Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta

Transkriptio

1 Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

2 Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE

3 Entä sitten?... miten muutokset koskettavat meitä jokaista kansalaisena, kuntalaisena, kyläläisenä? miten muutokset heijastuvat kuntiin? 3

4 Edustuksellinen kuntademokratia ohenee 4

5 Ongelmista ratkaisuihin? 1 kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. 2 julkisen talouden kriisi 5

6 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? Valtion ja kuntien velka kasvaa 6

7 Ongelmista ratkaisuihin? 1 kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. 2 julkisen talouden kriisi Kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu käytännön toimijana kasvaa väistämättä arjen lähipalveluista ja elinvoimaisesta lähiympäristöstä huolehdittaessa. 7

8 Alueiden erilaisuus pitää tunnistaa Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu 8

9 Arki maaseudulla kaupungissa Kaupunki-maaseutuluokitus (SYKE, 2010) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu 9 harvaan asuttu maaseutu

10 Äänestäjiä, asiakkaita, veronmaksajia vai myös toimijoita ja kumppaneita? Demokratian vanha paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten uudet osallistumisen ja vaikuttamisen tavat vain lisäävät kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Demokratian uusi paradigma: Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on myös konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. soveltaen Harju & Pihlaja

11 Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että kunta on tulevaisuudessa kovin erilainen kuin se on nyt? sosiaali- ja terveyspalvelut? opetus, kulttuuri, kirjasto, nuoriso, liikunta, ulkoilu, tekninen toimi ym Kunta on yhteiskuntaan kiinnittymisen ja kansalaiskasvatuksen foorumi sekä kehittäjä ja palvelujen järjestäjä. Kyösti Tornberg, Kittilän kunnanjohtaja (oikeustieteen väitöskirja 2014) 11

12 Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta Kumppanuus kuntaorganisaation ja kuntayhteisön toimijoiden kesken voi olla 1. keskustelukumppanuutta 2. kehittämiskumppanuutta 3. suunnittelukumppanuutta 4. palvelukumppanuutta 5. budjettikumppanuutta 6. toimijakumppanuutta 12

13 Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat kuntalaisia ja järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! 13

14 Tarvitaan kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Briitta Koskiaho (2014): Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan. Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa. 14

15 Mistä kiikastaa? 1 ymmärrys ja asenteet kuinka kyetään muuttamaan 2 toimintatapoja ja rooleja 3 kuinka nopeasti yhteiskunnan ja talouden muutos pakottaa muutokseen Lainsäädäntö ei ole pahin jarru! 15

16 Viime kädessä on kysymys meidän jokaisen asenteista 16

17 Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää voikaan tarkoittaa? Kyläsuunnitelmia YhteisSäännöllisiä kunnanisien suunnittelua ja kuntalaisten tapaamisia Alueiden ja keskusteluja kehittämiskuntien LeaderHelposti lähestyttäviä ja suunnitelmia järjestötoimintatavan tavoitettavia kunnan strategioita Elävää ja monipuolista hyödyntämistä Pormestarin virkamiehiä asukasiltoja kansalais- ja järjestöravintolakuntien ja järjestöjen toimintaa päiviä toiminnallista yhteistyötä Aidosti toimivia väyliä KeskusteluKylätaloja & ja työnjakoa kuntalaisten toiveille ja tilaisuuksia asukas- ja Järjestöjä palautteille korttelitupia, palvelujen Korttelija Kansalaiskorttelikirjastoja tuottajina kyläfoorumeita, PalveluMatalan kynnyksen kokouksia -raateja ja osuuskuntia tapaamispaikkoja -neuvostoja Matalan Uuden ajan kynnyksen talkoita YhteisPaikallista kulttuuria, YhteisöOsallistuvaa palvelupisteitä kunnallista liikuntaa, taidetta, myös viestinnän budjetointia yrittäjyyttä spontaaneja tapahtumia uusia muotoja 17

18 Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntayhteisön muut toimijat Kuntaorganisaatio oppilaitokset jne henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Järjestöt Rivikuntalaiset perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta 18

19 Esimerkkejä yhteissuunnittelu Rovaniemen aluelautakunnat uusia sähköisiä osallistumisen välineitä osallistuva budjetointi 19

20 Yhteiseen suunnittelupöytään Neljä esimerkkiä vuodelta 2014 Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpideehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa. Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön. Hämeenlinnan kaupungin ja hauholaisten yhteistyön toimenpideohjelma Kuntien viritysopas Lapin liitto ja Lapin AVI, Arjen turvaa kunnissa hanke 20

21 Rovaniemellä kuusi aluelautakuntaa Yläounasjoki 625 as. 8 kylää Sodankyläntie 695 as. 9 kylää Yläkemijoki toiminut vuodesta 1993, muut vuodesta % rovaniemeläisistä Alaounasjoki 1575 as. 6 kylää Kaupungin keskusta ja sen lähikylät kokeilun ulkopuolella Yläkemijoki 996 as. 9 kylää Alakemijoki 2904 as. 7 kylää Ranuantie 618 as. 6 kylää

22 Rovaniemen aluelautakunnat Kahden tason tehtävät: Palvelujen järjestämisvastuu Vastuu oman alueen kehittämisestä

23 23

24 Aluelautakunta-alueet ovat asukasluvultaan ja palvelubudjetiltaan erikokoisia asukkaita budjetti 2015 milj. Alaounasjoki ,73 Alakemijoki ,94 Ranuantie 618 1,07 Sodankyläntie 695 0,46 Yläkemijoki 996 2,04 Yläounasjoki 625 0, , ,60 Aluelautakunnat yht. Koko Rovaniemi

25 Vuodesta 2015 kaikilla aluelautakunnilla yhtenäinen järjestämisvastuu 1. terveysneuvonnan ja kotihoidon palvelut perusturvalautakunta 2. perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut koulutuslautakunta 3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut vapaa-ajan lautakunta 4. alueen yleinen kehittämistoiminta 5. kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

26 Budjettivalta opettaa ymmärtämään, mistä raha tulee ja minne se menee Yläkemijoen aluelautakunta Rovaniemellä ei ole kertaakaan yli 20-vuotisen toimintansa aikana ylittänyt budjettiaan. Silti Yläkemijoella on pystytty järjestämään palvelut niin, että asukkaat ovat tyytyväisiä. On pitänyt oppia tulemaan toimeen sillä, mitä on ja kehittelemään uusia ratkaisuja 26

27 Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja Läheisyysperiaate Innovatiivisuus Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Ylitetään sektorirajat Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Monialaisuus Asetetaan asukkaiden toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) Pihlaja 2012 Rovaniemeläisten haastattelu: 27

28 Valtion ja kuntien yhteistyönä on rakennettu uusia sähköisiä osallistumisen ja demokratian otakantaa.fi edistämisen kansalaisaloite.fi kuntalaisaloite.fi välineitä lausuntopalvelu.fi nuortenideat.fi etäpalvelut asiointipisteessä etäpalveluiden kotikäyttö 28

29 Osallistuva budjetointi kaupunginosan, asuinalueen tai kylän asukkaat otetaan mukaan yhteisten verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erilaisia menetelmiä ei vain yksi tilaisuus vaan jatkuva prosessi Alueellista demokratiaa lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa, sivut , Pihlaja&Sandberg VM 27/2012, löytyy netistä Helsingin nuorisoasiainkeskus: oinnin%20ruutibudjetti%20laajenee%20helsingissa 29