SOUKKA-VISIO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SOUKASSA 1. KUTSUTYÖPAJA MUISTIO

Transkriptio

1 1 SOUKKA-VISIO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SOUKASSA 1. KUTSUTYÖPAJA MUISTIO

2 2 1. LÄHTÖKOHTIA Soukka kuuluu Espoon kaupunkirakenteen kehitettäviin metroasemien ympäristöihin. Nyt selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Soukassa. Tämä halutaan tehdä yhteistyössä alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia selvittävässä työssä linjataan, mitä asioita eri toimijoiden halutaan ottavan huomioon Soukan tulevassa täydennysrakentamisessa. Osallisten näkemyksiä on kerätty jo karttapalautekyselyllä, minkä lisäksi suunnittelun aikana järjestetään kolme tilaisuutta, joissa osallistujat voivat kommentoida ja ideoida työn etenemistä ja suuntaa. Ensimmäinen kaikille avoin asukastilaisuus järjestettiin Asukastyöpajan jälkeen järjestettiin keskiviikkona Soukan koululla klo ensimmäinen kutsutyöpaja, jonka kulku ja tuotokset kuvataan tässä muistiossa. Toinen kutsutyöpaja järjestetään Soukan visio esitellään kaikille avoimessa asukastilaisuudessa tammikuussa TYÖPAJAN KULKU 2.1 Työpajan ohjelma ja alustukset Ensimmäinen kutsutyöpaja järjestettiin Soukan koululla klo Työpajaan kutsuttuja tahoja olivat Espoonlahden yhteispalvelupiste, Soukan koulun opettaja ja rehtori, lautakunnan jäsenet, Espoon Yrittäjien edustaja, nuorisovaltuuston sihteeri, Espoonlahdessa toimivat seurat ja yhdistykset sekä yksittäiset ihmiset, jotka olivat pyytäneet hankkeesta tietoa. Kutsutyöpajasta tiedotettiin myös hankkeen nettisivuilla. Työpajaan osallistui yhteensä 22 henkilöä. Ohjelma 17:00 Ovet auki ja kahvit tarjolla 17:30 Täydennysrakentamisen reunaehdoista (Espoon kaupunki ja Mikko Rusanen/AA&R) 17:50 Maiseman ja täydennysrakentamisen yhteensovittamisesta (Sonja Semeri/Ramboll) 18:10 Ohjeistus ryhmätöihin (Hanna Herkkola/Ramboll) 18:15 Ryhmätyöskentely 19:15 Ryhmätöiden purku ja keskustelu 20:00 Tilaisuus päättyy Mervi Hokkanen Espoon kaupungilta avasi tilaisuuden, toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli osallistujat. Espoon kaupungilta tilaisuuteen osallistuivat Mervi Hokkasen lisäksi Aija Aunio, Kaisa Lahti, Marie Nyman, Anna Suihko, Mervi Romppanen ja Roosa Nääppä. Konsulttina toimivalta Ramboll Finland Oy:ltä Hanna Herkkola ja Sonja Semeri ja Arkkitehdit Anttila & Rusaselta Mikko Rusanen ja Noora Lahdenperä. Alustusten aluksi Mervi Hokkanen kertoi kaupungin tavoitteenasettelusta asukas- ja työpaikkatavoitteiden suhteen vuoteen 2050 mennessä. Espooseen tulee vuosittain paljon ihmisiä, tulevia ennusteita tehdään menneeseen kehitykseen peilaten. Koko Espoonlahden suuralueelle haluttaisiin saada sijoitettua asukasta ja työpaikkoja. Ison muutoksen kohteena olevan Finnoon lisäksi myös Espoonlahden keskus sekä Kivenlahti ovat muutoksen alla. Soukka on yksi tiivistyvistä metron ympäristön keskuksista, jonne tavoitteena on yhteensä asukasta.

3 3 Valmisteilla olevan Soukan täydennysrakentamisen vision tavoitteena on: Koota yhteen ajatuksia ja mahdollisuuksia täydennysrakentamisen paikoista, joita jatkossa voitaisiin tarkemmin tarkastella yhteistyössä mm. maanomistajien kanssa Alueen kaupunkikuvan maiseman ja identiteetin muodostaman kokonaisuuden hallinta Jakaa tietoa täydennysrakentamisesta ja sen mahdollisuuksista Aija Aunio Espoon kaupungilta kävi läpi vireillä olevia asemakaavahankkeita, jotka löytyvät myös Espoon karttapalvelusta. Noora Lahdenperä kertoi palveluista asukkaan kasvu tarkoittaisi mitoituksellisesti neljää uutta päiväkotia ja yhtä uutta peruskoulua. Soukassa on nuorisotila, joka on tarkoitus säilyttää. Peruskouluun tulee urheilukenttä ja liikuntasali. Mikko Rusanen kertoi Soukan palveluiden mahdollisesta tulevaisuudesta sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksista tähän mennessä saadun palautteen valossa (asukaskysely, ensimmäinen asukastilaisuus, aiemmat herkkyystarkastelut). Sonja Semeri esitteli maisemarakennetta ja kertoi alueen maisemallisista arvoista ja siitä, miten niitä voidaan ottaa huomioon tai korostaa. Alustusten lopuksi Hanna Herkkola ohjeisti osallistujat työpajatyöskentelyyn. Alustuksen aikana osallistujien esittämät kysymykset ja kommentit on koottu alla. Alustusten aikana syntynyttä yleistä keskustelua mm. eri asemanseuduista ohjattiin käytäväksi ryhmissä työpajatyöskentelyn aikana. Kommentti: Palveluiden määrä pitää ottaa huomioon. Vastaus: Kyllä, nekin pitää ratkaista. Kommentti: Pitää ratkaista palvelut ensin, sitten vasta lisää asukkaita. Kommentti: Pitää olla asukkaitakin ensin, että voidaan tuottaa palveluita. Kysymys: Soukankujan toisella puolen oleville alueille ei ole ilmeisesti varsinaisesti mitään vireillä? Vastaus: Ei tällä hetkellä. Kysymys: Onko päiväkodeista rajattu jotenkin, että joku niistä olisi esim. ruotsinkielinen? Onko tulossa uutta ruotsinkielistä koulua? Mikä on ruotsinkielisten asema? Otetaanko ollenkaan huomioon? Ei ole saanut vuosiin palvelua. Vastaus: Palveluiden kielijakaumasta ei tässä kohtaa pystytä sanomaan tarkasti. Palveluiden kielitarpeet katsotaan tilanteen mukaan. Ruotsinkielisiä palveluita ei nykyisin välttämättä pystytä tarjoamaan lähipalveluina.

4 4 2.2 Ryhmätyöskentelyn tehtävät Työpajatyöskentelyn alussa osallistujat jakaantuivat viiteen ryhmään. Jokaisella ryhmällä oli käytössä samat tehtävänannot ja seuraavat materiaalit: Ilmakuva alueesta Legopalikoita Yhteenvetotaulukko Kyniä ja post-it -lappuja Ryhmätyöskentelyn tehtävänannot: 1) Sijoittakaa alueelle asuntoja 3000 ihmiselle 300 m säteelle metroasemasta 2) Sijoittakaa alueelle kaksi uutta päiväkotia, joista vähintään toinen sijaitsee alle 300 m säteellä metroasemasta. 3) Kirjatka välipohdinta koostetaulukkoon 4) Sijoittakaa 600 m säteelle metroasemasta vielä toiset 3000 asukasta Bonus: Ostarin seutu 1) Mitä palveluita 2) Mitä asutusta Ohjeeksi työskentelyyn annettiin tavoitevuosi 2050, ja työskentelyn taustaksi kaupungin asettamat tavoitteet (esim. tavoitteelliset asukasmäärän lisäykset). Ryhmätyöskentelyssä käytettiin legopalikoita, joilla suhteutettiin ja havainnollistettiin asukasmäärien sijoittamisen vaatimaa tilaa. Pohjakartta oli suhteutettu legojen mittakaavaan, mutta legoihin tilavarauksena pyydettiin suhtautumaan ohjeellisena ja suuntaa-antavana. Kuva 1. Ryhmätyöskentelyn materiaalit.

5 5 3. TULOKSET 3.1 Ryhmä 1 Kysymys Tehtävä 1. Millä perusteella valitsitte täydennysrakentamisen paikat? Millaista keskustelua ryhmässä käytiin ennen päätöksiä? Tehtävä 2. Millä perusteella valitsitte päiväkotien paikat? Tehtävä 3. Oletteko pohtineet asutuksen ja päiväkotien yhteyksiä luontoon? Toteutuvatko ne? Mikä on ratkaisujen vaikutus maisemaan? Tehtävä 4. Mikä oli tehtävässä haastavinta? Mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä? Mitkä asiat jäivät ratkaisematta? Bonustehtävä: Ostarin seutu. Mitä painotitte ostarin seudulla? Mitä palveluita pidettiin tärkeimpinä? Mitä muita asioita keskustelussa nostettiin esiin? Vastaus, havaintoja 1. Soukan oma maamerkki työnimi Aaltotalo = näköalatorni 20 kerrosta + ylätorni sauna / kuntosali / avoin näköalatorni näköalahissillä 2. Soukan sisäänkäyntiin katettu kerrostalo kallioleikkauksen kohdalla. 3. Soukan bulevardin ympäristö kaupunkimaiseksi, keskitys siihen. 4. Ei kosketa viheralueisiin! 1. Puistoalue ja leikkipuisto valmiina. Pääsee ilman teiden ylittämistä. 2. Puropuiston alue on jo huomioitu että pienillä muutoksilla voidaan toteuttaa. Molemmat ilmansuunnat huomioitu, itä/länsi väylän varrella, yleisilme ei muutu, käyttämättömät alueet rakennetaan. - Maisema ei muutu oleellisesti nykyisestä. Puretaan vanhaa ja uutta tilalle. - Innostuimme rakentamisesta muiden tonteille J - Monipuoliset kauppapalvelut. Ravintolapalvelut. Kaupunkimainen keskusta. Aalto-talo nimellä kulkeva tornitalo toimisi kaiken keskuksena. Katettu tila olemassa olevien kallioiden päälle sisääntuloksi bulevardille. Rakentamista on keskitetty Soukan bulevardille, keskusta halutaan kaupunkimaiseksi. Kaikessa suunnitellussa ajatuksena, että ei kosketa olemassa oleviin viheralueisiin. Päiväkodeista ensimmäinen on sijoitettu viheralueelle, jossa jo tällä hetkellä on leikkipuisto. Toinen Puropuiston alueelle, missä on alue, jossa kohtalaisen pienillä muutoksilla voidaan vastata päiväkodin tarpeisiin. Ilmansuunnat on huomioitu, itä- ja länsipuolella ja molempiin on hyvät kulkuyhteydet. Näin ohjeistus rakennusten sijoittamisesta 300 m etäisyydelle metroasemasta toteutuu m säteellä metroasemasta asutus on väylien varressa, varikkoalue omanaan. Puretaan vanhoja rakennuksia ja tilalle uutta, uudisrakentamisella täydennettiin myös. Keskustaan halutaan monipuoliset palvelut ja ravintolapalveluita, lisäksi liikehuoneistoja. Pyrittiin siihen, ettei mullisteta koko Soukkaa. Rakennetaan välialueita, paloaseman alue, varikko jne. Uutta koulua suunniteltiin alakentän laitaan, jossa on valmis urheilukenttä. Väylältä suoraan tielle mahtuu hyvin uusi koulu. Tiivis, mutta kaikki huomioon ottaen. Ryhmällä oli selvä konseptointiote: luodaan konsepti ja edetään sen mukaan johdonmukaisesti.

6 6 Kuva 2. Ryhmän 1 ryhmätyön esittelyä. 3.2 Ryhmä 2 Kysymys Tehtävä 1. Millä perusteella valitsitte täydennysrakentamisen paikat? Millaista keskustelua ryhmässä käytiin ennen päätöksiä? Tehtävä 2. Millä perusteella valitsitte päiväkotien paikat? Tehtävä 3. Oletteko pohtineet asutuksen ja päiväkotien yhteyksiä luontoon? Toteutuvatko ne? Mikä on ratkaisujen vaikutus maisemaan? Tehtävä 4. Mikä oli tehtävässä haastavinta? Mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä? Mitkä asiat jäivät ratkaisematta? Bonustehtävä: Ostarin seutu. Mitä painotitte ostarin seudulla? Mitä palveluita pidettiin tärkeimpinä? Mitä muita asioita keskustelussa nostettiin esiin? Vastaus, havaintoja Metron läheisyyteen hyvin tiivistä, parkkipaikat minimiin, katutason pysäköinti pois ja rakennuksia tilalle. Liian matala (3 krs.) SATO-rakennukset korotetaan. Terassimaista rakennuttamista. Ostarin kaksi korkeinta rakennusta säilytetään, muu uusiksi. Tornitalo maamerkiksi ostarille. Paloasema siirtyy rakentamista tilalle. Päiväkodit sinne, missä tarvetta jaettiin sisäkehän päiväkoti kahteen osaan à toinen lähelle Puropuistoa ja toinen metroaseman lähelle. Ulkokehän päiväkoti tulee vanhan paloaseman lähelle, minne sijoitetaan paljon asuinrakentamista. UUSI väistökoulun paikalle paloaseman lähelle, TAI Koulumäen kouluun laajennus? Toisella sisäkehän päiväkodilla yhteydet luontoon; toisella yhteys metroon / palveluihin. Sijoitetaan katolle - viherkattopiha! Soukan koulun lähellä Puropuisto. Yhteys uuteen kouluun ylikulkusillalla. Vaikutus maisemaan yritetty pitää korkeimpia alueita lukuun ottamatta vähäisenä. Olemassa olevat viheralueet säilytetään. HAASTE: Keskitetäänkö (lähes) kaikki palvelut ostarille vai annetaanko kirjaston säilyä raitin toisessa päässä? On ollut raitin alkuperäisenä ajatuksena. Saisiko kävelyraittia viihtyisämmäksi BULEVARDIMAISUUS (valot öisin, vehreyttä, penkkejä jne., voisiko leventää? Kevyt liikenne?) Ratkaisematta jäi keskittämisasia. PYSÄKÖINTI: Metron yhteyteen + kallion sisään? Tiiviys, korkeus selkeä keskusta. Ehdotus: Käsityöläisalue ei ehkä kannattavaa, PTkaupat, parturi-kampaamo, kuntosali, R-Kioski, kahvila, ravintola à Tärkeimmät palvelut ja yhteisölliset tilat ostarille IDEA: Voisiko palvelutalon sijoittaa päiväkodin lähelle (ostarille) à yhteisiä ruoka-, siivous-, ulkotilatarpeita IDEA: Voisiko kirjaston ja nuorisotilan yhdistää? à Pysyykö paikallaan vai siirtyykö ostariin? Yläkartanontien varteen on lisätty massaa huomattavasti, metroaseman ympäristö rakennettu mahdollisimman täyteen ja korkealle, metroaseman päälle palveluita ja keskitettiin muutenkin tähän niin paljon kuin uskallettiin. Otettiin huomioon jo kaavaprosessissa olevat alueet. Saton nykyiset vuokra-asunnot ajateltiin purettavaksi ja ajateltiin rakennettavaksi terassimaista etelään avautuvaa rakennusta. Siihen yhteyteen saatiin luontevasti

7 7 myös toinen päiväkodeista. Toinen päiväkoti metroaseman lähelle ja piha-alue rakennuksen katolle. Tästä on olemassa jo eläviä esimerkkejäkin. Toisella ryhmällä siellä oli sauna, mikä sekin on hyvä ja yhteisöllisyyttä tukeva alue. Metroasemasta etelään parkkirakenteita peitettiin täydennysrakentamisella. Viheralueisiin ei koskettu juuri lainkaan. Yläkartanontien osalta vedettiin väylän sivuun, jotta ei tarvita tunnelia. Teollisuusrakennus (missä Soukan huolto), lähtee kokonaan ja siihen tiukkaa rakentamista. Toisella vyöhykkeellä sama idea kuin edellisellä ryhmällä. Pelastuslaitoksen tontti tiukkaan käyttöön. Kauppaoppilaitoksen tilat väistötiloina toimimisen loppuessa esimerkiksi muuhun koulukäytön laajentamiseen. Espoossakin joudutaan jossain vaiheessa luultavasti erityispalveluista luopumaan, jolloin kiinteistöjen käyttöä voidaan pohtia uudelleen. Lähellä myös urheilukenttä sekä muuta liikuntainfraa, jos silloin vielä ovat käyttökunnossa. Luotiin myös uusi silta yhdistämään alueita. Toisella vyöhykkeellä hajasijoitettiin täydennysrakentamista muuallekin. Väylän varrella ja pysyttiin enemmän asuinrakentamisessa kuin liiketiloihin. Helpotti, kun sai unohtaa esim. pysäköintirealiteetit. Raitti haluttiin pitää elossa sillä, että päivittäistavarakauppa jää kivijalkaan jatkossakin. Kirjaston toivottiin voivan jäädä alueelle, joko esim. metron alle, nykyisen koulun laajennuksena tai päivittäistavarakaupan yhteyteen. Raittia halutaan pitää vahvana. Palveluita alueelle ei voi hirveästi tulla, 9000 kem on vahvasti ylimitoitettu. Pysäköintiä pohdittiin, että voisiko mennä kallioon, kun on kustannus joka tapauksessa. Lähempänä metroa toivottavasti pysäköintivelvoite on kevyempi kuin kauempana. Olisi mielellään sijoitettu sisäkehälle vieläkin vahvemmin asutusta kuin nyt (verrattuna ulkokehään). Kuva 3. Ryhmän 2 karttatyöskentelyn tuotoksia. 3.3 Ryhmä 3 Kysymys Tehtävä 1. Millä perusteella valitsitte täydennysrakentamisen paikat? Millaista keskustelua ryhmässä käytiin ennen päätöksiä? Tehtävä 2. Millä perusteella valitsitte päiväkotien paikat? Tehtävä 3. Oletteko pohtineet asutuksen ja päiväkotien yhteyksiä luontoon? Toteutuvatko ne? Mikä on ratkaisujen vaikutus maisemaan? Tehtävä 4. Mikä oli tehtävässä haastavinta? Mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä? Mitkä asiat jäivät ratkaisematta? Bonustehtävä: Ostarin seutu. Mitä painotitte ostarin seudulla? Mitä palveluita pidettiin tärkeimpinä? Mitä muita asioita keskustelussa nostettiin esiin? Vastaus, havaintoja - Vastustan vahvasti, ihan älytön idea. - Taloihin +2-4 krs lisää, hissi ja peruskorjaus. kaupungin pitää tukea lisärakentamista. - Kulkuyhteydet - Viherkatto metroasemalle - Ei lisää taloja, vain kerroksia lisää - Päiväkoti + koulu - ostarille Pikkulaivan tyyppinen palvelukeskus

8 8 Periaatteessa vastustetaan lisärakentamista ja sitä, että joku ulkopuolinen tietäisi, mikä Soukalle on hyväksi. Ympärillä olevissa 2-4 krs taloissa on korjaustarvetta eikä ole hissejä, näitä halutaan täydennys- ja korjausrakentaa parilla lisäkerroksella ja hisseillä. Päiväkoti metroaseman katolla ja olemassa oleva päiväkoti tuplattaisiin. Puistoalueisiin koskeminen pyrittiin minimoimaan. Metroasemalle massaa. Koulu Soukan huoltorakennuksen paikalle. Kaupunkipyöräasemia osoitettu kartalle, jotta päästään pyörillä paikalle. Alueen ulkopuolisena kohteena otettiin mukaan myös yksi alue, joka olisi joka tapauksessa menossa myyntiin/purkuun. Rinne-efekti alakartanontielle siten, ettei ahdista alapuolella asuvia. Tornitalon korkeus tulisi olla samaa luokkaa kuin olemassa olevat tornit. Paloaseman tilalle ja koulun viereen taloja ja osa taloista voisi ehkä olla hiukan korkeampia. On otettava huomioon läheiset pientaloalueet koko suunnittelun ajan. Ei kiinanmuuria, vaan halutaan säilyttää vihreä ilme. Periaatteessa kuitenkin vastustetaan 6000 asukasta, 3000 on jo paljon. Ostarille toivotaan paljon pientä yksittäistä palvelutoimintaa, Pikkulaivatyyppinen palvelukokonaisuus. R-kioski säilytetään, että saa ladata matkakortin. Asemalle palveluita. Kuva 4. Ryhmän 3 karttatyöskentelyn tuotoksia. Kuva 5. Ryhmätyöskentelyä karttojen äärellä.

9 9 3.4 Ryhmä 4 Kysymys Tehtävä 1. Millä perusteella valitsitte täydennysrakentamisen paikat? Millaista keskustelua ryhmässä käytiin ennen päätöksiä? Tehtävä 2. Millä perusteella valitsitte päiväkotien paikat? Tehtävä 3. Oletteko pohtineet asutuksen ja päiväkotien yhteyksiä luontoon? Toteutuvatko ne? Mikä on ratkaisujen vaikutus maisemaan? Tehtävä 4. Mikä oli tehtävässä haastavinta? Mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä? Mitkä asiat jäivät ratkaisematta? Bonustehtävä: Ostarin seutu. Mitä painotitte ostarin seudulla? Mitä palveluita pidettiin tärkeimpinä? Mitä muita asioita keskustelussa nostettiin esiin? Vastaus, havaintoja - Tärkeysjärjestys: metroaseman lähelle asuntoja ja palveluja. - Huom. Yläkartanontiellä lähelle metroa voi rakentaa, kauemmas ei à kalliot kauniita! - Kirjasto ja palvelut säilytettävä myös toisessa palvelukeskittymässä - etäämmälle jotain korotuksia, esim. yksi kerros lisää jo olemassa oleviin rakennuksiin. Lisäkerroksia tai uusi tehokkaampi talo tilalle, kalliot / metsät / puistot ja tonttien viheralueet säilytettävä - Toinen päiväkodeista lähelle metroasemaa, toinen lähelle Alakartanon kenttää ja uutta alakoulua - luontoarvot ja puistot säilytettävä - uuden rakentamisen vaikutusta viheralueisiin minimoitava - Haastavinta: mihin kohtiin korkeita rakennuksia voidaan sijoittaa - Ostari: tärkeitä palveluja kauppa, kukkakauppa, R-kioski, kampaamo, pari ravintolaa + toinen keskus: kauppa + kirjasto ja kivijalkamyymälöitä Soukka on saapuessa melko ruma, mutta muuten ihana. Lähestyttiin suunnittelua saapumisnäkymistä käsin. Soukan satelliitiksi suunniteltiin alue 600 m rajan ulkopuolella. Nykyiselle ei-kenenkään-maalle voisi rakentaa lisää asumista. Myös pientaloja ripoteltiin laitamille, lisäksi väylän varrelle kerrostaloja. Säilytetään kirjasto ja korotetaan osin matalampia taloja. Keskustaan toivotaan enemmän volyymia, kuten muillakin ryhmillä. Keskustaa tiivistettäisiin, mutta jätettäisiin kalliota ja vihreää näkyvin. Päiväkoteja sijoitettiin kolme, myös Soukan nykyisen pallokentän viereen, jonne voisi saada kivijalkapäiväkodin. Viheralueisiin ei haluta koskettavan, väylät halutaan säilyttää elävinä ja kulkuyhteydet turvallisina. Ydinkeskustan alueelle sopisi korkeampaakin rakentamista. Louhoksen kohdalle voisi laittaa jotakin. Uusi koulu sijoitettiin kentän laidalle, jossa olisi liikkumatilaa valmiina. Asutusta myös sillä puolella, mihin tämä ryhmä sijoitti koulun. Jokaisella ryhmällä oli samaa lähestymistapaa, että tiivistetään keskustaa, mutta ei levittäydytä korkeilla taloilla laitamille. Väylien varrelle jäi yhä myös käyttämätöntä aluetta. Kuva 6. Ryhmän 4 karttatyöskentelyn tuotoksia.

10 Ryhmä 5 Kysymys Tehtävä 1. Millä perusteella valitsitte täydennysrakentamisen paikat? Millaista keskustelua ryhmässä käytiin ennen päätöksiä? Tehtävä 2. Millä perusteella valitsitte päiväkotien paikat? Tehtävä 3. Oletteko pohtineet asutuksen ja päiväkotien yhteyksiä luontoon? Toteutuvatko ne? Mikä on ratkaisujen vaikutus maisemaan? Tehtävä 4. Mikä oli tehtävässä haastavinta? Mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä? Mitkä asiat jäivät ratkaisematta? Bonustehtävä: Ostarin seutu. Mitä painotitte ostarin seudulla? Mitä palveluita pidettiin tärkeimpinä? Mitä muita asioita keskustelussa nostettiin esiin? Vastaus, havaintoja Soukan alueella ei tule sallia metsien muuttamista talojen rakennuspaikoiksi. Alueella on jo riittävästi asukkaita paikallisten palvelujen kuormaksi. Kestävän kehityksen periaate totaalisesti sivuutettu eikä tehtävä tue millään tavoin hiilineutraaliin yhteiskuntaan kulkemista. Suunnittelussa pitäisi miettiä hiilineutraaliutta ja ympäristöystävällisyyttä. Väestö vähenee koko ajan. Suomen ja Espoon tarkoitus ei saa olla siirtää tänne maahanmuuttajia asukasta ei voida lisätä alueelle ilman, että soukkalaiset joutuvat kärsimään. Rivitalot alkavat olemaan ikänsä päässä, niitä ei kannata korjata, mutta tällä alueella lienee järkevintä uusia alueen rakennuskantaa. Tällä rajatussa alueella joihinkin taloihin voitaisiin lisätä jopa neljä kerrosta, jos tehdään puurakenteita käyttäen. Tällöin olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Ulkomaisten asuntosijoittajien osalta pitäisi tehdä rajaus, että uudet kerrokset olisivat joko omistus- tai osaomistusasuntoja ja määrättyjä vähimmäisasumisaikoja. Joitakin kohteita ruksittiin yli, niitä ei pitäisi toteuttaa. Kuva 7. Ryhmän 5 karttatyöskentelyn tuotoksia.

11 SOUKAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO TERVETULOA ENSIMMÄISEEN KUTSUTYÖPAJAAN!

12 KÄSITELTÄVIÄ KYSYMYKSIÄ JA NÄKÖKULMIA 17:00 17:30 17:50 18:10 18:15 19:15 20:00 Ovet auki ja kahvit tarjolla Täydennysrakentamisen reunaehdoista, Espoon kaupunki ja Mikko Rusanen/AA&R Maiseman ja täydennysrakentamisen yhteensovittamisesta, Sonja Semeri/Ramboll Ohjeistus ryhmätöihin, Hanna Herkkola/Ramboll Ryhmätyöskentely Ryhmätöiden purku ja keskustelu mennessä tilaisuus päättyy

13 SOUKAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO I kutsutyöpaja Tavoitteista ja reunaehdoista Mervi Hokkanen, Aija Aunio

14 KIVENLAHTI ESPOONLAHDEN ASUKAS- JA TYÖPAIKKATAVOITTEET VUOTEEN 2050 FINNOO ESPOONLAHTI KAITAA SOUKKA Luvut perustuvat raporttiin: Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy Espoon kasvu ja maankäytön vaihtoehdot 02/2015

15 YLEISKAAVA OHJAA ASEMAKAAVOITUSTA

16 Espoon eteläosien yleiskaava 1/2 Espoo kaupunkirakenteessa Soukka kuuluu kehitettäviin junaja metroasemien ympäristöihin. Lähin kaupunkikeskus on Espoonlahti. 600 metrin etäisyydellä tulevista metron sisäänkäynneistä asuu tällä hetkellä noin 6000 henkilöä. Työpaikkojen määrä tällä alueella on noin 600 kpl. Espoon tavoitteena on mahdollistaa alueelle yhteensä 5800 uuden asukkaan ja työpaikan sijoittuminen alueelle. Tavoiteluvusta 5800 pääosa, noin 90 %, oletetaan muodostuvan uusista asukkaista. Alueella ei sijaitse merkittäviä työpaikka-alueita. Uusia työpaikkoja syntyy ensisijaisesti kehittyvän palvelutarjonnan myötä

17 Espoon eteläosien yleiskaava 2/2 Metroraide ja asema Keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alue (C) Pääosa alueesta varattu asuntoalueeksi (A) Virkistysalue (V) kulttuurihistoriallisesti arvokasta kylämaisema (Soukanpohja) sekä puistoverkosto virkistysyhteyksineen, Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi kehitettävä alue (PY), Koulumäki Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), Soukankujan ja Soukanraitin palvelukeskittymä

18 Asemakaavassa ratkaistava muun muassa Rakennuspaikat, korkeudet, massoittelu, kaupunkikuva Onko asumisen lisäksi muuta toimintaa? Pysäköinnin ratkaiseminen Pysäköintinormit asumiselle ja muille toiminnoille Taloyhtiöiden välinen yhteistyö toivottavaa erityisesti yhteisten pysäköintiratkaisujen löytämiseksi Liikkuminen tontilla: jalankulku, pyöräily, huoltoreitit, pelastusreitit, tontille ajo Leikki- ja oleskelutilat Hulevedet muutoksen osalta Mahdollisen melun huomioiminen Mahdolliset muut tarpeet

19 SOUKAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISION TAVOITTEITA: Koota yhteen ajatuksia ja mahdollisuuksia täydennysrakentamisen paikoista, joita jatkossa voitaisiin tarkemmin tarkastella yhteistyössä mm. maanomistajien kanssa Alueen kaupunkikuvan, maiseman ja identiteetin muodostaman kokonaisuuden hallinta Jakaa tietoa täydennysrakentamisesta ja sen mahdollisuuksista

20 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAHANKKEET

21 Työohjelmassa / ehdolla työohjelmaan Yläkartanonristi Soukan metroasema Ylä-Soukka A Kaskilaaksontie Soukantori Ylä-Soukka B SUUNNITTELUTILANNE SYKSY 2017

22 Ylä-Soukka A: Ehdotus ollut nähtävillä keväällä 2017 Ylä-Soukka B: Maankäyttöneuvotteluissa, odottaa kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyä EHDOTUKSENA NÄHTÄVILLÄ OLLEET ASEMAKAAVAHANKKEET

23 SOUKKA Soukan lähellä kaksi suurta kauppakeskusta, joissa kattava tarjonta niin päivittäis- kuin erikoiskaupankin tarjontaa Soukan tuleva tarjonta pääasiassa paikalliseen tarpeeseen mitoitettua. Keskeisinä kysyntätekijöinä: 1. Soukan asukkaat 2. Alueella työssäkäyvät ja asioivat (koulujen ja julkisten palveluiden käyttäjät) 3. Metroaseman käyttäjät Soukassa potentiaalia kuitenkin myös erikoistuneimmille toiminnoille, joita voidaan tulla hakemaan kauempaakin (esimerkkinä Soukan lankakauppa). Liiketiloja erityisesti paikallisten yrittäjien tarpeisiin ja mahdollistamaan uuden liiketoiminnan aloittaminen. ESPOONLAHTI LIPPULAIVA Lippulaivaan n. 1,5 km SOUKKA Iso Omenaan n. 5 km

24 SOUKKA NYKYTILA Espoonlahden lukio Espoonlahden urheiluhalli Pub Soukassa sijaitsee nykytilanteessa K- Supermarket, Alepa, baareja ja ravintoloita, erikoiskauppoja (esim. Menita, Helmilla) Julkisista palveluista alueella sijaitsevat mm. koulu ja kirjasto Apteekki, baari Huoltoasema K-Supermarket, Menita, Helmilla Soukanpuiston asukaspuisto Soukan kappeli Soukan koulu Kirjasto, Alepa

25 SOUKAN ASEMASEUDUN KAUPALLINEN MITOITUS JA ROOLI Soukan alueen roolia ja mitoitusta on käsitelty esimerkiksi Länsimetron jatkeen kaupallisessa selvityksessä (Ramboll 2017) sekä Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä (Entrecon Oy 2011) Soukan alueen kehittymisen tavoitteeksi on määritelty elinvoimaisen paikalliskeskuksen muodostuminen, jossa sijainti ja nykyisten toimijoiden aktivointi voisivat mahdollistaa alueen profiloitumisen pienyrittäjäkeskuksesksi, jossa sijaitsisi esim. Ompelija, suutari, floristi jne. Soukan keskuksen kaupan kokonaismitoitukseksi on osoitettu k-m², josta päivittäistavarakaupalle on osoitettu k-m² ja keskustaerikoiskaupalle ja palveluille k-m² Vähittäiskaupan toimintojen lisäksi Soukassa olisi mahdollista kehittää jonkinverran kaupallisia palveluita kuten kahvila- ja ravintolatoimintaa. Metroyhteys koko eteläiseltä pääkaupunkiseudulta mahdollistaisi jopa erityislaatuisen, tiettyyn spesiaaliin konseptiin nojaavan ravintolan perustamisen alueelle.

26 SOUKKA TULEVAISUUS Soukan kaupallinen ja toiminnallinen keskittymä tulee rakentumaan asemakeskuksen yhteyteen ( m vyöhyke) Metrokeskus Palveluakselin toinen pää sijaitsee Alakartanontien ja Soukantien risteysalueella Kehitysakselin varteen mahdollista muodostaa jatkuva ketju, jossa rytmittyvät yksityiset ja julkiset palvelut sekä toiminnalliset kaupunkitilat (kohtaamispaikat, puistot, liikuntapaikat jne) 300 m vyöhyke metrokeskuksesta Alakartanontien ympäristö

27 SOUKAN METROASEMA Länsimetron jatkeen suunnitelma Soukan metroaseman sisäänkäyntien sijoittumisesta.

28 SOUKAN ASEMAKESKUS Mahdollista jäsentelyä asemakeskuksen toiminnoista Erikoistavara, palvelut Päivittäistavara Päivittäistavara Erikoistavara, palvelut Aukion hyödyntäminen, terassit, tori, tapahtumat Erikoistavara, palvelut Julkiset Palvelut, muut toimitilat

29

30 Yleiskaavan asukastavoitteet Uusia asukkaita yhteensä: ( k-m²) 300 m säteellä metroasemasta: asukasta ( k-m²) aluetehokkuus 0,8 (nykyisin 0,43) m etäisyydellä metroasemasta: asukasta ( k-m²) aluetehokkuus 0,3 (nykyisin 0,2) Soukkaan pyritään rakentamaan asunnot uudelle asukkaalle, mikä merkitsee yhteensä noin k-m² uutta asuinrakentamista. Kartassa on esitetty, kuinka nämä tavoitteet jakautuvat 300 m ja m etäisyydellä tulevista metrosisäänkäynneistä oleville vyöhykkeille ja miten näiden vyöhykkeiden aluetehokkuus täydennysrakentamisen seurauksena muuttuisi. Lisäksi karttaan on hahmoteltu luonnos tiiviimmän ja väljemmän uudisrakentamisen alueista. Kyseinen aluejako ei perustu yleiskaavan tavoitteisiin..

31 SOUKAN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN LEGOTYÖPAJA Jokaiselle ryhmälle on jaettu suurinpiirtein seuraava määrä palikoita, jotka vastaavat pohjakuvan mittakaavassa (1:1250) 6000 asukasta: 100 kpl pieniä palikoita (3000 asukasta) 50 kpl isompia palikoita (3000 asukasta) Näitä vapaasti yhdistelemällä on tarkoitus sijoittaa tavoitteen mukainen määrä rakentamista Soukkaan. 20m 20m VASTAA ~ 30 ASUKASTA (1500 k-m²) = 4 krs 12m 24m VASTAA ~ 60 ASUKASTA (3000 k-m²) = 8 krs VASTAA ~ 90 ASUKASTA (4500 k-m²) = 12 krs 36m VASTAA ~ 120 ASUKASTA (6000 k-m²) = 16 krs 48m 24m 20m 40m 1 KPL VASTAA ~ 60 ASUKASTA (3000 k-m²) = 4 krs 2 KPL VASTAA ~ 120 ASUKASTA (6000 k-m²) = 8 krs 24m 10m 40m 1 KPL VASTAA ~ 30 ASUKASTA (1500 k-m²) = 4 krs 2 KPL VASTAA ~ 60 ASUKASTA (3000 k-m²) = 8 krs 24m 10m 60m 1 KPL VASTAA ~ 40 ASUKASTA (2000 k-m²) = 4 krs 2 KPL VASTAA ~ 80 ASUKASTA (4000 k-m²) = 8 krs

32 SOUKKA-VISIO MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA

33 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Soukan kylämaisema Övergård Sökö Nedergård Huvilarakennus Villa Miniato

34 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA MAISEMARAKENNE Sisäsaariston piirteitä: vaihtelevaa kalliomaastoa ja karua kasvillisuutta Itä-länsisuuntaiset kallioiset selänteet ja niiden väliset laaksot, jotka jatkuvat merenlahtina lännen suunnassa korkeimmat mäet mpy matalimmat laaksonpohjat 5-10 metriä mpy paikoin jyrkkiä rinteitä Selänteiden lakialueiden luontainen puusto on harvaa. Selänteiden ja laaksojen välissä on tiheäpuustoisia rinteitä.

35 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA MAISEMARAKENNE Maisemarakenne näkyy edelleen vahvasti Soukan kaupunkikuvassa Maastoa ei ole tasattu, vaan sen vaihtelu on otettu alueen vahvuudeksi. Rakennukset sijaitsevat pääosin selänteiden lakialueilla ja rinteillä. Alueen korkeimmat kerrostalot sijoittuvat korkeimpien selänteiden lakialueille ja toimivat alueen paikoin kauaskin näkyvinä maamerkkeinä sekä sisäisinä kiintopisteinä. Matalampia rakennuksia sijoittuu erityisesti selänteiden etelän suuntaan viettäville rinteille. Muodostuu kerroksellisia näkymiä Alvar Aallon yleiskaavan periaatteen mukaisesti. Rakentamattomat kalliomäet kortteleiden välissä tai sisällä ovat alueen maisemalle luonteenomaisia. Selvitysalueen kadut ja tiet sijoittuvat maisemarakenteen matalimpiin osiin selänteiden väliin. Näkymät kalliomäiltä tärkeitä Soukan keskus erottuu paikoin kaukomaisemassa metsäisenä selänteenä, jonka siluettiin luovat muotoa ja kiinnekohtia metsänrajan yläpuolelle kohoavat rakennusryhmät.

36 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA MAISEMA- JA KAUPUNKIKUVA Luonnon ja rakennetun ympäristön kokonaisuus Maamerkkirakennukset Näkymät Saapuminen Sisäiset näkymät Näkymät merelle Rakentamattomat kallioalueet Maisemalliset reunat Laajat pysäköintialueet Jäsentymättömät alueet

37 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA MAISEMAN KOETTUJA VAHVUUKSIA JA HEIKKOUKSIA Näkymät Pihat, viheralueet Erityiskohteet

38 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA VIHERALUEET JA KASVILLISUUS Raitit ja viheralueet kokonaisuuden osana Viherkäytävät Korttelipuistot Soukan rakentamisen yhteydessä on istutettu paljon puita yleisille alueille, kuten jalankulkuväylien varteen, puistoalueille sekä toriaukioiden ja leikkialueiden yhteyteen. Luonnonpuustolla on vahva rooli Soukan yleisillä alueilla ja pihoilla.

39 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA VIHERALUEET JA KASVILLISUUS Viheraluerakenne puistoakseleineen ja korttelipuistoineen ja niihin luontevasti liittyvine korttelipihoineen sekä harkittu luonnonmukaisten ja istutettavien puistoalueiden vuoropuhelu ovat herkkiä maankäytön muutoksille.

40 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA RAITIT, TORIT JA AUKIOT Soukan aluerakenteen oleellinen piirre on jalankulun ja autoliikenteen erottelu omille väylilleen ja pääosin eri tasoille Soukanraitti halkoo selvitysaluetta pohjois-etelä -suunnassa ja siihen liittyy kapeammat raitit alueen kaikista osista. Raitin mittakaava on hitaasti etenevälle ihanteellinen ja reittien varrelle sijoittuu vaihtelevasti kallioisia metsiä ja Soukan identiteetin kannalta merkittäviä rakennuksia ja aukioita. Soukanraitti

41 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA RAITIT, TORIT JA AUKIOT Kastevuorenpolku Kastevuorenraitti Kaskivuorenraitti Yläkartanonaukio Yläkartanonraitti Raittien muutosherkkyys perustuu niiden jatkuvuuteen, mittakaavaan, materiaaleihin ja lähiympäristön vaihtelevuuteen. Raitin jaksottuminen avoimiin puisto-osuuksiin ja pihoihin tai rakennusten rajaamiin raittinäkymiin on keskeinen, muutoksille herkkä ominaispiirre.

42 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA KORTTELIT JA PIHAT Selänteiden korkeat ja väljästi sijoitellut asuinkorttelit: Kookkailla taloilla oli mahdollista jättää luontoa koskemattomaksi Talojen väleihin jää viihtyisiä pihoja ja raitteja, joilla on hieno tilan tuntu, runsaasti valoa ja näkymiä luontoon. Luonnonläheisyys korostuu väljissä korttelirakenteissa, joissa kallioiset mäet on jätetty sellaisenaan osiksi pihoja ja virkistysalueita. Lamellitalot ja rivitalot rinteillä Arkkitehtuuriltaan pelkistetyt, pitkät lamellitalot rajaavat luonnonmukaisia ja viihtyisiä korttelipihoja. Pysäköinti laajoilla kentillä korttelipihojen ulkopuolella

43 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA KORTTELIT JA PIHAT Usein rakennukset on sijoitettu maastoa mukaillen eikä kallioleikkauksia tai täyttöjä ole juurikaan tehty. Leikkipaikat ja oleskelualueet on sijoitettu pihoille luovasti maastonmuotoja hyödyntäen. Pihapuusto on pääosin luonnonmukaista ja puut kasvavat myös lähellä rakennuksia.

44 MAISEMAN JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN YHTEENSOVITTAMISESTA SOUKAN MAISEMAKAUPUNGIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - HERKKYYSTARKASTELU Alkuperäiset maastonmuodot ja kasvillisuus näkyvissä useissa kortteleissa. Alueen topografian seuraaminen massoittelulla merelliset näkymät. Tapiolan ihanteiden mukainen luonnon ja rakennetun ympäristön kokonaisuus: Älä tuo puistoa kaupunkiin vaan tuo kaupunki puistoon.

45 RYHMÄTYÖSKENTELY Jakaudutaan viiteen ryhmään On hyvä, jos ryhmässäsi on sellaisia henkilöitä, joita et entuudestaan tunne Tänään toimimme siten, että jokaisella ryhmällä on samat tehtävät Jokaisella ryhmällä on käytössään samat välineet Ilmakuva alueesta Legopalikoita (ohjeistamme erikseen) Yhteenvetotaulukko Kyniä ja post-it -lappuja

46 MIKSI LEGOJA? Täydennysrakentamisen vaatimaa tilaa voi olla vaikea hahmottaa. Tänään legoilla suhteutetaan ja havainnollistetaan asukasmäärien sijoittamisen vaatimaa tilaa. Pohjakartta on suhteutettu legojen mittakaavaan, mutta legoihin tilavarauksena tulee suhtautua ohjeellisena ja suuntaa-antavana.

47 LEGO-OHJE Ohje on jaettu jokaiseen ryhmäpöytään. Autamme tarvittaessa alkuun tämän kanssa.

48 APUTAULUKKO KESKUSTELUN KOKOAMISEEN Kysymys Tehtävä 1. Millä perusteella valitsitte täydennysrakentamisen paikat? Millaista keskustelua ryhmässä käytiin ennen päätöksiä? Vastaus, havaintoja Tehtävä 2. Millä perusteella valitsitte päiväkotien paikat? Tehtävä 3. Oletteko pohtineet asutuksen ja päiväkotien yhteyksiä luontoon? Toteutuvatko ne? Mikä on ratkaisujen vaikutus maisemaan? Tehtävä 4. Mikä oli tehtävässä haastavinta? Mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä? Mitkä asiat jäivät ratkaisematta? Bonustehtävä: Ostarin seutu. Mitä painotitte ostarin seudulla? Mitä palveluita pidettiin tärkeimpinä? Mitä muita asioita keskustelussa nostettiin esiin?

49 TEHTÄVÄNANNOT 1) Sijoittakaa alueelle asuntoja 3000 ihmiselle 300 m säteelle metroasemasta 2) Sijoittakaa alueelle kaksi uutta päiväkotia, joista vähintään toinen sijaitsee alle 300 m säteellä metroasemasta. 3) Välipohdinta koostetaulukkoon 4) Sijoittakaa 600 m säteelle metroasemalsta vielä toiset 3000 asukasta Bonus: Ostarin seutu 1) Mitä palveluita 2) Mitä asutusta OHJEEKSI Tavoitevuosi 2050 Tavoitteista voi olla erimielisyyttä, mutta tänään työskentelemme kaupungin asettamista tavoitteista käsin (esim. tavoitteelliset asukasmäärän lisäykset) Tänään on lupa unohtaa osa realiteeteista, kuten pysäköinti. Asioita tarkennetaan ja rajataan työn edetessä ja esimerkiksi seuraavassa työpajassa. Täyttäkää myös koostetaulukkoa, jotta tärkeimmät asiat varmasti tulevat suunnittelijoiden tietoon.