AAC Ruskiksella
AAC = Augmentative and Alternative Communication = Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi
Kommunikointi on monipuolista kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä käskeä pyytää vitsailla ilmaista mielipiteitä jakaa tietoa kuvailla ilmaista tunteita protestoida keskustella ottaa kontaktia kommentoida pyytää/saada huomiota valittaa tervehtiä huijata
Vuorovaikutus On kaikkea sitä, millä tavalla olemme toisten ihmisten kanssa katsekontakti, katseen kohdistaminen ilmeet, eleet fyysinen kontakti kehon asennot, olemuskieli ja muu sanaton viestintä ääntely, sanat ja puhe tunneilmaisu toiminta, osoittaminen Toimivan vuorovaikutuksen perustana on, että ihmiset ovat tilanteessa aidosti läsnä toisilleen ja kiinnostuneita toisistaan. Yhteisten, onnistuneiden vuorovaikutuskokemusten kautta kumppanit löytävät yhteisen kielen ja ymmärtävät toisiaan paremmin.
Kommunikoinnin perusta Vuorovaikutuksessa ihminen oppii kommunikoinnin perustan: (Nind & Hewett 1994, 2001, 2005) Yhdessäolosta nauttiminen ja muiden ihmisten lähellä oleminen Huomion suuntaaminen toiseen ihmiseen ja läsnä oleminen Keskittyminen ja tarkkaavaisuus Yhdessä toimiminen Vuorottelu Oman aktiivisuustason säätely ja kontrollointi
Toimivaan ja itsenäiseen kommunikointiin tarvitaan
LOVIT -malli (Kehitysvammaliitto) Kiinnitä vuorovaikutuksessa huomiota seuraaviin asioihin: Ole tilanteessa vastavuoroisesti läsnä (L) Odota ja anna tilaa aloitteille (O) Vastaa kumppanin kommunikointiin (V) Mukauta omaa ilmaisuasi kumppanin kommunikointitarpeita vastaavaksi (I) Tarkista, onko yhteisymmärrys saavutettu (T)
Milloin tarvitaan AAC-keinoja Puheen kehitys on viivästynyt Puhe on vaikeasti ymmärrettävää Puheen tuotto on vaikeaa tai sitä ei ole laisinkaan Puheen ymmärtäminen on puutteellista Tarkkaavaisuuden ongelmia
Miksi AAC-keinoja käytetään? Jokaisella ihmisellä on oikeus kommunikointiin! Mahdollisuus osallistua tasavertaisena ryhmän jäsenenä Kommunikointikeinojen avulla vuorovaikutustaidot, kieli, ajattelu ja kyky jäsentää ympäristöä vahvistuvat Tyypillisesti kehittyvän lapsen ajattelua jäsentää kieli vaikuttaa oppimiseen
Miten tukea oppilaidemme kommunikointia? Reagoi henkilön kommunikointialoitteeseen Käden nostaminen, ääntely, katse, puhelaite, viittoma tms. Anna aikaa kommunikoinnille Aikuisilla taipumus hallita keskustelua Varo arvailemasta ja johdattelemasta liikaa Kysy yksi kysymys kerrallaan Puhevammainen henkilö ei pysty osoittamaan, mihin kysymykseen hän vastaa
Kysy avoimia kysymyksiä, joihin voi vastata laajemmin kuin kyllä/ei-vastauksilla Avoin kysymys: Mitä teit viikonloppuna? Suljettu kysymys: Olitko uimassa viikonloppuna? Kun puhut oppilaalle, katso häntä älä katso apuvälinettä Ole rohkea ja uskalla käyttää oppilaan AAC-keinoa kokeilla ja tehdä virheitä piirtää ja viittoa
Miten toimin avustajana kommunikointitilanteessa? Huolehdin siitä, että kommunikointikeinot ovat oppilaan saatavilla ja käytettävissä joka hetki Tuen oppilaan mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen Ryhmätilanteet, vapaa-ajan hetket, asioiden hoitaminen jne. Avustaja tulkitsee oppilaan viestin ja auttaa häntä välittämään sen viestin kohteena olevalle henkilölle Vältän kommunikoimasta oppilaan puolesta Esim. jos oppilas vastaa väärin, avustajan tehtävänä on välittää viesti sellaisenaan, ei korjata viestiä Anna oppilaan kertoa itse (esim. puhelaitteella) sen sijaan, että puhuisit hänen puolestaan
Voimauttava vuorovaikutus Ruskiksella Ideana on olla yhdessä Vuorovaikutuksen tulisi olla mukavaa molemmille osapuolille Tärkeintä on vuorovaikutus itsessään Lähdetään rohkeasti kommunikoimaan samalla tavalla kuin oppilas kommunikoi. Kommunikointitapoja voivat olla esim. katsekontakti, hymy, ääntely, taputtaminen tai keinuttaminen. Jos oppilas ilmaisee itseään esim. taputtamalla käsiään yhteen, voin hakea kontaktia häneen taputtamalla omia käsiäsi yhteen.
Ole läsnä (L) Ole rento ja kiireetön Virity toiseen, havainnoi Viesti ilmeillä ja olemuksella läsnäoloa ja kiinnostusta Odota (O) Anna tilanteen viedä, älä yritä tai ohjaile liikaa Älä tee liian paljon Pidä taukoja, odota, anna aikaa Vastaa (V) Vastaa herkästi, eri tavoin Liity mukaan, jäljittele kumppaniasi Vastaa siihen, mitä hän tekee (ääntely, eleet, ilmeet, liikkeet ym.) Kommentoi näkemääsi, toisen viestintää Mukauta ilmaisua ja tarkista yhteisymmärrys (I T) Toimi sopivassa tahdissa Löydä sopiva hetki, jolloin voit laajentaa tekemistä ja ehdottaa uutta Tee tarvittaessa itse aloite Kosketa
Ei-avusteinen Ilmeet ja eleet Osoittaminen viittomat Avusteinen Kuviin, symboleihin ja kirjaimiin pohjautuvat järjestelmät Puhelaitteet Tietokonepohjainen kommunikointi Esineet
Tukiviittomat Eri asia kuin viittomakieli Puhutusta viestistä viitotaan olennaisimmat asiat / avainsanat Hyödynnetään visuaalista kanavaa Tukevat puheen ymmärtämistä ja kielen kehitystä Rytmittää ja hidastaa omaa puhetta
Kyllä / ei kysymykset Hyvä nopea keino kommunikoida Saattaa rajoittaa vastausten sisältöä ja estää AAC-keinon käyttöä luonnollisissa tilanteissa Mieti, miten oppilas voi vastata en tiedä, en muista, ei kiinnosta jne. Vaihtoehtoja antaessa, muista antaa myös vaihtoehdoksi jotain muuta
Esineet Käytetään, kun oppilas ei ymmärrä kuvia Varhaisella kielellisellä kehitystasolla oleville oppilaille Esineet ovat hyvin konkreettisia voi tunnustella, katsella, haistella ja maistella Käytetään tilanteiden hahmottamiseen ja tulevien tapahtumien ennakointiin Esim. Anna oppilaalle lusikka, kun lähdetään syömään tai patjan pala, kun on lepoaika. Valintojen tekeminen Esim. Leikitkö pallolla vai renkaalla?
Yksittäiset merkit = valokuvat, PCS-kuvat jne.. Toimivat hyvin ennakkoon suunnitelluissa tilanteissa struktuurin luomisessa oman toiminnan ohjauksessa muistin tukena valintojen teossa Ympäristön kuvittaminen muistuttaa esineiden käyttötarkoituksesta helpottaa paikkojen hahmottamista auttaa ajan jäsentämistä
Piirtäminen - puheen ymmärtämisen tueksi ja osallistamiseen Sosiaaliset tarinat huomioi kieltojen piirtäminen Vaikeiden käsitteiden avaaminen Ennakointi strukturointi, ensin-sitten Vaihtoehtojen antaminen Piirrä puheen rytmissä keskeiset asiat Piirustusten ei tarvitse olla taideteoksia!
Puhelaitteet Puhelaitteelle nauhoitetaan puhetta Oppilas voi osallistua itsenäisemmin Tarjolla eri kokoisia ja näköisiä Myös ipadia voi käyttää puhelaitteena Puhelaitteita käytetään Ruskiksella esim: huomion hakemiseen itsensä esittelyyn vastaamiseen tunnilla, kysymiseen viikonloppukuulumisten kertomiseen ryhmän ohjaamiseen Janette Kotonen
Toimintataulut Kootaan kuvia liittyen tiettyyn tilanteeseen tai tiettyyn aiheeseen + Yksinkertaisia ja nopeita käyttää + Voidaan sijoittaa juuri sinne, missä niitä yleisimmin tarvitaan + Mahdollistavat monenlaisten viestien tekemisen kyseiseen tilanteeseen - Voi kommunikoida vain asioista, jotka liittyvät kyseiseen aiheeseen
AACi-kommunikointikansiot Laajat kansiot ovat suunniteltu lausetasoiseen ilmaisuun Merkit ovat jaoteltu aihealueittain kategorioihin Laaja kansio mahdollistaa monipuolisen viestinnän erilaisissa tilanteissa Kansion avulla voi mm. jutella ja keskustella pyytää, kieltää, kysyä tehdä valintoja hankkia tietoa ja kuvitella huijata ja vitsailla.
Tietsat Sähkö-AACi - Käyttötavan löytäminen saattaa viedä aikaa - Tekninen säätäminen herättää epävarmuutta - Mukana kuljettaminen on hankalaa - Käyttö ei onnistu kaikissa tilanteissa + Tietokoneella oleva puhesynteesi = oppilaan ääni + Kaikki ymmärtävät viestin Itsenäinen kommunikointikeino + Valmiit viestit nopeuttaa ja tuo rikkaampaa kieltä + Laajentamismahdollisuudet ovat rajattomat TAIKE-taulusto
Tietokonetta voi ohjata eri keinoin mm: Kosketusnäyttö Katseohjaus Erilaiset hiiret Näppäimistö yms. Yleisimmät kommunikointiohjelmat Ruskiksella: TAIKE-taulusto Sähkö-AACi GoTalkNow
Lähteet Porter, G. (2003). A pragmatic approach to the design and use of dynamic displays. Paper presented at Sillalla-seminar: Helsinki, Finland. Porter, G. (2003). Language development using aided symbols. Paper presented at Sillalla-seminar: Helsinki, Finland. von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. K. Launonen (suom.) Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Vygotsky, L. S. 1982. Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin&Göös Launonen, K. (2007) Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. http://papunet.net/