Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa - ja kaksi naista enemmän kuin tuhat kuvaa!
|
|
- Jaakko Hyttinen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvien käytöstä hyötyy ryhmän jokainen lapsi. Kaikki tarvitsevat ennakoitavuutta ja selkeyttä päiväänsä tunteakseen olonsa turvalliseksi. Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa - ja kaksi naista enemmän kuin tuhat kuvaa! Jos kaikki kykyni vietäisiin minulta lukuun ottamatta yhtä, valitsisin taidoksi voiman kommunikoida, sillä sen mukana saisin loputkin ( D. Hebster 1990) 2003 Riikka Alajääskö Katriina Böök Marja Luoma Kaija Ruohonen Elina Savilahti Johanna Sommers-Piiroinen Leila Vilppo
2 Johdanto VATI-peda-projektiin kuuluvan erityisopetuksen työryhmän, Poikkinaisten, kiinnostuksen kohteita ovat olleet: tutustuminen erilaisiin erityisopetuksen tarpeita palveleviin ohjelmiin digikameran ja kuvankäsittelyn käyttö dokumentoinnissa internetin resurssien kartoitus ja hyväksikäyttö aikuisen kannalta Boardmaker-ohjelmaan ja sen erilaisiin soveltamistapoihin perehtyminen. Yhteisten VATI-peda tapaamisten ja koulutusten lisäksi olemme omissa tapaamisissamme mm. kartoittaneet käytössä olevia ohjelmia. Erittäin antoisa oli käynti Tikoteekissa, TAYSin foniatrian poliklinikalla, josta saimme laajan tietokoneohjelmaluettelon. Siitä on helppo löytää erilaisia lapsen kehitystä ja oppimista tukevia ohjelmia. Tikoteekin palvelut ohjelmineen ovat perheiden käytettävissä, mikäli kuntoutusta suunniteltaessa katsotaan lapsen niistä hyötyvän. Tutustumiskohteena on ollut myös apuvälinemessut Helsingissä, digitaalisen videokameran käyttöön tutustuimme Tampereella, Sampolan videopajassa. Tässä raportissa keskitymme Boardmaker ohjelman esittelyyn ja sen käyttöön arjessa. Ohjelman avulla voidaan valmistaa monenlaisia pelejä ym. materiaalia lasten tarpeisiin. Mikä ei kuulu joukkoon ja miksi? Riimittelyä Kuuntele tarkasti mitä sanon ja näytä se Kiitos Vesalle kaikesta tuesta ja avustuksesta. Kuvien käytössä vain mielikuvitus on rajana. Käytä kuvia myös retkillä, laulujen kuvituksessa, liikuntahetkillä, kielellisissä ja matemaattisissa harjoituksissa jne.
3 Vuorovaikutuksen edistäminen Mitä on AAC? Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien kansainvälinen yleiskäsite on AAC ( Augmentative and Alternative Communication). Kansainvälisen ISAAC järjestön tehtävänä on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien tutkiminen, kehittäminen sekä niistä tiedottaminen. Vuonna 1990 perustettiin ISAAC:n jäsenyyteen ISAAC Finland yhdistys. AAC työtä on toteutettu kuitenkin jo 1970 luvulta lähtien Suomessa. AAC:n asiantuntijoina ovat lähinnä puheterapeutit sekä foniatrit yhdessä moniammatillisten työryhmien kanssa. ( Huuhtanen 1992 alkusanat ja Pulli 1991, ) Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tarkoittaa kaikkia muita kommunikoinnin keinoja, joita puhutun kielen täydennykseksi tai korvikkeeksi käytetään. Puhetta tukevalla kommunikoinnilla tarkoitetaan puhetta tukevaa tai täydentävää kommunikointia. Puhetta korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan kommunikointia, jolloin ihminen kommunikoi suorassa vuorovaikutustilanteessa muilla keinoilla kuin puheella. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot toimivat käytännössä yhdessä ( von Tetzchner ym.1999, 20). Yhteistyö selkiintyy kaikkien vanhempien kanssa ja väärinkäsitykset vähenevät ( esim. maahanmuuttajaperheet). Kuvien avulla lapsi voi keskustella vanhempiensa, kuntouttajiensa yms. kanssa siitä, mitä tänään on puuhattu. Reissuvihoissakin voidaan käyttää kuvia. AAC:n keinoja käytetään lapsen kielen kehityksen, vuorovaikutuksen ja lukitaitojen tukemiseen, epäselvän puheen tukena, puheen korvaamiseen sekä toiminnanohjaamisen tukemiseen etenkin silloin, kun lapsella on haasteellista käyttäytymistä. AAC menetelmien tulee olla lasta motivoivia ja niiden tulee synnyttää lapsessa kiinnostus ja halu poikkeavan kommunikointikeinon käyttämiseen. Valittujen AAC menetelmien tulee myös kuvastaa lapsen persoonallisuutta. Näissä kohdin myös perheen asiantuntijuus korostuu ( Merikoski,H. 1999, )
4 Kommunikoinnin tukena voidaan käyttää esim. viittomia, kuvia ( bliss-symbolit, pictot, PCS, Sig, digikuvat ym.), piirtämistä, eleitä, ilmeitä, esineitä, kommunikaattoreita jne. Tässä julkaisussa on keskitytty BoardMaker-ohjelmalla valmistettaviin PCS kuviin. PCS symbolit ( Picture Communication Symbols) ovat Yhdysvalloissa kehitetty ja myös eniten käytetty symbolikuvajärjestelmä. BoardMaker-ohjelman kuvasto on laaja ja hyvin konkreettinen. Se sisältää n yksinkertaista ääriviivapiirrosta, joiden ylä-tai alapuolelle on kirjoitettu niiden merkitysvastine. Kuvat voidaan tulostaa tietokoneelta suoraan kartoiksi ja niillä voidaan luoda kommunikaatiotauluja ja kuvastoja, päivä- ja viikkostruktuureja jne. Kuvastoon liittyy kuvahakemisto, joka helpottaa sekä tulostamista että hakua. Järjestelmää käytetään laajasti Yhdysvaltojen lisäksi Euroopassa ja se on alkanut voimakkaasti yleistyä myös Pohjoismaissa. ( von Tetzchner 1999, 31 ja Launonen 1996, ja Pulli 1991, 28.) Miksi käyttää kuvia? Nyt sinua varmasti harmittaa, mutta et saa silti lyödä lapsen tasa-arvoinen vuorovaikutus lisääntyy lapsi rauhoittuu, kun hän ymmärtää, mitä tapahtuu; jää aikaa oppimiselle lapsen paine puheen tuottoon vähenee ja samalla puheen tuotto helpottuu ja lisääntyy lapsen sanavarasto kasvaa kuvat pysäyttävät ja auttavat kohdentamaan huomiota haluttuun asiaan tarkkaavaisuus ja omantoiminnanohjaus kehittyvät tehtävän aloittaminen ja tehtävässä eteneminen helpottuvat aikuinen hidastaa puhettaan kuvia käyttäessään avainsanoja tulee korostettua helpottaa mm. ajan-, lukumäärän ja värikäsitteiden oppimista ( Siiskonen ym. 2003, )
5 Tunteiden ilmaisusta ja tunnistamisesta - tunteiden hallintaan Esimerkkejä PCS kuvien käyttömahdollisuuksista: oppimisympäristön jäsentäminen aikakäsitteen selkiyttäminen omantoiminnanohjailun apu valintojen tekeminen tunteiden ilmaisija kerronnan tuki omien kokemusten välittäjä maahanmuuttajaperheiden yhteistyöväline sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäjä inkluusion edistäjä monenlainen oppimateriaali Käyttämiämme lähteitä: Näytä, miltä sinusta tuntuu Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) (2003). Joko se puhuu? Juva: PS kustannus. Puheterapeutti Hannele Merikosken artikkeli Aivohalvaus ja Afasialiiton lehdessä 5/ 99 Launonen,K.&Korpijaakko-Huuhka,A_M (1996). Kommunikoinnin häiriöt, syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Kehitysvammaliiton materiaalia: Huuhtanen, K. (1992) Puhetta korvaavat ja tukevat kommunikaatiomenetelmät Pulli, T (1991). VAIKO vaihtoehtoiset kommunikointikeinot käyttöön von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999).Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.
6 Oppimisympäristön jäsentäminen: Mihin tää kuuluu? Missä se on? Toiminnan suunnittelua kannattaa harjoitella lasten kanssa. Myös ajattelutaitoja voidaan vahvistaa kuvien avulla. Kuvat auttavat lasta hahmottamaan ympäristöä ja selkiyttävät lapsen toimintaa. Kuva auttaa ymmärtämään, pitämään muistissa ja ohjaamaan toimintaa. Käy vessassa, muista vetää, pese kädet, kuivaa ne ja laita paperi roskiin.
7 Omantoiminnanohjailu: Päiväkodin tilat esim. keittiö, verstas ja vessa löytyvät helpommin kuvien avulla. Leikkitiloja voi jakaa ja rauhoittaa kuvien avulla. Lääkärileikkiin voi mennä neljä lasta.ketkä haluavat? Mitä mää ny paan? Kuvat kertovat toimintaohjeen vähentäen häiriökäyttäytymistä ja auttavat lasta itsenäisempään suoriutumiseen ja onnistumiseen. Onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen itsetuntoa. Jäähylle. jaa mää vai? Jäähy katkaisee eitoivotun käyttäytymisen ja pysäyttää lapsen konkreettisesti miettimään
8 Aikakäsitteen selkiyttäminen: Valintojen tekeminen : Levottomille kulkureille - leikin vaihtajille. Missä leikit? Mitä leikit? Koska mua haetaan? Katso...välipalan jälkeen...sitä ennen vielä Kuvat konkretisoivat ajan kulkua ja ennakoivat tulevaa luoden turvallisuutta. Itsensä ilmaiseminen ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää. Lapsen on hyvä pysähtyä suunnittelemaan toimintaansa. Se lisää myös sitoutumista leikkiin.
Kommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
MIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
k o m m u n i k o i n n i s s a
K u vat k o m m u n i k o i n n i s s a 13 S i s ä l l y s Kohti yhteistä viestintää 3 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 4 Kuvat tukevat ymmärtämistä
AAC Ruskiksella. Janette Kotonen ja Tiina Jokela
AAC Ruskiksella AAC = Augmentative and Alternative Communication = Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Kommunikointi on monipuolista kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä
OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin
OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat
Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
viittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila
MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,
Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:
LAPSEN TIEDOT Huoltajat täyttävät: Lapsen nimi Syntymäaika (pp.kk.vv) Kotiosoite Lapsen äidinkieli Allergiat, sairaudet, lääkitykset yms. Postiosoite Perheen muu kieli/kielet Erityisruokavaliot tai muut
OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö
1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön
Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti
Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:
LAPSEN TIEDOT Huoltajat täyttävät: Lapsen nimi Syntymäaika (pp.kk.vv) Kotiosoite Lapsen äidinkieli Allergiat, sairaudet, lääkitykset yms. Postiosoite Perheen muu kieli/kielet Erityisruokavaliot tai muut
y h t e i s e e n k i e l e e n
p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi
Ideoita kuvallisten kommunikointisanastojen harjoitteluun Muistipeli Maistiaiset Kuka - tekee - mitä? Vastakohtaisuudet ja yhteen liittyvät asiat Kuvasuunnistus Toimintaohjeet Tarrakuvakansio Tähän on
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto
Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
Evantia 360 Teen Start -taulusto
Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto
Arkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
PAPU-SAMMAKON PASSI. Nimi: Papu Syntymäaika: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli
PAPU-SAMMAKON PASSI Nimi: Papu Syntymäaika: 1.5.2006 Äidinkieli: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli Kotiosoite: Papunet verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 3. krs. 00700 HELSINKI
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille
Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille Tartu tarinaan -hanke Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston rahoittama puolitoistavuotinen hanke Alkanut elokuussa 2018 Toteuttajatahoina:
Evantia 360 Junior Irtokuva
Evantia 360 Junior Irtokuva Evantia 360 Junior Irtokuva -kommunikointikansio on suunniteltu lapsikäyttäjille. Irrotettavien kuvien ansiosta kansio soveltuu erityisen hyvin kommunikoinnissa alkuun pääsemiseen
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
Kaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä
Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista
Juniori-kansio on laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille.
Juniori-kansio Juniori-kansio on laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantian kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus on tehty tukemaan käyttäjän ja hänen
Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
Ilo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
Go for it! ja OPS 2016
OPS 2016 Go for it! ja OPS 2016 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Laaja-alainen
LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
Juniori-kansio Irtokuvat
Juniori-kansio Irtokuvat Juniori-kansio irtokuvilla on kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantian kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus on tehty tukemaan käyttäjän ja hänen
PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT
PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT Jyrki Reunamo Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan 19.9.2017 1 Tieto- ja viestintäteknologinen osa
Ensiapua kommunikointiin
1 Ensiapua kommunikointiin Ensiapua kommunikointiin -materiaalit on suunnattu apuvälineeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyöhön silloin, kun asiakkaalla on puhevamma eikä työntekijällä ole tarkempaa
TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO
TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO POHJOIS-SAVON OPISTO KUOPIO Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Toisen asteen ammatillinen koulutus Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun
Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meille on tärkeää perheen, lapsen ja työkaverin kohtaaminen aidosti, lämpimästi ja välittäen. Ylläpidämme toiminnassamme ME HENKEÄ yhdessä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
Varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja
Ostoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
Juniori-taulusto Kuvat avainsanat
Juniori-taulusto Kuvat avainsanat Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen
Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
Ajatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
Nimi: Papu Syntymäaika: Äidinkieli:
PAPU-SAMMAKON PASSI Nimi: Papu Syntymäaika: 1.5.2006 Äidinkieli: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli Kotiosoite: Papunet verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 3. krs. 00700 HELSINKI
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
KOMMUNIKOINTIRATA. Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen
KOMMUNIKOINTIRATA Ruskeasuon koulu 9.10.2014 Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen Ohjelma 08.30 KAHVI ja ilmoittautuminen b307 09.00-09.30 päivän rakenne b307 09.30-11.00 luokan seuraaminen kommunikointiradalla
1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen
1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen Työskentelytaidot - oman vuoron odottaminen arjen tilanteissa (mm. liukumäki) - yhteisten ohjeiden/ toimintatapojen noudattaminen - mielenkiinnon / tarkkaavuuden suuntaaminen
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
Evantia 360 Junior Hybrid
Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid -kommunikointikansio laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantia 360 -kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus
TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli
TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät
Tarkoituksenani oli pitää varhaiskasvatuskerholaisten kanssa kieliviikko. Olin suunnitellut toimintaa kolmelle kerho kerralle, mutta
Kehittämistehtävä: Kieliviikko varhaiskasvatuskerhossa Tarkoituksenani oli pitää varhaiskasvatuskerholaisten kanssa kieliviikko. Olin suunnitellut toimintaa kolmelle kerho kerralle, mutta Sitten tuli mutkia
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto
Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
PERHEKUNTOUTUSTA KOTONA
PERHEKUNTOUTUSTA KOTONA Lasten perhekuntoutuksen (LAKU) kehittämishankkeen loppuseminaari 27.11.2018 Sirkka Makkonen KoulutusAvain Oy 26 vuotta toiminut kajaanilainen yritys toimistot Kajaanissa, Oulussa,
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
Kommunikaation tukeminen
Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön
Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi