Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Transkriptio

1 Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

2 Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu kumppanuuksiin Kumppanuudet edellyttävät asennemuutoksia kaikilta 2

3 MANE on mukana kehittämässä maaseudun asukkaiden osallisuutta ja lähidemokratiaa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR oli valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, nimi muuttui 1.4. alkaen Maaseutupolitiikan neuvostoksi toiminta perustuu laajaan verkostomaiseen yhteistyöhön, jossa on toimijoita valtakunnalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta yhteistyöryhmän/neuvoston asioita valmistelevat sihteeristö ja teemaverkostot OK-opintokeskus/Opintokeskus Sivis on hallinnoinut kansalaistoiminnan verkoston työtä helmikuusta 2014 lähtien hankerahoitus maa- ja metsätalousministeriöstä 3

4 Kansalaistoiminnan verkoston vetäjinä toimivat Tauno Linkoranta ja Seija Korhonen kansalaistoiminnan verkoston työ on käytännössä sparrausta, neuvontaa, lausuntoja, alustuksia, kirjoituksia, tiedottamista lähidemokratiamalleja kunnissa, maaseutuvaikutusten arviointeja, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, järjestöjen roolin terävöittämistä, palveluratkaisuja Vuonna 2016 erityisteemana on kumppanuus Kumppanuustyön vetäjänä toimii Ritva Pihlaja konkretisoidaan, mitä kumppanuuksilla tarkoitetaan ja parannetaan kumppanuusosaamista sekä paikallisella että kansallisella tasolla ollaan mukana tekemässä tulevaisuuden kuntaa! On pyrittävä kehittämään julkisen vallan kykyä ja käytännön keinoja ottaa vastaan ja hyödyntää kansalaisten osaamista, omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta. Osallisuutta ja osallistumista ei voida kuitenkaan synnyttää pelkästään yhteiskunnan ylätason päätöksin ja organisaatio- tai hallintolähtöisesti. Osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen edellyttää, että asioita kehitetään myös kansalaisten ja kokemusperäisen tiedon näkökulmasta, ja että kansalaisilla on todelliset mahdollisuudet ja konkreettiset keinot osallistua ja vaikuttaa. Julkisella vallalla on vastuu kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta yhdenvertaisesti. Hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi tarvitaan yhteispeliä julkisen, 3.sektorin ja yritysten välillä. Kumppanuuden kehittäminen kuuluu niin valtiolle, kunnille, yksityiselle sektorille kuin järjestöillekin. 4

5 Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa, ikärakenteessa, asutusrakenteessa 5

6 Nyt tarvitaan konkretiaa: mitä nämä kirjaukset tarkoittavat käytännössä? Kunta on ihmisten yhteisö. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma Hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Palvelut asiakaslähtöisiksi: Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. 6

7 Ennen tehtiin yhteistyötä, sitten alettiin puhua verkostoista, nyt muotitermi on kumppanuus Yhteistyö Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle Voi koskea lukuisia toimijoita Verkosto Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille Monitoimijaista Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Kumppanuus Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentävyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista Maijanen & Haikara 2014

8 Tulevaisuuden kunnat tarvitsevat kumppaneita!

9 Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta 1. Toimijakumppanuutta 2. Suunnittelukumppanuutta 3. Keskustelukumppanuutta 4. Kehittämiskumppanuutta 5. Palvelukumppanuutta 6. Budjettikumppanuutta 9

10 kuntayhteisö Kunta on paikallinen yhteisö Kunta on ihmisten yhteisö nuoriso kylä kaupunginosa yhdistykset sote liikunta kulttuuri urheilu paikallislehti yritykset apteekki kauppa liikenne paikallinen some pop up -ryhmät kuntaorganisaatio luottamus -henkilöt teollisuus ja tuotanto pankki viranhaltijat ja työntekijät seurakunnat rivikuntalaiset maahanmuuttajat kesäasukkaat alakoulu yläkoulu vierailijat ja matkailijat lukio rahoittajat ammatilliset oppilaitokset pelastuslaitos VPK kehittäjätahot maakunta valtio kuntayhteisö Ketkä rakentavat kumppanuuksia, miksi ja miten?

11 Kumppanuuspöydissä keskustellaan, kuka tekee mitäkin alue, teema Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Kuntayhteisön muut toimijat yritykset, oppilaitokset jne Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta 11

12 Kyläläisyys on osa kuntalaisuutta! Paikkaperustaisuus kunniaan!

13 By Juha Heikkala 13

14 Kumppanuudessa on kysymys myös haluamisesta Halutaanko jakaa valtaa? Halutaanko vaihtaa näkökulmaa ja asenteita? Haluanko muuttua asiakkaasta kansalaiseksi? Halutaanko vuoropuhelua, aitoa dialogia? Halutaanko kuunnella? Halutaanko pitää yhteyttä? Halutaanko tutustua?

15 Kiitos! maaseutupolitiikka.fi vskylat.fi 15