Osallisuus. Maaseutuakatemia Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta

Transkriptio

1 Osallisuus Maaseutuakatemia Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta 1

2 Toimiva yhteiskunta perustuu ihmisten osallisuuteen sekä kykyyn ja haluun ottaa asioita itse haltuunsa. Tämä edellyttää avointa yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreiden kesken ja uudenlaisia tapoja kansalaisten osallistua ja vaikuttaa. Kehitys mahdollistuu, kun löydetään yhteisymmärrystä ja riittävä yhteinen tahtotila. Mitä voimme oppia maaseudulla hyvin toimivista kansalaisyhteiskunnan ja paikallisvaikuttamisen rakenteista? 2

3 Maaseutuakatemian osallisuusteesit 1. Osallisuus on jokaisen ihmisen yksilöllinen kokemus suhteestaan ympäröiviin yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus on kokemus siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, että siitä kannattaa kertoa. 2. Yhteiskunnan rakenteiden muutokset heikentävät maaseudun asukkaiden osallisuutta. 3. Maaseudun asukkaiden osallisuuden murros (uhkaa) aiheuttaa ihmisten ja alueiden syrjäytymistä. 4. Välinpitämättömyys osallisuutta vahvistavia rakenteita kohtaan heikentää sektoripolitiikkojen tuloksellisuutta. 5. Vahvistamalla osallisuuden eri rakenteita löydetään kipeästi kaivattuja uusia resursseja hyvinvoinnin rakentamiseen. Tämä on sekä julkisen vallan että kansalaisyhteiskunnan asia. 3

4 Viime syksyn kuntavaaleissa äänesti alle 60% Kuntavaalien äänestysprosentti

5 Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat

6 Toteutuneet kuntaliitokset

7 Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset 1. Metropolialueen kunnat; Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti (Valtiovarainministeriön erityinen kuntajakoselvitys = MES) 2. Espoo, Vihti, Kirkkonummi ja Kauniainen. 3. Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. 4. Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. 5. Lappeenranta, Imatra, Lemi, Luumäki Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. (MES) 6. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. 7. Kemiönsaari ja Parainen. 8. Turun seutu; Turku, Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Taivalsalo ja Vehmaa. (MES) 9. Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. 10. Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola. (MES) 11. Tampereen kaupunkiseudun kunnat; Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. 12. Juupajoki ja Orivesi. 13. Pori, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. 14. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila. 15. Säkylä, Huittinen, Köyliö ja Kokemäki. 16. Kankaanpää, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Pomarkku ja Siikainen. 17. Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat; Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (MES) 18. Joensuun kaupunkiseudun kunnat; Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. (MES) 19. Seinäjoki ja Jalasjärvi. (MES) 20. Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka. 21. Kuopio ja Juankoski. 22. Kuopio ja Tuusniemi. 23. Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo. 24. Haapavesi, Alavieska, Oulainen ja Ylivieska. Tilanne Kuntarajat MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto/JAH

8 Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Esimerkiksi uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä. Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät

9 Osallisuus pitkien välimatkojen alueilla? Perustuslaki 2 : Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Kainuun kunnat nyt: Yhden kunnan Kainuu : Kartat: Suomussalmen kunta 9

10 Miten hyödynnetään asukkaiden paikallista asiantuntemusta? Miten hoidetaan pienet paikalliset asiat? 10

11 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? 11

12 Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien palvelujen järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus, Pihlaja 2010 Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana

13 Julkinen osallisuus maaseudulla? Rahan tai tunteen lisäksi pitää puhua myös jatkuvuudesta ja pitkäjänteisyydestä, jotka julkinen osallisuus takaa. On myös vaikea nähdä, että toimintoja, joiden järjestämiseen liittyy oikeudellinen velvoite, voitaisiin jättää pelkästään vapaaehtoisuuden tai anteliaisuuden varaan. Rajankäyntiä on syytä pohtia, joskin jo nyt on lukemattomia esimerkkejä kuntien ja vapaaehtoisjärjestöjen hyvin sujuvasta yhteistyöstä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa

14 Keskustellaan ja konkretisoidaan: osallisuus maaseudulla Demokratianäkökulma, mm. lähidemokratia, miksi ja millaista maaseudun asukas osallistujana, vaikuttajana ja toimijana alueellinen vaikuttaminen, case Rovaniemi kenen (yhteis)kunta on? Palvelunäkökulma, mm. järjestöt ja 3.sektori, mahdollisuudet ja rajat osuustoiminnan idea vapaaehtoistyön paikat paljon puhuttu yhteisöllisyys julkisen vallan ja 3.sektorin yhteistyö kilpailuneutraalisuus perusoikeudet 14

15 Maaseutuakatemian osallisuusteesit 1. Osallisuus on jokaisen ihmisen yksilöllinen kokemus suhteestaan ympäröiviin yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus on kokemus siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, että siitä kannattaa kertoa. 2. Yhteiskunnan rakenteiden muutokset heikentävät maaseudun asukkaiden osallisuutta. 3. Maaseudun asukkaiden osallisuuden murros (uhkaa) aiheuttaa ihmisten ja alueiden syrjäytymistä. 4. Välinpitämättömyys osallisuutta vahvistavia rakenteita kohtaan heikentää sektoripolitiikkojen tuloksellisuutta. 5. Vahvistamalla osallisuuden eri rakenteita löydetään kipeästi kaivattuja uusia resursseja hyvinvoinnin rakentamiseen. Tämä on sekä julkisen vallan että kansalaisyhteiskunnan asia. 15