TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ

2 Sisältö Terveystiedon oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Arviointiin osallistuneet oppilaat... 3 Taustatietoa terveystiedon opetuksesta... 4 Tulokset... 8 AVI-alueet ja kuntatyypit Jatkokoulutukseen hakeutuminen Terveystiedon arvosana Tukea tarvitsevat oppilaat Vanhempien koulutustausta Terveystiedon vuosiviikkotuntien jakautuminen eri luokka-asteille Opettajien vaikutus oppimistuloksiin Oppilaiden asennoituminen terveystietoon Kehittämisehdotukset Tiivistelmä perustuu julkaisuun: Anna-Mari Summanen TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

3 Terveystiedon oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilaiden terveystiedon oppimistuloksia opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman koulutuksen arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnissa selvitettiin, miten hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetetut terveystiedon tavoitteet oli saavutettu ja mikä oli oppiaineen osaamisen kansallinen taso. Arviointi tehtiin 9. vuosiluokan oppilaille otantaperustaisena huhtikuussa Otoksessa otettiin huomioon, että siihen tulevat koulut edustavat kattavasti maan eri osia sekä erilaisia toimintaympäristöjä: kaupunkimaisia, taajaan asuttuja ja maaseutumaisia kuntia. Lisäksi otoksessa otettiin huomioon suomen- ja ruotsinkieliset perusopetusta antavat koulut. Arvioinnissa oli mukana 105 koulua, joista suomenkielisiä oli 90 ja ruotsinkielisiä 15. Arviointiin osallistuneet oppilaat Oppilaiden äidinkielenä oli suomi noin 83 prosentilla, ruotsi noin 13 prosentilla ja muu kuin suomi tai ruotsi 4 prosentilla. Noin 11 prosenttia oppilaista oli tehostetun tai erityisen tuen piirissä tai heille oli tehty aikaisempi päätös erityisopetukseen ottamisesta tai he opiskelivat yksilöllistetyn oppimäärän mukaan äidinkielessä tai terveystiedossa. Oppilaista noin 52 prosenttia ilmoitti hakeneensa perusopetuksen jälkeen lukioon ja 46 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Terveystiedon arvosanojen keskiarvo oli 8,1 (tytöillä 8,4 ja pojilla 7,7). Arvioinnissa oli mukana oppilasta: poikaa ja tyttöä suomenkielistä ja 514 ruotsinkielisistä kouluista TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

4 Taustatietoa terveystiedon opetuksesta Oppilaille suunnatun tehtävä- ja oppilaskyselykokonaisuuden lisäksi arviointitietoa kerättiin opettaja- ja rehtorikyselyillä. Opettajakyselyllä kartoitettiin terveystietoa opettavien opettajien käsityksiä ja näkemyksiä opetuksen järjestämisestä, opetussuunnitelmasta, terveystiedon opettamisesta, oppimateriaalista sekä oppimisen arvioinnista ja oppimistulosten saavuttamisesta. Rehtorikysely painottui koulun käytänteisiin, opetusjärjestelyihin ja oppimisen edellytyksiin. Opettajakyselyyn vastasi 193 opettajaa (naisia 75,6 % ja miehiä 24,4 %) Suurin osa opettajakyselyyn vastanneista oli koulutukseltaan liikuntatieteiden maistereita (26,9 %), filosofian maistereita (23,3 %) tai kasvatustieteiden maistereita (16,6 %). Opettajin keski-ikä oli 42 vuotta. Lähes kaikki opettajat opettivat lukuvuoden aikana vähintään yhtä muuta oppiainetta (esim. liikuntaa, biologiaa tai kotitaloutta) terveystiedon lisäksi. Arviointiin osallistuneista opettajista reilulla kolmanneksella (37,8 %) oli terveystiedon aineenopettajan kelpoisuus. Noin puolet (53,9 %) opettajista koki perusopetuksen tuntijaon mukaisen terveystiedon vuosiviikkotuntimäärän (3 vvt) sopivaksi, reilu kolmannes (35,2 %) liian vähäiseksi ja pieni osa (6,7 %) liian runsaaksi. Opettajat, jotka pitivät tuntimäärää liian vähäisenä, kokivat muun muassa opetukseen käytettävän ajan olevan liian vähäinen opetussuunnitelman tavoitteisiin nähden, asioiden käsittelyn jäävän pinnallisiksi ja toiminnallisten työtapojen sekä monipuolisten opetusmenetelmien käytön vähäisiksi. Terveystiedon opetuksen jakautuminen eri vuosiluokille oli otoskouluissa keskimäärin seuraavanlainen: 7. lk 0,95 vvt; 8. lk 1,18 vvt ja 9. lk 0,87 vvt. Noin puolessa (52,4 %) arviointiin osallistuneista kouluista terveystiedon vuosiviikkotuntimäärä jakautui tasaisesti ( ) vuosiluokille 7 9. Reilussa kymmenessä prosentissa kouluja terveystiedon opetus loppui kahdeksannen vuosiluokan jälkeen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 vaatimustasoa arvioidessaan suurin osa opettajista piti terveystiedon perusteissa esitettyä vaatimustasoa sopivana ja tavoitteita riittävän selkeinä. 4 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

5 Opetusmenetelminä käytettiin eniten opetuskeskustelua, opettajan kyselyä, opettajan esitystä tai luentoa sekä pari- tai ryhmätyöskentelyä (Kuvio 1). Annetuista vaihtoehdoista käytetyimpiä oppimateriaaleja olivat internetistä löytyvät materiaalit, itse laaditut muut kuin sähköiset materiaalit sekä oppikirjan opettajan materiaali (Kuvio 2). Opettajien antamaan terveystiedon arvosanaan vaikuttivat erityisesti oppilaan tuntityöskentely sekä menestyminen kirjallisissa kokeissa. Opettajien mukaan hyvien oppimistulosten saavuttamista terveystiedossa vaikeuttivat ulkoiset seikat, kuten oppilaiden kiinnostuksen kohdistuminen enemmän muuhun kuin koulutyöhön, oppilasryhmän heterogeenisuus, oppilaiden motivaation puute ja oppilaiden haluttomuus kotitehtävien tekemiseen (Kuvio 3). KUVIO 1. Terveystiedon opettajien käyttämät opetusmenetelmät (n = ) Opetuskeskustelu Opettajan kysely Opettajan esitys tai luento Pari- tai ryhmätyöskentely Oppilaan itsenäinen työskentely oppitunnilla Kotitehtävät Toiminnalliset harjoitukset Internetissä tai verkko-oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen Testit tai kokeet Dvd-levyjen tai videoiden katselu Projektityöskentely Oppilaan pitämä esitys tai esitelmä Havainnointi Oppilaiden tekemät itsearvioinnit Kirjojen tai lehtien lukeminen Ongelmanratkaisuun perustuvat työmuodot Oppikirjan lukeminen Portfolio Oppilaiden kanssa yhdessä suunniteltu opetus Roolileikki tai draama Väittelyt Asiantuntijavierailut Teemapäivä Retki tai opintokäynti % Ei lainkaan / melko vähän Kohtalaisesti Melko paljon / erittäin paljon TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

6 KUVIO 2. Terveystiedon opettajien oppimateriaalin käyttö (n = ) Internetistä löytyvä materiaali Itse laadittu muu materiaali Oppikirjan opettajan materiaali Havaintovälineet Itse laadittu sähköinen materiaali Muut terveystiedon oppikirjat Kustantajien sähköinen oppimateriaali Sanoma- ja aikakauslehdet Nauhoitteet, elokuvat Oppikirjan lisämateriaali Oppiaineen työkirja Oppilaiden laatima materiaali Tietokirjat ja hakuteokset % Ei lainkaan / erittäin harvoin Joskus Usein / lähes aina TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

7 KUVIO 3. Opettajien (n = ) näkemyksiä terveystiedon hyvien oppimistulosten saavuttamista vaikeuttavista tekijöistä Oppilaiden kiinnostus muuhun kuin koulutyöhön Oppilasjoukon heterogeenisuus Oppilaiden motivaation puute Oppilaiden haluttomuus kotitehtävien tekemiseen Opetusryhmien suuri koko Oppimateriaalien laatu Opetussuunnitelman sisällön laajuus Liian vähäinen opetustuntimäärä Työrauhan puute luokassa Oppilaiden heikko taitotaso Koulun riittämättömät tietotekniset resurssit Epätarkoituksenmukainen luokkahuone Terveystietoa opettavien opettajien peruskoulutuksen puutteet Riittämättömät erityisopetusresurssit Oppiaineen arvostus työyhteisössä Käytössä olevan oppimateriaalin niukkuus Opettajien riittämättömät tietotekniset taidot Jakso- ja kurssijärjestelmä Opettajien täydennyskoulutuksen puutteet Puutteet omassa osaamisessa Terveystietoa opettavien opettajien yhteistyön niukkuus Johtaminen ja esimiestyö Koulun ja kodin yhteistyö Opetussuunnitelman sisällön suppeus % Ei lainkaan / melko vähän Kohtalaisesti Melko paljon / erittäin paljon Rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan terveystiedon opetusryhmien keskikoko yhdeksänsillä luokilla oli keskimäärin 17 oppilasta. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden kouluista noin kolmanneksessa oli osallistuttu viimeisimmän kolmen vuoden aikana terveyden edistämisen ohjelmaan tai projektiin. Rehtorit pitivät terveystietoa pääsääntöisesti tärkeänä oppiaineena (ka 4,4 maksimi 5). Rehtorikyselyyn vastasi 59 prosenttia otoskoulujen rehtoreista TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

8 Tulokset Koko arvioinnin ratkaisuosuus 59 % tytöt 64 % pojat 54 % Arviointiin osallistuneet oppilaat saivat keskimäärin 59 prosenttia terveystiedon arvioinnin enimmäispistemäärästä, mikä kuvastaa tyydyttävää osaamistasoa. Tyttöjen keskimääräinen ratkaisuosuus oli 64 prosenttia ja poikien 54 prosenttia (p < 0,001). Tytöt selviytyivät arviointitehtävistä hyvin ja pojat tyydyttävästi. Taulukkoon 1 on koottu oppilaiden saavuttamat ratkaisuosuudet sekä koko kokeessa että opetussuunnitelman osoittamilla terveystiedon osa-alueilla. TAULUKKO 1. Osaamisen yleistaso terveystiedon oppimistulosten arvioinnin osalta sekä koko kokeessa että terveystiedon osa-alueissa Terveystiedon arvioinnin osaalueet Keskiarvo kaikki (%) Keskihajonta kaikki Keskiarvo pojat (% Keskihajonta pojat Keskiarvo tytöt (%) Keskihajonta tytöt p (Tytöt vs. pojat) Koko koe 58,9 14,8 54,2 14,6 64,1 13,3 < 0,001 Kasvu ja kehitys 58,2 18,0 53,1 18,0 63,7 16,4 < 0,001 Terveys arkielämän valinta-tilanteissa 61,5 12,3 58,3 12,0 65,0 11,6 < 0,001 Voimavarat ja selviytymisen taidot 64,9 20,4 59,6 20,4 70,6 18,7 < 0,001 Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri 53,4 18,5 47,9 18,1 59,3 17,0 < 0,001 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 määritellyistä terveystiedon sisältöalueista oppilaat osasivat parhaiten Voimavarat ja selviytymisen taidot -osa-alueen tehtävät ja heikointa osaaminen oli osa-alueella Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri. Ravitsemukseen liittyviä tehtäviä osattiin heikosti. Vaikeuksia tuottivat myös kansansairauksia ja julkista terveydenhuoltoa käsittelevät tehtävät. Sen sijaan päihdetietämys oli kiitettävää. Tosin kaikki päihteiden käyttöön liittyvät tehtävät olivat valintatehtäviä. Oppilaat osasivatkin erilaiset valintatehtävät 8 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

9 huomattavasti paremmin kuin tuottamistehtävät. Oppilaiden tuottamistehtävien vastaukset olivat enimmäkseen suppeita ja pinnallisia. Monelle oppilaalle omien vastausten perusteleminen tuotti vaikeuksia. Arkipäivän vaivojen hoitokeinoja ja sairauksien lääkitsemistä käsittelevät tehtävät osattiin hyvin. Maailman terveysjärjestöä käsittelevä kysymys osoittautui vaikeaksi. Arvioinnin perusteella kehittämistä on myös rakentavan kommunikaation taidoissa. Mediakriittisyyttä tarkastelevassa tehtävässä oppilaat löysivät annetuista vaihtoehdoista luotettavimman tiedonlähteen hyvin, mutta perustelujen kertominen luotettavuudelle oli haasteellista. Oppilaiden osaamista terveystiedon keskeisillä sisältöalueilla tarkasteltiin osaamistasojen mukaisesti. Enemmistö oppilaista menestyi arvioinnissa joko tyydyttävästi tai hyvin. Kymmenesosa saavutti erinomaisen tason. Reilu viidennes oli oppilaita, joilla osaaminen koko kokeessa oli joko välttävää tai heikkoa. Tiedot sekä koko kokeen että terveystiedon keskeisten sisältöalueiden osaamisen tasosta näkyvät kuviosta 4. TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

10 KUVIO 4. Oppilaiden osaamisen yleistaso koko arvioinnissa ja sen osa-alueissa Osuus oppilaista (%) Koko koe Kasvu ja kehitys Terveys arkielämän valintatilanteissa Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri < 33 % % - < 48 % % - < 63 % % - < 78 % % > Sumenkielisten koulujen oppilaat osasivat terveystiedoa hieman paremmin kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaat. Suomenkielisissä kouluissa keskimääräinen ratkaisuosuus oli 59 prosenttia ja ruotsinkielisissä kouluissa 57 prosenttia. Äidinkieleltään muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten keskimääräinen ratkaisuosuus terveystiedon arvioinnissa oli 44 prosenttia. AVI-alueet ja kuntatyypit Osaaminen oli parhainta itäsuomalaisten koulujen oppilailla, joilla keskimääräinen ratkaisuosuus oli 61 prosenttia. Heikointa osaaminen oli Pohjois-Suomen kouluissa, joissa keskimääräinen ratkaisuosuus jäi 56 prosenttiin. Maaseutumaisten kuntien koulujen oppilaiden terveystiedon osaaminen oli parempaa taajaan asuttujen ja kaupunkimaisten kuntien koulujen oppilaiden osaamiseen verrattuna. 10 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

11 TAULUKKO 2. Terveystiedon arvioinnin ratkaisuosuudet (%) alueen ja kuntatyypin mukaan Oppilasmäärä Ratkaisuosuus (%) Hajonta Ero maan keskiarvosta (prosenttiyksikköä) Koko arviointi ,9 14,8 pojat ,2 14,6-4,7 tytöt ,1 13,3 5,2 ALUE Etelä-Suomi ,9 14,7 0,0 pojat ,7 14,7-4,2 tytöt ,3 13,4 4,4 Lounais-Suomi ,7 14,7 0,8 pojat ,7 13,9-4,2 tytöt ,9 13,7 6,0 Itä-Suomi ,1 13,8 2,2 pojat ,7 13,2-1,2 tytöt ,1 13,5 6,2 Länsi- ja Sisä-Suomi ,9 15,2 0,0 pojat ,5 14,5-5,4 tytöt ,2 13,4 6,3 Pohjois-Suomi ,4 14,8-2,5 pojat ,9 14,9-8,0 tytöt ,8 11,7 3,9 Lappi ,0 15,3-0,9 pojat 67 51,0 15,4-7,9 tytöt 81 63,8 12,5 4,9 KUNTARYHMÄ Kaupunkimainen ,4 15,3-0,5 pojat ,2 14,8-5,7 tytöt ,9 13,8 5,0 Taajaan asuttu ,6 14,4-1,3 pojat ,8 14,6-6,1 tytöt 3 62,4 12,6 3,5 Maaseutumainen ,7 13,9 1,8 pojat ,8 13,8-2,1 tytöt ,5 12,5 6,6 11

12 Oppilaiden keskimääräiset ratkaisuosuudet vaihtelivat kouluittain (40 72 %). Useimmissa kouluissa oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli prosenttia (Kuvio 5), mikä kuvastaa tyydyttävän tason osaamista. Kouluista noin viidenneksessä koko kokeen keskimääräinen osaaminen oli hyvällä tasolla (63 % enintään 78 %). Pienellä määrällä (3,8 %) kouluista keskimääräinen osaaminen oli välttävää. KUVIO 5. Tehtävien keskimääräinen ratkaisuosuus (%) otoskouluissa Keskimääräinen ratkaisuosuus (%) Koulujen lukumäärä 12 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

13 Jatkokoulutukseen hakeutuminen Yhteishaussa lukioon hakeutuneiden oppilaiden ratkaisuosuus oli 65 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen pyrkineiden oppilaiden 52 prosenttia (Kuvio 6). Lukioon pyrkivien oppilaiden terveystiedon arvosanat olivat selkeästi paremmat kuin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden. Lukioon suuntautuvien oppilaiden terveystiedon arvosanat painottuivat hyviin (8) ja kiitettäviin (9). Ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa pyrkineet oppilaat olivat saaneet terveystiedosta pääsääntöisesti tyydyttäviä (7) ja hyviä (8) arvosanoja. Koko arvioinnin ratkaisuosuus 59 % lukioon hakeneet oppilaat 65 % ammatilliseen koulutukseen hakeutuneet oppilaat 52 % KUVIO 6. Yhteishaussa lukioon ja ammatilliseen koulutukseen hakeneiden oppilaiden ratkaisuosuudet sekä koko kokeessa että terveystiedon keskeisillä sisältöalueilla 80 Ratkaisuosuus (%) Koko koe Kasvu ja kehitys Terveys arkielämän valintatilanteissa Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Lukio Ammatillinen koulutus TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

14 Terveystiedon arvosana Korkeampia arvosanoja saaneet oppilaat osasivat terveystietoa parhaiten ja alempia arvosanoja saaneet heikoiten. Kuvio 7 havainnollistaa arvosanan kahdeksan (8) saaneiden oppilaiden terveystiedon osaamista arvioinnissa. Arvioinnin ratkaisuprosentit on jaoteltu vaaka-akselille kymmeneen tasaväliseen ryhmään. Pysty-akselilla näkyy terveystiedosta arvosanan kahdeksan saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus. Enin osa arvosanan kahdeksan saaneista oppilaista sai keskimäärin prosenttia arvioinnin kokonaispistemäärästä. Kyseisen arvosanan saaneiden oppilaiden osaamistasossa oli kuitenkin vaihtelua: osalla oppilaista osaamistaso jäi alle 40 prosentin ja osa ylsi yli 85 prosentin, jopa 90 prosentin ratkaisuosuuksiin. KUVIO 7. Arvosanan kahdeksan (8) saaneiden oppilaiden menestyminen terveystiedon arvioinnissa 35 Oppilaiden osuus (%) Ratkaisuosuusryhmät % Tukea tarvitsevat oppilaat Niiden arviointiin osallistuneiden oppilaiden, joille oli tehty päätös erityisestä tai tehostetusta tuesta tai sitä vastaava aikaisempi päätös erityisopetukseen ottamisesta tai joilla oli yksilöllistetty oppimäärä äidinkielessä tai terveystiedossa, keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 prosenttia. Oppilaiden, jotka eivät olleet edellä mainittujen tukimuotojen piirissä, ratkaisuosuus oli keskimäärin 61 prosenttia. 14 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

15 Vanhempien koulutustausta Vanhempien koulutustaustalla oli vaikutusta oppilaiden terveystiedon osaamiseen. Koulutetuimpien vanhempien lapset osasivat terveystietoa parhaiten. Jos oppilaan molemmat vanhemmat olivat ylioppilaita, oppilaat saivat keskimäärin 64 prosenttia arvioinnin enimmäispistemäärästä. Kun toinen oppilaan vanhemmista oli ylioppilas, kokeen ratkaisuosuus oli 61 prosenttia, ja jos kumpikaan vanhemmista ei ollut ylioppilas, keskimääräinen ratkaisuosuus oli 57 prosenttia. Terveystiedon vuosiviikkotuntien jakautuminen eri luokka-asteille Terveystietoa osasivat paremmin oppilaat, joille opetettiin terveystietoa kaikilla yläkoulun luokilla (ratkaisuosuus 59,4 %) kuin oppilaat, joilla terveystiedon opetus loppui kahdeksannen vuosiluokan jälkeen (ratkaisuosuus 56,1 %). Lisäksi koulussa viihtyminen paransi terveystiedon osaamista. Opettajien vaikutus oppimistuloksiin Oppimistuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa muodollisesti kelpoisten ja muiden terveystietoa opettavien opettajien välillä. Tosin oppimistulosten vaihtelu koulujen välillä oli jonkin verran suurempaa niissä kouluissa, joiden terveystiedon opettajalla tai opettajilla ei ollut kelpoisuutta. Toiminnallisten menetelmien käytöllä oli positiivinen vaikutus oppilaiden terveystiedon osaamiseen. Pari- tai ryhmätöiden suosiminen sai puolestaan aikaan keskimääräistä heikommat tulokset. Terveystiedon opettajien terveystiedon täydennyskoulutukseen osallistumisella oli suuntaa antava merkitys oppilaiden osaamiseen. Jos opettaja oli osallistunut terveystiedon täydennyskoulutukseen vähintään neljä päivää arviointia edeltäneiden kolmen vuoden aikana, oli vaikutus oppilaiden terveystiedon osaamiseen suuntaa antavasti positiivinen. TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

16 Oppilaiden asennoituminen terveystietoon Tytöt kokivat terveystiedon hyödyllisemmäksi, pitivät oppiaineesta enemmän ja kokivat itsensä terveystiedon osaajana varmemmaksi kuin pojat, mutta myös poikien asennoituminen terveystietoon ja käsitykset terveystiedosta olivat myönteisiä (Kuvio 8). Lisäksi oppilaat pitivät terveystiedon oppituntien ilmapiiriä positiivisena. Terveystiedon opetus sai myönteistä palautetta oppilailta. KUVIO 8. Tyttöjen ja poikien terveystietoa koskevat käsitykset ja asenteet Osaaminen 3,5 3,6 3,7 Hyödyllisyys 3,6 3,9 4,2 Pitäminen 3,1 3,4 3,6 Täysin eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Kantani on epävarma tai minulla ei ole selvää käsitystä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kaikki Tytöt Pojat 16 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

17 Kehittämisehdotukset Terveystiedon oppimistulosten arviointi tuloksineen antoi aihetta terveystiedon osaamisen ja opetuksen pohdintaan. Tekninen kehitys muuttaa arkeamme, terveystutkimus ja media tuovat alati uutta tietoa ja uusia suosituksia terveystiedon alalta ja opetusvälineet sekä oppimiseen liittyvä tieto kehittyvät. Terveystiedon osaamisen ja opetuksen tulee pysyä ajan hermoilla. Arvioinnin perusteella on syytä huomioida erityisesti seuraavat seikat: 1. On mietittävä ja löydettävä keinoja, joilla kavennetaan tyttöjen ja poikien, kieliryhmien, maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden, maan eri osien sekä eri kuntatyyppien koulujen oppilaiden välisiä eroja oppimistuloksissa. 2. Terveystiedon opetuksessa tulee pyrkiä toteavasta tiedosta asioiden monisyisempään ymmärtämiseen ja kriittiseen tarkasteluun. Oppilaiden kirjallisia taitoja itsensä ilmaisuun, käsitteiden täsmälliseen määrittelyyn ja näkemystensä perusteluun tulee harjoittaa. Oppitunneilla käsiteltävä tieto on avattava erilaisille tulkinnoille ja kriittiselle pohdinnalle. 3. Erityisesti Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri -sisältöalueen tietämyksessä sekä ravitsemukseen ja rakentavaan kommunikaatioon liittyvässä osaamisessa on parannettavaa. Terveystiedon opetuksessa ja opettajankoulutuksessa tulee ottaa huomioon terveystiedon eri sisältöalueet vaihtelevia ja motivoivia työtapoja hyödyntäen. 4. Tulevassa opetussuunnitelmassa olisi korostettava molemminpuolista yhteistyötä terveystiedon ja sitä lähellä olevien oppiaineiden kesken. 5. Oppilaiden kehityksen ja terveysosaamisen kartuttamisen kannalta on myönteistä, että terveystietoa opetetaan kaikissa nuoren kehitysvaiheissa. Nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvien aihepiirien vuoksi terveystiedon opetusta tulisi olla kaikilla kolmella yläkoulun vuosiluokalla. Terveystiedon opetusta toisella asteella tulee tehostaa. 6. Oppilasarviointia tulee yhdenmukaistaa. Päättöarvioinnin kriteereiden tulee olla selkeät ja yksiselitteiset. Opettajankoulutuksessa tulee paneutua huolellisesti oppilasarviointiin. Opettajille tulee tarjota oppilasarviointiin liittyvää täydennyskoulutusta. TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

18 7. Terveystiedon opetuksen työtapoja tulee monipuolistaa. Terveystaitojen opettaminen tulisi ottaa huomioon myös tulevassa opetussuunnitelmassa. Opetuksessa tulee tehostaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Opetuksen tulee harjaannuttaa kriittistä medialukutaitoa, lähiympäristön ja -yhteisön havainnointia sekä aktiivisena kansalaisena toimimista. 8. Tulevassa opetussuunnitelmassa tulee terveystiedon sisältöalueita priorisoida ja mahdollisesti myös jaotella ydinainesanalyysin pohjalta. Opetuksessa tulee olla aikaa asioiden syvällisempään ja monipuolisempaan käsittelyyn sekä toiminnallisiin työtapoihin. 9. Terveystietoa opettavilla opettajilla tulee olla terveystiedon aineenopettajan kelpoisuus. Opettajankoulutukselle tulee turvata riittävät opetusresurssit terveystiedon aineenopettajien kouluttamiseen. 10. Ruotsinkielistä oppimateriaalitarjontaa tulee päivittää ja lisätä. 18 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

19 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

20 Opetushallitus PL Helsinki Informaatioaineistot 2014:1 Kuvat: Hanna Anttila, Hannu Piirainen ja Microsoft Clipart Taitto: Sirpa Ropponen Paino: Kopijyvä Oy