M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a m a a n k ä y t ö n n ä k ö k u l m a K a r o l i i n a L a a k k o n e n - P ö n t y s 2 4. 1 1. 2 0 1 1
S T R AT E G I N E N S U U N N I T T E L U 1. Pirkanmaan ympäristöohjelma ja suunnittelun haasteet 2. Strateginen lähestymistapa: Liikkumisvyöhykkeet ja maankäytön suunnittelu 3. Maakuntakaavoitus Pirkanmaalla 7.12.2011 2
Taajama-alueet kasvavat Maakunnan väestönkasvu on edellyttänyt ja edellyttää edelleen rakennetun ympäristön laajentamista. Taajamat kasvavat myös sisäisen muuton takia. Asumisväljyyden kasvu 2000-luvulla / m2 7.12.2011 Lähde: Tilastokeskus, asuntokunnat ja asuinolot (Altika-tietokanta) 3
7.12.2011 4
Liikkuminen lisääntyy Jokainen suomalainen liikkuu päivittäin yli 2 kilometriä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Liikkumisen kasvua on tapahtunut etenkin henkilöautoilussa. Työpaikkojen ja palveluiden keskittyminen on lisännyt jatkuvasti henkilöautosuoritetta ja samalla matkojen pituudet ovat kasvaneet. 14 12 km 10 8 6 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2007 Työmatkan keskipituus (linnuntie-etäisyys) Suomessa vuosina 1980-2007. Mukaan on laskettu kaikki työlliset, joiden koti- ja työpaikan koordinaatit tunnetaan ja joiden työmatkan pituus on korkeintaan 200 km. [Suomen Ympäristökeskus, Tilastokeskus] Lähde: TTY, Kalenoja H. 7.12.2011 5
Kulkutapajakauman muutokset Tampereen seudulla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuoden 1969 liikennetutkimus 19 % 59 % 18 % vuoden 1975 liikennetutkimus 28 % 53 % 19 % liikennetutkimus 1996 (TALLI 2000) 57 % 26 % 14 % liikennetutkimus 2005 (TASE 2025) 59 % 27 % 12 % henkilöautolla kävellen tai polkupyörällä linja-autolla muulla kulkutavalla Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto, Kalenoja H. 6
Matkustustottumusten muutoksia - Lahden seudun asukkaiden tekemien matkojen määrä arkisin vuonna 1969 *) yhteensä 360 000 matkaa ja 1,0 miljoonaa km vuorokaudessa vuonna 2010 **) yhteensä 530 000 matkaa ja 5,2 miljoonaa km vuorokaudessa päivähoitomatka 2 % ulkoilumatka 5 % muu matka 4 % vierailumatka 11 % huvi- tai harrastusmatka 11 % asiointimatka 13 % ostosmatka 19 % työmatka 32 % koulu- tai opiskelumatka 14 % kyyditsemismatka 9 % asiointimatka 7 % vierailumatka 6 % huvi- tai harrastusmatka 12 % työmatka 17 % koulu- tai opiskelumatka 8 % ostosmatka 27 % työasiointimatka 3 % 3,5 matkaa/vrk, 104 150 asukasta *) tutkimusalueena Lahti sekä osia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta 3,5 matkaa/vrk, 161 000 asukasta (yli 5-vuotiaat) **) tutkimusalueena Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto, Kalenoja H.
Palveluiden saavutettavuus korostuu Erilaisten palveluiden saavutettavuus on asumisen keskeisimpiä laatutekijöitä. Elämäntavan sekä lisääntyneen vapaa-ajan vaikutus liikkumiseen erillään olevat palvelut ovat saavutettavissa nopeasti ja helposti vain henkilöautolla. Palveluverkon harveneminen ja palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen maaseudulla, mutta myös taajamissa. Uusien liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen ja palveluiden rakentaminen hajautuvan rakenteen myötä. => Liikkumistarpeeseen vaikuttaminen maankäytön suunnittelulla. 7.12.2011 8
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Strateginen tavoite 1: Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella Taajamissa käytetään hyväksi mahdollisuudet täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja tehostaa rakentamista. Toimenpide 1. Luodaan eheyttämiselle välineitä. Toimenpide 2. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Ohjataan kaupunkiseutujen ja taajama-alueiden uudisrakentamista alueille, jotka sijaitsevat kohtuuetäisyydellä olemassa olevista palveluista ja jotka parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Toimenpide 3. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen. 7.12.2011 9
S T R AT E G I N E N S U U N N I T T E L U Liikkumisvyöhykkeet Keino tutkia ja ajatella liikenteen ja palveluiden vuorovaikutusta. Vyöhykkeisyyden tutkimuksessa on havaittu, että eri alueiden matkatuotoksiin vaikuttavat liikennetarjonnan lisäksi sijainti yhdyskuntarakenteessa ja erilaisten toimintojen saavutettavuus. Tunnistetaan: Joukkoliikennevyöhykkeet Alakeskukset Palveluiden ja asumisen keskittymiä, joukkoliikenteen solmukohtia ja hyviä kävely-ympäristöä Kaupunkirakenteen peruskäsitteet. Lähde: Kosonen 2007. 7.12.2011 10
Liikkumisvyöhykkeet Keino tutkia ja ajatella liikenteen ja palveluiden vuorovaikutusta. Vyöhykkeisyyden tutkimuksessa on havaittu, että eri alueiden matkatuotoksiin vaikuttavat liikennetarjonnan lisäksi sijainti yhdyskuntarakenteessa ja erilaisten toimintojen saavutettavuus. Tunnistetaan: Joukkoliikennevyöhykkeet Alakeskukset Palveluiden ja asumisen keskittymiä, joukkoliikenteen solmukohtia ja hyviä kävely-ympäristöä 7.12.2011 11 Lähde: EHYT, Tampere, Kaupunkiympäristön kehittäminen 2011.
Ympäristön arvot Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää panostusta olemassa olevaan rakenteeseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen edellyttää ympäristön arvojen tunnistamista. Kestävän yhdyskuntarakenteen ja ihmisten mielekkäinä kokemien elämisen ja asumisen tapojen yhteensovittaminen tärkeää. Alueiden ominaispiirteitä tulisi hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja alueiden profiloitumisessa. 7.12.2011
P I R K A N M A A N M A A K U N TA K A AVA 2040 Pirkanmaan 2. maakuntakaava Strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma Korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat Liikenne ja logistiikka Turvetuotanto Kattaa alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen tärkeimmät osa-alueet Laaditaan koko maakunnan alueelle 7.12.2011
P I R K A N M A A N 2. VA I H E M A A K U N TA K A AVA 7.12.2011 14