Yhteistyö ja kumppanuus

Transkriptio

1 Yhteistyö ja kumppanuus kukkahattutätien haavekuvia vai kovaa yhteiskuntapolitiikkaa? Kimpassa kumppanuuteen Jyväskylä Ritva Pihlaja asiantuntija, Bartsys Oy

2 Esityksen runko Osa I Osa II Osa III Osa IV Osa V Näkökulmia Miksi yhteistyötä ja kumppanuutta? Osallisuus kaiken kivijalka Yhteistyö ja kumppanuus Akilleen kantapäät

3 Osa I Näkökulmia

4 Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan? Osaammeko katsoa tarpeeksi kauas? ikääntyvä ja kaupungistuva Suomi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus maakuntauudistus kuntien tehtävien ja roolin muutokset

5 politiikan puhe iso yhteiskuntapolitiikka sotemakujargon Katselemmeko asioita helikopterista Mistä asioista lähellä maanpintaa, mutta silti ihmisten yläpuolella vai lintutornista vai ruohonjuuresta, ihmisen, yksilön näkökulmasta? puhumme ja miten?

6 Yritetään tänään katsoa asioita myös totutusta poikkeavalla tavalla

7 Osa II Miksi yhteistyötä ja kumppanuutta?

8 Isoja muutoksia ja haasteita julkisissa rakenteissa, ikärakenteessa, asutusrakenteessa kuntien roolit ja tehtävät sote- ja maakuntauudistus ikärakenne, huoltosuhde 95 % maaseutua 8

9 Tiukka julkinen talous uhkaa lisätä hyvinvointi- ja palveluaukkoja Taloudellinen huoltosuhde Kenen vastuulla nämä hyvinvointi- ja palveluaukot ovat? Valtion ja kuntien velka kasvaa ja samaan aikaan huoltosuhde heikkenee kuviot: stat.fi Julkisyhteisöjen velka

10 Hyvää arkea, hyvinvointia ja elinvoimaa pitäisi vahvistaa kaikilla alueilla Miten? Kaupunki-maaseutuluokitus (SYKE, 2010) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

11 Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä lähde: Pihlaja Ritva: Kolmas sektori maaseutukunnissa (2010) Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Maaseutukuntien palvelujen järjestämisen kova kehä on entistä tiukempi Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Omaiset asuvat usein kaukana

12 Paljon puhetta kunnan roolin muutoksesta Miten näitä rooleja vahvistetaan käytännössä, ihan oikeasti?

13 Jos kunta ymmärretään vain kuntaorganisaationa, ajatus jää puolitiehen! Mikä kunta on? kunta organisaationa kunta ihmisten yhteisönä ja paikallisina yhteisöinä Siitä virallisesta kunnasta eli kuntaorganisaatiosta pidetään varmasti huolta, myös jatkossa. Mutta kenen heiniä on vahvistaa kuntaa yhteisönä? Ja miten se tapahtuu? luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne jne

14 Jos kunta muuttuu, muuttuuko kuntalaisen asema? Viranomaiskunta Palvelukunta Kansalaiskunta Luottamushenkilöt Viranhaltijat Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset Viranhaltijat kuvio: Kuntaliitto Kuntalaiset ÄÄNESTÄJÄ Kuntalaiset ASIAKAS Luottamushenkilöt Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yritykset KANSALAINEN Miten näitä muutoksia työstetään ja tehdään todeksi?

15 Sitran megatrendi 2017: Edustuksellisen demokratian puhti on hukassa Länsimaissa on puhuttu demokratian rapautumisesta tai jopa kriisistä jo vuosia. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet. Kriisitietoiset puheet eivät kuitenkaan ole johtaneet demokratiaa vahvistaviin tekoihin. Päätöksentekijät ja tiedontuottajat pois poteroista yhteisten ongelmien ratkaisijoiksi. Toimiakseen demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista. Mitä ovat nämä uudet toimintatavat? Lähde: trendi-ii-edustuksellisendemokratian-puhti-hukassa/

16 Yhdeksän valtuutettua kymmenestä pitää tärkeänä asukkaiden osallistumisen edistämistä kunnassa yhteisöllisyyden ylläpitämistä kunnassa N = 1745 kunnanvaltuutettua Lähde: Valtuutettujen ilmapuntari 2017 kunnat, maakunnat ja yhteistyö Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS, Miten asukkaiden osallistumista edistetään käytännössä, ihan oikeasti? Helpommin sanottu kuin tehty!?

17 Yhteistyö ja kumppanuudet: sekä tarve että haasteet kasvavat Kolme julkista tasoa valtio keskushallinto ministeriöineen hallitus ja eduskunta maakunta kunta ja yhteiskunnan kaikki muut toimijat järjestöt yritykset oppilaitokset seurakunnat eri ikäiset asukkaat, kansalaiset uusi kansalaistoiminta jne Jos yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen on ollut iso haaste tähänkin mennessä, miten siinä onnistutaan jatkossa?

18 Osa III Osallisuus: kaiken kivijalka

19 Ilman, että ymmärretään, mitä osallisuus tarkoittaa, ei ole mahdollista ymmärtää, mitä aito yhteistyö ja kumppanuus tarkoittavat

20 Mitä osallisuus on? Ihmisen kokemus: tunne siitä, että voin vaikuttaa oman elämäni kulkuun ja yhteisiin asioihin, että olen merkityksellinen osa kokonaisuutta Tavoite: että mahdollisimman harva kokee jäävänsä yhteisten asioiden ja yhteiskunnan ulkopuolelle Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista, vaikuttamista vrt syrjäytyminen, osattomuus

21 Mitä osallisuus on? Osallistuminen Luottamus päättäjiin Kiinnittyminen Yhteenkuuluvuuden tunne Oikeudenmukaisuus Elämänhallinta Vastuun ottaminen Sitoutuminen Halu vaikuttaa Osallisuus yhteiskunnassa Osallisuus ympäröivässä yhteisössä Osallisuus omassa elämässä kunta kylä työyhteisö ystävät perhe Kuulluksi tuleminen Turvallisuuden tunne Perustarpeet: having, loving, being, doing Toiminta ja vaikuttaminen oman elämän asioihin Riittävä Identiteetti toimeentulo Fyysinen ja henkinen terveys

22 Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Kuntalaki 410/2015: Lain henki on velvoittava keinoja on monia 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Maakuntalain luonnoksessa samansisältöiset kirjaukset Kuntalain uudistettu luku 5 Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus astui voimaan Äänioikeus kuntavaaleissa 21 Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 23 Aloiteoikeus 24 Kunnallinen kansanäänestys 25 Kansanäänestysaloite 26 Nuorisovaltuusto 27 Vanhusneuvosto 28 Vammaisneuvosto 29 Viestintä

23 Pelkkä edustuksellinen demokratia ei enää riitä Kuntalaki 410/ Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Maakuntalain luonnoksessa samansisältöiset kirjaukset Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

24 Kuntia ja maakuntia velvoittaa myös muun erityislainsäädännön maininnat osallisuudesta 1. Perustuslaki / Maakuntalain luonnos HE 15/2017 vp 3. Sosiaalihuoltolaki / Laki potilaan asemasta ja oikeuksista / Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista / Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista / Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista / Lastensuojelulaki / Nuorisolaki / Perusopetuslaki / Liikuntalaki / Kehitysvammalaki / Omaishoitolaki 937/ Laki kuntouttavasta työtoiminnasta / Laki toimeentulotuesta / Varhaiskasvatuslaki / Perhehoitolaki 263/2015

25 Osallisuuden edistäminen on ennen kaikkea VUOROVAIKUTUSTA ja sen kehittämistä Vuorovaikutukseen tarvitaan tahtoa, aikaa, rakenteita ja paikkoja

26 Korhonen & Tiala 2002 Osallisuus voi toteutua monella eri tavalla tieto- suunnittelu- päätöksenteko- toiminta- osallisuus osallisuus osallisuus osallisuus oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen yksilö osallistuu toiminnan suunnitteluun ja kertoo mielipiteitään mahdollisuus osallistua itseä ja esimerkiksi omaa asuinaluetta koskevien päätösten tekoon ihmisen omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista erilaisiin tehtäviin omassa elinympäristössä

27 Osallisuus voi toteutua monella eri tavalla ymmärrettävä viestintä oikea-aikainen viestintä vuorovaikutus asiakkaiden ja asukkaiden kuunteleminen asukasfoorumit ja -raadit kyläillat, järjestöillat, asukaskahvit alueelliset toimielimet asiakaspalaute ja -kyselyt sähköiset osallistumiskanavat maakunta- ja kuntastrategiat järjestöstrategiat osallistuva budjetointi hankkeet aloiteoikeus vanhusneuvostot vammaisneuvostot nuorisovaltuustot alueelliset toimielimet suorat vaalit neuvoa-antava kansanäänestys osallistuva budjetointi HUOM! osallisuuden pitäisi toteutua myös kaikenlaisissa asiakaskohtaamisissa tietoosallisuus suunnitteluosallisuus päätöksentekoosallisuus toimintaosallisuus tapahtumat vapaaehtoistoiminta yhteiset hankkeet yhteinen kehittämistyö moninainen kansalaisja järjestötoiminta tempaukset, pop-upit, omaehtoinen toiminta

28 Osallisuusrakenteita ja -käytäntöjä eri puolilla Suomea Laaja ja moninainen kansalais- ja järjestötoiminta sekä vapaaehtoistoiminta Maakunnalliset järjestöstrategiat mm. Pohjois-Karjala, Lappi, Satakunta, Kainuu Maakunnalliset järjestöneuvottelukunnat ja järjestöyhteistyöryhmät mm. Pohjois-Karjala, Lappi, Pohjois- Pohjanmaa, Satakunta Järjestöjen maakunnalliset yhteistyöorganisaatiot mm. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki KYT, Järjestöasiain neuvottelukunta JANE (Pohjois- Karjala), Satakunnan yhteisökeskus Laaja ja moninainen hanketoiminta, leader-toiminta jne Some, digi Kuntatason järjestöstrategiat ja yhteistyösuunnitelmat mm. Mynämäki, Masku, Lieto, Sauvo, Hauho, Jokioinen, Janakkala Kuntatason järjestöyhteistyö mm. Tampere (järjestöedustamo), Pohjois- Karjalan kunnat (paikallisjanet) Alueelliset toimielimet mm. Rovaniemen aluelautakunnat Kumppanuuspöydät mm. Pieksämäki, Keski-Suomi, Etelä-Savo Osallistuva budjetointi mm. Pudasjärvi, Rovaniemi, Helsinki, Tampere, Espoo, Vantaa, Kuopio Vanhus- ja vammaisneuvostot, nuorisovaltuustot, asiakasraadit jne

29 Osallisuus vahvistuu yhä useammin myös ihmisten omaehtoisessa toiminnassa konkreettista, omaehtoista ja yhä useammin myös taloudellista toimintaa toisten auttamista, vapaaehtoistyötä, vertaiskauppaa, paikallisten hankkeiden rahoittamista, vaihtoehtosuunnittelua tai someryhmän perustamista jne kansalaisyhteiskunta löytää uusia muotoja vaikuttaminen muuttuu tekemiseksi miten hallinto pystyy vastaamaan tähän omaehtoinen toiminta ei välttämättä edes kohtaa hallintoa mitenkään asenteet?!

30 Osallisuus: vaikea teema jää usein viimeiseksi, vaikka sen pitäisi olla ensimmäisenä 1 hyvinvointi ja terveys 2 elinvoima 3 osallisuus

31 Osa IV Yhteistyö ja kumppanuus

32 Ennen tehtiin yhteistyötä Sitten alettiin puhua verkostoista Nyt muotitermi on kumppanuus Yhteistyö Verkosto Kumppanuus

33 Yhteistyö, verkosto ja kumppanuus: mitä eroa niillä on? Yhteistyö Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle Voi koskea lukuisia toimijoita Verkosto Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille Monitoimijaista Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Kumppanuus Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentävyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista Maijanen & Haikara 2014

34 Kumppanuuden tunnuspiirteitä Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen lähde: Viirkorpi Paavo: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004) Kumppanuus näyttää määrittyvän varsin myönteiseksi asiaksi, jopa ihanteelliseksi yhteistyösuhteeksi.

35 1 2 Kumppanuutta ei solmita, vaan se rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistumisen kautta 6 Ei yhteistyötä Henkilökohtaisiin kontakteihin perustuva yhteistyö 3 Työntekijöiden verkostoitumiseen perustuva yhteistyö 4 Toiminnallisesti suuntautunut yhteistyö 5 Organisatorisesti suuntautunut yhteistyö Toimintojen yhdistämiseen tähtäävä yhteistyö lähde: Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen (Hannakaarina Sarvela (toim.) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007)

36 Kumppanuus perustuu tasaveroisuuteen Kumppanuus ei ole hierarkista

37 Järjestötoiminnan ja julkisen vallan haasteellisia rajapintoja Perinteinen järjestötoiminta perinteiset järjestöt vapaaehtoisena ja -muotoisena harrastamisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisen asian edistämisen areenana järjestöjen tarjoama vertaistuki, vapaaehtoistyö ja yhteisöllisyys sekä asiantuntijajärjestöt Palveluja tuottavat järjestöt järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut ei-taloudellinen toiminta voittoa tavoittelematon voittoa tavoitteleva yhteisökumppanuus markkinakumppanuus järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut Miksi nuolen vasen pää jää sote- ja kuntakeskustelussa vähälle huomiolle, vaikka se on ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta ihan A ja O?

38 Yhteiskunnan eri sektorien epäselvät rajapinnat KANSALAISET, PERHE Miten yhteiskuntamme voisi ottaa paremmin huomioon sektoreiden väliset erot? JULKINEN SEKTORI julkinen yksityinen KOLMAS SEKTORI tavoite: demokratia, julkiset palvelut, yhteinen hyvä tavoite: taloudellinen tulos omistajille KAUPALLINEN SEKTORI

39 Järjestötoimijoiden ja julkisen vallan yhteistyön ja kumppanuuksien laaja skaala Meidän toiminnalla ei ole mitään tekemistä kunnan kanssa, eikä me edes haluta yhteistyötä. Meidän yhdistys saa kunnalta muutaman satasen vuosiavustuksen. Se on meille tosi tärkeä paitsi taloudellisesti, myös osoituksena siitä, että meidän toimintaa arvostetaan. Miten maakunnissa ja kunnissa osataan ottaa tämä arvokas erilaisuuksien kirjo huomioon? Meidän yhdistys tekee paljon yhteistyötä kunnan kanssa. Osallistumme kilpailutuksiin ja tuotamme palveluja.

40 Tarvitaan keskustelua ja sopimista, Maakunta henkilöstö ja poliitikot Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit kuka tekee mitäkin Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta

41 Osa V Akilleen kantapäät

42 Vaikka yhteistyön ja kumppanuuksien tarve ymmärrettäisiin, käytäntöjen kehittämisessä on paljon haasteita usein irrallaan kuntien perustekemisestä sote-maku-kuntauudistusuupumus mikä kunta on: ymmärrys ja asenteet, käytännöt, johtaminen, strategiaperusta yms vasta kehittymässä osallisuuden johtamisen ja fasilitoinnin uutuus ja ohuus kuntien niukat kehittämisresurssit hankekuplat kansalais- ja järjestötoiminnan kentän sirpaleisuus

43 Kiitos! Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan? Osaammeko katsoa tarpeeksi kauas?