Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/261/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.3.2011 ASIA HAKIJA Rekisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään nro 10/0078/3 uudelleen käsiteltäväksi palauttama asia, Multia K-S Ekoturve Oy Vapaudenkatu 74 B 16 40100 JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) mukaan ympäristölupa-asiat kuuluvat aluehallintoviraston toimialaan. Aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen (906/2009) mukaan Keski-Suomen maakunta kuuluu Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto K-S Ekoturve Oy on jättänyt 3.12.2007 Itä-Suomen ympäristölupavirastoon Rekisuon turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen. Ympäristölupavirasto on 12.12.2008 myöntänyt päätöksellään nro 165/08/1 ympäristöluvan Rekisuon 74 ha:n turvetuotantoalueelle. Päätöksen mukaan luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle vuosittain 500 euroa kalatalousmaksua. Ympäristölupaviraston päätöksessä on ollut seuraavat vesiensuojelurakenteita ja päästöjä vesiin (lupamääräykset 1 4) sekä päästöjä ilmaan ja melua (lupamääräykset 5 ja 6) koskevat lupamääräykset: Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta Pihkasenpuroon. Vesiensuojelurakenteina tuotantoalueella ovat hakemuksen mukaisesti mitoitetut sarkaojat, kokoojaojat ja laskeutusaltaat (2 kpl á 600 m 2 ) sekä sulan maan aikana (noin 1.5. 31.10.) pumppauksella toimiva pintavalutus-

2 kenttä. Talviaikainen ohivirtaus on toteutettava laskeutusaltaiden jälkeen niitä yhdistävän jakolaatikon kautta. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Ojastot on siten toteutettava, että kaikkien sarkaojien vedet johdetaan kokoomaojien kautta laskeutusaltaisiin ympärivuotisesti. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Paikoissa, joissa eristysojat kulkevat tuotantokentän läpi, tulee niiden varsille jättää vähintään 5 metrin levyiset suojavyöhykkeet (joissa tuotantotoimintaa ei saa harjoittaa). Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset ja kokoojaojien yhtymäkohdan ja jakolaatikon väliin on tehtävä virtaamansäätöpato. Ympäristölupavirastoon 13.11.2008 toimitetun täydennyksen liitekartan 13.11.2008 (1:10000) osoittamilta alueilta voidaan johtaa tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä noin 9,5 ha:n alueelta vesiensuojelurakenteiden ja pintavalutuskentän kautta Pihkasenpuroon. Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Ennen tuotantotoiminnan aloittamista on Keski-Suomen ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus. 2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 3. Pintavalutuskenttä, laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava siten, että oikovirtaukset estetään. Penkereitä tehtäessä ja ojia tukittaessa kentän pintaa ei saa rikkoa. Kentän toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja sen toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Altaista poistettava liete ei saa päästä vesistöön. Ojien ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit on pidettävä kunnossa. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Turvepaksuudeltaan alle 0,5 m olevilla tuotantoalueilla kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi. Ojien kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojat on puhdistettava tarpeen mukaan. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueen ja Väärämäentien väliin tulee jättää 10 metrin levyinen metsäinen suoja-alue. Tuotantoalueella on oltava tuulen suunnan osoittava tuulipussi. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 6. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmässä melulle altistuvassa asuinrakennuksen pihapiirissä ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Luvan saajan on laite- ja työmenetelmä-

Vaasan hallinto-oikeus 3 valinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittyminen. _ Vaasan hallinto-oikeus on 22.2.2010 antamallaan päätöksellä nro 10/0078/3 kumonnut ympäristölupaviraston asiassa antaman päätöksen ja palauttanut asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: "Uoman siirtäminen Aiotun turvetuotantoalueen läpi virtaa Pihkasenpuro, joka suunnitelmakartan mukaan on tarkoitus siirtää tuotantoalueen ulkopuolelle. Asiakirjoista ei ilmene, onko uoma vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitettu vesistö ja onko se luonnontilainen. Hakijan tulee tämän takia täydentää hakemusta selvityksellä Pihkasenpuron nykytilasta. Vesilain 1 luvun 17 a :n 1 momentin säännöksen perusteella luonnontilaista, muuna kuin vesistönä pidettävää uomaa ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Mahdollinen vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentin (88/2000) edellyttämä poikkeamisen myöntäminen tai vesilain 1 luvun 15 :ään perustuva tarve vesilain edellyttämään lupaan vesistön muuttamiskiellon perusteella ja mahdollinen lupa on ratkaistava turvetuotannon ympäristöluvan yhteydessä. Selvitykset ja suunnitelma Pengerjoen valuma-alueella on tällä hetkellä turvetuotannossa tai lupakäsittelyssä yhteensä noin 665 hehtaaria turvetuotantoalueita. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 3,3 % Vekurinjoen valuma-alueen pinta-alasta. Pengerjoen vesi on rehevää, ruskeaa ja humuspitoista. Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskus on vastineessaan katsonut, että kuormitetulla Pengerjoen valuma-alueella tulisi harkita pintavalutusta tehokkaampia vesienkäsittelymenetelmiä. Myös Keski-Suomen ympäristökeskus on ympäristölupavirastolle antamassa lausunnossaan edellyttänyt, että Rekisuon vedet johdetaan myös talvella perustasoa tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kautta alapuoliseen vesistöön. Tarkkailutulosten perusteella turvetuotannon päästöistä merkittävä osa aiheutuu sulan maan ajan ulkopuolella. Tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus käsitellä pintavalutuksella sulan maan aikana. Suunnitelman mukaisen pintavalutuskentän pinta-ala on 3,2 hehtaaria ja sen valuma-alue noin 77 hehtaaria. Pinta-alaltaan kenttä täyttää mitoitusohjeen (vähintään 3,8% valuma-alueesta). Suunnitelmasta on pääteltävissä, että koko pintavalutuskenttä ei tule toimimaan tehokkaasti, koska vesi ei leviä tasaisesti pintavalutuskentän kiilamaiseen länsipäähän, jossa myös veden kulkumatka jakoputkesta keräilyojaan jää lyhyeksi. Pintavalutuskentän ja laskeutusaltaiden välissä oleva Pihkasenpuro toimii suunnitelman mukaan turvetuotantoalueen eristysojana. Suunnitelmassa ei ole varauduttu mahdolliseen tulvaan, joka vaarantaisi sekä pintavalutuskentän että altaiden toiminnan. Tulvaa vastaan mahdollisesti tarvittavat penkereet supistaisivat pintavalutuskenttää. Hakemuksen perusteella on epävarmaa, riittävätkö suunnitellun pintavalutuskentän mitoitus ja toiminta estämään alapuolisen vesistön pilaantumisen. Siihen nähden, että Pengerjoen vesistö on jo nykyisen ravinnekuormi-

4 tuksen takia rehevöitynyt, uudella turvetuotantoalueella tulee ensisijaisesti edellyttää kuivatusvesien ympärivuotista käsittelyä pintavalutuksella tai muulla vastaavalla menetelmällä. Hakemusta on tältä osin täydennettävä niin, että vesienkäsittelyn mitoitus ja toimivuus varmistuvat ja että puhdistuksen teho on riittävä myös vuositasolla. Suunnitelman mukaan Rekisuon kuivatusvedet johdetaan laskuojaa myöten Pihkasenpuroon ja edelleen Vekurinjoen kautta Pengerjokeen, joka laskee Jämsänveteen. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoa alapuolisen vesialueen omistuksesta, vesistö- tai vedenlaatutietoja eikä tietoja Pihkasenpuron, Vekurinojan eikä Pengerjoen kalastosta ja kalastuksesta. Hakemuksessa ei ole arvioitu hankkeen aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä alapuolisessa vesistössä eikä hankkeen vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle. Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen ympäristölupavirastolle toimittamissa lausunnoissa on esitetty tietoa Pengerjoen veden laadusta ja arvioitu hankkeen vaikutuksia veden laatuun ja kalastoon. Viranomaisten esittämistä täydentävistä tiedoista huolimatta hallinto-oikeus pitää hakemusta puutteellisena. Hakemusta tulee tämän takia täydentää lupaharkinnan kannalta tarpeellisella selvityksellä purkuvesistöstä ja sen käytöstä sekä toiminnan vaikutuksista. Hakemuksessa on kerrottu yleistietoa turvetuotannon pöly- ja meluvaikutuksista ja esitetty Rekisuon turvetuotannon pölypäästöjen arvioitua leviämisaluetta. Arvioituun vaikutusalueeseen kuuluu Rekisuon pohjoispuoleinen asutus Vääräperässä. Rekisuon pohjoisimman lohkon luoteiskoillispuolella on kaksi vakituista asuntoa ja ainakin kaksi loma-asuntoa noin 200 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hallinto-oikeus arvioi, että myös turvetuotannon melu vaikuttaa mainituilla asunnoilla saakka. Tuotantoalueen ja asutuksen välistä etäisyyttä ja lupapäätöksessä määrättyjä toimintarajoituksia ei ennaltaehkäisy- ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen voida pitää riittävinä estämään Rekisuon pohjoisimman tuotantoalueen luoteis-koillispuolella sijaitsevalle asutukselle aiheutuvaa pöly- ja melurasitusta. Tuotantoalueen ja lähiasutuksen väliset alueet eivät ole hakijan hallinnassa. Kiinteistön kuuluminen omistajalle, joka on vuokrannut aluetta turvetuotantoon, ei ole hyväksyttävä peruste sallia toiminta niin lähellä asutusta, että melu- tai pölypäästöistä aiheutuvia terveyshaittoja ei voida sulkea pois. Tämän takia, jos hakija jatkaa hakemustaan, tuotantoaluetta on supistettava, ellei hakija tarkempien selvitysten perusteella osoita, että asutukselle aiheutuva kohtuuton pöly- ja meluhaitta voidaan muulla tavoin estää. Päätelmä HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on ollut puutteellinen ja siinä ei ole ollut riittäviä tietoja lupaharkinnan perusteeksi eikä asianosaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta, minkä vuoksi hallinto-oikeus on palauttanut asian lupavirastolle." Aluehallintoviraston varattua 23.6.2010 hakijalle mahdollisuuden täydentää hakemustaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 10/0078/3 mukaisesti on hakija 30.8.2010 toimittanut hakemuksen täydennyksen aluehallintovirastoon. Hakemusta on täydennetty uudestaan 19.10.2010.

5 Hakemusta on selostettu tässä palauttamisen jälkeisessä käsittelyssä sekä 3.12.2007 toimitetun hakemussuunnitelman että 30.8.2010 ja 19.10.2010 toimitettujen hakemusten täydennysten perusteella. HAKEMUS Hakemus koskee Rekisuon uuden 74 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa. Rekisuo sijaitsee Multian kunnan Sinervämäen kylässä noin 8 km Multian keskustasta kaakkoon. Tuotantoalue sijoittuu tiloille Kytösalo 1:54, Ylätalo 1:174, Pusulansalo 6:9 ja Vekuri 1:167. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Rekisuon turvetuotannolle ei ole ympäristölupaa. Suunniteltu tuotantoalue on hakijan hallussa. Hallintaoikeus perustuu kauppakirjaan, esisopimuksiin ja vuokraoikeuden siirtosopimuksiin. Rekisuon alueella ei ole asema- tai yleiskaava. Rekisuon itäpuolella sijaitsevat lammet Mustiainen ja Valkeinen ovat Multian rantayleiskaavassa merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Rekisuota tai sen lähivaikutusaluetta koskevia merkintöjä. Yleiskuvaus toiminnasta Suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala on 74 ha ja tuotannon tukialueiden (auma-, varikko- ja vesienkäsittelyalueet) pinta-ala noin 5 ha. Kunnostustyöt aloitetaan heti, kun toiminnalle on saatu ympäristölupa. Rekisuolla tuotetaan jyrsinturvetta imukeruuvaunulla ja mekaanisella vaunulla. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 55 000 m 3. Arvioitu tuotantoaika on 15 vuotta. Tuotantopäiviä on vuodessa 40 50. Lisäksi kesällä on tuotantoa valmistelevia päiviä (tuotantojyrsimistä ja kääntelyä) 10 20 päivää sekä kesäisin ja syksyisin tuotantoalueen kunnossapitotöitä 5 7 päivää. Tuotannossa käytetään syväjyrsintäkonetta, joka murskaa suokannot suoraan tuotantokentällä. Tuotantokentille jääneet vähäiset määrät irtokantoja

6 kerätään ja kuljetetaan auma-alueelle, josta ne toimitetaan pienpolttokäyttöön ja murskataan kuljetettavaksi lämpölaitoksiin. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, kaksi vierekkäistä laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Kokoojaojiin rakennetaan virtausta säätelevät padot. Kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaisiin virtaamansäätöpadon ja jakolaatikon kautta. Ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Vesienkäsittelyrakenteiden valuma-alueella on 10 ha tuotantoalueen ulkopuolista aluetta. Auma- ja varikkoalueet sijoittuvat eristysojien ulkopuolelle, mutta niiden valumavedet johdetaan rummulla eristysojan alitse reunaojiin. Laskeutusaltaat rakennetaan noin 1,3 kertaa yleistä mitoitusohjetta suuremmiksi. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,2 ha mikä on noin 3,8 % sen valuma-alueesta (84 ha, auma-alueiden pinta-alat eivät sisälly kyseiseen pinta-alaan). Kuivatusvedet pumpataan pumppausaltaasta pintavalutuskentälle sulan maan aikana (noin 1.5. 30.9.) ja muina aikoina ne johdetaan laskeutusaltaista suoraan Pihkasenpuroon. Pumppaamossa käytetään pintavahdilla varustettavaa sähkötoimista pumppua. Pintavalutuskentällä olevat ojat tukitaan. Veden tasainen jakautuminen pintavalutuskentälle varmistetaan jako-ojan alapuolelle pintavalutuskentän yläreunaan rakennettavilla 20 30 cm korkeilla patokynnyksillä ja jakoojasta kentälle päin asennettavien jakoputkien avulla. Pihkasenpuro kulkee laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän välissä. Pihkasenpuron molemmille puolille, puron ja vesienkäsittelyrakenteiden väliselle alueelle, rakennetaan tulvapengerrykset. Kuivatusvesien ympärivuotisesta pintavalutuskäsittelystä aiheutuu noin 50 000 euron lisäkustannus. Hakijan arvion mukaan kustannuksiin verrattuna ympärivuotisella pumppauksella saatava hyöty jää hyvin vähäiseksi tai jopa heikentää vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Vesienkäsittelyrakenteet otetaan käyttöön ennen kunnostustöiden aloittamista. Rakenteet säilytetään ja niitä hoidetaan tuotannon päätyttyä niin kauan kuin alueelta tulee haitallisessa määrin vesistökuormitusta. Rekisuon turvetuotannon vuosittaiset päästöt (netto) alapuoliseen vesistöön on keskimäärin 2 480 kg kiintoainetta, 17 kg fosforia ja 512 kg typpeä. Tuotannon aiheuttama melu on melko vähäistä, suunnilleen maataloustuotantokoneisiin verrattavaa. Melua aiheutuu traktoreiden ja imuvaunun käytöstä sekä kuormauksesta ja kuljetuksesta. Mekaanisten vaunujen turpeen keräävät kuljettimet on suojakoteloitu ja imuvaunut on varustettu pölynerotussykloneilla. Kuormausvaiheessa pölyäminen on paikallista ja monikarhemenetelmän avulla sato voidaan kerä-

Varastointi ja jätteet 7 tä harvemmin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Aumat sijoitetaan yli 400 metrin etäisyydelle asutuksesta. Alueelle johtaa olemassa oleva metsäautotie, minkä lisäksi rakennetaan uusi metsäautotie. Metsäautotieltä tehdään noin 0,5 km:n pistot aumaalueille. Turpeen kuljetus käyttökohteisiin tehdään pääosin syys-huhtikuun välisenä aikana noin 40 50 päivänä vuodessa metsäteitä pitkin Multia Petäjävesi kantatielle (tie nro 18). Raskasta liikennettä täysperäkuormaautoilla tehdään Rekisuolta Jyväskylään keskimäärin 5 7 kuormaa/päivä. Työmaaliikenne (noin 5 henkilöautoa/päivä) tapahtuu kesäisin toukokuun alusta syyskuun puoleen väliin. Polttoainetta käytetään noin 38 500 litraa vuodessa. Alueella on kaksi 3 000 litran polttoainesäiliötä. Säiliöt säilytetään varikolla niille varatulla alueella. Voiteluöljyä käytetään 80 100 litraa tuotantokauden aikana. Voiteluaineet säilytetään varikkoalueella 20 litran astioissa. Käytetyt öljyt ja öljyiset roskat kerätään jäteastioihin ja toimitetaan kaatopaikan kautta ongelmajätelaitokselle. Kuivia roskia ja papereita kertyy hakemuksen mukaan vähäisiä määriä, noin 200 litran jäteastia/tuotantokausi. Metalliromua kertyy vähäisiä määriä. Suurin osa metalliromusta uusiokäytetään omassa turvetuotannossa, loput viedään metalliromunkeräykseen. Aumamuovia käytetään keskimäärin 1 000 kg tuotantokauden aikana. Muovijäte kerätään kasoihin, joista ne toimitetaan kaatopaikalle. Tuotantoalueelle on 13.10.2010 laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi rakentamistoiminnassa tai energiana tai läjitetään alueelle. Kaivannaisjätteistä ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan Rekisuon olosuhteissa ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hakemus sisältää Rekisuon suunniteltua tuotantoaluetta koskevan luontoselvityksen. Maastokäynnit on tehty lokakuussa 2007. Rekisuon tuotantoalue sijoittuu erilaisista turvekankaista koostuvalle ojitetulle suolle. Luonnontilaisia suotyyppejä esiintyy vähän ja hyvin pieninä laikkuina. Lettojen osuus koko pinta-alasta on alle 0,1 %. Lettojen luonnontila on heikentynyt. Alueella ei ole todettu luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä tai alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymiä. Alueella on havaittu maastokäynnillä lokakuussa 2007 pallopäärahkasammal, joka on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Alueen linnustoa ei ole selvitetty.

8 Rekisuon pohjoisosassa sijaitsee lähde, joka ei ole luonnontilainen. Lähteen ympärille jätetään suojavyöhyke. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen itä- ja kaakkoisosa rajoittuu Pihkasenpuroon, jota on ruopattu vuonna 1998 metsäojituksen vuoksi tilan Kytömäki 1:54 kohdalla. Ojitus on toteutettu Keski-Suomen Metsäkeskuksen suunnitelman mukaisesti. Pihkasenpuro toimii tuotantoalueen eristysojana ja kuivatusvesien laskuojana. Puron sijaintia ei muuteta nykyisestä hankkeen yhteydessä. Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröi puusto, ainoastaan pohjoisosa rajoittuu tiehen. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta on kaikkiaan 3 lomaasuntoa ja 2 ympärivuotista asuinrakennusta. Lähiasutus sijaitsee tuotantoalueesta luode-koillinen välisellä sektorilla, missä lähin ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus on noin 260 m luoteeseen ja lähin kesäasunto noin 180 m koilliseen tuotantoalueesta. Lisäksi tuotantoalueen eteläosan itäpuolella on yksi rakenteilla oleva asuinrakennus noin 460 m:n päässä tuotantoalueesta ja noin 250 400 m:n päässä pintavalutuskentästä. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat noin 150 m:n päässä tuotantoalueesta. Tuotantoaluetta reunustaa etelä- ja itäpuolella mäkinen maasto, mikä estää melun ja pölyn leviämistä. Tuotantoalueen ja koillispuolen asutuksen välissä on korkeuseroa noin 25 m. Tuotantoalueen pohjoisosaan Väärämäentien ja tuotantoalueen väliin jätetään 20 metrin suojavyöhyke. Muutoin tuotantoaluetta ympäröi eri-ikäinen kasvatusmetsä, jota ei alueiden omistajien mukaan tulla hakkaamaan aukoksi samanaikaisesti. Tuulen suuntaa ja voimakkuutta tarkkaillaan tuulimittaripussien avulla. Rekisuon pohjoisosassa turvetuotantoa tehdään klo 7 22. Tuotantoalueen ja sen pohjoispuolella sijaitsevan tien väliin voidaan tarvittaessa rakentaa suojaaita. Rekisuon itäpuolella lähimmillään noin 700 m:n päässä sijaitsee kaksi lampea, Mustiainen ja Valkeinen. Rekisuon ja lampien välissä sijaitsee vedenjakaja, ja hakija arvioi, että turvetuotantoalueella tehtävät toimenpiteet eivät vaikuta lampiin. Vekurinjoen valuma-alueella ei suunnitellun Rekisuon tuotantoalueen lisäksi sijaitse muita turvetuotantoalueita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hakemuksen mukaan alueella ei esiinny luonnon- tai maisemansuojelullisesti merkittäviä kohteita. Rekisuolla tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkoston kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä sen läheisyydessä ole pohjavesialueita. Vesistö Alapuolinen vesistö, veden laatu ja vesistövaikutukset Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Jämsän reitin Pengerjoen valuma-alueen Vekurinjoen valuma-alueella (14.545), jonka pinta-ala on 22,76 km 2. Rekisuon tuotantopinta-ala on noin 3,3 % Vekurinjoen valuma-

9 alueen pinta-alasta. Kuivatusvesien johtamisreitti on seuraava: Pihkasenpuro - Vekurinjoki - Pengerjoki - Jämsänvesi. Hakija on selvittänyt Pihkasenpuron ja Vekurinjoen veden laatua 16.8.2010 otetuilla vesinäytteillä. Näytteet on otettu alivirtaamatilanteessa. Vekurinjoen virtaama oli näytteenottohetkellä 0,015 m 3 /s. Pihkasenpuron ja Vekurinjoen vesi oli tummaa ja humuspitoista. Pihkasenpuron vesi oli erittäin rehevää, kokonaisfosforipitoisuus oli 140 µg/l. Vekurinjoen veden kokonaisfosforipitoisuus oli 39 µg/l. Pengerjoki on Keski-Suomen maakunnan pisin yhtenäinen joki. Joen luonnontila on alentunut laajojen ojitusten ja uittoperkausten vuoksi. Pengerjokea on paikoin palautettu lähemmäs perkauksia edeltävää tilaa. Kunnostustoimilla on pyritty parantamaan joen kalastusmahdollisuuksia ja ekologista tilaa. Joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Veden happamuus on ollut keskimäärin alle 6 ph. Hakija on arvioinut Rekisuon turvetuotannosta aiheutuvia vesistövaikutuksia käyttämällä Vekurinjoen valuma-alueen laskennallisena keskivirtaamana 0,225 m 3 /s sekä nykytilanteen pitoisuuksina seuraavia metsäojitettujen suoalueiden vedenlaadun pitoisuuksia: kiintoaine 3,9 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 680 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 27 µg/l. Arvion mukaan turvetuotanto lisää pintavalutuskentän alapuolella Pihkasenpuron veden kiintoainepitoisuutta nykytilanteeseen verrattuna 3,8 mg/l, kokonaistyppipitoisuutta 840 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuutta 25 µg/l. Vekurinjoen valumaalueen alaosassa turvetuotannon aiheuttama pitoisuuslisäys on 0,2 mg/l kiintoainetta, 50 µg/l kokonaistyppeä ja 1,5 µg/l kokonaisfosforia. Kalasto ja kalastus Hakija on kysynyt Vekurinjoen kalastosta ja kalastuksesta Isojärven osakaskunnan puheenjohtajalta sekä paikalliselta asukkaalta. Vekurinjoesta saa humuspitoisille vesistöille tyypillistä kalaa kuten haukea ja ahventa. Hakijan teettämässä sähkökalastuksessa Pihkasenpurosta ei saatu kaloja saaliiksi, mutta koealalla havaittiin pienehkö made. Vekurinjoesta saatiin sähkökalastuksessa muutama hauki. Hakija on arvioinut, että Pihkasenpurolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Vekurinjoen kalataloudellista merkitystä vähentää humuspitoinen vesi ja syrjäinen sijainti. Pengerjoki on luokiteltu Petäjäveden puolella lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Hakijan mukaan jokeen istutetaan kirjolohta, harjusta ja taimenta, jota siihen nousee myös alapuolisesta Jämsänjoen vesistöstä. Pengerjoen eläimistöön kuuluu myös jokirapu. Tuotantoalue sijaitsee noin 7 km:n päässä Pengerjoesta ja siten kuivatusvesien vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pihkasenpuroon ja Vekurinjokeen. Hakija on arvioinut, että tuotantoalueen kuormituksen vaikutus Pengerjoen veden laatuun on vähäistä, eikä tuotantoalueesta aiheudu merkittävää kalataloudellista haittaa.

Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu 10 Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Vekurinjoen valuma-alue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Pengerjoen-Merovenjoen tila on tyydyttävä. Hakijan mukaan tuotantoalueen vaikutukset Pengerjokeen ovat vähäisiä, eikä turvetuotanto vaikuta merkittävästi vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Tulipaloja ehkäistään traktoreiden huolellisella puhaltamisella tarvittaessa. Alueelle hankitaan palonsuojeluohjeen mukainen palokalusto ja työntekijät koulutetaan alkusammutukseen. Palokalusto ja palonsuojeluohjeet hyväksytetään palonsuojeluviranomaisella. Tulipalon sattuessa toimitaan yhteistyössä muiden alueella olevien turvetuottajien kanssa. Tulvat estetään tuotantokentän ojien veden virtausta säännöstelevillä sarkaojapidättimillä. Öljyvahingot estetään suorittamalla traktoreiden öljynvaihdot siihen varatulla alueella. Muiden mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään alueella tuotettua turvetta. Täyttöletkuissa käytetään tankkauspistoolia ja polttoainesäiliöt lukitaan ilkivallan varalta. Rekisuon tarkkailu tehdään Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Käyttötarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, ja tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Päiväkirjaan kirjataan muun muassa ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis- ja puhdistusajankohdat, säätiedot, näytteenottoajankohdat sekä muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta kuormitukseen. Päästötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa, tuotannon aikana ja jälkihoitovaiheessa. Päästötarkkailun yhteydessä mitataan virtaama. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella lasketaan turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Niinä vuosina, jolloin Rekisuolla ei tehdä tarkkailua, arvioidaan päästöt muiden tarkkailuohjelmaan sisältyvien tarkkailukohteiden tulosten perusteella laskettujen ominaiskuormituslukujen avulla. Vesistötarkkailua tehdään joki- ja puropisteillä kolme kertaa vuodessa. Näytteenottoajankohdat ovat maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuu ja syys-lokakuu. Hakija on esittänyt vuotuista 500 euron kalatalousmaksua hyvittämään hankkeesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat.

11 Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Perusteluina ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiselle aloitusluvalle hakija on esittänyt, että käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Hakija on esittänyt vakuudeksi 5 000 euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemusta on täydennetty 30.8.2010 ja 19.10.2010. Hakemuksen täydennys on selostettu edellä kertoelmassa. Rekisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on aiemmassa käsittelyssä annettu tiedoksi kuuluttamalla 2.7. 18.8.2008. Vaasan hallinto-oikeuden 22.2.2010 päätöksellään nro 10/0078/3 palautettua asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi on hakijan muuttama ja täydentämä hakemus annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Multian kunnassa 12.11. 12.12.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 12.11.2010 Suur- Keuruu -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Multian kunnalta sekä Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Asian aikaisemmassa käsittelyssä lausunnon ovat antaneet Keski-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen TE-keskus, Multian kunnan ympäristönsuojelusihteeri ja Multian kunta. Asian uuden käsittelyn yhteydessä on annettu seuraavat lausunnot: 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan arvioinut, että hankkeella on vaikutusta Vekurinjokeen, mutta sen sijaan vaikutukset Pengerjokeen ovat vähäiset keskimääräisessä valuntatilanteessa. Laskennalliset kuormitukset vaihtelevat todellisuudessa paljonkin riippuen monista ulkoisista seikoista, muun muassa hydrologisista olosuhteista. Turvetuotannon osuus Pengerjoen vesistöalueen pinta-alasta on tällä hetkellä noin 1 %, ja Vapo Oy:n Lapsukansuon (lupa on saanut lainvoiman) kuntoonpanon jälkeen valuma-alueosuus on noin 1,5 %. Pengerjoki Merovenjoki on luokiteltu vesienhoidon suunnittelussa tyydyttävään tilaan. Vesientilaa heikentäviksi tekijöiksi on esitetty turvetuotantoa ja hajakuormitusta. Joen tilaan vaikuttaa myös hydrologis-morfologisten

12 muutosten aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen. Hyvän tilan tavoite on arvioitu saavutettavan vuoteen 2027 mennessä. Rekisuon hanke sijoittuu noin 7 km:n etäisyydelle Pengerjoesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut, ettei hankkeella todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta Pengerjoen tilaan. Tutkittua tietoa ympärivuotisesta pumppauksesta tai sen hyödyistä vesien puhdistuksessa ei ole juuri saatavilla. Käytettävissä olevien tarkkailutulosten perusteella näyttää siltä, että talviaikaiset tarkkailutulokset pintavalutuskentiltä ovat paremmat kuin laskeutusaltailta. Jos hakemuksen mukainen vesienkäsittely hyväksytään, tulee pintavalutuksen ja talviaikaisen puhdistustehon selvittämiseksi laatia kolme vuotta kestävä seurantaohjelma. Jos talviaikainen puhdistusteho jää sulan maan aikaista puhdistustehoa oleellisesti pienemmäksi kiintoaineen ja fosforin osalta, luvan saajan on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle täydentävien lupamääräysten antamista varten suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Päästötarkkailua on tehtävä ympärivuotisesti kuntoonpanovuosina ja kahtena vuotena lupakaudella vuosina 2012 ja 2016. Virtaama on havaittava mittapadolta päästötarkkailuvuosina samalla kun näytteitä otetaan ja muina vuosina tuotantoaikana kerran viikossa. Vesistötarkkailua on tehtävä Vekurinjoessa (koordinaatit 6920934, 3396416). Hakijalla ei ole hallussaan metsäistä suojapuustoa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan asutukselle aiheutuva mahdollinen pölyhaitta on ratkaistava siten etäisyyksien perusteella ottaen huomioon, että asutus sijaitsee korkeammalla kuin Rekisuo ja että aluetta joka tapauksessa ympäröi puusto, jotka seikat vähentävät mahdollisia melu- ja pölyhaittoja. Määräyksillä tuotannon rajoittamisesta tietyissä olosuhteissa voidaan vähentää pöly- ja meluhaittojen vaikutuksia. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi alueen kunnostuksen aloittamisen myötä. Lisäksi hakijalla ei ole riittäviä perusteltuja syitä aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunut, että Pengerjoen vesistöalueelle laskevat Rekisuon suunnitellun turvetuotantoalueen lisäksi seuraavien turvetuotantoalueiden kuivatusvedet: Penkkisuo (59 ha), Saarisuo (43,8 ha), Ukonmuronsuo (33,7 ha), Haukisuo (88 ha), Hyttisuo (34 ha), Palosuo (87,5 ha) ja Kurkisuo (80,3 ha). Turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 443,9 ha. Lisäksi Lapsukansuo (131,2 ha) on saanut ympäristöluvan vuonna 2010. Kalatalousryhmä on esittänyt seuraavat vaatimukset: - Hakijan tulee tarkkailla hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuottajien kanssa.

13 - Hakijan tulee maksaa 800 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. - Vesienkäsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pintavalutuskentän on oltava ympärivuotisesti toiminnassa. - Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Pengerjoen vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen tila on muun asiantuntija-arvion mukaan tyydyttävä. Vekurinlampeen on istutettu 1-kesäisiä kuhan ja planktonsiian poikasia ja Pengerjokeen eri-ikäisiä järvitaimenen poikasia. Hankkeella voidaan arvioida olevan vaikutuksia Pengerjoen kalatalouteen erityisesti turvetuotantoalueen perustamisen aikana. Kun turvetuotantoalue on perustettu, kalataloudellisten vaikutusten voidaan arvella vähentyvän, jos vesiensuojelutoimet toteutetaan parhaita tiedossa olevia menetelmiä käyttäen. Pengerjoki on seudun merkittävimpiä virkistyskalastuskohteita ja sen kehittämiseksi on tehty istutuksia ja rakennettu palveluvarustuksia. Jokeen kohdistuu voimakas hajakuormitus ja sen virtaamavaihtelut ovat suuria. Joen taimen- ja muu arvokalakanta elää herkässä ekosysteemissä, jossa pienilläkin ympäristötekijöiden muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus. Kuivatusvedet aiheuttavat alapuolisessa, jo nykyisin kuormitetussa vesistössä rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen karkottumisena ja kalojen makuhaittoina. Kuntoonpanovaiheessa, erityisesti peruskuivatusvaiheessa, suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta. Valmiiksi metsäojitetun suon kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä. Hakemuksessa esitetyt kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä ja poikkeuksellisia olosuhteita. Rekisuon turvetuotanto tulisi kuormittamaan jo ennestään reheviä vesialueita, joten sillä on vaikutusta kalatalouteen. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarpeen turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. Rekisuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita aina Pengerjoelle saakka. Tällä hetkellä Pengerjoen valuma-alueella ympäristöluvan saaneiden turvetuotantoalueiden yhteinen kiintoainekuormitus oli vuonna 2008 noin 10 400 kg/a, fosforikuormitus noin 64 kg/a ja typpikuormitus noin 2 700 kg/a. Tämäkin huomioon ottaen kalatalousmaksun määrääminen on perusteltua. Maksulla voitaisiin istuttaa kaloja kompensoimaan kalojen heikentyvää lisääntymistä ja limoittumisen muun muassa katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Yleiselle kalatalousedulle aiheutuva kalataloudellinen vahinko ja haitta voidaan kompensoida 800 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Jos hankkeelle myönnetään aloituslupa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, menettää muutoksenhaku merkitystään, sillä haitalliset ympäristövaikutukset alkavat ilmetä samanaikaisesti kunnostustöiden aloittamisen kanssa.

14 3) Multian kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että hakemuksessa olevien veden laatutulosten perusteella Rekisuon tuotantoalueelta ei pitäisi johtaa kuivatusvesiä Pihkasenpuroon ja Vekurinjokeen. Pihkasenpuro on erittäin rehevä jo nykyisellään ja vedessä on myös runsaasti humusta. Pengerjokeen johdetaan myös muiden turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Hakijan tapa tarkastella vain Rekisuon aiheuttamia vesistövaikutuksia on kyseenalainen. Turvetuotantoon ei tulisi ottaa alueita ennen 3. vaihemaakuntakaavan valmistumista. Jos ympäristölupa myönnetään, hakija tulisi velvoittaa osallistumaan PUREVA-hankkeen (puro- ja valuma-aluekunnostushanke) kustannuksiin. Hankkeen tarkoituksena on valuma-alueiden ja purojen inventointi ja niiden kunnostustarpeen selvittäminen. Turvetuotanto kuormittaa pieniä puroja ja jokia, joten on kohtuullista, että hakija osallistuu hankkeen toteuttamiseen. Ympäristölautakunta on epäillyt, että toiminta aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja lähiasutukselle. Tuotantoalue katkaisee Vekurinjoen vaellus- ja hiihtoreitin eli alueen virkistyskäyttöarvo alenee huomattavasti. Toiminnanaloittamislupaa ennen luvan lainvoimaisuutta ei tulisi myöntää. Hakija ei ole esittänyt myöntämiselle perusteltua syytä. Muistutukset Asian aiemman käsittelyn yhteydessä on tehty seuraavat muistutukset: 1) AA (Ranta-aho 1:13) on muistutuksessaan esittänyt, että Pihkasenpurossa Vekurinlammen suulla esiintyy tulvimista ja metsäalueilla vettymishaittoja. Muistuttaja on vastustanut tästä syystä luvan myöntämistä turvetuotannolle, ellei kuivatusvesiä pystytä (ainakin osaksi) ohjaamaan johonkin muuhun suuntaan ja ellei Pihkasenpuron ja Vekurinjoen veden juoksun parantamiseksi tulva-aikoina ole suunnitelmia. 2) Keuruun kalastusalue on vaatinut muun muassa seuraavaa: - Lupaa käsiteltäessä on otettava huomioon, että Rekisuolla ja sitä ympäröivillä alueilla pesii muun muassa alueellisesti uhanalainen riekko. - Luvan noudattamista on valvottava tehokkaasti. - Ennen luvan myöntämistä on selvitettävä Rekisuon turpeesta muun muassa elohopeapitoisuudet sekä cesium- ja becquerel-pitoisuudet. - Kalastusasetuksen 51 b :n määrittelyn mukaan Pengerjoki on lohi- ja siikapitoinen vesistö, joten sen vedenlaatua ei saa huonontaa. - Pengerjoen lisäkuormitus tulee lopettaa heti, ja myös nykyistä turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta tulee ratkaisevasti pienentää. Kaikkien alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus on otettava huomioon. - Rekisuon pohjoisosa on tutkittava uudelleen, sillä muistuttajan mielestä pohjoisosan vedet valuvat Hirvon kautta Sinervään. - Kalataloudellista haittaa sekä melu- ja pölyhaittaa on vähätelty.

15 - Turvetuottajien tulee korvata tähän mennessä aiheuttamansa vesistö- ja kalastovahingot kyseisellä alueella erikseen tehtävän selvitystyön perusteella, ennen kuin uutta turvetuotantoa aloitetaan. - Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2015, laki vesienhoidon järjestämisestä ja EU:n vesipuitedirektiivi sekä EU:n 23.1.2008 julkistaman energia- ja ilmastopaketin linjaukset on otettava huomioon lupa-asiaa käsiteltäessä. - Turvetuottajien tulee osallistua PUREVA-hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ehkäistä vesistökuormituksen syntymistä vesistöjen latvoilla ja valumaalueilla. Mikäli lupa myönnetään, kalastusalue on vaatinut hakijan toimesta ja kustannuksella suoritettavaksi seuraavia toimenpiteitä: - Veden laadun seurantaa tulee jatkaa koko tuotantokauden ajan. - Kala- ja rapukanta ja tuotantoalueen lintu- ja suoluontoeläimistö sekä kasvillisuus on selvitettävä ennen ympäristöluvan myöntämistä. - Vesiensuojelurakenteet tulee mitoittaa riittäviksi (pintavalutuskentän tulee olla 10 % tuotantoalasta ja sen tulee toimia ympärivuotisesti), altaat on puhdistettava jatkuvasti ja säännönmukaisesti ja tuotantotekniikan sekä - menetelmien on oltava parasta markkinoilta löytyvää laatua. - Turvetuotannolle tulee määrätä indeksiin sidottu, vuosittainen, turvetuotantoalaan sidottu kalatalousmaksu (30 /ha). - Koekalastus tulee toteuttaa turveyrittäjien kustannuksella Pengerjoen alueella vuosittain. Asian uuden käsittelyn yhteydessä on tehty seuraavat muistutukset: 1) BB (Lahtinen 13:2 ja Lahtinen II 22:7) on vaatinut, että hakemus hylätään. Turvetuotannosta aiheutuisi muistuttajan kiinteistöjen arvon alentuminen. Etäisyys muistuttajan kiinteistöjen pihapiiriin on vain 120 m ja sekin on avointa maastoa (puusto on kaadettu). Lähin kaivo sijaitsee noin 20 metriä tuotantoalueesta. Hankkeesta aiheutuisi melu- ja pölyhaittaa. Valtatuulen suunta on tuotantoalueen suunnasta. Lähipiirissä on pahoja allergioita. Muistuttaja harkitsee ympärivuotista muuttoa kiinteistöille. Alue on ikivanhaa teerien soidinaluetta. Jos lupa myönnetään, tulee kiinteistön arvon ja käytön alenema korvata täysimääräisenä. Lisäksi muistuttaja on huomauttanut, että kaikki asiakirjat olisi tullut lähettää postin kautta asianosaisille. Kunnanvirastolle on satojen kilometrien matka. Karttaliitteet ovat epämääräisiä. Lähinaapureita olisi tullut kuulla turvetuotannon ympäristölupa-asiassa. Alueella on jo aloitettu toimenpiteet, muun muassa puusto on kaadettu. 2) CC (Vekurinmäki 1:148) ovat vaatineet, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Hakijalla ei ole hallussaan suojametsiä muistuttajien tilan rajalla. Näköesteen tuotantoalueelle muodostavat muistuttajien omistamat noin 70-vuotias päätehakkuuikäinen metsäkuvio ja hieman nuorempi metsäkuvio. Asumisviihtyvyys kärsii. Pölyhaitta on huomattava. Taloudellista haittaa aiheutuu, koska metsätaloutta ei voi harjoittaa tuottavimmalla tavalla.

16 Myrskytuhot lisääntyvät aukean suon reunoilla. Palovaara lisääntyy. Kiinteistön arvo vähenee. Pohjaveden tasoa ei ole tutkittu. Alueen laidassa kulkee ehkä kunnan suosituin hiihtolatu. Jos lupa myönnetään, tulee tuulensuunnalle ja nopeudelle kirjata rajaarvot. Alueella on oltava rekisteröivät laitteet. Pölyhaitta on korvattava. Metsätaloudelle aiheutuva haitta ja tulonmenetykset on korvattava. Pohjaveden pinta on tutkittava ja tehtävä kaivokortit. Palotiet on rakennettava. Hiihtoladun siirto on korvattava. 3) Multian riistanhoitoyhdistys ry on kiinnittänyt huomiota riekon esiintymiseen alueella. Riekko on Keski-Suomessa erittäin uhanalainen. 4) Vääräperän yksityistiekunta on vaatinut, että ympäristölupaa ei tule myöntää, koska hakemuksessa on väärää tietoa muun muassa veden virtaamissuunnasta ja tien reuna-alueiden suojapuustosta. Hakemuksessa on esitetty tien suojakaistan leveydestä ristiriitaista tietoa. 10 metrin suojakaista ei ole riittävän leveä. Jos turvetuotanto ulottuu 10 m:n etäisyydelle Vääräperän yksityistiestä, on mahdollista, että käy samoin, kuin suolle metsäojia tehtäessä. Tällöin tien pinta vajosi samassa suhteessa, mitä veden pinta suolla laski ja aiheutti tulvia tielle keväisin. Tien nostaminen ei ole enää mahdollista. Vesi virtaa Vääräperän tien ojista ja tien pohjoispuolelta tulevista metsäojista tuotantoalueen läpimenevää laskuojaa pitkin, eikä pohjoiseen. Tämä tulee ottaa huomioon vesienkäsittelyrakenteiden mitoituksessa. Kuivatusvedet johdetaan Pihkasenpuroa pitkin Vääräperän yksityistien betonisen rumpuputken läpi. Rummun mitoitus ei riitä, kun tulvavesien virtaama lisääntyy. Myös valuma-alue lisääntyy. Suo sijaitsee vedenjakajalla, ja luoteisosasta suota vedet menevät nykyisin Sinervään ja Keuruun reitin kautta Kokemäenjoen vesistöön. Jos lupa myönnetään, on Väärämäentien alittava Pihkasenpuron rumpu luvan saajan toimesta uusittava ja mitoitettava riittävästi. Aloittamislupa tulee myöntää sitten, että vuonna 2008 hakatun suojapuuston tilalle on kasvanut riittävä puusto. Toiminnasta tien pidolle aiheutuvat kulut on korvattava. Tien nykyinen korkeusasema on määritettävä. 5) DD tilan Vekurinmäki 1:148 vuokralaisina ovat vaatineet, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Muistuttajien talo sijaitsee mäen päällä ja melu- ja pölypäästöt kulkeutuvat sinne esteettömästi. Välissä oleva suojapuusto ei ole hakijan hallussa. Suurin osa puustosta on hakkuukypsää. Pintavalutuskenttä sijaitsee 200 250 metrin etäisyydellä. Muistuttajat sairastavat astmaa. Turvetuotannosta aiheutuu huomattavaa haittaa. Asumisviihtyvyys kärsii. Pölyhaitta on huomattava. Taloudellista haittaa aiheutuu, koska metsätaloutta ei voi harjoittaa tuottavimmalla tavalla. Myrskytuhot lisääntyvät aukean suon reunoilla. Palovaara lisääntyy. Kiinteistön arvo vähenee.

17 Jos lupa myönnetään, tulee tuulensuunnalle ja nopeudelle kirjata rajaarvot. Alueella on oltava rekisteröivät laitteet. Pölyhaitta on korvattava. Metsätaloudelle aiheutuva haitta ja tulonmenetykset on korvattava. Pohjaveden pinta on tutkittava ja tehtävä kaivokortit. Palotiet on rakennettava. 6) Keuruun kalastusalue on vaatinut, ettei ympäristölupaa eikä toiminnanaloittamislupaa tule myöntää. Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole Rekisuolle osoitettu turvetuotantovarausta. Keski-Suomen maakuntakaavan 3. vaihekaava eli turvekaava on valmisteltavana. Pihkasenpuro on noin 3 km pitkä ja ruoppausta on tehty vain noin 280 metrin matkalla. Puron ruoppaamaton osa on määriteltävissä luonnontilaiseksi tai luonnontilaisen kaltaiseksi puroksi. Pintavalutuskenttä on liian pieni, se sijaitsee ojitetulla alueella eikä turvepaksuutta ole ilmoitettu. Pumppaus sulan maan ajan ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pihkasenpuron ja vesienkäsittelyjärjestelmien väliset tulvapengerrykset eivät tule toimimaan käytännössä. Hakemuksen kuormitusarviot eivät vastaa millään muotoa todellisuutta. Pengerjokea ja Jämsänvettä rasittaa pian yli 660 hehtaarin turvetuotannon kuormitus, ja paljon uusia hankkeita on vireillä. Vesistö ei kestä enää lisäkuormitusta. Lupaa käsiteltäessä on pohdittava YSL 42 :n 1 momentin ja 43 :n 1 momentin sekä YSA 11 :n 1 momentin noudattamista. Rekisuota on verrattava Vaasan hallinto-oikeuden tekemään päätökseen Dnro 10/0655/3 24.11.2010 Haukilamminneva, Ähtäri. Pihkasenpuron ja Vekurinjoen vesinäytteet on otettu hellejakson aikaan. Tulosten mukainen veden laatu ei kuvaa vesien todellista ja ympärivuotista tilaa. Luontoselvitys on puutteellinen. Selvityksen ajankohta, yksi myöhäisen syksyn päivä, on riittämätön. Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Vääräperän yksityistiekunnan vaatimukset tulee ottaa huomioon. Turpeen käyttö lisää energiantuotannon ilmastopäästöjä. Ympäristönsuojelulain 43 :ssä säädetään päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta kokonaisuutena. Käytössä tulisi olla ns. ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate (BEP). Tällöin pitää ottaa huomioon myös mahdollisuudet toisenlaiseen toimintaan ja toisiin polttoaineisiin. Muistuttaja on vaatinut, että muistuttajan aiemmin asian johdosta tekemä muistutus ja valitus tulee ottaa edelleen huomioon. 7) EE (Lahtinen RN:o 13:2 ja Lahtinen II RN:o 22:7) on vaatinut, että ympäristölupaa ei myönnetä. Toiminnasta aiheutuisi melu- ja pölyhaittaa. Kaivoveden laatu huonontuu pintavesien valumisen vuoksi. Tuulensuunta on usein suoalueen suunnasta ja suojaava puusto puuttuu. Pölyallergia pahenee. Lomanviettopaikan arvo ja käyttö alentuu jatkuvan melun ja pölyn ta-

18 kia. Jos lupa myönnetään, siitä aiheutuu huomattavaa terveydellistä haittaa ja taloudellista menetystä. Hakijan vastine uudelleen kuuluttamisen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Hakija on hyväksynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen kolmivuotisesta seurantaohjelmasta. Hakija on hyväksynyt vain alueen pohjoisosassa sijaitsevia lohkoja koskevat pöly- ja meluhaittojen rajoittamistoimet. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Hakija on hyväksynyt lausunnossa esitetyt tarkkailuvaatimukset. Hakija on sitoutunut maksamaan 500 euron kalatalousmaksun. Hakija ei ole katsonut ympärivuotista pintavalutusta tarpeelliseksi. Multian ympäristölautakunta Hakija on kiistänyt lausunnossa esitetyt asiat. Hakijan mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja aiheettomia. Muistutukset 1 ja 7 Rekisuon pohjoisosan lohkolla tuotantotoimintaa harjoitetaan klo 7 22. Tuotantoalueen ja astutuksen väliin jää metsänhoidollisista harvennuksista huolimatta metsäinen suojavyöhyke puuston omistajan mukaan. Tuotantoalueen ja tien väliin jää 20 metrin suojavyöhyke. Asuinrakennusten ja tuotantoalueen välisen korkeuseron takia tuotanto ei vaikuta kiinteistöjen talouskaivojen laatuun tai antoisuuteen. Muistutukset 2 ja 5 Muistuttajat ovat hakijan mielestä olleet tietoisia suon saattamisesta turvetuotantoalueeksi hakiessaan rakennuslupaa. Muistuttajien olemassa oleva asuinrakennus ja rakenteilla oleva asuinrakennus sijaitsevat 460 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Välissä sijaitsee muistuttajien maalla kasvavaa eri-ikäistä metsää, jota ei ainakaan metsälain mukaan voida päätehakata samanaikaisesti. Muistutus 3 Vuonna 2007 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä suojeltavia luonnonarvoja. Alue on valmiiksi metsäojitettu.

19 Muistutus 4 Turvetuotantoalueen ja tien väliin jätetään 20 m leveä suojavyöhyke. Turvetuotantoalueen vesien johtamisella ei ole vaikutusta tiehen. Virtaama tasoittuu pintavalutuskentän ansiosta. Muistutus 6 Pihkasenpuron perkauksesta on annettu selvitys. Puroa on ruopattu vuosikymmenten aikaan koko matkalta. Muistuttajan muihin vaatimuksiin on vastattu hakijan aiemmissa vastineissa. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama lupapäätös nro 165/08/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää K-S Ekoturve Oy:lle ympäristöluvan Rekisuon turvetuotantoon noin 64 ha:n tuotantoalalla Multian kunnan Sinervämäen kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitekarttaan 2 merkityn, tuotantoalueen pohjoisosassa olevan, noin 10 ha:n alueen osalta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristöluvan lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Pihkasenpuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Vesi on jaettava laskeutusaltaisiin tasaisesti. Pintavalutuskentän pinta-alan on oltava vähintään 3,1 ha.

Päästöt ilmaan ja melu 20 Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Auma-alueet on sijoitettava reunaojien sisäpuoliselle alueelle. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Pihkasenpuron tulviminen tuotantoalueelle ja vesienkäsittelyalueille on estettävä suojapengerryksin. 3. Pintavalutuskenttä ja suojapengerrykset on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentän alueelle on huolehdittava jakoputkilla tai -ojilla, ja tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteista on ensin rakennettava pintavalutuskenttä. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan 2 merkityllä rajoitusalueella tuotantoalueen eteläosassa, kun tuulee lännestä (240 300 o ).