ARKI STGK.APPALE M 19/4241/-77/1/10 Kiihtelysvaara Särkilampi Lauri Pekkarinen 1977-11-25 SELOSTUS KIIHTELYSVAARAN SÄRKILAMMEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITE- TUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1972-1975
SELOSTUS KIIHTELYSVAARAN SÄRKILAMMEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITE- TUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1972-1975. AIHE Geologinen tutkimuslaitos oli aloittanut kesällä 1972 malmitutkimukset Kiihtelysvaaran Hyypiän alueella lähinnä metadiabaaseihin liittyvien Cu-mineralisaatioiden selvittämiseksi. Saman kesän aikana tutkimusaluetta kuitenkin laajennettiin jonkin verran etelään Viesimosta lähetetyn kansannäytteen (K/5727/Vilho Rissanen) antaman malmivihjeen perusteella. Lähetetty näyte ei kuitenkaan ollut metadiabaasia, vaan prekarjalaista amfiboliittia, joka sisältää analyysin (Ra 1483/72 mukaan 0,87% Cu sekä hiukan myös molybdeenia (Mo = 0.05%). Näyte on otettu Viesimon Piilokallion päältä niin suuresta kivestä, että se on merkitty peruskarttaankin (x = 6921.190, y = 519.040). Aihe todettiin merkittäväksi ja kesällä 1972 suoritettujen orientoivien lohkare- ja paljastumatutkimuksien perusteella haettiin 17.8..1972 valtausta Särkilammen länsipuoliselle alueelle (Liite 1. Raatevaara 1-2, kaiv.rek.n :o 2334, 23.10.72). Myöhemmin tutkimukseen jatkuessa vallattua aluetta haluttiin kuitenkin laajentaa 19.01.73 tehdyllä hakemuksella (Liite 2, Raatelampi 1-8, kaiv.rek.n :o 2349, 09.04.73). SUORITETUT TUTKIMUKSET Viesimon ja Särkilammen välisellä alueella orientoiva lohkareetsintä ja kalliopaijastumien kartoitus aloitettiin jo kesällä 1972, mutta laajemmissa puitteissa kuitenkin vasta seuraavana kesänä (Liite 3). Kesinä 1974 ja 1975 suoritettiin vielä tarkistuskartoitusta laajemman alueellisen tutkimuksen yhteydessä. Geologisen kartoituksen on tehnyt suurimmaksi osaksi
2 geologi Esko Räisänen avustajinaan tutk.assist. Eric Lindberg ja useita kesäharjoittelijoita. Geologi Lauri Pekkarinen on suorittanut alueella täydennyskartoitusta pääasiassa kesinä 1974 ja 1975. Lohkare-etsintöihin on osallistunut useita lohkare-etsijöitä ja kesäharjoittelijoita. Pienillä alueilla on käytetty apuna myös malmikoiraa. Geofysikaaliset mittaukset (slingram- ja magneettiset ja IPmittaukset) aloitettiin Särkilammen ympäristössä v. 1972, mutta vv. 1973-1974 magneettisia ja slingram-mittauksia laajennettiin käsittämään suurinpiirtein prekarjålaisen pohjan ja karjalaisten liuskeiden kontaktivyöhykkeen Kiihtelysvaaran alueella (Liite 3). Myöhemmin (v. 1975) on tehty harvalinjainen painovoimamittaus. Vuonna 1974 kairattiin avokallioista tavattujen kiisuvihjeiden ja geofysikaalisten indikaatioiden perusteella kaksi reikää (R 316-317 ; 299.90 m) sekä vuonna 1975 tarkistusluonteisesti kolme lisäreikää (R 329-331 ; 422.10 m). Viimeksimainittujen tarkoituksena oli myös selvittää missä määrin prekarjalaisen pohjan liuskeissa tavattu Au-pitoisuus on vaikuttanut karjalaisten sedimenttien pohjakerroksiin. Malmitutkimusten yleisjohdosta ovat vastanneet tri Lauri Hyvärinen ja tri Anssi Lonka. GEOLOGISET YLEISPIIRTEET JA TUTKIMUSTULOKSET Orientoivien geologisten tutkimusten aikana nimenomaan Särkilammen ympäristö osoittautui kaikkein.mielenkiintoisimmaksi (Liite 4). Syynä olivat tältä alueelta löytyneet Cu-Mo-Au-pitoiset,prekarjalaisen pohjan paljastumat. Alueella tehtiin yksityiskohtainen kartoitus, suoritettiin tarkennettuja., geofysikaalisia mittauksia ja kiintoisat kohdat lävistettiin syväkairauka4 sella. Johtuen siitä, että kiisuuntuma sijaitsee lähellä karjalaisten muodostumien kontaktia,.=melkoist.å huomiota kiinnitettiin myös kontaktisuhteiden selvittämiseen.
3 Grano-kvartsidioriittisen graniittigneissin ja turmaliinigraniitin-ympäröimä ja pirstoma prekarjalainen alue käsittää amfiboliitteja, sarvivälkegneissejä, kiilleliuskeita, leptiittejä ja pieniä rautamuodostumalinssejä amfiboliitissa (Liite 4). Grano - kvartsidioriitti esiintyy em. liuskeisiin nähden melko konformisti, sitävastoin turmaliinigraniitti on selvästi leikkaava. Alue on voimakkaasti, otaksuttavasti pääasiassa presvekokarjalaisen orogenian aikana,tektonisoitunut. Liuskeisuuden kulku ja kaade sekä poimuakselien suunnat vaihtelevat melkoisesti. Prekarjalaiset - liuskeet näyttäisivät säilyneen pienessä, hieman deformoituneessa, allasmaisessa. painanteessa, niinpä loivatkin kerroskaateet ovat tavallisia. Pohjan päälle kerrostuneet karjalaiset muodostumat (Liite 4) käsittävät pohjalta laskien pohjakonglomeraatteja, arkosiitteja, kvartsiitteja jne. Prekarjalaisen amfiboliitin ja kiilleliuskeen vaihettumisvyöhykkeessä on rautamuodostuman kiveä pieninä linsseinä, joiden leveys on korkeintaan 1.5 m ja pituus joitakin kymmeniä metrejä (Liite 4). Niiden-rautapitoisuus on kuitenkin vähäinen, noin 20%. Paikoitellen amfiboliitin puolellakin on magnet!iittia.. : tavallisesti 1-15 cm :n paksuisina raitoina. Amfiboliitin ja rautamuodostuman kontaktissa esiintyy karsimaista, runsaasti sarvivälkettä ja epidoottia sisältävää kiveä Tässä kivessä on paikoin pirötteena sulfidimineraaleja kuten kuparikiisua, magneettikiisua ja molybdeenihohdetta. Tämän lisäksi alueella esiintyy rikkikiisuntäytteisiä :.- leikkaavia rakoja. Taloudellisessa mielessä mineralisaatiot ovat kuitenki arvottomia, sillä mineralisoituneitten kerrosten vahvuus yltää harvoin edes yhteen metriin ja Cu-ja Mo-pitoisuudet
- 4 - Taulukko 1 Kulta-analyysejä Kiihtelysvaaran Särkilammen alueen tutkimus- kaivannoista (M=tutkimuskaivanto ; P=jauhenäytteenottopiste) M P Au g/t Ag g/t Cu % Mo % 1 16.5 15,2 4 0,14 0,24 " 18.0 10,0 10 0,04 0,02 21.0 1,2 1 0,01 0,0 " 41.0 2,6 2 0,27 0,0 " 50.0 3,2 2 0,24 0,12 2 459 0,5 3 0,22 0,01 " 536 0,0 1 0,01 0,0 " 719 0,0 2 0,0 0,0 11 769 0,6 6 0,17 0,04
- 5 - parhaimmillaankin vain 0,4-0,5 % :iin. Samassa vyöhykkeessä on tavattu lähinnä kahdessa tutkimuskaivannossa heikkoa Au-pitoisuutta ( taulukko 1 ). Vaikka muutamassa pisteessä saatiin Au-pitoisuudeksi 10-15g/t,on Au-pitoisuus yleensä vain gramman murto-osia ja esiintyminen muutenkin hajanaista. Särkilammen alueella karjalaiset kerrostumat sijoittuvat di~ordanssin välityksellä prekarjalaisen pohjan kivien päälle alkaen tavallisesti breksiamaisella konglomeraatilla (Liite 4). Tämän konglomeraatin pohjalta löydetyn noin 4 mm :n pituisen kultahipun ja melko lähellä pohjaa sijaitsevien Au-pitoisten paljastumien takia haluttiin kairauksella (Liite 4 ; R329-331) vielä selvittää liittyykö tähän muinaisesta rapautumissorasta syntyneeseen kerrostumaan enemmänkin Au-pitoisuutta. VTT :llä tehtyjen Au-analyysien (Liite 5 ;R329 ja R330) mukaan breksiakonglomeraatin Au-pitoisuus on kuitenkin vähäinen, parhaimillaankin vain 0,1 g/t. Yhteenvetona voidaan todeta, että geologisen tutkimuslaitoksen Viesimon ja Särkilammen alueilla vv. 1972-1975 suorittamissa malmitutkimuksissa ei tavattu viitteitä ekonomisista kii(suuntumista, vaan ainoastaan vähäisiä kiisuvyöhykkeitä tai -pesäkkeitä. Samoissa kapeissa vyöhykkeissä tavattiin heikkoa kultapitoisuutta, mutta kullan esiintyminen on jokseenkin hajanaista. Tästä syystä jatkotutkimukset ko. alueella nykyisen tietämyksen valossa katsottiin tarpeettomaksi. Kuopiossa 1977-11-25 ~zl112< /~' Geologi Lauri Pekkarinen
- 6 - LIITTEET Liite 1. Kartta valtausalueesta ; Kiihtelysvaara, 1-2 (M 06.1/4241 04C/-72/2) Liite 2. Kartta valtausalueesta ; Kiihtelysvaara, 1-8 (M 06,1/4241 04/-73/1) Raatevaara Raatelampi Liite 3. Ote yleiskatsauskartasta ; Kiihtelysvaara, 1 : (M 11.9/4241/-74/1) 100 000 Liite 4. Kivilajikartta ja porareikien sijaintikartta ; Kiihtelysvaara, Särkilampi (M 11.1/4241 04C/-77/1) Liite 5. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusselostus koskien Särkilammen alueen kulta-analyysejä (102 kpl) Seuraavana lueteltavat, liitteisiin kuuluvat geologiset kartat, syväkairauksen kivilajiraportit ja pystyleikkaukset sekä geofysikaaliset kartat säilytetään tutkimuslaitoksen arkistossa. GEOLOGISET KARTAT M 11.1/4241 04C/-73/1 Kivilajikartta, Särkilampi 1 : 1 000 1 : 2 000 M 51/4241 04C/-73/1 Tutkimuskaivannon (Ml) kivilajikartta - " - - " - (Ml) - - 1 :100 1 :200 M 51/4241 04C/-73/2 " - (M2) - " - 1 :100 - - " - (M2) - - 1 :200 M 51/4241 04C/-73/3 - " - (M3) - " - 1 :1L00 - " - - TT (M3) - 1 :200 M 51/4241 04C/-73/4 - " - (M4) - " - 1 :100 - " - - " - (M4) " 1 :200 M 51/4241 04C/-73/5 - " - (M5) - " - 1 :100 - " - - " - (M5) - " - 1 :200 M 51/4241 04 C/-73/6-7 - " - (M6-7) - " - 1 :100 - - - (M6-7) 1 :200
- 7 - M 51/4241 04C/-73/8 Tutkimuskaivannon '(M8) kivilajikartta 1 :10( rr rr (M8) IT - 1 :20( M 51/4241 04 C/-73/9 - rr (M9) rr - 1 :10( rr rr (M9) - rr - 1 :20C SYVÄKAIRAUS M 19/52/4241/-74/316-317, syväkair. kivilajiraportit M 19/52/4241/-75/329-331, It IT M 52/42417-74/316-317. syväkair. pystyleikkauksia (1 : 1'000) M 52/4241/-75/329-331, rr rr rr GEOFYSIKAALISET KARTAT 1 a) Magneettiset kartat, mittakaava 1 : 4 000 M 22/4241/04 C 06, 07, 11, 12 M 22/4241/04 C 08, 09, 13 M 22/4241/04 C 10, 15 ; D 06, 11 1 b) Magneettiset kartat, mittakaava 1 : 2 000 M 22/4241/04 C 14
- 8-2 a) Slingram- kartat, mittakaava 1 :4000 -imaginäärikompon. M 24.116/4241/04 C 06, 07, 11, 12 M 24.116/4241/04 C 08, 09, 13 M 24.116/4241/04 C 10, 15 ; D 06, 11 - reaalikompon. M 24.126/4241/04 C 06, 07, 11, 12 M 24.126/4241/04 C 08, 09, 13 M 24.126/4241/04 C 10, 15 ; 0 06, 11 2 b) Slingram-kartat, mittakaava 1 :2000 -imaginäärikompon.( 14000 Hz, E-W-mittaus) M 24, 31/4241 04 C/1 -reaalikompon. (14000 Hz, E-W-mittaus) M 24. 32/4241 04 C/I -imaginäärikompon. (14000 Hz, N-S-mittaus) M 24. 31/4241 04 C/2 -reaalikompon. (14000 Hz, N-S-mittaus) M 24. 32/4241 04 C/2 3) IP-menetelmä -frekvenssiefektikartat, mittakaava 1 :2000 M 24. 7/4241 04 C 14/1 M 24. 7/4241 04 C 14/2 -ominaisvastuskartat, mittakaava 1 :2000 M 24. 6/4241 04 C 14/1 M 24. 6/4241 04 C 14/2
I L- t n, GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 1 :10 000 Kartta RAATEVAARA 1-2 nimisistå vallausalu ;.ista Kiihtelysvaaran kunnossa Huuhtilarumeri kylissä Pohjois-'Karjalan Läänissä M 06,1 4241 04 C/-72/2 1
Liite 2. HYYPIÅ 1-8 S 1 Malmiosasta Kartta RAATELAMPI 1-8 nimisistä vottausulueista Kiihtelysvaaran kunnossa Huuhtitummen kyl6sså Pohjois - Ko r Iotor,_ ilöänissä - _ f M06_1 /4241 04/_73'/
e e 0 p 0 a o 0 0 0 0 0 0 o e o 0 0 P850 0 0 i 0 0 0' d'. O e p 60 Or 4 0 o o j, 329 ' 0 0 e 316 o/~ Q. : 70 V. G1 O. p. e.o e O,A F7 A 4 5 0 0 0 70, : 0 0 0O P 9 0 a o 0 0 0 0 0 0 o p 0~ 03300 0 Q 't, p ; 331 o ~-e a 0 /C \50 o e 75 p e e 0 0 00 00 e o e o 0 0. e o 0 e e 0 0 00 o e 00 0 S ärk~lo r p* + 60 U ~/ / 30 / i 1.1 70 \ 60 4 1001, / 20 / / 1 1 I 0 100 200 m \\V \ \\. \ \\\60 \ Z i2\ 70 1 1 ' F'\\,. \ "-.- P7 \ + \ } / a \ 75 _, ~ 5 \ 50 \ 5 i 5 'v 60 eo ~, ~ /.~ cm 7 5 ~ 30 S P 6 6 -e- --i- I~ -o- -+. 4 15 ` // \ 65 50\ ~ ` \ 65 9 45, 25 60 9 Mittakaava \ 1 6 8 1 `. Liite 4 II 1517,5 II 1 1 = + O i 1 II KARJALAISIA KIVIÄ PREKARJALAISIA. KIVIÄ 0 0 11 c~ O Breksiakonglo~meraatti Kvartsidioriittia e 0 0 0 O Suurimukulainen konglomeraatti Turmaliinigraniittia. 0 a e a 0 Pienimukulainen Åmfiboliittia j arvjvälkegneissiä e 0 konglomeraatti 0 0 0 ~~ 0 00 Arkosiittia/saviliuskevälikerroksia 0 0 p Kiilieliusketta ja -gneis- o o O ~. ~ Serisiittikvartsiittia/ i epätiittiä 0 O I konglomeraattivälikerroks, 0 O 9 Metadiabaasijuoni Kerrok- k1lsua Rautamuodostu1man kiveä b gukki,- Kuoari- Molvbdeeni- Kultaa 9 kiisua 'M' hohdetta Au 7o Liuskeisuus T- 6 sellisuus a J'r10 Pien oispoimuaks - ' Ruhje tai pieni SIirros ~~iporareikä Sedimentaatio-. Diskordanssi katkos ' 0 P3 Tutkimuskaivanto
VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS Reaktorilaborato rio TUTKIMUSSELOSTUS Liite 5 N :o A14546/76 Sivu sivuja yht. Tilaaja : Geologinen tutkimuslaitos Malmiosasto 02150 ESPOO 15 Viite : Pekkarinen Tutkimuksen tulokset : Suoritettu 102 kpl Au-analyysejä. Tulokset ovat oheisina liitteinä. Otaniemessä 1976-05-18 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS Reaktorilaboratorio LIITTEET : 3 kpl 4/PH/RR/ml Tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta saadun kirjallisen luvan perusteella. 0. n :o 2311.28417.