Kuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015 Timo Pylvänäinen 20.8.2015 Kaupunkirakennepalvelut Jyväskylän kaupunki Vispiläjokea osa-alue kahden lounaiskulmassa Johdanto Kuohun alueelle ollaan tekemässä osayleiskaavaa. Alueelta on jo olemassa luontoselvitys (Lappalainen 2003), mutta tällöin selvitetyn alueen ulkopuolelta on katsottu tarpeelliseksi tehdä selvitys neljältä erilliseltä alueelta, jotka ovat teiden lähellä ja myös lähellä jo olemassa olevaa vesi-viemäriverkkoa. Lisäksi on selvitetty osayleiskaava-alueella sijaitsevia erillisiä mahdollisesti merkittäviä luontoarvoja sisältäviä kohteita. Erityisesti on keskitytty löytämään mahdolliset luonnonsuojelu- ja metsälakikohteet. 1
Selvitysalueiden sijainnit akkuu-alueita ja taimikoita/nuoria metsiä ei ole inventoitu, koska metsätyypin määrittämisen kannalta tarpeellinen kenttäkerroksen lajisto alkaa vakiintua vasta kun metsä on yli 20v. CT ja sitä karummat metsätyypit on periaatteessa määritettävissä hakkuun jälkeenkin. Karttoihin on merkitty hakkuualueille, T alueille, joissa on molempia. Näiden inventointi ei ole ollut mielekästä, koska metsätyypin ilmentäjälajisto ei ole vakiintunut. Alueen kaakkoiskulmalle yltää luonnonsuojelualueen kulm (s). Kuohun alueen suurimmatkaan joet (Vispiläjoki ja Neulajoki) eivät virtaamaltaan ylitä joen määritelmää (keskimäärin 2m 3 /s, (Meriluoto, M. & Soininen, T.)) eli niitä koskevat luonnontilaisilta osiltaan metsälain määräykset.. Vuoden keskivaluma Suomessa on noin 10l/s/km 2,(Syke, hydrologiset seurannat) joten valuma-alueen pitää olla luokkaa 200km 2 jotta joen määritelmä täyttyisi. Maastotyöt tehtiin 4., 5. ja 1.,6.,8.ja 9.7 sekä 4.,7.,11.,13.,14.,18 ja 26.8. Lähteet Selvitysalueilla on neljä peruskarttaan merkittyä ja yksi Lappalaisen 2003 tehdyssä selvityksessä mainittu lähde. Kaikkiin peruskarttaan merkittyihin lähteisiin on asetettu kaivonrenkaat eli ne ovat menettäneet suojelullisen merkityksen. Lappalaisen selvityksessä mainitun lähteen yhdessä reunassa on noin 0,5m korkea turvereuna, mikä osoittaa, että se on kaivettu pohjavesipurkauma, eikä sitä voi pitää lähteenä. 2
Osa-alue 1 Alueen yleiskuvaus Alueen eteläosassa on kallistusta Vispilänjokeen vain noin1%:laajan mäntyrämeojikon lisäksi alueella on muitakin ojikkoja/muuttumia. Ainoa luonnontilainen suo on Keuruuntien pohjoispuolella sijaitseva Konnunsuo Keuruuntien pohjoispuolella on itäosassa lähes luonnontilainen noin 1,5ha isovarpuräme. Länsiosa on mäntykangasta. Pinta-ala 49,5ha. Metsäkuviot hakkuualue T taimikko Ls luonnonsuojelualue punainen rajaus kaavamerkintäehdotus luo 1.Isovarpurämetttä (Ir) puusto n.50v mäntyä 2. 70v OMT-sekametsää, harvennettu 3. 40v sekametsä, kuivattua korpea eli korpimuuttuma 4. n.70v MT-männikkö 5. metsäkortekorpea kuusi-koivu 20-40v 6. 60v harvennettu männikkö länsiosassa korpimaisia pirteitä 7. korpimuuntumaa, kuusivaltaista sekametsää, noin 50v 8. n.40v MT-männikköä 9. 60v männikköä, ojitettua isovarpurämettä (IR) suopursua, vaivaiskoivua, juolukkaa, lakkaa) 10. 60v mäntyvaltaista sekametsää, rämeen piirteitä 11.Korpea, puusto kuusivaltaista, pääosin nuorehkoa (40v) 12. ojitettua korpea, nuorta kuusi-koivusekametsää eteläosa n.10v, pohjoisosa noin 30v.13. rämemuuttumaa, 70v männikkö. Osa-alue 2 Alueen yleiskuvaus 3
Keskiosan mäellä on Lampsilan tila ja sen lueet. Peltoja ympäröivät kehämäisesti vanhan kuusikon kuviot. Alueen metsistä pääosa on hakattu alle kymmenen vuotta sitten, joten alueella on laajoja pusikoituneita tai nuorta metsää kasvavia alueita. Osa-alueen lounaiskulman läpi virtaa Vispiläjoki, joka on metsäisillä osuuksilla luonnontilaista vastaava, ellei luonnontilainen. Merkitty punaisella, kaavamerkintäsuositus luo Alueen pinta-ala 133ha 1. > 100v kuusikkoa MT-OMT 2. 40v koivikko OMT 3. 80v kuusikko OMT 4. 30v kuusi-koivusekametsä, OMT 5. 80v kuusikko OMT 6. 40v kuusikkoa OMT/korpimuuntumaa, runs korpiorvokkia, keskiosa entistä 7. 70v OMT-kuusikkoa, saniaiskorpilaikkuja (SanK), eteläosa (kapea) harvaa kuusikkoa runsaasti nuorta pihlajaa ja leppää Saniaislehtoa kuvion 7 luoteiskulmassa, osittain voimalinjan alla 4
Kuvion 7 vanhaa kuusikkoa 8. 40v koivikko OMT, pohjoisosassa saniaisia kasvava tihkupinta. Merkitty karttaan punaisella, vaikka puusto on nuorehkoa, niin aluskasvillisuus ja maanpinta vaikuttavat luonnontilaisilta. kaavamerkityssuositus luo Kuvion 6 tihkupintaa 5
9.70v OMT(MT)kuusikkoa, soistuneita painanteita 10. n.70v OMT sekametsää, ojitettua 11.70v OMT-kuusikko 12. 20v. koivikkoa (kuusta) 13. 30v MT-männikkö 14. 70v MT-OMT-kuusikkoa, tien länsipuolella ojan varressa korpea 15. 30v kuusi (et.)-koivu (pohj.) sekametsää 16. 80v kuusi-koivusekametsää OMT 17. 50-70v kuusikkoa OMT, korpimaisia laikkuja 18. 50v OMT-männikköä 19. 40v OMT sekametsää 20. 40v koivuluhta, lehtovirmajuurta( runsaasti), hiirenporrasta, metsäalvejuurta, mesiangervoa, korpiorvokkia, luhtatähtimöä 21. 80v OMT-kuusikko 22. 80v OMT-kuusikkoa, länsipäässä nuorempaa ja seassa myös vanhoja mäntyjä 23. 80v kuusikkoa, metsäkortekorpea Osa-alue 3 Alueen yleiskuvaus yvin metsäinen alue. Alueella on yksi tila (Kangas) ja koilliskulmassa on. Pinta-ala 76ha. Metsäkuviot 1 n.50v sekametsää MT 2 Kuusivaltaista n.50v MT-metsää, jossa korpimaisia piirteitä: rahkasammallaikkuja ja metsäkortetta 3 60v korpea itä ja länsireunalla Mt-kangasta, puroa lähestyttäessä MkK (metsäkortekorpea) ja puron molemmin puolin RhK (ruoho- ja heinäkorpea) 4 n.35v männikköä, MT 6
5. harvennettua 50v kuusi-koivusekametsää, pohjoisosa MT, eteläosa OMT, osa laitumena 6. paikoin koivu- ja paikoin haapavaltaista sekametsää, jonkinlainen korpimuuttuma, kuivattu ojittamalla, mutta edelleen mm.karhun- ja rahkasammalta, metsäalvejuurta, hiirenporrasta ja maariankämmekkää 7. Noin 80v varsin luonnontilaista kuusikkoa a MT, jossa kangaskorpilaikkuja (KgK) b OMT c korpea, pääosin metsäkortekorpea d MT, puusto muuta kuviota huomattavasti nuorempaa Aivan kuvion /b kaakkoiskulmassa asuttu kanahaukan pesä, pesällä yksi lentopoikanen ja naaras, toinen lentopoikanen n.300m etelän pesältä Kanahaukan pesä 8 n.70v kuusikkoa, ojan länsipuolella MT, itäpuolella OMT, Kuvion 8b keskiosassa tihkupinta, kasvillisuutena korpi-imarre, korpiorvokki, maariankämmekkä, metsäkorte, metsäalvejuuri, hiirenporras, kurjenjalka, pikkumatara. Luonnontilainen, hirvet tallanneet avo-osaa, kiven vieressä avovesipinta 9. 70v OMT-kuusikkoa, tien varressa kuvion kohdalla tien itäpuolella nurmikaunokkia 10. 25v MT- männikköä, korpipainanteita 7
11. n.60v MT-kuusikkoa, korpimaisia piirteitä 12. 30v sekametsä, kangaskorpea 13. 50v MT-kuusikkoa 14. n.35v MT-kuusikkoa, ojanvarressa metsäkortekorpea 15. n.30v mänty-kuusisekametsää MT 16. n-30v kuusi-koivusekametsää, OMT 17.n.70v MT-kuusikkoa 18. 30v MT-männikköä 19. 40v MT-kuusikkoa. pohjoisosa harvennettua 20. 40 OmaT-sekametsää, runsaasti harmaaleppää, ojitettua Osa-alue 4 Alueen yleiskuvaus Eteläosassa tien varressa on omakotitaloja ja, sekä entistä metsittynyttä. Pohjoispäässä on pari omakotitaloa. Muutoin alue on metsäinen. Pinta-ala 62ha. 1. noin 50v MT-männikköä, koilliskulman kumpareella pieni ala VT, koilliskulmassa sekametsää korpimuuntumaa 2. mustikkametsäkortekorpea kuusi-koivu n.40v 3. 60v kuusivaltaista mustikkakorpea 4. metsäkortekorpi, luonnontilainen, lakkaa ja raatetta runsaasti 5. 50v mäntyvaltainen sekametsä MT 6. korpea, länsiosassa paikoin luonnontilaista ruohokorpea 7. noin 25v MT männikköä 8. noin 25v MT sekametsä 9. noin 35v MT männikköä, itäreunalla korpimaisia piirteitä: hiirenporrasta ja muita saniaisia, koivua ja nuorta kuusta, kaakkoiskulmametsäkortekorpea korpea 10. isovarpurämettä, luonnontilaista, puusto vanhoja mäntyjä,, suopursua, lakkaa, tupasvillaa, järvikortetta, virpapajua, tähtisaraa, mättäillä variksenmarjaa 8
11. metsittynyttä entistä kosteaa niittyä, n.20 koivuja, mäntyjä ja kuusia harvakseltaan, järviruokoa paikon isoina tiheinä kasvusoina, mesiangervoa 12. noin 70v kuusimäntysekametsää MT 13. Noin 30v kuusikkoa, seassa hieman koivuja, OMT 14. noin 40v kuusikkoa MT 15. noin 40v kuusikkoa OMT, länsipuoli harventamatonta Lähteet http://www.syke.fi/hankkeet/hydrologisetseurannat Lappalainen, T. 2003: Ruoke-Vesanka-Kuohun osayleiskaavan luontoselvitys. Jyväskylän maalaiskunta. Kaavoitus- ja Ympäristöosasto. Meriluoto, M.& Soininen, T.2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Tapio. Liitteet Metsäkuviorajausortokuvat 1-4 9
3 Konnunsuo 1 2 eulalampi 4 5 6 8 7 10 Mutkala entistä Jokirinne 9 12 8 11 8 0 Neulajoki metri 200,0 13
3 ls T 13 22 T T 16 15 14 12 11 20 17 18 19 21 14 2 10 1 5 9 entistä 2 4 T 8 6 7 0 150 300 metriä
Kaistinmäki 0 300,0 metri 5 2 1 4 6 7a 3 7d 7c 7b tapuro 9 8a Kaivo-oja 8b 8b 3 10 11 12 mpi Kangas 18 17 13 20 19 15 15 16 14 19
1 Metsola Ahola 2 Onnela 3 autala 4 5 0 200 400 metriä 7 6 entistä 8 6 10 12 11 10 4 9 Kuohu Keskinen nyk. pihapiiriä 13 15 14