Järjestöt palvelujen tuottajina

Transkriptio

1 Järjestöt palvelujen tuottajina Eskola Seija Korhonen

2 Kylä- ja järjestötoiminnan toimintaympäristö muuttuu Kuntarakenteiden muutokset Palvelurakenteiden muutokset Väestörakenteen muutokset Julkisen talouden haasteet muutosten vaikutukset maaseutuun, elinkeinorakenteeseen, palveluihin, infraan, asumiseen. 2

3 Valtavia muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE

4 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? 4

5 Mikä kunta on? Kunta= kuntaorganisaatio + koko muu kuntayhteisö luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät Jos kunta ymmärretään vain kuntaorganisaationa, ajatus jää puolitiehen! kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne jne 5

6 Kunta ja järjestöt Vaikka kunnalla ja järjestöillä on erilaiset toimintatavat on niillä yhteisiä tavoitteita ja asiakkaita Miten järjestöt tuntevat toimintaympäristön ja siihen vaikuttavat asiat? Miten järjestöissä tunnetaan kunnan toimintaa ja päätöksentekoprosessia? Jos kunta haluaa yhteistyötä, mistä se tietää mihin järjestöön kannattaa ottaa yhteyttä? 6

7 Kansalais- ja järjestötoiminnasta on moneksi 7

8 Järjestöjen ja kylien tuottamia lähipalveluita Harrastus-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa (kerhot, kurssit, kulttuuri, liikunta, kädentaidot, retket jne.) Tapahtumat Kylätalot, metsästysmajat, laavut, muut kokoontumistilat Ympäristön hoito sekä harrastusmahdollisuuksiin liittyvän infran ylläpito (latupohjat, uimarannat, luontopolut, rantautumispaikat ) Naapuriapu, vertaistuki, lapsi- ja perhetyö, kotipalvelutyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, asumispalveluja Viranomaisyhteistyö, VaPePa, ensiaputoiminta Tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus, kehittäminen, taloudellinen avustustoiminta Liiketoimintaa: majoitus, pitopalvelu, kahvila, kokouspalvelut, ohjelmapalvelut, matkailupalvelut, kylätalkkari

9 Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi myös työllistämään Euro on kova konsultti: Kuntien työmarkkinatukimaksut kasvavat miljoonaa miljoonaa, arvio miljoonaa, ennuste lähde: kunnat.net 9

10 Sote-lakiluonnos: Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! Hallituksen esitys, sote-laki, 8, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa: Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 10

11 Mitä lähidemokratia on? Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys Harju & Pihlaja

12 Lähidemokratia tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta paitsi tiivistyvää yhteistyötä ja erilaisia kumppanuuksia kunnan kanssa, myös vireää ja aktiivista järjestöjen omaa toimintaa.! Kukoistava kansalaisyhteiskunta on edellytys pidemmälle viedylle lähidemokratialle. Pihlaja & Sandberg 2012

13 Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Alueiden kehittämissuunnitelmia Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia 13

14 Lähidemokratiaa voi olla monenlaista 1. Keskustelukumppanuutta 2. Kehittämiskumppanuutta 3. Suunnittelukumppanuutta 4. Palvelukumppanuutta 5. Budjettikumppanuutta 6. Toimijakumppanuutta 14

15 Monenlaista kumppanuutta Pihlaja & Sandberg 2012 Suomessa toimivat alueelliset toimielimet ja kunnat niiden välisen kumppanuuden muodon mukaan Keskustelukumppanuus Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus Palvelukumppanuus 15

16 Kumppanuutta voi olla monenlaista 1. Keskustelukumppanuutta 2. Kehittämiskumppanuutta 3. Suunnittelukumppanuutta 4. Palvelukumppanuutta 5. Budjettikumppanuutta 6. Toimijakumppanuutta Tuttua arkista yhteistyötä ja tekemisen demokratiaa. Kukoistava kansalaisyhteiskunta! Hyvä esimerkki: Suomussalmen kyläparlamentti Näihin sisältyvää potentiaalia ei ole ymmärretty eikä hyödynnetty. Käytäntöjä pitäisi kehittää. Hyvä ja käytännössä ainoa esimerkki Suomessa: Rovaniemen aluelautakunnat Osallistuvasta budjetoinnista ensimmäisiä mielenkiintoisia kokeiluja 16

17 Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta

18 Kuntaorganisaatio vaikuttamismahdollisuudet ja Kansalaisten osallistumis- ja Kuntayhteisön muut toimijat henkilöstö ja lähidemokratia mitä ne ovat yritykset, täällä poliitikot meillä? oppilaitokset jne keskushallinto ja sektorit Kysymyksiä, joilla päästään alkuun: 1. Kuka ryhtyy koordinaattoriksi ja pitää huolta siitä, Rivikuntalaiset että homma etenee ja pysyy kasassa? Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Pihlaja 2013 Lähidemokratian konkreettisia keinoja voidaan ryhtyä miettimään paikallisessa yhteistyöpöydässä 2. Millainen yhteistyöpöytä halutaan: mitä tahoja yhteistyöpöytään tulisi pyytää? 3. Mitkä ovat Järjestöt niitä kysymyksiä, joista aloitetaan? 4. Miten työ kytketään kunnan prosesseihin? 5. Mitä asian eteen on jo paikallisesti tai alueella tehty? 6. Millä aikataululla edetään? perinteiset: urheilu, kylät, sote, nuoriso, kulttuuri jne uudenlaiset: paikallinen yhteisöllisyys esim. kuntaliitoksissa jne

19 Yhteistyö edellyttää myös yhteissuunnittelua Neljä esimerkkiä vuodelta 2014 Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpideehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa. Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön. Hämeenlinnan kaupungin ja hauholaisten yhteistyön toimenpideohjelma Rovaniemen aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat 19

20 Vaihtoehtoja maaseudun palvelutuotantoon 1. Jo olemassa olevat toimintamallit ja niiden kehittäminen: järjestöt, kylät 2. Yhteistyöjärjestö (esim. Suomut ry) 3. Yhteiskunnalliset yritykset (Iso-Britanniassa toimii yli yhteiskunnallista yritystä) 4. Osuuskunnat 5. Yhteissuunnittelu ja tuotanto: lähidemokratian toimintamallit 6. Uudet innovaatiot

21 Suomut ry, Suomussalmi Kyläyhdistykset työllistävät työttömiä palvelutehtäviin Suomut ry Suomussalmen kunta ja järjestöt yhdessä vuodesta 2003, jolloin kunta ulkoisti vanhusten siivouspalvelut kaksi työntekijää, joiden palkat ja toimistotilan vuokran kunta maksaa Suomut ry hoitaa kyläyhdistysten puolesta kaiken byrokratian vuonna 2013: työllistettyjä henkilöitä 236 maksettuja palkkoja palveluja käyttäviä talouksia n.400 palkkatuki, KELAn sakkomaksu Kyläläisten avun ja palvelujen tarve erityisesti vanhusten siivouspalvelut

22 Suomut ry hoitaa suomussalmelaisten yhdistysten palkanmaksuasiat kokonaisvaltaisesti: hoitaa lakisääteiset vakuutukset avaa pankissa tilin, jolta palkat maksetaan hakee tarvittaessa kunnalta työllistämislainan valitsee TE-toimistosta sopivat työntekijät yhdessä yhdistysten kanssa tekee työsopimukset (usein vain kuukausi kerrallaan) täyttää ja toimittaa tukihakemukset TE-toimistoon maksaa palkat kerran kuukaudessa ( henkilölle) täyttää ja toimittaa tilityslomakkeet ELY-keskukseen hoitaa työn loppumiseen liittyvät paperityöt (palkka- ja työtodistukset ym) toimittaa valvonta- ja vuosiilmoitukset verottajalle sekä vakuutusyhtiöille seuraa yhdistysten taloustilannetta neuvoo ja palvelee toimistolla käyviä (10-30 henkilöä päivässä + lukematon määrä puheluita) neuvoo ja opastaa kaikessa mahdollisessa Lähde: Suomut ry, toimintakertomus 2013

23 1 2 Suomut ry:ssä hoidetaan Suomussalmen kunnan vuonna 2003 ulkoistama vanhusten siivouspalvelu asiakkaana noin 400 taloutta tilaukset, työlistat, työlistojen toteutumisen valvonta ja laskutus asiakkailta perittävä palvelumaksu kattaa palkkatuen kanssa palkkauskulut Sotaveteraanien palvelut Kainuun maakunnan myöntämällä palvelusetelillä noin 90 sotaveteraania siivousta, kotiaskareita, pihatöitä, pilkkeen tekoa 3 4 Hyrynsalmen ja Puolangan kunnan työpajatoiminnan hallinto hanke, jossa tarjotaan ohjattua työtä vaikeasti työllistyville ja syrjäytymisvaarassa oleville 34 palkkatuella työllistettyä, jotka Suomut ry:n palkkaamia Suomussalmen kunnan työpalvelukeskuksen hallinto 74 palkkatuella työllistettyä, jotka Suomut ry:n palkkaamia 8 ohjaajaa, jotka Suomut ry:n palkkaamia työtä hallilla ja pieniä kotitaloustöitä lähinnä vanhuksille Lähde: Suomut ry, toimintakertomus 2013

24 Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

25 SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää : hallinto- ja taloustyöryhmä, henkilöstö-, tila-, palvelutuotantosekä sotekuntarajapinta -työryhmä Sotekuntarajapinta -työryhmässä mukana myös järjestöedustus: yhtenä tehtävänä on miettiä asukasosallisuuteen liittyviä kysymyksiä Erillinen asukasosallisuuskokonaisuus, jonka: toteuttajaksi kutsuttiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

26 Monipalvelupiste Julkisten, yritysten ja järjestöjen palvelut kootaan yhteen: Sukeva Sonkajärvellä Asukkaita 1000 Yhteispalvelupisteessä: kirjasto, asiamiesposti, kunnan aluetoimisto, KELA:n lomakepalvelu ja yleinen nettipääte; piste toimii ennakkoäänestys paikkana Järjestötoimintaa ja kohtaamisia Hanketoimintaa: elinkeinot, vapaa-aika, viihde, kulttuuri, kesäasukkaat

27 Kylän palvelupäivä Ilomantsi: kaksi kylätaloa ja 6 kylää Kunnan hanke: kunnan työntekijällä 40 %:n työpanos Työntekijä kerran viikossa kylällä Kuljetukset kylätalolle kylistä Terveyspalveluja, yritysten palveluja, atk- ja englannin kielen kursseja, tietoiskuja, ruokailuja, yhdessä oloa kaikkien sektoreiden välistä yhteistyötä Kyläkalenteri, erilaisia teemoja Jatkohanke painotus kunnan perusturva sote palvelut Palkittiin Maaseutugaalassa

28 Osuuskunnat, yhteiskunnalliset yritykset Kainuu Palke hanke kolme kyläosuuskuntaa Sotkamo, Hyrynsalmi, Suomussalmi Eskolan kylä, Kannus Joensuu Kiihtelysvaara: selvityshanke Pieksämäki: Pieksämäen Kylät Etelä-Savon yhteiskunnallinen yrittäjyys hanke Juankoski: kuntaliitoksen yhteydessä kunnan palveluita yhteiskunnalliselle yritykselle? 28

29 Sähköiset palvelut Kainuu: Kainuun Nuotta ry, kainuulaiset järjestöt mm. virtuaalijumppaa kylätaloille Vesanto: Tyyne-TV virtuaalilähetykset kotihoidon asiakkaille yhteistyössä eri palvelun tuottajien kanssa käynnistynyt Eläkeliiton Vesannon yhdistyksen aloitteesta LähiVesanto, LähiRuoka, LähiPalvelut, LähiElokuva 29

30 Muita esimerkkejä Kylätalkkari ja kyläavustajapalvelut: Vieremä (työllistäminen) Turvallisuus kylien, yhteisöjen, kuntien, viranomaisten yhteinen juttu: Lappi Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala Liikkuvat palvelut palveluautot Kotona asumisen tuki hoiva-avustaja Kylä- tai järjestötalon monipuolinen hyödyntäminen Järjestöjen ja yritysten yhteistyö: matkailu, hyvinvointipalvelut, tapahtumat Muut kylien ja järjestöjen liiketoimintamahdollisuudet Aluelautakunnat Rovaniemellä 30

31 Tekemätöntä työtä on valtavasti, varsinkin maaseudulla. kotona asuvien ikäihmisten auttamista, yksinäisyyden vähentämistä, maisemanhoitoa, pusikonraivausta, kulttuuriympäristön hoitoa, pieniä remonttihommia, polttopuiden pilkkomista jne

32 On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joissa perinteinen yritystoiminta ei ole ratkaisu tai kunnan resurssit eivät riitä. Vaikka tekemätöntä työtä on paljon, työtä tarvitsevan on vaikea löytää työpaikkaa.