Päijät Hämeen maakuntavaltuuston 7.9.2010 pidetyn kokouksen yhteydessä järjestettiin seminaari. Seminaarin keskeinen aihe oli keväällä käynnistetty maakuntakaavatyö. Seminaarissa esiteltiin käynnistetyn kaavatyön taustaa, käynnissä olevan Päijät Hämeen ilmasto ja energiaohjelman laadintaa ja pohjustettiin ryhmissä käytävää keskustelu, jonka aiheista lähetettiin ennakkoon tietoa kokouskutsun yhteydessä (kysymykset liitteenä 1). Tässä alla on tiivistetysti keskustelujen anti. Ryhmien kannanotot ovat liitteenä 2. Keskustelun aihe Yhteenvetoa kannanotoista Miten otetaan huomioon kaavatyössä Maakuntavaltuuston osallistuminen Evästys rakennevaihtoehtoja varten tärkeää, että valtuusto osallistuu kaavatyön suunnitteluun kaikissa prosessin vaiheissa nettisivut mahdollistavat vuorovaikutuksen ja tutustumisen reaaliaikaisesti valtuuston kokouksissa tiedonantoja yksi seminaari vuosittain tiivis yhteydenpito elinkeinoelämän etujärjestöihin ja kuntiin maakuntakaavaa pitää pystyä tarkastelemaan joustavasti myös kauden aikana mitä enemmän keskustellaan ja tiedotetaan, sitä parempi lopputulos saadaan suunnittelun aikana pystyttävä reagoimaan riittävän nopeasti mahdollisiin muutoksiin ja ennusteisiin varasuunnitelmat varautuminen isompaan kasvuun pyrittävä irti kilpailusta kuntien välillä osaoptimoinnin välttäminen tilastokeskuksen ennusteet vai tavoitteet? valinnan mahdollisuudet; vastuullinen mahdollisuus asua tiiviissä yhteisössä tai maaseudun rauhassa maaseudullinen rauhallinen vaihtoehto maaseutualueiden elinvoimaisuutta ei saa unohtaa isompien taajama alueitten kustannuksella (ristiriita: tiivis vähemmän saastetta) matkakeskus ja ratahankkeet (Lahti Orimattila, Lahti Heinola) Lahti Jyväskylä Oulu raideliikenteen kehittäminen Päijänteen länsipuolelle Lahti Nastola tiiviiksi, raideliikenteen hyödyntäminen, Lahti Loviisa raideliikenteen kehittäminen Hennan suunnitteluun Kärkölä ja Mäntsälä mukaan Ilmastokytkentä oltava alusta asti mu liiton kotisivuille rakentuu osio, joka on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille Vielä keskeneräisiä, valmistelun alla olevia vaiheita varten avataan salasanan taakse osio, johon pääsy mahdollistetaan liiton luottamushenkilöille ja keskeisille sidosryhmille varaudutaan järjestämään vähintään yksi seminaari joka vuosi elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien terveiset yhteydenpidosta (esim. aiheittain kootuista ryhmistä ja lausunnoista) välitetään luottamushenkilöiden tietoon työstetään varasuunnitelmat eli tarkastellaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja valmisteluvaiheessa varasuunnitelmien pohjalta tuodaan maakuntavaltuustoon päätettäväksi tavoitteet (keskeiset varautumisen kysymykset) varsinaista kaavaehdotusta varten TK:n ennusteet antavat tavoitteiden realistisuuden arviointiin pohjaa, mutta kaava laaditaan valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan tarkastelut tehdään kuntarajoista riippumatta (nykyinen asumisen ja työpaikkojen rakenne hallinnollisista rajoista riippumatta lähtökohtana); nykyisen kaavan lähivaikutusalueet ja niiden keskukset tarkistetaan rataverkkopainotteinen asumisrakenne otetaan yhdeksi vaihtoehdoksi otetaan Kärkölä ja Mäntsälä mukaan keskusteltaessa Hennan osalta käynnissä olevan Päijät Hämeen 1
ohjaus Maakuntakaavan vaikutus Muuta esille noussutta kana/läpäisyperiaatteella: pohjavedet, hiilineutraalius asutuksen tiivistäminen, kunnallistekniikan hyödyntäminen, joukkoliikenteen tiheys/työ ja muihin matkoihin vaikuttaminen, palvelut lähelle, asukaslähtöisyys ja viihtyvyys otettava huomioon vesihuoltosuunnitelman kytkeytyminen kaavatyöhön yritysrakentaminen huomioitava kaavoituksessa, myös maatilatalouden harjoittaminen (sikalat, kanalat jne.) huomioitava alueiden soveltuvuus; pohjavedet, soranottomahdollisuudet, pohjavesiohjelman laatiminen pohjavedet sekä ilmastoasiat eivät saa yksioikoisesti antaa oikeutta kieltää olemassa olevien yritysten toimintaa väestörakenne, maahanmuutto suuret liikekeskukset; pienten näivettyminen, kausiluonteinen ostovoima palveluiden karkaaminen Savonrata, linjaus tarkemmaksi kiinteistöveroissa voisi huomioida hajanaisuuden kierrätysteknologian kehittäminen matkailun kehittäminen puhdas maakunta palveluiden tuominen lähelle VT12 kehittäminen, yhteistyö naapurimaakuntien kanssa, Pietarin suunta Naapurikuntia kuultava herkällä korvalla (Pukkila, Myrskylä, Iitti, Mäntsälä) ALUESUUNNITTELU ilmasto ja energiaohjelman kanssa ollaan erittäin tiiviisti yhteistyössä; sen strategiset valtuuston päättämät linjaukset vaikuttavat merkittävästi maakuntakaavaan tehdään selvityksiä: kaupan palveluverkkoselvitys, asuntotuotantotarpeen arviointi, taajamien eheyttämismahdollisuudet, elinkeinoelämän maankäytön tarpeet jne. kehitetään maakuntatason ratkaisu lueteltujen asioiden ottamiseksi huomioon kaavaehdotuksessa (aluevaraukset kartalla, merkinnät ja määräykset, kaavaselostus) Ratalinjauksien (Savonrata, Lahti Jyväskylä ja Lahti Hämeenlinna) osalta tehdään yhteistyötä naapuriliittojen kanssa sekä suunnittelussa että edunvalvonnassa otetaan huomioon eri asiayhteyksissä kaavatyössä, aluekehittämisessä ja edunvalvonnassa naapurikuntien kanssa voidaan järjestää myös kuntakohtaisia keskusteluja/neuvotteluja 2
LIITE 1: Ennakkoon lähetetyt kysymykset Maakuntavaltuuston seminaariin on varattu valtuustoryhmille aikaa ryhmäkeskusteluihin ja yhteiseen keskusteluun liittyen maakuntakaavan laadintaan. Ryhmissä toivotaan käytävän keskustelua ainakin seuraavista aiheista: 1. Maakuntavaltuuston osallistuminen ja vuorovaikutus kaavatyössä Kaavatyön ensimmäinen vaihe eli aloitusvaihe on käynnissä. Sen lakisääteinen ilmentymä on osallistumisja arviointisuunnitelma eli OAS. OAS:ssa tullaan kuvaamaan myös luottamushenkilöiden osallistuminen ja päätöksenteon eteneminen. Alla olevassa kaaviossa on ensimmäinen luonnos kaavatyön etenemisestä vuosittain. Liiton toimesta on jo käynnistetty tai ollaan mukana selvityksissä, joista useat valmistuvat vuoden 2012 lopulla; tärkeitä käynnistyspäätöksen mukaisia selvityksiä ovat erityisesti pohjavesiin liittyvät selvitykset. Selvityksiä tullaan myös käynnistämään myöhemmin tarkentuvista aiheista, joita voi nousta esille ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa tai myöhemmin kaavatyön aikana (ml. vaikutusten arviointi). Luonnosvaiheessa (ts. valmisteluvaiheessa) laaditaan kaavaluonnosvaihtoehtoja. Niistä käydyn keskustelun pohjalta (asetetaan nähtäville) tullaan maakuntavaltuustossa linjaamaan tarkemmin, minkälainen maakuntakaavaehdotus on sisällöltään. Linjaukset kirjataan maakuntavaltuustolle päätettäväksi tuotaviin maakuntakaavan tavoitteisiin. Ehdotusvaiheessa laaditaan lopullisen maakuntakaavan kartta, merkinnät ja määräykset sekä selostus ja sen liitteet. Maakuntavaltuusto hyväksyy ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Vaihe 2010 2011 2012 2013 2014 Selvitykset Käynnistyspäätös Mv Aloitus Mh Luonnos Tavoite Mv Ehdotus Mv Vahvistus YM UusiKunta Yhdistymishallitus suunnittelee ja toteuttaa UusiKunta toimii Mv = maakuntavaltuusto päättää Mh = maakuntahallitus päättää Käynnisti kaavatyön 7.6.2010 Hyväksyy osallistumis ja arviointisuunnitelman (OAS) Kaavalle asetettavat tarkemmat tavoitteet luonnosten perusteella Asettaa kaavaluonnoksen nähtäville Hyväksyy kaavaehdotuksen Asettaa kaavaehdotuksen nähtäville YM = ympäristöministeriö Maakuntakaavatyötä rytmittävät maakuntavaltuuston kevät ja syyskokous sekä hallituksen noin kerran kuussa pidettävät kokoukset. Kokousrytmeihin sovitetaan muut osallistumisen ja vuorovaikutuksen tapahtumat (sidosryhmäyhteistyö ja viralliset kuulemiset). Aikatauluihin vaikuttavat myös selvitysten valmistuminen ja valtuustokauden vaihtuminen. Maakuntavaltuustoa informoidaan jokaisessa kokouksessa kaavatyön etenemisestä. Luottamushenkilöitä, kuntien virkamiehiä ja keskeisiä sidosryhmiä varten avataan liiton kotisivuille salasanan takana oleva sivusto. Niiden tarkoituksena on mahdollistaa osallistuminen ja vuorovaikutus ennen varsinaisia lakisääteisiä suurelle yleisölle suunnattuja kaavavaiheiden nähtäville laittamisia. Maakuntavaltuuston kevät ja syyskokousten yhteyteen on mahdollista kytkeä seminaareja sekä maakuntavaltuuston ja hallituksen jäsenille suunnattuna tai niin, että niihin kutsutaan myös muita tahoja. 3
2. Evästystä tarkasteltavia rakennevaihtoehtoja varten Varsinaisen maakuntakaavan laatiminen edellyttää näkemystä siitä miten asukkaat ja työpaikat, liikenneväylät ja palvelut sijoittuvat maakunnassa sekä miten virkistyskäyttö, rakennetun ja luonnonympäristön arvot on otettu huomioon sijoittumista ohjattaessa. Nykykehityksessä väestön sijoittuminen kaupunkiseudun ja ympärillä olevan maaseudun suhteen on suosinut kaupunkiseutua. PÄIJÄT HÄMEEN VÄESTÖMÄÄRÄN TILASTO, ENNUSTE JA TAVOITELUKUJA 18.8.2010 RV Maakuntakaava 2006 Väkiluku MITOITUSVÄKI 31.12.2002 2020 4 Tilastokeskus Väkiluku 31.12.2009 Ennuste 2020 Ennuste 2035 Päijät Häme 198088 216700 201270 211064 221810 Kaupunkiseutu LAHTI 97968 106300 100854 106377 112441 HEINOLA 20940 22700 20374 20177 20276 ORIMATTILA 14310 17000 14898 16089 17303 ASIKKALA 8648 9380 8551 9008 9493 HOLLOLA 20527 23430 21845 24248 26118 NASTOLA 14684 16250 15065 16020 16819 Yhteensä 177077 195060 181587 191919 202450 % P H 89,39 90,01 90,22 90,93 91,27 Ympäryskunnat ARTJÄRVI 1562 1630 1455 1459 1506 HARTOLA 3783 3800 3388 3113 3091 HÄMEENKOSKI 2192 2300 2126 2148 2244 KÄRKÖLÄ 4948 5250 4875 5011 5202 PADASJOKI 3746 3800 3448 3184 3073 SYSMÄ 4780 4860 4391 4230 4244 Yhteensä 21011 21640 19683 19145 19360 % P H 10,61 9,99 9,78 9,07 8,73 "Maakuntasuunnitelma 2035", 225000 (väkim. +/ 3 % 218 000 232 000) UusiKunta v. 2013 asukkaita 182 900 (TK), (Tietopaketti: v.2023 n. 218 000 223 000) LAHTI 97968 106300 100854 106377 112441 HEINOLA 20940 22700 20374 20177 20276 ASIKKALA 8648 9380 8551 9008 9493 HOLLOLA 20527 23430 21845 24248 26118 NASTOLA 14684 16250 15065 16020 16819 HARTOLA 3783 3800 3388 3113 3091 HÄMEENKOSKI 2192 2300 2126 2148 2244 KÄRKÖLÄ 4948 5250 4875 5011 5202 PADASJOKI 3746 3800 3448 3184 3073 Yhteensä 177436 193210 180526 189286 198757 Kaavaluonnoksina on mahdollista tarkastella kohtuullinen määrä vaihtoehtoja (3 4 kpl) mm. väestön kokonaismäärän ja sijoittumisen suhteen. Luonnoksilla voidaan hakea näkymää esim. kysymyksiin: Entä, jos? tai Mitä erilaiset maakunnan asukasmäärät merkitsisivät? jne.
3. Millaista ohjausta maakuntakaavalta odotetaan uudistuvassa kuntatilanteessa Nykyinen 11.3.2008 ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava käynnistettiin kohta uuden maankäyttö ja rakennuslain tultua voimaan. Lailla selkeytettiin maakunta, yleis ja asemakaavan välistä työnjakoa. Yleinen ilmapiiri (myös valtionhallinnon suunnalta) oli tehdä maakuntakaavoista entistä yleispiirteisempiä ja siirtää siten valtaa ja vastuuta kuntakaavoitukselle. Sittemmin kuntien on talouden tilanteesta johtuen ollut haastavaa vastata niihin toiveisiin, mitä asukkaat palveluilta odottavat. Kunnallisteknisen verkoston ylläpito ja rakentaminen sekä julkisista palveluista huolehtiminen väljää omakotiasumista arvostavien asukkaiden tarpeisiin on kallista. Ympäristöministeriön kaupunkiseutuja koskevassa selvityksessä puolestaan on todettu maakuntakaavojen olevan ylimitoitettuja tai perustuvan kokonaan puuttuvaan tai puutteelliseen väestönkehitysarvioon. Lahden kaupunkiseudun (kartta alla) osalta selvityksessä käytettyjen kriteerien perusteella maakuntakaavassa on varsin merkittävä ylimitoitus. Kuva: Maakuntakaavojen arviointi VAT sisältämien yhdyskuntarakennetavoitteiden kannalta (Päijät Hämeen kohdekuvauksesta). Viivoituksella on esitetty taajamarakenne v. 2005, jonka ulkopuolelle selvityksessä on arvioitu voitavan sijoittaa 64 000 asukasta. Nykyisen maakuntakaavan asuinalueille mahtuu siis enemmän väestöä kuin vuoteen 2020 mennessä tavoitteeksi asetettiin. 5
LIITE 2: Valtuustoryhmien kannanotot KOKOOMUKSEN ryhmä 7.9.2010, Maakuntakaava (Kokousmuistiinpanot kirjoitettu puhtaaksi) - maaseudullinen rauhallinen vaihtoehto tulee säilyä tulevaisuudessa - työmatkapituudet 1990: 5 km, 2005: 14 km - kaavoituksessa huomioitavaa asutuksen tiivistäminen tulevaisuudessa kunnallistekniikan huomioiminen / hyödyntäminen - valinnan mahdollisuus on maakunnallinen rikkaus - kiinteistöveroissa voisi huomioida hajanaisuuden - kuntakeskuksissa tiivistä asumista - kaupunkiseutu maaseutu keskittymiä on jo ja lisää sopii tulla - joukkoliikenne tiheys edistää - ei YTV mallista joukkoliikennetukea - yrittäjävetoinen 5% on kilpailutettua joukkoliikennettä - yritysrakentaminen huomioitava kaavoituksessa Maakuntavaltuuston osallistuminen - valtuustolle kokouksen yhteydessä tiedonantoja - yksi seminaari vuosittain - tiivis yhteydenpito elinkeinoelämän etujärjestöihin kuten Kauppakamariin ja Päijät Hämeen yrittäjiin sekä kuntiin - Maakuntakaavaa pitää edelleen pystyä tarkastelemaan joustavasti myös kauden aikana - Huomioida alueen soveltuvuus; pohjavedet, soranottomahdollisuudet ym. huomioiden - Maahanmuuttotilanne - Väestörakenne - Tasavertainen IT palveluiden ja muiden tarpeellisten yhteyksien tarkasteleminen ja huomioiminen - Maakunnalliset solmukohdat otettava huomioon - Suurten liikekeskusten kaavoittamisessa huomioitava - Vesihuoltosuunnitelma on valmistunut, miten ne juoksutetaan kaavatyön rinnalla - Tilastokeskuksen luvut ovat pessimistisiä esim. Lahdella yksi % paperissa 0,2% - Tehdäänkö maakuntakaavaa Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vai kuntien asettamien tavoitteiden mukaan - Ostovoiman muutosten tulee näkyä kaavoituksessa - On kuntia, joissa kesäasukkaiden määrä on merkittävä, palveluiden mitoittaminen kausiluontoisesti tulee ottaa huomioon maakunnallisesti Kaava ei saa olla kehitystä jarruttava vaan mahdollistava - tässäkin oltava jousto - kehitys ei saa kaatua maakuntakaavaan 6
Maakuntavaltuusto 6.9.2010 (Toimitettu tiedostona) ILMASTONMUUTOS JA SEN HUOMIOIMINEN KAIKESSA SUUNNITTELUSSA JA PÄÄTÖKSENTEOSSA SDP näkemykset maakuntakaavan ohjaukseen Maakuntakaavassa tulisi näkyä seuraavat asiat 1. POHJAVESIEN TURVAAMINEN pohjavesiohjelman laatiminen 2. MAA AINESASIAT näin turvataan se, ettei tätä ohjaa eri sidosryhmät ja intressit 3. ASUMISEN TIIVISTÄMINEN liikenne (mm. joukko ja työpaikkaliikenne) palvelut lähellä infra valmiina Lisäksi maakuntakaavassa tärkeää näkyä matkakeskus ja ratahankkeet (Lahti Orimattila, Lahti Heinola). KESKUSTAN EVÄSTYKSET MAAKUNTAKAAVATYÖHÖN (Toimitettu tiedostona) OLEMME MAAKUNTA EUROOPASSA Vastuullinen vapaa mahdollisuus asua tiiviissä yhteisössä tai maaseudun rauhassa. Kierrätystegnologian kehittäminen. Jätteen jatkojalostus on mahdollisuus ei uhka. Maakuntamme pyrkii tietenkin mahdollisimman vähään jätteeseen. Matkailun kehittäminen. VISIO MISSIO Vähemmän roskaava ei saastuttava puhdas maakunta. Matkailun kehittäminen etenkin sellaisilla alueilla, joissa pitkät matkat palveluiden luo. Näin turvataan palvelut lähempänä, kun niitä käyttävät myös kaksoiskuntalaiset. Savonrata, Lahti Heinola Mikkeli aluevaraus saatava noin 100:n metrin levyiseksi nyt varatun 500:n metrin sijaan. Valtatie 12 kehittäminen ja saattaminen turvalliseksi. Kehittää suuntaa Pietariin. Yhteistyön lisääminen maakuntien kanssa, jonka kautta tie kulkee. 7
Asutus Lahti Nastola välillä järkevää kehittää tiiviiksi, koska raideliikenteen pysäkit tulossa Nastolan alueelle. Ei sovi unohtaa raideliikenne Lahti Loviisa kehittämistä, jos halutaan ilmastokysymyksiin vastata. VR:n hinnoittelun tulisi olla ilmastovaatimusten kanssa linjassa. ( VR:n hinnoitteluun emme toki voi vaikuttaa maakuntakaavatyöllä. Jos VR hinnoittelee itsensä kumipyöriä korkeammalle, niin ilmastokysymyksiin alueellamme on vaikea vastata) Raideliikenteen kehittäminen myöhemmässä vaiheessa Päijänteen länsipuolelta Jyväskylä Oulu. Hennan rakentuminen oikoradan varteen. Yhteistyö Kärkölän ja Mäntsälän kanssa suunnitteluun mukaan. Henna vahvistaa myös Lahtea. Etelässä ja idässä olevia rajapintakuntia tulee kuunnella herkällä korvalla. ( Pukkila, Myrskylä, Iitti, Mäntsälä) Maakuntavaltuuston osallistuminen ja vuorovaikutus kaavatyössä (Kokousmuistiinpanot kirjoitettu puhtaaksi) 1. Vasemmistoryhmä pitää tärkeänä, että maakuntavaltuusto osallistuu kaavatyön suunnitteluun kaikissa prosessin vaiheissa Lisäksi kotisivujen avaaminen tuo lisää mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja kaavatyön reaaliaikaiseen sisältöön tutustumiseen itsenäisesti. Vasemmistoryhmä näkee seminaarit myönteisenä asiana 2. EVÄSTYSTÄ TARKASTELTAVA RAKENNEVAIHTOEHTOJA VARTEN Pidetään tärkeänä, että suunnittelun aikana pystytään reagoimaan riittävän nopeasti mahdollisiin muutoksiin ja ennusteisiin 3. MILLAISTA OHJAUSTA MAAKUNTAKAAVALTA ODOTETAAN Tiivistettyä kaavoitusta tietysti tuetaan asukaslähtöisyys ja viihtyvyys huomioiden Kristilliset (koottu KT:n ja RV:n muistiinpanoista) Maakuntakaava prosessi on hioutunut hyväksi: kuuntelee, ottaa huomioon Maakuntakaavoituksessa on pyrittävä irti kilpailusta kuntien välillä, osaoptimoinnin välttäminen Uusi tieto esimerkiksi pohjavesistä sekä ilmastosta ei voi yksioikoisesti antaa oikeutta kieltää olemassa olevien yritysten toimintaa 8
Perussuomalaiset (RV:n muistiinpanoista) Ilmaston muutos: liikenteen vähentäminen palveluiden kehittäminen palvelut karkaavat Savonrata Vihreät haluavat tuoda esille muutamia asioita: (Kokousmuistiinpanot kirjoitettu puhtaaksi) Ilmastokytkentä oltava alusta asti suunnittelussa mukana, ikään kuin läpäisevänä asiana, mm. pohjavedet hiilineutraaliuteen pyrkiminen Maaseutukylien elinvoimaisuutta ei saisi unohtaa isompien taajama alueitten kustannuksella (ristiriita: tiiviys tuottaa vähemmän saastetta) Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet on turvattava ja otettava myös huomioon mahdollisten uusien rataliikenneyhteyksien rakentaminen 9
Ympäristöteknologian kehittymiselle on luotava puitteet kaavassa Vanhukset (ikääntyvä väestö) nähtävä voimavarana ja heidän tarpeensa huomioitava kaavan laadinnassa LOPUKSI: Mitä enemmän maakuntakaavan suunnittelutyöstä keskustellaan ja tiedotetaan avoimesti alusta alkaen, sitä parempi lopputulos saadaan. 10