on tarvitseva. y Lapsi oppii, että hänen mahdollisuutensa saada niin välttämätöntä läheisyyttä riippuu siitä, siitä ettei hän ilmaise lohdun ja hoivan tarvettaan.
y Ristiriitainen kiintymyssuhde y y kehittyy, yy jos j vanhempien vuorovaikutus on huonommin ennakoitavissa, jos vanhemmat eivät ole aina käytettävissä lapsensa tarpeita ja tunteita varten, varten vaan ainoastaan toisinaan. toisinaan y Vuorovaikutus tapahtuu aikuisen ehdoilla. ehdoilla Lapsi alkaa epäillä omaa arvoaan ja kehittää heikomman itsetunnon.
y Organisoitumaton kiintymyssuhde O i i kii hd perustuu pelkoon. lk y Lapsi L i tarvitsee t it lohtua l ht jja turvaa, t mutta tt se, joka j k voisi i i niitä tarjota on sama, joka herättää pelkoa. Sen sijaan, että lapsi p tuntisi olevansa turvassa,, vanhempi p tuntuu hänestä uhkaavalta. (Karlsson, 2008)
y Lapset, jjoille kehittyy yy organisoitumaton g kiintymyssuhde, ovat traumatisoituneet suoraan joko pahoinpitelyn tai laiminlyönnin seurauksena tai epäsuorasti siksi, siksi että huoltajan omat käsittelemättömät traumat siirtyvät lapseen kiintymyssuhteen y y affektisen viestinnän häiriöiden kautta. (Karlsson, 2008)
y Organisoitumaton g kiintymyssuhde y y jjättää jjälkensä kypsyvien aivojen rakenteeseen. Kriittisin aika on raskausaika ja sitä seuraava aika siihen asti kun lapsi täyttää kaksi vuotta. vuotta (Karlsson 2008) (Karlsson,
y Tärkein syy lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen k k h häiriintymiseen ovat perhetilanteen h l sosiaaliset ja psykologiset paineet. y Turvattoman kiintymyssuhteen syntymisen vaara kymmenkertaistuu, kun perheissä on taloudellisia vaikeuksia, ik k i sairautta, i päihteidenkäyttöä, äih id kä öä mielenterveyshäiriöitä, fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa tai avioeroja. j (Lewis, 1984 i Wennerberg, 2010)
y Mitä aikaisemmin perhe saa apua, sitä paremmat mahdollisuudet on rajata lapsen neurofysiologisia vaurioita, vaurioita joita voi syntyä, kun lapsen ja vanhemman välinen tunneviestintä ei toimi. y Lapsena luotu pohja on ratkaisevan tärkeä, ja sen muuttaminen myöhemmin elämässä kestää paljon kauemmin. Ihmisen kyky muodostaa synapseja säilyy luultavasti koko elämän ajan. Mutta aivojen i j muokkautuvuus kk t on parhaimmillaan h i ill ensimmäisten i äi t elinvuosien aikana, kun synapsien muodostuminen on intensiivisimmillään. y Elleivät negatiiviset viestintämallit katkea, lapsen negatiivinen kehitys jatkuu, ja tuo kehitys siirtyy valitettavasti edelleen seuraavaan sukupolveen. p (Karlsson, 2008)
y Esim. neuvoloissa, päivähoidossa ja sosiaalihuollossa työskentelevät k l ovat avainhenkilöitä h kl vuorovaikutusongelmia havaittaessa, sillä niiden työntekijät y j tapaavat p ammattinsa puolesta p useasti perheitä. y Noilla N ill tapaamisilla i ill voii olla ll ratkaiseva k i merkitys ki lapsen tulevaisuudelle! ((Karlsson,, 2008))
y Lähteet: Karlsson, K. (2008). Anknytning om att tolka samspelet mellan föräldrar och småbarn. Wennerberg, T. (2010). ( ) Vi är våra relationer.
y RIST ryhmä y = RelationsInriktat SmåbarnsTeam Pikkulasten vuorovaikutustiimi K5 alueella y Ryhmä on moniammatillinen (psykologi, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, kotihoitaja) ja jäsenet tulevat kaikista viidestä kunnasta. y K5:n hallitus asetti ryhmän virallisesti syksyllä 2010.
y Ryhmän jäsenet: y Anette Hakala, sosiaalityöntekijä, Kristiinankaupunki y Mia Rosengård, erityslastentarhanopettaja, Krs Rosengård erityslastentarhanopettaja y Gerd Metsäranta, terveydenhoitaja, Kaskinen y Jaana Raittila, Raittila lähihoitaja lähihoitaja, Kaskinen y Annika Pada, terveydenhoitaja, Närpiö y Anna Anna Lotta Lotta Högbacka, Högbacka psykologi, psykologi Närpiö y Lena Maria Kummel, sosiaalityöntekijän sij., Korsnäs y Mia Böling, psykologi, Maalahden ja Korsnäsin tk y Annika Svevar Söderholm, perhetyöntekijä, Maalahti y Christina Dahlgren, g, kodinhoitaja j, Maalahti
y Laaja koulutus + pohdintapäivät y Erityistietoa vuorovaikutuksen analysoinnista, sekä positiivisen että vähemmän positiivisen, positiivisen ja varhaisen vuorovaikutuksen puutteiden havaitsemisesta. Ryhmä voi tarvittaessa antaa lausuntoja vuorovaikutuksesta. y Ryhmän jäsenet auttavat ja tukevat lasten ja vanhempien vuorovaikutusta ja viestintää. viestintää Tehdään esim. keskusteluilla, käytännön harjoituksilla ja havainnoinnilla.
y Tarkoituksena on vahvistaa vanhemman jja lapsen suhdetta varhaisvaiheessa ja auttaa vanhempaa näkemään lapsen tarpeet ja voimavarat. y Sekä vanhemmat että ammattihenkilöt voivat konsultoida ja kysyä ryhmältä neuvoa, neuvoa jos vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus herättää pohdintaa.