Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Tulevaisuusseminaari Oulu 16.5.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR
Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka luomme. Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä vaan ne tehdään. Johan Schaar
Kun julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat Tilanne 3.3.2014 Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Suunnitellut viisi sote-aluetta minkälaista alueellista ja paikallista toimintaa tulevaisuudessa on? mikä on kansalais- ja järjestötoiminnan rooli? miten kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa?
Suomi on maaseutua myös tulevaisuudessa 31% eli 1,6 miljoonaa suomalaista asuu maaseudulla (2012) Harvaan asutulla maaseudulla asuu yli 300.000 suomalaista
Maaseutu on myös kaupunkien juttu Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu
Julkinen talous tiukkenee, kun huoltosuhde heikkenee
Mitä näistä karttaharjoituksista pitäisi ajatella?
Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien palvelujen järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus, Pihlaja 2010 Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Omaiset asuvat usein kaukana
Kolmannen sektorin roolin kasvua palvelujen tuottajana jarruttaa eniten Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa. 60 Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän. 58 Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita. 58 Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon. 49 Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita palvelujen tuottamisesta. 46 Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi. 16 Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta. 15 Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritysten tehtävä, ei järjestöjen. 7 Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyy vastaamaan palvelujen tuottamisesta itse. Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, että järjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi. 2 2 N=111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa, sosiaalijohtajaa tai kunnansihteeriä
Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien palvelujen järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus, Pihlaja 2010 Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
Kolmas sektori 1. palvelujen tuottajana 2. ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukijana 3. lähidemokratian vahvistajana
paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi Mitä lähidemokratia on? Demokratian vanha ja uusi paradigma Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Harju & Pihlaja 2013
Lähidemokratia tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta paitsi tiivistyvää yhteistyötä kunnan kanssa, myös vireää ja aktiivista järjestöjen omaa toimintaa.! Kukoistava kansalaisyhteiskunta on edellytys pidemmälle viedylle lähidemokratialle. Pihlaja & Sandberg 2012
Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Alueiden kehittämissuunnitelmia Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia
Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Kuntayhteisön muut toimijat yritykset, oppilaitokset jne Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta
Kaksi ajankohtaista esimerkkiä Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpideehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa. julkistettu huhtikuussa 2014 Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014 2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön. - julkistettu 13.5.2014
Päivän puhujille pohdittavaksi: 1 2 Onko järjestöjen yhteiskunnallinen rooli mielestäsi muuttumassa? Jos on, miten? Mitä järjestössänne pitäisi tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa tehdä 1. valtakunnan tasolla, 2. piiritasolla/alueellisesti, 3. paikallisyhdistyksissä ja 4. yhdessä muiden järjestöjen kanssa?
Kiitos! ritva.pihlaja@pp.inet.fi 0400 895140