1 SOUKKA-VISIO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SOUKASSA 2. KUTSUTYÖPAJA 13.12.2017 MUISTIO
2 1. LÄHTÖKOHTIA Soukka kuuluu Espoon kaupunkirakenteen kehitettäviin metroasemien ympäristöihin. Nyt selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Soukassa. Tämä halutaan tehdä yhteistyössä alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia selvittävässä työssä linjataan, mitä asioita eri toimijoiden halutaan ottavan huomioon Soukan tulevassa täydennysrakentamisessa. Osallisten näkemyksiä on kerätty jo karttapalautekyselyllä, minkä lisäksi suunnittelun aikana on järjestetty kolme tilaisuutta, joissa osallistujat voivat kommentoida ja ideoida työn etenemistä ja suuntaa. Ensimmäinen kaikille avoin asukastilaisuus järjestettiin 15.11.2017 ja ensimmäinen kutsutyöpaja 29.11.2017. Keskiviikkona 13.12.2017 klo 17.00 20.00 Soukan koululla järjestetyn toisen kutsutyöpajan kulku ja tuotokset kuvataan tässä muistiossa. Soukan visio esitellään kaikille avoimessa asukastilaisuudessa helmikuussa 2018. 2. TYÖPAJAN KULKU 2.1 Työpajan ohjelma ja alustukset Työpajaan kutsuttuja tahoja olivat Espoonlahden yhteispalvelupiste, Soukan koulun opettaja ja rehtori, lautakunnan jäsenet, Espoon Yrittäjien edustaja, nuorisovaltuuston sihteeri, Espoonlahdessa toimivat seurat ja yhdistykset sekä yksittäiset ihmiset, jotka olivat pyytäneet hankkeesta tietoa. Kutsutyöpajasta tiedotettiin myös hankkeen nettisivuilla ja kutsu taloyhtiöille välitettiin Isännöintiverkon kautta. Työpajaan osallistui yhteensä 23 henkilöä, joista 11 oli osallistunut myös 29.11.2017 järjestettyyn ensimmäiseen kutsutyöpajaan. Ohjelma 17:00 Ovet auki ja kahvit tarjolla 17:30 Edellisen työpajan anti ja täydennysrakentamisen reunaehdoista (Mikko Rusanen/AA&R) 17:45 Liikenne ja pysäköinti täydennysrakentuvassa kaupunkirakenteessa (Jukka Räsänen/Ramboll) 18:00 Maankäyttösopimukset (Hilkka Julkunen/Espoon kaupunki) 18.15 Ohjeistus ryhmätöihin (Hanna Herkkola/Ramboll) 18:20 Ryhmätyöskentely 19:30 Ryhmätöiden purku ja keskustelu 20:00 Tilaisuus päättyy Mervi Hokkanen Espoon kaupungilta avasi tilaisuuden, toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli osallistujat. Espoon kaupungilta tilaisuuteen osallistuivat Mervi Hokkasen lisäksi Aija Aunio, Kaisa Lahti, Mari Nyman, Paula Jääskeläinen, Anna Suihko, Mervi Romppanen, Leena Jaskanen, Hilkka Julkunen ja Merja Vainikka. Konsulttina toimivalta Ramboll Finland Oy:ltä Hanna Herkkola ja Venla Pesonen sekä Arkkitehdit Anttila & Rusaselta (AA&R) Mikko Rusanen ja Noora Lahdenperä. Alustusten aluksi Mikko Rusanen esitteli edellisen työpajan tuloksia visuaalisesti ryhmätöiden pohjalta kartalle tehdyn koosteen muodossa. Eri ryhmien töistä löydettyjä yhdenmukaisuuksia olivat ostoskeskuksen ympäristön ja Yläkartanontien korkea rakentaminen. Kuvaan on merkitty korotettaviksi esitetyt rakennukset sinisellä värillä. Painopistealueita olivat paloaseman seutu ja saapuminen Soukan keskustaan. Ala-Soukan puoli ja Soukanraitin eteläpää vetivät puoleensa rakentamista. Tulkinnassa ei taloyhtiöiden kannalta pyritty menemään liiaksi yksityiskohtiin. Kuvaan on merkitty punaisilla ympyröillä mahdollisia varauksia päiväkodeille. Mahdollisen uuden koulun sijainnille on yhtenä ideana esitetty
3 sijaintia pohjoisemmassa, jotta koulu voisi hyödyntää ympäristöään. Alustuksen lopuksi Rusanen käsitteli edellisessä työpajassa nousseita kysymyksiä liittyen rakennusten korjaukseen ja korottamiseen. Jukka Räsäsen alustus käsitteli liikennettä ja pysäköintiä täydennysrakentuvassa kaupunkirakenteessa. Hilkka Julkunen Espoon kaupungin tonttiyksiköstä kertoi maankäyttösopimuksista. Tonttiyksikkö toimii maanomistajana kaupungin puolesta ja on vastuussa neuvonnasta ja maankäyttösopimusten neuvottelusta. Maankäyttösopimus laaditaan kunnan ja maanomistajan välillä aina kaavoitettaessa yksityisessä omistuksessa olevalle maalle. Esityksessään Julkunen viittasi vuonna 2015 Espoon valtuuston hyväksymään Maanhankinnan ja -luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteet -dokumenttiin, joka on ladattavissa osoitteessa http://www.espoo.fi/tonttiyksikko. Soukan täydennysrakentamistyön aikana mahdollisesti esille nousevat maankäyttösopimuksiin liittyvät kysymykset voi lähettää sähköpostilla Aija Auniolle (aija.aunio @ espoo.fi), mutta yleisesti sopimusten neuvotteluun liittyvissä kysymyksissä tulee olla yhteydessä Espoon tonttiyksikköön. Alustusten lopuksi Hanna Herkkola ohjeisti osallistujat työpajatyöskentelyyn.
4 2.2 Ryhmätyöskentelyn tehtävät Työpajatyöskentelyn alussa osallistujat jakaantuivat neljään ryhmään. Jokaisella ryhmällä oli käytössä samat tehtävänannot ja seuraavat materiaalit: Ilmakuva alueesta Legopalikoita Yhteenvetotaulukko Kyniä ja post-it -lappuja Ryhmätyöskentelyn tehtävänannot: Tehtävä 1. Ostarin seutu Ostarin seutu on rajattu kartalle valkoisella viivalla Sijoittakaa rajatulle alueelle seuraavat asiat: asumista noin 1000 1500 asukkaalle päivittäistavarakaupan yksikkö noin 3000 k-m2 muut kaupalliset palvelut noin 3000 k-m2 asumisen ja palveluiden vaatima pysäköinti (500 700 autopaikkaa) sekä metron liityntäpysäköinti (100 autopaikkaa ja 300 pyöräpaikkaa) Pysäköinti tulee sijoittaa useampaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen tai kannen alle. Pysäköintiä ei saa tässä tehtävässä sijoittaa kallion sisään. Halutessaan saa tutkia koulun ja/tai päiväkotien sijoittamista alueelle. Julkiseen katutilaan tulee kiinnittää huomiota ja katuja saa myös halutessaan linjata uudelleen. Tehtävä 2. Vakoilua Käykää teistä myötäpäivään seuraavan ryhmän luona vakoilureissulla. Jättäkää ryhmälle yksi kehitysidea ja yksi kehu kirjoitettuna post it lapuille. Palatkaa takaisin oman pöytänne luo. Käyttäkää toiset viisi minuuttia jalostaen omia ratkaisujanne vakoilun ja saadun palautteen pohjalta. Tehtävä 3. Muut alueet Kartalla näkyy myös muita alueita, kuten Soukanväylän ja Yläkartanontien risteys, Soukanväylän varsi (länsipuoli) ja Soukanraitin/Soukantien eteläpää. Valitkaa ryhmässä yksi alue ostarin ulkopuolelta. Miten paljon ja millaista toimintaa sijoittaisitte alueelle (asutus ja pysäköinti, mahdollisesti palvelut)? Voitte esittää ryhmänne näkemyksen kyseiselle alueelle sopivasta määrästä. Tehtävä 4. Kaupunkikuva Kaupunkikuvakortteja käyttäen muodostakaa mielipiteenne siitä, miltä mikäkin alue Soukassa voisi näyttää. Voitte esim. numerokoodein merkitsemällä yhdistää kortin ja alueen. Voitte hahmotella myös itse sanallisesti tai piirtäen alueiden ulkoasua. Kortit pohjautuvat ensimmäisen asukastilaisuuden äänestykseen. Ohjeeksi työskentelyyn annettiin tavoitevuosi 2050, ja työskentelyn taustaksi kaupungin asettamat tavoitteet (esim. tavoitteelliset asukasmäärän lisäykset). Ryhmätyöskentelyssä käytettiin legopalikoita, joilla suhteutettiin ja havainnollistettiin asukasmäärien ja parkkipysäköinnin sijoittamisen vaatimaa tilaa. Pohjakartta oli suhteutettu legojen mittakaavaan, mutta legoihin tilavarauksena pyydettiin suhtautumaan ohjeellisena ja suuntaaantavana.
5 3. TULOKSET 3.1 Ryhmä 1: Soukka ylös, autot alas Ostarin seudun suunnitteluratkaisuiden perustelut: - parkkikenttien päälle (Soukan Huollon pohjoispuolella) 16-krs talo - parkkitalot 2kpl Yläkaupinkujan molemmin puolin - Täytyy saada maan alle parkkipaikkoja, koska parkkikentät saatava asuinrakennuksille - parkkialueet (maanalaiset) on merkitty oranssilla (5-kerroksinen 5x120 ruutua ja 4-kerroksinen 4x30 ruutua) Valitun alueen suunnitteluratkaisuiden perustelut: - Kallioleikkaukset Yläkartanontie: o kallioon louhitut parkit merkitty oransseilla lapuilla (kartalle) o kallioiden päälle erittäin korkeat talot (16 krs?) o Samalle tasolle korkeus ostarilla kuin Soukan tornit Kuva 1. Ryhmän 1 työskentelyn tuloksia. Soukan huollon kohdalle viisi kerrosta parkkitilaa alaspäin, parkkiluolan rakentamiskustannuksia voidaan rahoittaa rakentamalla viereen korkeaa rakennusta. Parkkiratkaisut tulee sijoittaa maan alle, eivät saa olla 1-2 kerrosta yli nykyisen maan pinnan. Soukan huolto Oy:n kiinteistö pois, taloa tilalle. Tällä rakennusmassalla on saatu jo kaksi kolmasosaa kiinteistömassasta paikalleen. Metrorakennus tulee myös rakentaa korkeammaksi. Alarinne Yläkartanontien pohjoispuolella on niin matalaa, että kaikkia rakennuksia voisi korottaa parilla kerroksella. Kallioleikkaus käännyttäessä Soukkaan, Soukanväylän varressa on ryhmän mielestä loistava täydennysrakentamiskohde ja parkkiratkaisut mahtuvat alapuolelle. On rakennettava parkkiratkaisut siten, ettei rikota metron rakenteita. Kaupalliset palvelut pysyvät ennallaan ostarilla ja ostarin ydin on nykyisellä paikallaan. Esittelyn aikana muiden osallistujien esittämät kysymykset ja kommentit: - Kestävätkö Yläkartanontien vanhat rakennukset korottamista? - Yläkartanontien kallion merkitys lähiöidentiteetille, voisiko louhia? - liito-oravakalliolle ei saa mennä
6 3.2 Ryhmä 2 Ostarin seudun suunnitteluratkaisuiden perustelut: - Soukkalaiset haluaa useita elintarvike- ym. liikkeitä: kilpailu, tarjonta ja laatu - Periaatteessa alueelle sopii hyvin spesiaalit erikoisliikkeet, esim. käsityö - keskittynyt - Vastustamme ajatusta 6 000 asukkaasta - Liiketiloihin lisää neliöitä o 9 000 m 2 (elint. 2 500 m 2 +2 500 m 2 ja erikois 4000 m 2 ) o mahdollisuus e-kauppaan o metroasemalle kylmäruoka-boxit - Soukan Majakka: o pohjoistorni eli Soukan Majakka, itä-torni ja länsi-torni o Ainoa -tyyppisesti 1200 autopaikkaa ja uloskäynnit Yläkartanontielle ja Soukantielle o Kattoterassi ja päiväkoti Soukan majakan katolle - Yläkartanontien ja Soukantien kulmaan parkkipaikan tilalle esi-ala-yläaste, rasite parkkihalli alle Kuva 2. Ryhmän 2 työskentelyn tuloksia. Alue sopii erikoisliikkeille. Metron kanssa toimitaan yhdessä. Suunnitteluvaiheessa jo huomioidaan logistiikka (kylmätilat metroasemalla). Sama idea kuin Lippulaivassa, päiväkoti rakennuksen katolla. Koulu Soukanhuollon kohdalle ja sen alle valtava parkkihalli. Ryhmä keskittyi ideoinnissa vain ostarin alueelle. Länsitorni, itätorni ja Soukan Majakka. Pitää miettiä kokonaisuus mitä korkea rakennus varjostaa ja ikkunanäkymät. Ostarin alle ainoa tyyppisesti parkkeeraus, kolmesta suunnasta parkkihalliin. Pyöräparkit, koska useilla ihmisillä on arvokkaita pyöriä (automatiikka). Soukantien kattamista pidetään hyvänä ideana (Ryhmän 3 idea). Liito-oravakallioon ja puistoon ei saa koskea.
7 3.3 Ryhmä 3: Nouseva kaupunki Ostarin seudun suunnitteluratkaisuiden perustelut: - Yläkartanontien P-puoli tehokkaasti (siniset laput kartalla pysäköintiä) - Palvelutalo korvautuu pistepaloilla - Soukantien reunat tehokkaasti - Yläkartanontien ja Soukantien kulma L-muuri talo 2 x xxxx + 1 liike + asuntoja - Ostari kiinni Yläkartanontiehen - Soukanraitin silta uusittava - metron sisäänkäyntikohtaan talo päälle - Neuvolatalo tehostettava - Paloaseman alue: koulu + asuminen - Kirjasto on säilytettävä Soukassa, vaikka aluekirjasto Lippulaivaan Kuva 3. Ryhmän 3 työskentelyn tuloksia. Soukan ydin on urbaani. Ostari kiinni Yläkartanontien yläpäähän. On tärkeää, että Soukan torille paistaa aurinko à terassitalot. Nykyinen rakennusoikeusmäärä kasvaisi. Pistemäisyys, neuvolatalo puretaan ja uutta rakennusta tilalle. Soukanraitin silta on tärkeä, mutta tulisi uusia, koska se on vanha. Metron sisäänkäyntien päälle talot. Paloseman alueelle koulu ja asutusta. Kirjasto on säilytettävä. Pysäköintiä ainakin yksi kerros maan alle, pari maan päälle. Soukan keskustassa Yläkartanon tien risteyksessä kaksi siltaa välttämättömiä ja enemmänkin yhteyksiä kadun ylitse. Hyvänä pidetään sitä, että lapset pääsevät kulkemaan menemättä katujen tasossa. Tulee miettiä, miten ostarilta laskeudutaan Soukanraitin kautta turvallisemmin Soukanreitille kuin nykyään (portaikko). Kaupat nykyisen ostarin alueella ja lisäksi sisäänkäynnin toiselle puolelle myös liiketilaa. Suorakulmaista rakennustyyliä ja lisäksi värejä ja muita muotoja.
8 3.4 Ryhmä 4 Ostarin seudun suunnitteluratkaisuiden perustelut: - Nykyisen Soukanhuollon rakennus / Aken Autovaraosatalo purkuun à liityntäpysäköintiä 100 paikkaa heti siihen - Soukantien osa katettaisiin, johon tulisi liikehuoneistoja ja pääsisi suoraan kadun yli ylittämättä autotietä. Vanhat kävelysillat uusiksi ja katetaan. - Pyörille turvasäilö vuokrattaisiin kk-maksulla pyörälle tila. Molempien metroasemien kupeeseen turvasäilöt - Ostoskeskus uusiksi, toisen metrosisääntulon vieressä olevan talon purku. Nyt pubi siinä, eli Ylikaupinkujan/Yläkartanontien kulma yhdistettävä liikehuoneisto ja asema - ylikulkuväylä: pitää kehittää turvalliseksi Soukanreitti koululle asti Valitun alueen suunnitteluratkaisuiden perustelut: Alakartanontie - Alakartanontien iso parkkipaikka hyötykäyttöön. Siihen iso parkkitalo + taloja - Alakenttä on vähäisessä käytössä, sen hyötyrakentaminen myös käyttöön: esim. bussi voisi lähteä sieltä päättäriltä ja tuoda ihmisiä metrolle - Tänne saataisiin monen taloyhtiön parkkiongelma ratkaistua yhdellä kertaa Kuva 4. Ryhmän 4 työskentelyn tuloksia. Ryhmä keskittyi ostarin alueen kehittämiseen ja parkkipaikkoihin. Nykyinen Soukan huollon rakennus purettaisiin ja siihen tehtäisiin liityntäpysäköinti 300 400 autolle. Soukantien kohta katettaisiin, jolloin alla kulkisi liikenne ja ylitse pääsisi kulkemaan turvallisesti. Raitit uusittaisiin kokonaan ja mahdollisesti katettaisiin, päälle voisi mahdollisesti rakentaa liikehuoneistoja. Viitattiin Hyvinkään kaupungin kestävän liikkumisen ehdotukseen lukituista pyöräparkeista, tyhjiä liiketiloja voisi hyödyntää pyöräparkkeihin. Kalliita pyöriä ei mielellään jätettäisi rikottavaksi. Nykyinen ostari pitäisi purkaa, rakentaa uusiksi tai kehittää. Yläkartanontien risteys pubi kulmassa rakennettaisiin uudestaan ja tulisi yhteys asemalle. Välin kehittämisessä esimerkkinä viitattiin Auroran sairaalan kävelysiltaan.
9 Kauppa pitäisi taata myös nykyisen Alepan luona. Alueen inventoinnissa Alepaa pidettiin tärkeänä, mutta suojelupäätöstä ei ole tehty. Mahdollisesti parkkitalo jonnekin lähelle. Alakartanontien parkkikentät hyödynnettäisiin rakentamalla paikalle iso parkkitalo. Bussiin voisi hypätä suoraan parkkitalon vierestä. Soukassa on ollut hyvä asia, että koululasilla on turvalliset kulkureitit. Toivottiin, ettei viheralueita rakennettaisi ihan täyteen, jotta vehreys säilyisi. Soukanraitti säilytettäisiin ja kehitettäisiin esteettömäksi, yhteiseksi kulkuväyläksi kaikille. Kuva 5. Ryhmät vakoilemassa ja kommentoimassa toistensa suunnitelmia.
SOUKAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO TERVETULOA TOISEEN KUTSUTYÖPAJAAN!
KÄSITELTÄVIÄ KYSYMYKSIÄ JA NÄKÖKULMIA 17:00 17:30 17:45 18:00 18.15 18:20 19:30 20:00 Ovet auki ja kahvit tarjolla Edellisen työpajan anti ja täydennysrakentamisen reunaehdoista, Mikko Rusanen/AA&R Liikenne ja pysäköinti täydennysrakentuvassa kaupunkirakenteessa, Jukka Räsänen/Ramboll Maankäyttösopimukset, Hilkka Julkunen/Espoon kaupunki Ohjeistus ryhmätöihin, Hanna Herkkola/Ramboll Ryhmätyöskentely Ryhmätöiden purku ja keskustelu Mennessä tilaisuus päättyy
Yleiskaavakartta tarkastelualueesta ympäristöineen Tarkastelualue on rajattu karttaan punaisella katkoviivalla.
KORJAUS JA KOROTUS - - - - -
-
SOUKAN METROASEMAN YMPÄRISTÖN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN LIIKENNEKYSYMYKSIÄ
JOUKKOLIIKENNE Metron myötä siirrytään liityntäbussilinjoihin, joiden pysäkit sijoittuvat metroaseman lähituntumaan Bussit ovat todennäköisesti sähkökäyttöisiä Myös lähialueen palvelu pienillä robottibusseilla on mahdollista Autojen ja kaksipyöräisten liityntä- ja saattopysäköinti on muistettava, samoin taksit
KÄVELY JA PYÖRÄILY Metroaseman lähiympäristö kaupallisine ja muine palveluineen muodostaa kävelykeskustan Pyöräily-yhteydet palvelevat sekä keskustan saavutettavuutta että yhteyksiä kauemmas Esteettömyysvaatimus korostuu saavutettavuuden ohella Espoon pyöräilyn tavoiteverkkoluonnoksessa 2050 aluetta sivuaa baana ja sitä palvelevat pohjoisetelä- sekä itä-länsi-suuntaiset pääreitit
AUTOLIIKENNE Soukanväylä toimii autoilun pääyhteytenä, mutta sitä täydentää Kaitaantie kohti Matinkylää Kaistatarvetta on arvioitu ruuhkautumisen perusteella, mitoittavia ovat Yläkartanontien liittymät Soukanväylälle ja Soukantielle Ennusteessa on oletettu, että metroaseman lähiympäristössä auton käyttö on vähäisempää kuin Etelä-Espoossa nykyisin
PYSÄKÖINTI Suunnittelua ohjaavat pysäköintinormit, joissa hyvän joukkoliikennepalvelun alueelle sallitaan hieman pienempi mitoitus Suoraan näillä laskettuna autopaikkoja tarvittaisiin noin 5800 nykyisten noin 2800 sijasta Pyörille tarvittaisiin 10 000 paikkaa lisää, pääosin katettuina/sisätiloissa ja runkolukittavina Liityntäpysäköintiin on suunniteltu 100 autopaikkaa, 300 pyöräpaikkaa ja 6 saattoliikennepaikkaa sekä tilaa 4 taksille Tarvitsemmeko asuintaloihin yhden pysäköintikerroksen aina kahta asuinkerrosta kohti? Rakentamalla pois nykyiset pysäköintikentät kasvatamme keskitetyn pysäköinnin kysyntää entisestään Pysäköintipaikkojen käytön tehokkuutta voidaan parantaa (ja siten kokonaismäärää pienentää) keskitetyillä laitoksilla ja vuorottaispysäköinnillä Miten kustannukset jyvitetään oikeudenmukaisesti?
20.12.2017 Maankäyttösopimuksista Soukan täydennysrakentamisen visio/ työpaja 13.12.2017 Hilkka Julkunen, tonttiyksikkö Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Maanhankinnan ja luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET / LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 1.7.2003 (12 a luku) Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin A) maankäyttösopimus on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa 91 a B) kehittämiskorvaus Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista. 91 c 1
20.12.2017 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN KÄSITTELY Asemakaavan vireilletulo Valmisteluaineisto nähtäville Ehdotus nähtäville Sopimusneuvottelut ottavat aikansa Ksl Kh Sopimus KV Mistä maankäyttösopimuksessa sovitaan? rahasta eli sopimuskorvauksen suuruudesta maksuaikataulusta alueluovutuksista (esisopimus) asuntotuotanto ja MAL-tavoitteet / Espoon Asunnot Oy:n tontit Tavoitteena selkeä ja yksinkertainen sopimus. 2
20.12.2017 Maankäyttösopimukset 25. Käytetään arvonnousuun pohjautuvaa korvausta. 26. Korvausprosentti on yleensä 40 60 % hyödystä. Korvausprosentti voi olla yli 60 %, jos se on kunnallisteknisten kustannusten kattamiseksi tarpeen. 27. Merkittävän hyödyn raja, sopimuskynnys, on 250 000 euroa. 28. Sopimuskorvausta peritään vain sopimuskynnyksen ylittävästä hyödystä. 29. Korvauksen suorittamiselle asetetaan aina takaraja. 30. Tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin varmistetaan riittävä määrä tontteja valtion tukemaa asuntotuotantoa varten. 5 Maankäyttösopimukset täydennysrakentamisessa 31. Täydennysrakennuskohteiden kaavoitusta ja toteuttamista edistetään, myös kaupungin omistamien maa-alueiden osalta. 32. Asuinkortteleiden täydennysrakentamiskohteiden maankäyttösopimuskorvausta määritettäessä kiinnitetään erityistä huomiota kaavan tuoman rakennusoikeuden toteuttamiseen liittyviin hyötyä pienentäviin kustannustekijöihin. 33. Kehitetään uusia toimintamalleja ja edistetään maanomistajien yhteishankkeita, jotka ylittävät nykyiset kiinteistörajat. 20.12.2017 6 3
20.12.2017 Esimerkki, ei sitova 20.12.2017 7 4
RYHMÄTYÖSKENTELY Jakautukaa viiteen ryhmään (ryhmät voivat olla samat kuin viimeksi tai kokonaan uudet) Voitte halutessanne käyttää pohjana viime kerralla luomianne ideoita ostarin seudusta, tiukasti tai suuntaa-antavasti. Tällä kertaa haastetta lisätään ottamalla pysäköinti kiinteästi osaksi kokonaisuutta. OHJEEKSI Tavoitevuosi 2050 Tavoitteista voi olla erimielisyyttä, mutta työskentelemme kaupungin asettamista tavoitteista käsin (esim. tavoitteelliset asukasmäärän lisäykset). Kommentoidaan rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti.
VIIMEKSI LEGOILLA HAHMOTETTIIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN MITTAKAAVAA JA MÄÄRÄÄ
TÄNÄÄN SUUNNITTELUA TÄSMENNETÄÄN KOHDENNETUILLE ALUEILLE Ryhmien käytössä on jälleen ilmakuva ja legoja, mutta mittakaava on eri kuin viimeksi. Asutuksen lisäksi pohjakartalle sijoitetaan tänään palveluita ja etenkin pysäköintiä. Legojen ja pohjakartan lisäksi joka ryhmällä on käytettävissään myös muita välineitä, kuten Tilavarauslappuja Kommenttitaulukko Kyniä ja post-it -lappuja
TEHTÄVÄ 1. OSTARIN SEUTU Ostarin seutu on rajattu kartalle valkoisella viivalla Sijoittakaa rajatulle alueelle seuraavat asiat: asumista noin 1000-1500 asukkaalle päivittäistavarakaupan yksikkö noin 3000 k-m2 muut kaupalliset palvelut noin 3000 k-m2 asumisen ja palveluiden vaatima pysäköinti (500-700 autopaikkaa) sekä metron liityntäpysäköinti (100 autopaikkaa ja 300 pyöräpaikkaa) Pysäköinti tulee sijoittaa useampaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen tai kannen alle. Pysäköintiä ei saa tässä tehtävässä sijoittaa kallion sisään. Halutessaan saa tutkia koulun ja/tai päiväkotien sijoittamista alueelle. Julkiseen katutilaan tulee kiinnittää huomiota ja katuja saa myös halutessaan linjata uudelleen.
TEHTÄVÄ 2. VAKOILUA Käykää teistä myötäpäivään seuraavan ryhmän luona vakoilureissulla. Jättäkää ryhmälle yksi kehitysidea ja yksi kehu kirjoitettuna post it lapuille. Palatkaa takaisin oman pöytänne luo. Käyttäkää toiset viisi minuuttia jalostaen omia ratkaisujanne vakoilun ja saadun palautteen pohjalta.
TEHTÄVÄ 3. MUUT ALUEET Kartalla näkyy myös muita alueita, kuten Soukanväylän ja Yläkartanontien risteys, Soukanväylän varsi (länsipuoli) ja Soukanraitin/Soukantien eteläpää. Valitkaa ryhmässä yksi alue ostarin ulkopuolelta. Miten paljon ja millaista toimintaa sijoittaisitte alueelle (asutus ja pysäköinti, mahdollisesti palvelut)? Voitte esittää ryhmänne näkemyksen kyseiselle alueelle sopivasta määrästä.
TEHTÄVÄ 4. KAUPUNKIKUVA Kaupunkikuvakortteja käyttäen muodostakaa mielipiteenne siitä, miltä mikäkin alue Soukassa voisi näyttää. Voitte esim. numerokoodein merkitsemällä yhdistää kortin ja alueen. Voitte hahmotella myös itse sanallisesti tai piirtäen alueiden ulkoasua. Kortit pohjautuvat ensimmäisen asukastilaisuuden äänestykseen (kuva alla).