Kotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Salla Venäläinen
Oppimistulosten arviointi Kansallinen koe 20-21.3.2014 (9.vuosiluokan oppilaille) Kynä-paperiosuus (Tehtävävihko, joka sisälsi myös oppilaan asenne ja taustakysymykset) Näyttökoe Opettajakysely Rehtorikysely
Osuus oppilaista (%) Koko kokeen, kirjallisen kokeen ja näyttökokeen osaamisen yleistaso 30 25 20 15 10 5 0 Kirjallinen koe Näyttökoe Koko koe 11 11 7 7 6 5 2 2 2 3 0 0 0 0 0 0 0 1 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 61-70 71-80 81-90 91-100 Ratkaisuosuus (%) 24 11 22 26 16 25 24 24 23 24 10 14
Ratkaisuosuus (%) Osaaminen kotitalouden keskeisillä sisältöalueilla 100 80 60 61,3 66,2 62,7 61,1 54,7 40 20 0 Koko kirjallinen koe Perhe ja yhdessä eläminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Koti ja ympäristö Ravitsemus ja ruokakulttuuri
Ratkaisuosuus (%) Osaaminen Näyttökokeen eri osaalueilla 100 80 72,1 76,4 75,7 67,3 67,1 68,4 82,0 60 40 20 0 Koko näyttökoe Yhteistyö- Jälkityöt Suunnitelma Käytäntö Kattaus * Maku * ja vuorovaikutustaidot
Oppilaiden ja opettajien näkemykset oppilaiden osaamisesta Osaan kertoa pääpiirteittäin, mistä kotitalouksien menot koostuvat. Opettajat Oppilaat 6,9 8,1 Osaan suunnitella kotitaloustöiden ajankäyttöä. 7,0 8,1 Osaan noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymiselläni. 7,6 8,7 Osaan kertoa tärkeimmät kuluttajan vastuuja vaikutusmahdollisuudet. 6,7 7,6 Osaan koostaa ateriani ravitsemussuositukset huomioiden. 7,1 8,0 Osaan tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä. 7,4 8,2 Osaan toimia ympäristöä säästäen. Osaan valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita. 7,1 6,8 7,8 7,6 Osaan etsiä kotitalouteen liittyviä tietoja eri lähteistä. Osaan toimia ryhmässä. 7,4 8,1 8,1 8,7 Osaan tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä. Osaan käyttää kotitaloustunnilla tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä. Osaan tulkita tekstiilien hoito-ohjeita. Osaan valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia. 8,1 8,5 8,2 8,6 7,2 7,5 8,7 8,6 4 5 6 7 8 9 10
Kotitalouden hyvien oppimistulosten saavuttamista vaikeuttavat asiat (opettajakyselyn mukaan) Oppilaiden kiinnostus muuhun kuin koulutyöhön Oppilasjoukon heterogeenisyys Oppilasryhmien suuri koko Työrauhan puute luokassa
Opettajien välinen yhteistyö Yhteistyötä oman oppiaineen kollegan kanssa oli tehnyt usein 69 % opettajista Opettajista 60 % ilmoitti tehneensä oppiaineyhteistyötä vähän ja 39 % ei ollut tehnyt oppiaineyhteistyötä lainkaan Eniten yhteistyötä oli tehty terveystiedon (38,7 %), vieraiden kielten (17,9 %), kemian (12,9 %) ja biologian (12,3 %) kanssa Opettajista 41 % oli suunnitellut opetusta (tai saanut tukea opetukseensa) erityisopettajan kanssa
Tyttöjen ja poikien väliset erot
Osaaminen tehtävätyypeittäin
Ratkaisuosuus (%) AVI-alueiden väliset erot 85 80 75 70 65 60 55 50 45 Tytöt Pojat Kaikki 66 51 68 69 70 70 71 60 62 62 56 56 56 Lappi Etelä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi 63 64 65 Pohjois- Suomi 59 60 Lounais- Suomi Itä-Suomi
Kaupunkimaiset Taajaan asutut Maaseutumaiset Kaupunkimaiset Taajaan asutut Maaseutumaiset Kaupunkimaiset Taajaan asutut Maaseutumaiset Ratkaisuosuus (%) Kuntaryhmien väliset erot 100 80 60 61 62 64 71 73 76 62 63 65 40 20 0 KIRJALLINEN KOE NÄYTTÖKOE KOKO KOE
Ruotsinkieliset koulut Suomenkieliset koulut Kieliryhmien väliset erot KOKO KOE 58 63 Koti ja ympäristö Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Ravitsemus ja ruokakulttuuri Perhe ja yhdessä eläminen 57 61 50 63 51 55 65 66 0 20 40 60 80 100 Ratkaisuosuus (%)
Oppilaiden osaaminen kotikielen mukaan Kokonaisasenne Koko koe 100 80 60 40 Suomi Ruotsi Muu Kirjallinen koe 20 Perustelen-tason tehtävät 0 Näyttökoe Taidan-tason tehtävät Tiedän-tason tehtävät
Valinnaisuuden yhteys oppimistuloksiin Valinnaiseen kotitalousopetukseen osallistuneiden osaaminen oli parempaa (p < 0,001) kolmella opetussuunnitelman sisältöalueella: - Perhe ja yhdessä eläminen - Koti ja ympäristö - Ravitsemus ja ruokakulttuuri Näyttökokeen osa-alueilla valinnaiseen kotitalousopetukseen osallistuneiden osaaminen oli parempaa (p < 0,001) osa-alueilla: - Suunnitelman tekeminen - Käytännön työt - Jälkityöt - Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Opettajien ja opetusmenetelmien yhteys oppimistuloksiin Opettajakyselyyn vastanneista noin puolet ilmoitti opettaneensa lähes jokaista tai noin puolta 7. vuosiluokan oppilaista Oppilaat, joiden opettajat ilmoittivat tehneensä oppiaineyhteistyötä, menestyivät koko kokeessa keskimäärin paremmin Opettajien täydennyskoulutuksella oli suuntaa antava merkitys oppilaiden koemenestykseen Oppilaat, joiden opettajat ilmoittivat käyttävänsä paljon projektityöskentelyä, havainnointia (esim. lähipiirin ravitsemukseen liittyvät asiat) ja/tai hyödynsivät verkkooppimisympäristöä, menestyivät paremmin suhteessa oppilaisiin, joiden opettajat eivät käyttäneet tällaisia menetelmiä.
Oppimisen arviointi ja oppimistulosten saavuttaminen Arvosanaan vaikuttavat tekijät: Jatkuva seuranta (ka 4,7) Tuntityöskentely (ka 4,6) Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (ka 4,4) Ruoanvalmistustaidot (ka 4,1) Opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan (ka 4,0) Taito/työkoe (ka 3,6) (Asteikko 1 = ei lainkaan, 2 = melko vähän, 3 = kohtalaisesti, 4 = melko paljon, 5 = erittäin paljon)
Harrastuneisuuden yhteys arvioinnissa menestymiseen
Kehittämisehdotukset On pohdittava keinoja miten kavennetaan maan eri alueiden ja kieliryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Opettajille tulee tarjota mahdollisuus laadukkaaseen täydennyskoulutukseen kaikkialla Suomessa. Erityisesti tieto- ja viestintäteknologia oli alue, jolta opettajat toivovat eniten koulutusta. Olisi hyödyllistä selvittää miten opettajat hahmottavat päättöarvosanojen muodostumiseen vaikuttavat tekijät.
Kehittämisehdotukset Kotitalousopetuksessa olisi hyödyllistä käyttää enemmän tuottamistehtäviä ja oppilaita tulisi kannustaa enemmän perustelemaan näkökulmiaan. Oppilaita pitäisi kannustaa kriittisyyteen ja opetussisältöjen soveltamiseen myös koulun ulkopuolella. Kotitalouden sisältöalueisiin liittyvien käytännön työtaitojen opettaminen ja niiden arviointi on tärkeä osa kotitalousopetusta, minkä myös oppilaat kokevat mielekkäänä.
Kehittämisehdotukset Oppilaiden hyvä menestys yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja mittaavissa tehtävissä - kotitalousopetuksen rooli näiden taitojen vahvistajana tulisi tulevaisuudessakin nähdä tärkeänä. Kuluttaja- ja muuttuva yhteiskunta sisältöaluetta painotettiin opetuksessa vähiten. Kotitalousopetuksen rooli kestävään kehitykseen ja elämäntapaan kannustamisessa on tärkeä. Oppilaita tulisi kannustaa enemmän oman työn suunnitteluun ja itsearviointia tulisi kotitalousopetuksessa kehittää ja monipuolistaa.
Kehittämisehdotuksia Kotitalousopetuksen työtapoja tulee monipuolistaa, sillä opetussisällöt mahdollistavat monenlaiset kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat. Opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa pitää ottaa huomioon oppiaineen tiedollisia ja taidollisia sisältöjä laaja-alaisen osaamisen näkökulmasta.
Kotitalousopetus tulevaisuudessa Kotitalousopetuksen tavoitteena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia (POPS 2014). Kotitalous oppiaineena mahdollistaa oppilasta lähellä olevien arkipäivän ilmiöiden tarkastelun teoreettisesti tai käytännönläheisesti sekä yksin tai yhdessä. Kotitalousopetukseen sisältöalueet ja sekä oman työn suunnitteluun, organisointiin ja arviointiin liittyvät toimintatavat sekä kädentaitojen kehittyminen ja luovuus auttavat aikuistuvia nuoria pärjäämään elämässään yleissivistävien opintojen jälkeen.